Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Suomessa ei voi saada opintolainaa noin paljoa, koska valtiontakaukselle on maksimimäärä. Sen lisäksi Kela maksaa opintolainahyvityksenä osan lainasta, jos valmistuu tavoiteajassa. Lisäksi ei ole lukukausimaksuja ja opiskelijat saavat opintotukea ja asumistukea, joten lainaa ei edes tarvita samalla tavalla.
Voi kuule, kaikki ei ole opiskelleet tällä kermaperseaikakaudella, vaan opintotuesta oli paljon suurempi osa lainaa ja opintoraha taas lähes taskurahan luokkaa. Eikä mistään hyvityksestä tietoakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kuule, kaikki ei ole opiskelleet tällä kermaperseaikakaudella, vaan opintotuesta oli paljon suurempi osa lainaa ja opintoraha taas lähes taskurahan luokkaa. Eikä mistään hyvityksestä tietoakaan.
Kermaperseaikakaudella? Just katoin niin maksimiopintotuki 355 euroa. Eipä tuo suhteessa ole kovin paljoa noussut omista opiskeluajoista. Lisäksi opiskelu on muuttunut koko ajan entistä enemmän lainapainotteiseksi.
Lapsiin menee siellä valtavasti rahaa: tarvitaan isoa taloa (ainakin isompaa kuin kahdelle aikuiselle), autoja, toinen joutuu jäämään kotiin tai maksetaan paljon päivähoidosta ym., menee enemmän ruokaa, lääkkeitä (osa voi olla kalliita), vaatteita, vakuutusmaksuja (kalliita) ja lisäksi pitäisi säästää lapsille heidän tulevia opintojaan varten.
Edes Suomessa ei ole taloudellisessa mielessä järkevää hankkia lapsia vaikka yhteiskunta tukee monin eri tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Hesari on alennustilassa. Jutut ovat tällaisia agendatarinoita, mielipidekirjoituksia, kolumneja, analyyseja ties mitä toimittajien omia mielipiteitä. Tärkein ansio on saada omalta viiteryhmältä hyväksyvää hyminää.
Agenda? Jo pitkään on tiedetty, että keskiluokka on kurjistumassa ja kuihtumassa. Sama kehitys on myös Suomessa. Itseäni 25 vanhemmalla enollani oli sama ammatti kuin minulle. Hänen elintasonsa oli erinomainen. Minulla ok. , muttei voi edes verrata häneen.
Ei perheen isä opintolainaa ottaessaan varmasti osannut kuvitella, mitä tuleman pitää. Lainaus jutusta:
"Daniellen aviomies Daniel opiskeli alun perin taloustieteitä. Valmistuttuaan hänen oli määrä työllistyä pankkisektorille – päättämään esimerkiksi siitä, kuka saa asuntolainaa. Epäonnekseen Daniel valmistui vuonna 2008 juuri, kun markkinat romahtivat. Kiinteistöjen hinnat tulivat rytisten alas. Ei ollut asuntoja, joita kaupata.
Daniel ei koskaan löytänyt oman alansa töitä. Niskaan jäivät siis valtavat velat tutkinnosta, jolla hän ei oikeastaan tehnyt mitään.
Yhdistelmä on hankalin mahdollinen: kallis tutkinto, huonopalkkainen työ. Se on kurittanut monia millenniaaleja: 1980-luvun jälkeen nuorten aikuisten tulot ovat kehittyneet hitaasti, mutta college-opintojen hinnat ovat nousseet vauhdilla."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kai tämän jutun tarkoitus oli kertoa miten huonoja päätöksiä nämä vanhemmat ovat tehneet vai mikä? Vai vihjailla miten hyvin asiat meillä Suomessa on ja me vaan valitetaan? Viittaan sillä toimittajan kommenttiin että ei Suomessa kukaan tee töitä hoitovapaalla kuten tämä ahkera amerikkalainen äiti.
Toimittajalle tiedoksi, että moni suomalainen äiti tekee hoitovapaalla töitä.
Tuttavistani useampi äiti on siivonnut tai jakanut sanomalehtiä yötyönä, ettei pieniä lapsia tarvitsisi raahata päiväkotiin. Olenpa nähnyt myös niitä perhepäivähoitajia, joilla on omat ja pari hoitolasta leikkipuistossa.
Mitä jumakleissonia oikeasti?
Ei kai amerikkalainen unelma tarkoita, että ilmaiseksi, tekemättä oikein mitään erityistä, pitäisi saada yltäkylläinen elintaso, jossa on varaa siivoojaan ja matkusteluun?
Perhe jossa neljä lasta, äiti opinnot keskeyttänyt kotiäiti ja isä väärän ammatin/liian kalliin koulutuksen valinnut, ilmeisen keskituloinen (?), ja he asuu isossa omassa talossa hyvällä alueella.
