Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Amerikassa ei ole sossun taikaseinää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Suomessa ei voi saada opintolainaa noin paljoa, koska valtiontakaukselle on maksimimäärä. Sen lisäksi Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Lisäksi ei ole lukukausimaksuja ja opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea, joten lainaa ei edes tarvita samalla tavalla.
Jos suomalaisopiskelija päättää suunnata opiskelemaan ulkomaille tai yksityiseen korkeakouluun, hän joutuu todennäköisesti ottamaan kulutusluottoa lukukausimaksuihin. Esimerkkinä vaikka lentäjät tai ulkomailla lääkiksessä opiskelevat.
Kyllä. Itselleni kertyi myös "tavallista" pankkilainaa opintolainan lisäksi opinnoistani USA:ssa, mutta opiskelu on investointi, ja lainaa vastustavilta kysyisin, että miksi edes opiskella jotakin alaa, jos ei sen vertaa luota valitsemaansa alaan, itseensä ja tulevaisuuteensa, ettei uskalla ottaa lainaa? Työpaikoista ei toki ole mitään takeita, mutta tekevä voi yleensä kyllä työllistää itsensä vaikka yrittäjänä, jos todella haluaa.
Asutko edelleen Yhdysvalloissa? Uteliaisuuttani kysyn. Olen ymmärtänyt, ettei Suomessa aina työmarkkinoilla ymmärretä amerikkalaisia tutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
"Rahankäyttö on hankalampaa, koska jokainen osavaltio verottaa vähän eri tavalla (esim. kaupassa et tiedä mitä tavarat maksavat ennen kuin olet kassalla. Asiat ovat monikerroksisia eivätkä simppeleitä kuin Suomessa."
Tuo ei vaikuta arkiseen rahankäyttöön millään tavalla, ja kaupasta ostetusta perusruuasta ei makseta veroa. Pitää ostella kuukaudessa todella paljon tavaroita ym., jotta se vero alkaisi rasittamaan.
Kyllä 16 osavaltioissa maksetaan kaupassa veroa ruoasta ja kaikesta mitä ostaa. Check your facts.
Ja ymmärsit myös väärin. Tuossa puhuttiin rahankäytöstä. Onhan Suomessa helppo mennä markettiin ja laskea että mulla on 21 euroa ja puhelimen laskimella laskea jokaisen tuotteen hinta, joten tietää mitä kassalla menee.
USA:ssa pitäisi muistaa lisätä loppusummaan vero, joten pitäisi tietää paljonko se on ja meneekö jotain lisäjuttuaja (sellaistakin voi olla). Tai jos asuu osavaltion/piirikunnan rajan lähellä, voi olla että se iso halvempi kauppa onkin sen toisen osavaltion/piirikunnan alueella, jossa onkin jokin toinen veroprossa tai maksu. Paljon monimutkaisempaa kuin Suomessa.
Sitten on sellainen juttu, että meillä Suomessa hinnat ovat nousseet jo vuosia aika hillitysti kerrallaan. USA:ssa inflaatio on nimenomaan iskenyt ruokakaupassa. Vaikka ostat niitä samoja ruokia saman määrän, jos et tarkistanut hintaa tällä kertaa, kokonaishinta kassalla voikin olla yllättävän suuri. Pandemia on lisännyt saatavuusongelmia ja korkeampia hintoja. Jotkut tuotteiden hinnat nousseet jopa 30%.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Mutta sieltä public schoolista on taas vaikeampi ponnistaa sinne ammatilliseen koulutukseen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Se on heille tärkeä arvovalinta, vaikka onkin eri valinta kuin sinulla tai minulla olisi koskaan.
Suomessa ei tarvitse valita. USA:ssa ero peruskoulujenkin välillä voi olla suuri ja vaikuttaa lapsen elämään ratkaisevasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruokaan ovat ainakin syytäneet rahaa kun kaikki perheessä ylipainoisia. Roskaruoka pois ja liikuntaa tilalle.
