Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä mitä omassa perheessä tarkottaisi jos varhaiskasvatuksesta maksaisi sen mitä se todellisuudessa kustantaa. Amerikassa ei ole julkista päivähoitoa/varhaiskasvatusta. Suomessa hoitopaikka kustantaa 700-900e kuukaudessa kunnille. Vuorohoito vieläkin enemmän.
Kaksi lasta hoidossa ja maksu esim. 1400e kuukaudessa. Kuinka monen pienituloisen äidin kannattaisi käydä työssä jos käteen jää 1600e nettopalkasta 200e ja siitä pitää maksaa työmatkat. Tämä on Amerikassa jokaisen lapsiperheen arkea.
Ja tämä tosiaankin koskee myös koululaisia. Tuonkin perheen koululaiset joutuvat olemaan iltapäiväkerhossa siihen saakka, kunnes vanhemmat töidensä jälkeen pääsevät hakemaan heidät. Ja se maksaa.
Me emme Suomessa täysin tajua kuinka paljon vanhemmat muissa maissa voivat maksaa lastensa kasvatuksesta. USA:ssa yleensä ei haluta lapsia laittaa julkiseen kouluun, joten jokainen kynnelle kykenevä yrittää saada lapsensa yksityiseen. Sitten ei maksakaan vaan lukukausimaksut, vaan myös ruoka, kerhot, kuljetukset, koulu-uniformu, retket, sun muut.
Tulee todella kalliiksi ja vielä kalliimmaksi kun lapsia on useampi. Lisäksi samalla pitäisi vanhempien säästää lasten ammatillista koulutusta varten.
USA:ssa yliopistossa opiskelu on ihan erituntuista kuin Suomessa. Meillä opinnot eivät maksa mitään. Mutta USA:ssa joka kurssilla on hintansa kuten kaupassa ostaisi maitoa ja leipää. Muistan itse aikoinaan miten outoa oli jonottaa yliopiston kassalla (vrt. Alepan kassa) ja maksaa 4 000 dollaria toi kurssi, 4 500 dollaria toi kurssi jne... Tuli kummasti samanlainen asenne kuin amerikkalaisilla opiskelijoilla, kun luennoitsija oli pari minsaa myöhässä, että "Where is he? This is time I pay for. I'm not getting my money's worth!"
Kyllä me vain tajuamme, suurin osa. Eihän tällaista järjestelmää ole kuin Suomessa, Ruotsissa ym. Saksassakin on paljon kotiäitejä, Italiassa, Portugalissa jne. hoidetaan vielä lasten lisäksi vanhemmatkin.
Se mikä jutussa ihmetytti oli, että kun nämä eivät olleet teinejä lastenteon aikaan, vaan olisi voinut olettaa heidän ajatelleen etukäteen lasten tulevaisuutta ja rahatilannettaan. Monta lasta maksaa enemmän.
En silti tajua sitä, miksi vanhempien tulisi kustantaa täysi-ikäisten lastensa jatko-opinnot. Olen lukenut yhdysvaltalaisperheestä, jossa high scholin jälkeen lapset asuivat vielä pari vuotta kotona töissä käyden ja näin säästivät itse tulevia opintojaan varten etukäteen. Mielestäni fiksua.
Yhdysvalloissa ei ole tapana viettää välivuosia samalla tavalla kaupan kassalla tai pikaruokalassa kuin Suomessa. Ainakaan sitä ei pidetä kovin järkevänä. Ilman koulutusta saa yleensä vain matalapalkkatöitä ja fiksumpana pidetään opintojen hoitamista, silloin voi saada parempia töitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Jutussa sanottiin, että perhe ei ole köyhä. Juttu kokonaisuudessaan oli hyvin sekava, eikä siitä löytynyt sitä ns. punaista lankaa. Isoja raha-summia lueteltiin, mutta tuloista, veroista ja säästöistä ei oikein saanut selkeää kuvaa. Maito on kalliimpaa kuin bensa. Miten he ovat saaneet asuntolainaa, vaikka tuntuvat olevan vaikeassa tilanteessa? Eivätkö he osaa käyttää rahaa, kun on aina totuttu, että sitä on. Töitä kuitenkin tehdään ja vaikka kuinka paljon, mutta eikö palkkaa tule?