Mitä noilla valinnoilla pitäisi siis saada??
Olipa todella huono juttu Hesarilta (taas).
Periaatteessa varmaan kyse aidosta ilmiöstä (elintaso ei enää nouse sukupolvessa), mutta olipas todella paskasti valittu näkökulma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Laiskoja sosialisteja ketkä eivät yrittäneet tarpeeksi.
Jessöör.
Jotenkin jutsuta jäi hieman surullinen kuva, perheen äiti oli tavallaan luovuttanut. Ehkä luin rivien välistä jotain, mitä siellä ei ollutkaan.
Minulla on vastaavanlaisia tuttavia Usassa, Seattlen lähellä tuttavapariskunta. Heillä tosin ei kummallakaan ollut rikkaita vanhempia, ja aika varhain jo ennen varsinaisesti perheen perustamista totesivat, että heillä ei ole varaa kaikkeen, jos haluavat lapsia ja lapsille hyvä koulutuksen. Heille todellakin tuli edullisemmaksi se, että perheen äiti jäi kotiin hoitamaan lapsia ja taloutta, mutta hänen asenteensa on kyllä erilainen mikä tuo jutun perheen äidillä. Tuttavaperheessä ei todellakaan myytäisi veriplasmaa grillin hankkimiseksi!!! Lapset ovat kaikki yliopistossa tai menossa sinne, stipendien avulla enimmäkseen. Se stipendien hankkiminenkin on aika lailla täyspäivästä työtä jossain vaiheessa, ja niihin liittyy erilaisia vaatimuksia mm. vapaaehtoistyöstä, opintomenestyksestä, ainevalinnoista jne. Raportointi stipendeistä on aika työlästä.
Itse kävin 90-luvulla yliopiston, koulutuksella jossa on aina, myös lama-aikaan, töitä. Olin todella onnekas, kun sain kesätöitä ja palkalliset harjoittelut koko opiskeluajakseni, samoin lukioaikana tein kaikki kesät töitä. En ottanut penniäkään opintolainaa, siinähän oli silloin kevyt 20% korkokin. Opiskeluaikana sitten ostin asunnon, asuntolainassahan oli vain 17,5% korko, nousihan sekin 19% sitten hetkeksi. Happy days.
Joa tuohon asuntolainan päälle olisi ollut vielä edes muutama kymmenen tuhatta opintolainaa, niin olisi ollut kyllä todella tiukkaa.
Usassahan luottokortti on oikeastaan pakko olla, kaikki pyörii luottokelpoisuuden ympärillä, ja sitä luottokelpoisuutta ei kerry, jos ei ole luottoa, jota maksaa pois. Jos ei ole luottokorttivelkaa, on epäilyttävä. Voi jäädä saamatta asuntolaina, voi jopa jäädä saamatta työpaikka. On normaalimpaa olla pari kolme luottokorttia ja niillä jokaisella muutama tonni velkaa, kuin se, että on vain yksi kortti, jolle tehdyt ostokset maksaa aina kuun vaihtuessa pois kerralla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon tyhmiä valintoja peräjälkeen. Mies hanttihommissa, mutta vaimo jää kotiin hoitamaan lapsia kun työmatkat vie niin paljon bensaa. Olisko kannattanut muuttaa vaimon työpaikan lähelle ja mies olis jäänyt kotiin hoitamaan lapsia? Miksi opiskella uusi ammatti kun vanhassa voisi työllistyä (opettaja)? No, mut aina voi pistää luottokortin vinkumaan marketissa. Lainojen lyhennystä ei ole edes aloitettu ja silti ostetaan kallis asunto velkarahalla.
Luokanopettajien tulotaso on Amerikassa surkea. Se ei ole ammatti, jolla pääsee nostamaan elintasoa. Siksi uusi ammatti on paljon parempi ratkaisu kuin opettajana toimiminen.
Tämä pätee myös Suomessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö niitä lapsia tehtailla, jos kerran rahat ei riitä?
He ovat katolilaisia. Yhdysvalloissa pelkkä sairaalalasku tavallisesta alatiesynnytyksestä voi olla kymmeniä tuhansia dollareita, joten synnytyksestä saatetaan maksaa siihen saakka kun lapsi aloittaa koulun.
Olen aloituksen kirjoittaja. Katolilaisuus ei useimmiten merkitse sitä, että uskottaisiin paavia kirjaimellisti, suurin osa tuosta maailman suurimmasta uskontokunnastahan on yhtä maallistuneita kuin suomalaiset luterilaisetkin. Mainitsin asiasta vain siksi, että perheenäiti oli suunnitellut nuorena ryhtyvänsä nunnaksi. Jutusta ei ilmennyt missä määrin katolilaisuus on vaikuttanut hänen ratkaisuihinsa kuten lasten määrään.