Eikös nimenomaan se halpa ruoka ole sitä joka lihottaa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ymmärrä koko juttua. On tehty valinta tehdä neljä lasta ja itketään kun ei ole rahaa vaan velkaa. Öö. Ilmeisesti heillä ei ole ollut tietoa elämän reaaliteeteista, vaan on tuudittauduttu siihen, että kyllä perintönä naisen äidiltä on rahaa tulossa tmv. Järki hohoi.
Jutun idea oli kait kertoa siitä, kuinka nykyiset vanhemmat eivät saavuta samaa taloudellista asemaa kuin vanhempansa saati heitä parempaa. Samoin kertoa syitä, miksi näin on. Jutun äiti oli itse viisilapsisesta perheestä, jossa vain isä työskenteli. Aiemmin uusi sukupolvi on pistänyt entistä paremmaksi, ei enää.
Niin no onpa tämä outoa, jos lapset eivät jaksa nähdä mitään vaivaa, vaan kaiken odotetaan tulevan ilmaiseksi. Olisi akan kannattanut etsiä rikas mies...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaan ovat ainakin syytäneet rahaa kun kaikki perheessä ylipainoisia. Roskaruoka pois ja liikuntaa tilalle.
Eikös nimenomaan se halpa ruoka ole sitä joka lihottaa...
Peruna, porkkanat ja lanttu lihottaa just näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Mutta sieltä public schoolista on taas vaikeampi ponnistaa sinne ammatilliseen koulutukseen...
Edelleenkään tämä perhe ei maksa lukukausimaksuja siinä katolisessa koulussa. Silti keskustelua käydään ihan kuin tätä ei tajuttaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms
Jutussa sanotaan, että Suomessa vain 7%:lla _kotitalouksista_ on =/> 200k€ asuntolainaa. Mutta kun käy katsomassa lähteen, voi nätisti laskea, että _asuntovelallisista_ kotitalouksista tuollainen määrä on n. 21%:lla. Lisäksi _perheellisten_ asuntokuntien kohdalla prosenttiosuus on varmasti vielä huomattavasti suurempi, sillä yksineläjien ja pariskuntien km. lainamäärät ovat paljon pienemmät kuin lapsiperheiden (n. 50% ja n. 64% km. lapsiperheen asuntolainasta).
Myös hesarin uudelta kirjeenvaihtajalta toivoisi tarkkuutta juttuihinsa.
Lisäksi toimittaja unohti sen, ettei Suomessakaan 5-vuotiaan ja tätä vanhempien lasten kanssa kotiinjäävä äiti tai isä saa valtiolta senttiäkään tukea. Töitä siinä on tehtävä vapaansa oheen siinä missä Jenkkilässäkin.
Niin siinähän on peräti kaksi vuotta aikaa ennen kuin lapsi menee kouluun ja vuosi siitä esikoulua... Just. "Ihan kuin jenkkilässä".
-Täh?
Mitä et ymmärtänyt?
Kun lapsi aloittaa koulun tai käy esikoulua, niin sille ajalle ei tarvitse järjestää lastenhoitoa. Menikä yli hilseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Suomessa ei voi saada opintolainaa noin paljoa, koska valtiontakaukselle on maksimimäärä. Sen lisäksi Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Lisäksi ei ole lukukausimaksuja ja opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea, joten lainaa ei edes tarvita samalla tavalla.
Jos suomalaisopiskelija päättää suunnata opiskelemaan ulkomaille tai yksityiseen korkeakouluun, hän joutuu todennäköisesti ottamaan kulutusluottoa lukukausimaksuihin. Esimerkkinä vaikka lentäjät tai ulkomailla lääkiksessä opiskelevat.