En päässyt lukemaan juttua, mutta yleisesti arvelisin, että elämä USA:ssa tulee usein kalliimmaksi kuin Suomessa (koska ei ole niitä verorahoilla maksettuja palveluja).
USA:n hallinto subventoi bensan hintoja, koska jos ne olisivat Suomen tasalla, niin USA:ssa kaikki nousisivat barrikaadeille.
Ruoka on suhteessa halvempaa kuin Suomessa, koska halpisruokaa on tarjolla, mutta jos haluat ostaa terveellisempää ruokaa, sitten hinnat ovat eri tasolla ja voi olla vaikea löytää (riippuen asuinpaikasta).
Rahankäyttö on hankalampaa, koska jokainen osavaltio verottaa vähän eri tavalla (esim. kaupassa et tiedä mitä tavarat maksavat ennen kuin olet kassalla. Asiat ovat monikerroksisia eivätkä simppeleitä kuin Suomessa.
Finanssiyritykset tarjoavat luottokortteja ja asuntolainoja ihmisille koska se on hyvää bisnestä. Ihmiset eivät useinkaan ymmärrä mitä monimutkaisissa sopimuksissa allekirjoittavat. Lisäksi eivät tule laskeneeksi miten usein maksavat kallista korkoa, ja pahimmillaan korkoa korolle.
Töitä voi tehdä ympäripyöreitä päiviä mutta monilla aloilla palkkataso on huono. Pitää muistaa myös että USA:ssa ei ole samanlaista työlainsäädäntöä kuin meillä. Siellä työnantaja voi vain päättää että tässä kuussa en maksa palkkaa, ja työntekijän on vaikea puuttua asiaan. Potkut voi saada myös sekunnissa ihan mitättömästä syystä, mutta työntekijänä et oikein voi tehdä asialle mitään. Varsinkin alemman tason hommissa on tämmöistä, etenkin jos vielä työskentelet pienelle firmalle, jossa pomona on sen omistaja. Hän on kingi yrityksessään ja toimii kuten haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Toisaalta jutussa kyllä sanottiin, että ko. perheenäiti teki monenlaista työtä kotoa käsin / viikonloppuisin, joten eiköhän sen pitäisi kattaa sen muutaman satasen menetys ja tuoda jo enemmänkin tilalle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Jutussa sanottiin, että perhe ei ole köyhä. Juttu kokonaisuudessaan oli hyvin sekava, eikä siitä löytynyt sitä ns. punaista lankaa. Isoja raha-summia lueteltiin, mutta tuloista, veroista ja säästöistä ei oikein saanut selkeää kuvaa. Maito on kalliimpaa kuin bensa. Miten he ovat saaneet asuntolainaa, vaikka tuntuvat olevan vaikeassa tilanteessa? Eivätkö he osaa käyttää rahaa, kun on aina totuttu, että sitä on. Töitä kuitenkin tehdään ja vaikka kuinka paljon, mutta eikö palkkaa tule?
Minusta kuvio oli varsin selvä. Heillä oli isot opintolainat ja kovat korot, ja he itsekin kertoivat sen olevan ongelmiensa alkujuuri. Aiemmin on tehty amerikkalaisesta rannikoiden keskiluokasta juttuja, joissa kauhistellaan asumisen hintoja metropolialueilla. Tässä oli mielestäni mielenkiintoisesti avattu tilannetta Kansasissa, missä asunnot ovat todella edullisia ja varmaan palkatkin pienempiä kuin metropoleissa, mutta opinnot silti kalliita.