Yhdysvalloissa lasten tekemistä ja perheen perustamista joutuu miettimään niin paljon tarkemmin kuin Suomessa. Alkaen todellakin synnytyksen hinnasta. Joten sekin tässä herätti kummastusta ja jäi vastausta vaille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin jutsuta jäi hieman surullinen kuva, perheen äiti oli tavallaan luovuttanut. Ehkä luin rivien välistä jotain, mitä siellä ei ollutkaan.
Minulla on vastaavanlaisia tuttavia Usassa, Seattlen lähellä tuttavapariskunta. Heillä tosin ei kummallakaan ollut rikkaita vanhempia, ja aika varhain jo ennen varsinaisesti perheen perustamista totesivat, että heillä ei ole varaa kaikkeen, jos haluavat lapsia ja lapsille hyvä koulutuksen. Heille todellakin tuli edullisemmaksi se, että perheen äiti jäi kotiin hoitamaan lapsia ja taloutta, mutta hänen asenteensa on kyllä erilainen mikä tuo jutun perheen äidillä. Tuttavaperheessä ei todellakaan myytäisi veriplasmaa grillin hankkimiseksi!!! Lapset ovat kaikki yliopistossa tai menossa sinne, stipendien avulla enimmäkseen. Se stipendien hankkiminenkin on aika lailla täyspäivästä työtä jossain vaiheessa, ja niihin liittyy erilaisia vaatimuksia mm. vapaaehtoistyöstä, opintomenestyksestä, ainevalinnoista jne. Raportointi stipendeistä on aika työlästä.
Itse kävin 90-luvulla yliopiston, koulutuksella jossa on aina, myös lama-aikaan, töitä. Olin todella onnekas, kun sain kesätöitä ja palkalliset harjoittelut koko opiskeluajakseni, samoin lukioaikana tein kaikki kesät töitä. En ottanut penniäkään opintolainaa, siinähän oli silloin kevyt 20% korkokin. Opiskeluaikana sitten ostin asunnon, asuntolainassahan oli vain 17,5% korko, nousihan sekin 19% sitten hetkeksi. Happy days.
Joa tuohon asuntolainan päälle olisi ollut vielä edes muutama kymmenen tuhatta opintolainaa, niin olisi ollut kyllä todella tiukkaa.
Usassahan luottokortti on oikeastaan pakko olla, kaikki pyörii luottokelpoisuuden ympärillä, ja sitä luottokelpoisuutta ei kerry, jos ei ole luottoa, jota maksaa pois. Jos ei ole luottokorttivelkaa, on epäilyttävä. Voi jäädä saamatta asuntolaina, voi jopa jäädä saamatta työpaikka. On normaalimpaa olla pari kolme luottokorttia ja niillä jokaisella muutama tonni velkaa, kuin se, että on vain yksi kortti, jolle tehdyt ostokset maksaa aina kuun vaihtuessa pois kerralla.
Tällaiset pienet yksityiskohdat perheen elämässä jäivät todella mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Mitä jumakleissonia oikeasti?
Ei kai amerikkalainen unelma tarkoita, että ilmaiseksi, tekemättä oikein mitään erityistä, pitäisi saada yltäkylläinen elintaso, jossa on varaa siivoojaan ja matkusteluun?
Perhe jossa neljä lasta, äiti opinnot keskeyttänyt kotiäiti ja isä väärän ammatin/liian kalliin koulutuksen valinnut, ilmeisen keskituloinen (?), ja he asuu isossa omassa talossa hyvällä alueella.
Mitä noilla valinnoilla pitäisi siis saada??
Olipa todella huono juttu Hesarilta (taas).
Periaatteessa varmaan kyse aidosta ilmiöstä (elintaso ei enää nouse sukupolvessa), mutta olipas todella paskasti valittu näkökulma.
Kun isä valitsi väärän koulutuksen, hän ei todella voinut ennustaa vuoden 2008 romahdusta. Jos isä olisi tuon ennustanut varmasti, olisi tiedoillaan voinut tehdä rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei perheen isä opintolainaa ottaessaan varmasti osannut kuvitella, mitä tuleman pitää. Lainaus jutusta:
"Daniellen aviomies Daniel opiskeli alun perin taloustieteitä. Valmistuttuaan hänen oli määrä työllistyä pankkisektorille – päättämään esimerkiksi siitä, kuka saa asuntolainaa. Epäonnekseen Daniel valmistui vuonna 2008 juuri, kun markkinat romahtivat. Kiinteistöjen hinnat tulivat rytisten alas. Ei ollut asuntoja, joita kaupata.
Daniel ei koskaan löytänyt oman alansa töitä. Niskaan jäivät siis valtavat velat tutkinnosta, jolla hän ei oikeastaan tehnyt mitään.