Kyllä. Itselleni kertyi myös "tavallista" pankkilainaa opintolainan lisäksi opinnoistani USA:ssa, mutta opiskelu on investointi, ja lainaa vastustavilta kysyisin, että miksi edes opiskella jotakin alaa, jos ei sen vertaa luota valitsemaansa alaan, itseensä ja tulevaisuuteensa, ettei uskalla ottaa lainaa? Työpaikoista ei toki ole mitään takeita, mutta tekevä voi yleensä kyllä työllistää itsensä vaikka yrittäjänä, jos todella haluaa.
Itse en ottanut lainaa, koska oli juuri ollut lama, työttömyys ja lainojen korot taivaissa ja opintolainat muutettiin markkinakorkoisiksi. Tiedostin, että elämä on epävarmaa, ei se ole sama asia kuin ettei luota itseensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Suomessa ei voi saada opintolainaa noin paljoa, koska valtiontakaukselle on maksimimäärä. Sen lisäksi Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Lisäksi ei ole lukukausimaksuja ja opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea, joten lainaa ei edes tarvita samalla tavalla.
Jos suomalaisopiskelija päättää suunnata opiskelemaan ulkomaille tai yksityiseen korkeakouluun, hän joutuu todennäköisesti ottamaan kulutusluottoa lukukausimaksuihin. Esimerkkinä vaikka lentäjät tai ulkomailla lääkiksessä opiskelevat.
Kyllä. Itselleni kertyi myös "tavallista" pankkilainaa opintolainan lisäksi opinnoistani USA:ssa, mutta opiskelu on investointi, ja lainaa vastustavilta kysyisin, että miksi edes opiskella jotakin alaa, jos ei sen vertaa luota valitsemaansa alaan, itseensä ja tulevaisuuteensa, ettei uskalla ottaa lainaa? Työpaikoista ei toki ole mitään takeita, mutta tekevä voi yleensä kyllä työllistää itsensä vaikka yrittäjänä, jos todella haluaa.
Totta, mutta asiat eivät usein mene suoraviivaisesti. Ehkä tapahtuu isompia muutoksia, joita et voi ennustaa etukäteen. Tai olet alalla jolla et voi työllistää itseäsi yrittäjää, tms. Tai sairastut tai vammaudut. Tai jotain muuta yllättävää.
Silti periaatteessa olen samaa mieltä, että nuorten pitäisi uskaltaa ottaa opintolainaa opintoja varten. Mutta yhteiskunnan pitäisi ottaa enemmän vastuuta, että niitä työpaikkoja syntyy kaikille aloille joille ihmisiä koulutetaan. Nythän valtio seisoo pitkälti tumput suorana ja odottaa että "markkinat" synnyttävät niitä työpaikkoja. Mutta kun eivät sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Suomessa ei voi saada opintolainaa noin paljoa, koska valtiontakaukselle on maksimimäärä. Sen lisäksi Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Lisäksi ei ole lukukausimaksuja ja opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea, joten lainaa ei edes tarvita samalla tavalla.
Jos suomalaisopiskelija päättää suunnata opiskelemaan ulkomaille tai yksityiseen korkeakouluun, hän joutuu todennäköisesti ottamaan kulutusluottoa lukukausimaksuihin. Esimerkkinä vaikka lentäjät tai ulkomailla lääkiksessä opiskelevat.
Kyllä. Itselleni kertyi myös "tavallista" pankkilainaa opintolainan lisäksi opinnoistani USA:ssa, mutta opiskelu on investointi, ja lainaa vastustavilta kysyisin, että miksi edes opiskella jotakin alaa, jos ei sen vertaa luota valitsemaansa alaan, itseensä ja tulevaisuuteensa, ettei uskalla ottaa lainaa? Työpaikoista ei toki ole mitään takeita, mutta tekevä voi yleensä kyllä työllistää itsensä vaikka yrittäjänä, jos todella haluaa.
Asutko edelleen Yhdysvalloissa? Uteliaisuuttani kysyn. Olen ymmärtänyt, ettei Suomessa aina työmarkkinoilla ymmärretä amerikkalaisia tutkintoja.