Itse olisin kaivannut lisätietoa Daniellen vanhempien valinnoista. Heillä oli rahaa muttei kuitenkaan yliopistorahastoa lapselleen. Isä kuoli varhain, ja tämän jälkeen äiti jatkoi kotiäitinä oloa ja leveä elämä jatkui. Käyttikö Daniellen äiti koko henkivakuutuksen Euroopan-matkoihin ja kivoihin harrastuksiin, vaikka Daniellella oli jo muutaman vuoden päästä college edessä?
Varmasti leskenä on monenlaista jaksamisongelmaa, ja jos Daniellellakin oli katoliseen tapaan monta sisarusta, on ihan ymmärrettävää, ettei äiti mennyt töihin. Mutta silti hyvin outoa, että sama tuhlailevainen elintaso jatkui.
Puhuttiinkin siinä jutussa jotain,että Daniellen äiti olisi saanut jotain henkivakuutuksesta?oliko sellainen edes?
Todennäköisesti on saanut hulppeat henkivakuutusrahat, ja ne on käytetty makeaan elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Jutussa sanottiin, että perhe ei ole köyhä. Juttu kokonaisuudessaan oli hyvin sekava, eikä siitä löytynyt sitä ns. punaista lankaa. Isoja raha-summia lueteltiin, mutta tuloista, veroista ja säästöistä ei oikein saanut selkeää kuvaa. Maito on kalliimpaa kuin bensa. Miten he ovat saaneet asuntolainaa, vaikka tuntuvat olevan vaikeassa tilanteessa? Eivätkö he osaa käyttää rahaa, kun on aina totuttu, että sitä on. Töitä kuitenkin tehdään ja vaikka kuinka paljon, mutta eikö palkkaa tule?
Minusta kuvio oli varsin selvä. Heillä oli isot opintolainat ja kovat korot, ja he itsekin kertoivat sen olevan ongelmiensa alkujuuri. Aiemmin on tehty amerikkalaisesta rannikoiden keskiluokasta juttuja, joissa kauhistellaan asumisen hintoja metropolialueilla. Tässä oli mielestäni mielenkiintoisesti avattu tilannetta Kansasissa, missä asunnot ovat todella edullisia ja varmaan palkatkin pienempiä kuin metropoleissa, mutta opinnot silti kalliita.
Itse olisin kaivannut lisätietoa Daniellen vanhempien valinnoista. Heillä oli rahaa muttei kuitenkaan yliopistorahastoa lapselleen. Isä kuoli varhain, ja tämän jälkeen äiti jatkoi kotiäitinä oloa ja leveä elämä jatkui. Käyttikö Daniellen äiti koko henkivakuutuksen Euroopan-matkoihin ja kivoihin harrastuksiin, vaikka Daniellella oli jo muutaman vuoden päästä college edessä?
Varmasti leskenä on monenlaista jaksamisongelmaa, ja jos Daniellellakin oli katoliseen tapaan monta sisarusta, on ihan ymmärrettävää, ettei äiti mennyt töihin. Mutta silti hyvin outoa, että sama tuhlailevainen elintaso jatkui.
USA on sen verran luokkatietoinen yhteiskunta, että on vaikea elää samassa yhteisössä kuin ennen vaikka tulot olisivat entistä pienemmät.
Toisaalta tuossa Daniellen äidinkin tapauksessa ongelmia on varmasti oli psykologisella puolella, kotiäiti ei ole ehkä oppinut hoitamaan raha-asioita ja miehen kuolema voi syöstä ihmisen kriisiin, jossa takertuu entiseen elämäntyyliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se vielä, että miksi lapsia on tehty koko ajan lisää, vaikka taloustilanne oli tiedossa. Oliko syynä katolilaisuus? Jos näin, niin traagista, vaikka jokainen lapsi on tietenkin arvokas, en itse tekisi lasta, jos taloustilanne on heikko tai korkeintaan yhden.
Jutussa oli että vasta kun oli kolme lasta niin tajusi että rahat ei riitä päivähoitomaksuihin, siitä sitten kotimammaksi ja eikun neljäs tulolleen. Öööö, sanoisinko.