Yhdistelmä on hankalin mahdollinen: kallis tutkinto, huonopalkkainen työ. Se on kurittanut monia millenniaaleja: 1980-luvun jälkeen nuorten aikuisten tulot ovat kehittyneet hitaasti, mutta college-opintojen hinnat ovat nousseet vauhdilla."
Eihän lama kestänyt ikuisesti. Kyllähän taloustieteitä opiskelemalla on mahdollisuus monenlaisiin työpaikkoihin. Hanttihommiin taas taloustieteiden opintoja ei tarvita.
Vierailija kirjoitti:
Ei perheen isä opintolainaa ottaessaan varmasti osannut kuvitella, mitä tuleman pitää. Lainaus jutusta:
"Daniellen aviomies Daniel opiskeli alun perin taloustieteitä. Valmistuttuaan hänen oli määrä työllistyä pankkisektorille – päättämään esimerkiksi siitä, kuka saa asuntolainaa. Epäonnekseen Daniel valmistui vuonna 2008 juuri, kun markkinat romahtivat. Kiinteistöjen hinnat tulivat rytisten alas. Ei ollut asuntoja, joita kaupata.
Daniel ei koskaan löytänyt oman alansa töitä. Niskaan jäivät siis valtavat velat tutkinnosta, jolla hän ei oikeastaan tehnyt mitään.
Yhdistelmä on hankalin mahdollinen: kallis tutkinto, huonopalkkainen työ. Se on kurittanut monia millenniaaleja: 1980-luvun jälkeen nuorten aikuisten tulot ovat kehittyneet hitaasti, mutta college-opintojen hinnat ovat nousseet vauhdilla."
Kyllä, opintojen hinnat ovat nousseet rakettimaisesti viimeisen 40-vuoden ajan USA:ssa ja joita opiskelijat ovat saaneet rahoittaa valtiovelan turvin ELI yliopistot pumpanneet lukukausimaksuilla itselleen rahaa valtiolta. No, arvatkaapas kuka tätä katastrofia ajoi aikanaan ja sai kun saikin aikaan? Itse nykyinen presidentti Biden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jumakleissonia oikeasti?
Ei kai amerikkalainen unelma tarkoita, että ilmaiseksi, tekemättä oikein mitään erityistä, pitäisi saada yltäkylläinen elintaso, jossa on varaa siivoojaan ja matkusteluun?
Perhe jossa neljä lasta, äiti opinnot keskeyttänyt kotiäiti ja isä väärän ammatin/liian kalliin koulutuksen valinnut, ilmeisen keskituloinen (?), ja he asuu isossa omassa talossa hyvällä alueella.
Mitä noilla valinnoilla pitäisi siis saada??
Olipa todella huono juttu Hesarilta (taas).
Periaatteessa varmaan kyse aidosta ilmiöstä (elintaso ei enää nouse sukupolvessa), mutta olipas todella paskasti valittu näkökulma.
Kun isä valitsi väärän koulutuksen, hän ei todella voinut ennustaa vuoden 2008 romahdusta. Jos isä olisi tuon ennustanut varmasti, olisi tiedoillaan voinut tehdä rahaa.
Siitähän on melkein 15 vuotta. Miksi isä ei ole saanut oman alansa töitä, jäin ihmettelemään.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin jutsuta jäi hieman surullinen kuva, perheen äiti oli tavallaan luovuttanut. Ehkä luin rivien välistä jotain, mitä siellä ei ollutkaan.
Luin varmaan eri juttua, kun minun lukemassani sanottiin näin:
"Danielle ei kuitenkaan ole kyynistynyt tai luopunut toivosta – korkeintaan aavistuksen lannistunut siitä, mitä on tapahtunut. Asenteessa on hämmentävä yhdistelmä pettymystä ja optimismia."
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa miettiä mitä omassa perheessä tarkottaisi jos varhaiskasvatuksesta maksaisi sen mitä se todellisuudessa kustantaa. Amerikassa ei ole julkista päivähoitoa/varhaiskasvatusta. Suomessa hoitopaikka kustantaa 700-900e kuukaudessa kunnille. Vuorohoito vieläkin enemmän.
Kaksi lasta hoidossa ja maksu esim. 1400e kuukaudessa. Kuinka monen pienituloisen äidin kannattaisi käydä työssä jos käteen jää 1600e nettopalkasta 200e ja siitä pitää maksaa työmatkat. Tämä on Amerikassa jokaisen lapsiperheen arkea.
Ja tämä tosiaankin koskee myös koululaisia. Tuonkin perheen koululaiset joutuvat olemaan iltapäiväkerhossa siihen saakka, kunnes vanhemmat töidensä jälkeen pääsevät hakemaan heidät. Ja se maksaa.
Olisi tuossa tilanteessa ehkä peiliinkatsomiseenkin syytä. Syytä ei ole vain olosuhteissa.
Aiemminhan olikin kunnon lapsivähennykset.