Mun kokemus Suomessa on monien ulkomaan vuosien jälkeen, että kun kerrot mitä osaamista, kielitaitoa ja työkokemusta sulla on, työnantajan ovat innoissaan. Mutta sitten innostus lopahtaa ellei sulla ole sitä jostain suomalaisesta amk:sta tai yliopistosta hankittua tutkintoa.
Eli halutaan että ihmisillä on ulkomaankokemusta ja kielitaitoa, mutta silti pitäisi hankkia se tuttu ja turvallinen tutkinto aina vain Suomesta.
Tämä kokemus mulla on aikaisemmalta ajalta, toivottavasti nyt on muuttunut eikä enää olla niin nurkkakuntaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Sinä et tajua sitä, että Amerikassa ei ole hoitovapaata. Kotiäiti ei saa penniäkään yhteuskunnalta eikä saa pitää työpaikkaansa kuten Suomessa. Jotenkin suomalaiset ei tajua yhtään kuinka pumpulissa elävät. Yhdysvalloissa ei myöskään ole äitiyspäivärahan, on vain palkaton parin kuukauden äitiysloma, jonka jälkeen ei mitään hoitovapaita ole.
Tuon tietäen, miksi amerikkalainen nainen tekee lapsia jos se syöksee taloudelliseen perikatoon ja riippuvaiseksi miehestä? Ihan vilpitön kysymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruokaan ovat ainakin syytäneet rahaa kun kaikki perheessä ylipainoisia. Roskaruoka pois ja liikuntaa tilalle.
Eikös nimenomaan se halpa ruoka ole sitä joka lihottaa...
Peruna, porkkanat ja lanttu lihottaa just näin.
Lantturaastetta rusinoilla tuskin USA:ssa syödään 🤣 Perunoita ei syödä keitettynä vaan ranskalaisina, hash brown -perunoina, jne... parhaimmillaan uuniperunoina, jacket potatoes. Ja silleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Rahankäyttö on hankalampaa, koska jokainen osavaltio verottaa vähän eri tavalla (esim. kaupassa et tiedä mitä tavarat maksavat ennen kuin olet kassalla. Asiat ovat monikerroksisia eivätkä simppeleitä kuin Suomessa."
Tuo ei vaikuta arkiseen rahankäyttöön millään tavalla, ja kaupasta ostetusta perusruuasta ei makseta veroa. Pitää ostella kuukaudessa todella paljon tavaroita ym., jotta se vero alkaisi rasittamaan.
Kyllä 16 osavaltioissa maksetaan kaupassa veroa ruoasta ja kaikesta mitä ostaa. Check your facts.
Ja ymmärsit myös väärin. Tuossa puhuttiin rahankäytöstä. Onhan Suomessa helppo mennä markettiin ja laskea että mulla on 21 euroa ja puhelimen laskimella laskea jokaisen tuotteen hinta, joten tietää mitä kassalla menee.
USA:ssa pitäisi muistaa lisätä loppusummaan vero, joten pitäisi tietää paljonko se on ja meneekö jotain lisäjuttuaja (sellaistakin voi olla). Tai jos asuu osavaltion/piirikunnan rajan lähellä, voi olla että se iso halvempi kauppa onkin sen toisen osavaltion/piirikunnan alueella, jossa onkin jokin toinen veroprossa tai maksu. Paljon monimutkaisempaa kuin Suomessa.
Sitten on sellainen juttu, että meillä Suomessa hinnat ovat nousseet jo vuosia aika hillitysti kerrallaan. USA:ssa inflaatio on nimenomaan iskenyt ruokakaupassa. Vaikka ostat niitä samoja ruokia saman määrän, jos et tarkistanut hintaa tällä kertaa, kokonaishinta kassalla voikin olla yllättävän suuri. Pandemia on lisännyt saatavuusongelmia ja korkeampia hintoja. Jotkut tuotteiden hinnat nousseet jopa 30%.