Mies ei edes ollut kertonut paljonko on opintolainaa ja ovat menneet naimisiinkin ilman tuota tietoa.
"Rahankäyttö on hankalampaa, koska jokainen osavaltio verottaa vähän eri tavalla (esim. kaupassa et tiedä mitä tavarat maksavat ennen kuin olet kassalla. Asiat ovat monikerroksisia eivätkä simppeleitä kuin Suomessa."
Tuo ei vaikuta arkiseen rahankäyttöön millään tavalla, ja kaupasta ostetusta perusruuasta ei makseta veroa. Pitää ostella kuukaudessa todella paljon tavaroita ym., jotta se vero alkaisi rasittamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä mitä omassa perheessä tarkottaisi jos varhaiskasvatuksesta maksaisi sen mitä se todellisuudessa kustantaa. Amerikassa ei ole julkista päivähoitoa/varhaiskasvatusta. Suomessa hoitopaikka kustantaa 700-900e kuukaudessa kunnille. Vuorohoito vieläkin enemmän.
Kaksi lasta hoidossa ja maksu esim. 1400e kuukaudessa. Kuinka monen pienituloisen äidin kannattaisi käydä työssä jos käteen jää 1600e nettopalkasta 200e ja siitä pitää maksaa työmatkat. Tämä on Amerikassa jokaisen lapsiperheen arkea.
Ja tämä tosiaankin koskee myös koululaisia. Tuonkin perheen koululaiset joutuvat olemaan iltapäiväkerhossa siihen saakka, kunnes vanhemmat töidensä jälkeen pääsevät hakemaan heidät. Ja se maksaa.
Me emme Suomessa täysin tajua kuinka paljon vanhemmat muissa maissa voivat maksaa lastensa kasvatuksesta. USA:ssa yleensä ei haluta lapsia laittaa julkiseen kouluun, joten jokainen kynnelle kykenevä yrittää saada lapsensa yksityiseen. Sitten ei maksakaan vaan lukukausimaksut, vaan myös ruoka, kerhot, kuljetukset, koulu-uniformu, retket, sun muut.
Tulee todella kalliiksi ja vielä kalliimmaksi kun lapsia on useampi. Lisäksi samalla pitäisi vanhempien säästää lasten ammatillista koulutusta varten.
USA:ssa yliopistossa opiskelu on ihan erituntuista kuin Suomessa. Meillä opinnot eivät maksa mitään. Mutta USA:ssa joka kurssilla on hintansa kuten kaupassa ostaisi maitoa ja leipää. Muistan itse aikoinaan miten outoa oli jonottaa yliopiston kassalla (vrt. Alepan kassa) ja maksaa 4 000 dollaria toi kurssi, 4 500 dollaria toi kurssi jne... Tuli kummasti samanlainen asenne kuin amerikkalaisilla opiskelijoilla, kun luennoitsija oli pari minsaa myöhässä, että "Where is he? This is time I pay for. I'm not getting my money's worth!"
Kyllä me vain tajuamme, suurin osa. Eihän tällaista järjestelmää ole kuin Suomessa, Ruotsissa ym. Saksassakin on paljon kotiäitejä, Italiassa, Portugalissa jne. hoidetaan vielä lasten lisäksi vanhemmatkin.
Se mikä jutussa ihmetytti oli, että kun nämä eivät olleet teinejä lastenteon aikaan, vaan olisi voinut olettaa heidän ajatelleen etukäteen lasten tulevaisuutta ja rahatilannettaan. Monta lasta maksaa enemmän.
En silti tajua sitä, miksi vanhempien tulisi kustantaa täysi-ikäisten lastensa jatko-opinnot. Olen lukenut yhdysvaltalaisperheestä, jossa high scholin jälkeen lapset asuivat vielä pari vuotta kotona töissä käyden ja näin säästivät itse tulevia opintojaan varten etukäteen. Mielestäni fiksua.
Yhdysvalloissa ei ole tapana viettää välivuosia samalla tavalla kaupan kassalla tai pikaruokalassa kuin Suomessa. Ainakaan sitä ei pidetä kovin järkevänä. Ilman koulutusta saa yleensä vain matalapalkkatöitä ja fiksumpana pidetään opintojen hoitamista, silloin voi saada parempia töitäkin.
Kannattaisi pitää järkevänä moisilla opintolainasummilla. Ja muutenkin; Onhan järkevämpää tehdä pari vuotta hanttihommia ja säästää koko palkkansa (vanhempien huolehtiessa elatuksesta) opiskellakseen lainatta tai piene(mmä)llä velkasummalla kuin opiskella suurella velkasummalla ja ruveta tätä opintovelkaa lyhentämään samalla, kun vastaa omista elinkustannuksistaan. Lisäksi todellisuus voi olla se, että tuolloin kuitenkin joutuu tekemään niitä hanttihommia (kattaakseen niin elantonsa kuin opintolainansa kuin opintolainansa korot).
Vierailija kirjoitti:
Paljon vääriä valintoja mutta en syytä perhettä. Olen siinä käsityksessä ettei tuolla opeteta koulussa minkäänlaista talouden hallintaa. Vaimon vanhemmat tekivät jo sen virheen, etteivät säästäneet lastensa koulutukseen ja siitä osin johtuvat asiat, eivät osanneet opettaa talousasioita tyttärellekään. Miehen iso opintolaina on otettu ns. hyvinä päivinä, silloin kun ei tarvinnut miettiä toimeentuloa. Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms.
sanoisin, että perhe elää tavallista amerikkalaista elämää jossa unelmat ovat haihtuneet. Moni suomalainen on samassa loukussa. Sellaisella alalla töissä jossa on pieni palkka, kenties tehtävä sivutöitä jotta elää. Ei mahdollisuutta parempaan koska olisi opiskeltava lainalla. Kyllä Suomessakin on otettava opintolainaa, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Itselläni se esti opiskelun uuteen ammattiin ja nyt olen sen ikäinen kun olisi varaa, ettei kannata lähteä opiskelemaan koska se ei maksaisi itseään takaisin. Eli en olisi saanut aikuisopintotukea kun 2 vuotta ja loput 2,5 vuotta olisi pitänyt kustantaa velkarahalla, laskin että lainaa olisi ollut lopulta n. 30 000 euroa.
Lisäksi juttu kertoo vahvasti siitä, miten nykynuoret eivät pääse samaan elintasoon kuin vanhempansa. En pääse minäkään, vähän yli viisikymppinen. Minuun verrattuna vanhempani ovat rikkaita, minä köyhä.
Eihän 200 000 euroa ole edes iso asuntolaina varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Jos katsotaan vain henkilöitä, joilla on asuntolaina niin heidän joukossaan on tietysti paljon niitä joilla on yli 200 000 euroa asuntolainaa. Tuo 7 % on koko väestön osuus, osa asuu vuokra-asunnossa, osa on jo maksanut lainansa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä mitä omassa perheessä tarkottaisi jos varhaiskasvatuksesta maksaisi sen mitä se todellisuudessa kustantaa. Amerikassa ei ole julkista päivähoitoa/varhaiskasvatusta. Suomessa hoitopaikka kustantaa 700-900e kuukaudessa kunnille. Vuorohoito vieläkin enemmän.
Kaksi lasta hoidossa ja maksu esim. 1400e kuukaudessa. Kuinka monen pienituloisen äidin kannattaisi käydä työssä jos käteen jää 1600e nettopalkasta 200e ja siitä pitää maksaa työmatkat. Tämä on Amerikassa jokaisen lapsiperheen arkea.
Ja tämä tosiaankin koskee myös koululaisia. Tuonkin perheen koululaiset joutuvat olemaan iltapäiväkerhossa siihen saakka, kunnes vanhemmat töidensä jälkeen pääsevät hakemaan heidät. Ja se maksaa.