Meillä ei makseta perusruoasta veroa, kuten maito, liha, hedelmät, kasvikset jne., mutta eineksistä ja kaupan tekemistä ruoasta maksetaan vero. Ei käy suomalaisen järkeen se, että vero lisätään vasta kassalla. En ole ikinä laskimen kanssa kaupassa käynyt, koska ei ole mitään tarvetta, maksoin kortilla tai käteisellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Mutta sieltä public schoolista on taas vaikeampi ponnistaa sinne ammatilliseen koulutukseen...
Edelleenkään tämä perhe ei maksa lukukausimaksuja siinä katolisessa koulussa. Silti keskustelua käydään ihan kuin tätä ei tajuttaisi.
On ymmärretty. Mutta tässähän puhutaan yleisemmin, ei vain tuosta yhdestä ainoasta perheestä. Oma kommenttini tarkoitti että vanhemilla on insentiivi maksaa lasten peruskoulusta jos se tuottaa lasten tulevaisuudelle lisäarvoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms
Jutussa sanotaan, että Suomessa vain 7%:lla _kotitalouksista_ on =/> 200k€ asuntolainaa. Mutta kun käy katsomassa lähteen, voi nätisti laskea, että _asuntovelallisista_ kotitalouksista tuollainen määrä on n. 21%:lla. Lisäksi _perheellisten_ asuntokuntien kohdalla prosenttiosuus on varmasti vielä huomattavasti suurempi, sillä yksineläjien ja pariskuntien km. lainamäärät ovat paljon pienemmät kuin lapsiperheiden (n. 50% ja n. 64% km. lapsiperheen asuntolainasta).
Myös hesarin uudelta kirjeenvaihtajalta toivoisi tarkkuutta juttuihinsa.
Lisäksi toimittaja unohti sen, ettei Suomessakaan 5-vuotiaan ja tätä vanhempien lasten kanssa kotiinjäävä äiti tai isä saa valtiolta senttiäkään tukea. Töitä siinä on tehtävä vapaansa oheen siinä missä Jenkkilässäkin.
Niin siinähän on peräti kaksi vuotta aikaa ennen kuin lapsi menee kouluun ja vuosi siitä esikoulua... Just. "Ihan kuin jenkkilässä".
-Täh?
Mitä et ymmärtänyt?
Kun lapsi aloittaa koulun tai käy esikoulua, niin sille ajalle ei tarvitse järjestää lastenhoitoa. Menikä yli hilseen?
Kyllä todellakin esikoululainen tai pikkukoululainen tarvitsee lisäksi hoitojärjestelyt, sekä Yhdysvalloissa että Suomessa.
-Ohis, kolmen lapsen äiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Se on heille tärkeä arvovalinta, vaikka onkin eri valinta kuin sinulla tai minulla olisi koskaan.
Sitten ei pidä valittaa rahanpuutetta, vai mitä?
Se katolinen koulu ei peri heiltä lukukausimaksuja. Seurakunnan jäsenten ei tarvitse maksaa lukukausimaksuja. Miksei tämä mene jakeluun?
Kun on totuttu luulemaan etta kaikki koulut USAssa ovat maksullisia vaikka niin ei ole. Lukiossa voi jopa ihan nimelliseen maksuun suorittaa ajokortin, Suomessa maksaa sekin rutkasti.
Kyllä. Itselleni kertyi myös "tavallista" pankkilainaa opintolainan lisäksi opinnoistani USA:ssa, mutta opiskelu on investointi, ja lainaa vastustavilta kysyisin, että miksi edes opiskella jotakin alaa, jos ei sen vertaa luota valitsemaansa alaan, itseensä ja tulevaisuuteensa, ettei uskalla ottaa lainaa? Työpaikoista ei toki ole mitään takeita, mutta tekevä voi yleensä kyllä työllistää itsensä vaikka yrittäjänä, jos todella haluaa.