Me emme Suomessa täysin tajua kuinka paljon vanhemmat muissa maissa voivat maksaa lastensa kasvatuksesta. USA:ssa yleensä ei haluta lapsia laittaa julkiseen kouluun, joten jokainen kynnelle kykenevä yrittää saada lapsensa yksityiseen. Sitten ei maksakaan vaan lukukausimaksut, vaan myös ruoka, kerhot, kuljetukset, koulu-uniformu, retket, sun muut.
Tulee todella kalliiksi ja vielä kalliimmaksi kun lapsia on useampi. Lisäksi samalla pitäisi vanhempien säästää lasten ammatillista koulutusta varten.
USA:ssa yliopistossa opiskelu on ihan erituntuista kuin Suomessa. Meillä opinnot eivät maksa mitään. Mutta USA:ssa joka kurssilla on hintansa kuten kaupassa ostaisi maitoa ja leipää. Muistan itse aikoinaan miten outoa oli jonottaa yliopiston kassalla (vrt. Alepan kassa) ja maksaa 4 000 dollaria toi kurssi, 4 500 dollaria toi kurssi jne... Tuli kummasti samanlainen asenne kuin amerikkalaisilla opiskelijoilla, kun luennoitsija oli pari minsaa myöhässä, että "Where is he? This is time I pay for. I'm not getting my money's worth!"
Kyllä me vain tajuamme, suurin osa. Eihän tällaista järjestelmää ole kuin Suomessa, Ruotsissa ym. Saksassakin on paljon kotiäitejä, Italiassa, Portugalissa jne. hoidetaan vielä lasten lisäksi vanhemmatkin.
Se mikä jutussa ihmetytti oli, että kun nämä eivät olleet teinejä lastenteon aikaan, vaan olisi voinut olettaa heidän ajatelleen etukäteen lasten tulevaisuutta ja rahatilannettaan. Monta lasta maksaa enemmän.
En silti tajua sitä, miksi vanhempien tulisi kustantaa täysi-ikäisten lastensa jatko-opinnot. Olen lukenut yhdysvaltalaisperheestä, jossa high scholin jälkeen lapset asuivat vielä pari vuotta kotona töissä käyden ja näin säästivät itse tulevia opintojaan varten etukäteen. Mielestäni fiksua.
Useimmat vanhemmat haluavat tasoittaa lastensa elämänpolkua mahdollisimman paljon jopa vielä vanhanakin. Omakin äitini jeesaa aina kun vain hänen annetaan. Olen jo viisikymppinen ja äitiäni selvästi varakkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vielä, että miksi lapsia on tehty koko ajan lisää, vaikka taloustilanne oli tiedossa. Oliko syynä katolilaisuus? Jos näin, niin traagista, vaikka jokainen lapsi on tietenkin arvokas, en itse tekisi lasta, jos taloustilanne on heikko tai korkeintaan yhden.
Jutussa oli että vasta kun oli kolme lasta niin tajusi että rahat ei riitä päivähoitomaksuihin, siitä sitten kotimammaksi ja eikun neljäs tulolleen. Öööö, sanoisinko.
Mies ei edes ollut kertonut paljonko on opintolainaa ja ovat menneet naimisiinkin ilman tuota tietoa.
Sehän on sitten aika yksi ja sama montako niitä lapsia on, kun on pakko kuitenkin olla kotona. Tosin jos ei ole rahaa edes elämiseen, ei rahaa jää lasten yliopistotilillekään, joten lapsetkaan eivät niin helposti pääse nousemaan tuosta kurjuudesta.
Tämä mamma varmasti elämässä pärjää, hänhän sekä opiskelee että tekee useita osa-aikatöitä lastenhoidon ohessa. Kunhan hän kohta pääsee töihin, alkaa lainat lyhentyä vauhdikkaammin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Se on heille tärkeä arvovalinta, vaikka onkin eri valinta kuin sinulla tai minulla olisi koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruokaan ovat ainakin syytäneet rahaa kun kaikki perheessä ylipainoisia. Roskaruoka pois ja liikuntaa tilalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Lapset kalliissa katolisessa yksityiskoulussa! Siinä säästäisi kymppitonneja vuodessa kun pistäisi lapset public kouluihin.
Ei se katolinen koulu välttämättä maksa mitään. Sellaisia kouluja on Amerikassa paljon.
Pulskia ovat tytöt, vaarallinen tie. Perheen ruokatottumukset pielessä. Vanhemmat näyttää mallia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon vääriä valintoja mutta en syytä perhettä. Olen siinä käsityksessä ettei tuolla opeteta koulussa minkäänlaista talouden hallintaa. Vaimon vanhemmat tekivät jo sen virheen, etteivät säästäneet lastensa koulutukseen ja siitä osin johtuvat asiat, eivät osanneet opettaa talousasioita tyttärellekään. Miehen iso opintolaina on otettu ns. hyvinä päivinä, silloin kun ei tarvinnut miettiä toimeentuloa. Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms.
sanoisin, että perhe elää tavallista amerikkalaista elämää jossa unelmat ovat haihtuneet. Moni suomalainen on samassa loukussa. Sellaisella alalla töissä jossa on pieni palkka, kenties tehtävä sivutöitä jotta elää. Ei mahdollisuutta parempaan koska olisi opiskeltava lainalla. Kyllä Suomessakin on otettava opintolainaa, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Itselläni se esti opiskelun uuteen ammattiin ja nyt olen sen ikäinen kun olisi varaa, ettei kannata lähteä opiskelemaan koska se ei maksaisi itseään takaisin. Eli en olisi saanut aikuisopintotukea kun 2 vuotta ja loput 2,5 vuotta olisi pitänyt kustantaa velkarahalla, laskin että lainaa olisi ollut lopulta n. 30 000 euroa.
Lisäksi juttu kertoo vahvasti siitä, miten nykynuoret eivät pääse samaan elintasoon kuin vanhempansa. En pääse minäkään, vähän yli viisikymppinen. Minuun verrattuna vanhempani ovat rikkaita, minä köyhä.
Eihän 200 000 euroa ole edes iso asuntolaina varsinkaan pääkaupunkiseudulla. Jos katsotaan vain henkilöitä, joilla on asuntolaina niin heidän joukossaan on tietysti paljon niitä joilla on yli 200 000 euroa asuntolainaa. Tuo 7 % on koko väestön osuus, osa asuu vuokra-asunnossa, osa on jo maksanut lainansa jne.
Jutussa sanotaan, että Suomessa vain 7%:lla _kotitalouksista_ on =/> 200k€ asuntolainaa. Mutta kun käy katsomassa lähteen, voi nätisti laskea, että _asuntovelallisista_ kotitalouksista tuollainen määrä on n. 21%:lla. Lisäksi _perheellisten_ asuntokuntien kohdalla prosenttiosuus on varmasti vielä huomattavasti suurempi, sillä yksineläjien ja pariskuntien km. lainamäärät ovat paljon pienemmät kuin lapsiperheiden (n. 50% ja n. 64% km. lapsiperheen asuntolainasta).
Myös hesarin uudelta kirjeenvaihtajalta toivoisi tarkkuutta juttuihinsa.
Vierailija kirjoitti:
Ruokaan ovat ainakin syytäneet rahaa kun kaikki perheessä ylipainoisia. Roskaruoka pois ja liikuntaa tilalle.
Prosessoitu roskaruokahan on nimenomaan paljon halvempaa kuin kokoliha ja kasvikset. Perhe sitä paitsi syö kasviksia joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa Kela maksaa 40 prosenttia yli 2400 euroa ylittävästä opintolainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Yhdysvalloissa opintolainaa voi olla kuusinumeroinen summa valmistuessa.
Hyvityksessä on enimmäismäärä, koko opintolainaa ei huomioida jos se on rajan yli, hyvitystä voi saada enintään 7640 €.
Puhuttiinkin siinä jutussa jotain,että Daniellen äiti olisi saanut jotain henkivakuutuksesta?oliko sellainen edes?