Lue keskustelun säännöt.
Hesarin juttu köyhyysloukkuun vajonneesta amerikkalaisperheestä
22.01.2022 |
Vaimo korosti, että he ovat tehneet kaiken oikein, mikä kuvastaa amerikkalaisen yhteiskunnan ajatusta siitä, että olet onnesi seppä. Mutta kun se ei toimi. Perheen perustaminen hyvin nuorena, uskonnolliset käsitykset, monta lasta, koulutuksen puute, puolisovalinta.... Jos omassakin perheessä oli monta lasta, ei perittykään varallisuus riitä maksamaan miehenkin opintovelkoja.
Mutta tuokin perhe pärjäisi Suomessa ihan hyvin. Amerikkalainen yhteiskunta pyöriin halpatyövoimalla, joka hyödyntää perheen kaltaisten elämäntilannetta. Toivottavasti perheenäidin uusi koulutus auttaa tilanteessa ja nainen saa töitä, vaikka työkokemusta ei ole nuorempien kokeneempien rinnalla. Ahdistava tilanne todella. Vielä kun lapsia on tehty noin monta, ahdistaa varmasti sekin, ettei heitä ole mahdollisuuksia kouluttaa ja he putoavat samaan loukkuun.
Jutussa jäi kertomatta oliko mies varakkaasta perheestä niin kuin vaimo. Kummallekaan ei oltu opetettu riittäviä taloustaitoja kotona, mikä oli kummallista sikäli, että miehen eka ammatti oli talousalalta. Ajatuksia herättävä juttu joka tapauksessa.
Ja toi palstankin jutut mieleen sikäli, että tuo yhteiskuntamalli edellyttää, että nainen onnistuu parinvalinnassa ts, valitsee hyvässä ammatissa toimivan miehen. Varallisuus ja vakaus sekä korkea äo.
Kommentit (329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vielä, että miksi lapsia on tehty koko ajan lisää, vaikka taloustilanne oli tiedossa. Oliko syynä katolilaisuus? Jos näin, niin traagista, vaikka jokainen lapsi on tietenkin arvokas, en itse tekisi lasta, jos taloustilanne on heikko tai korkeintaan yhden.
Tiedät varmasti aivan hyvin, mitä mieltä paavi on spärdäreistä.
Joo, paavi tykkää vedellä paljaalla. Kortsu kun voi haitata tuntoaistimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen lisäksi, että halpaa päivähoitoa ei ole ja collegeen täytyy säästää rahat omasta pussista, terveydenhuolto koko perheelle voi olla riippuvainen työpaikasta, jos vakuutus tulee sitä kautta.
Vierailija kirjoitti:
Jutussa isän rooli jäi vähän pimentoon. Nainen jätti opintonsa kesken rakkauden takia, mutta mies ei sitten saanutkaan valmistuttuaan töitä, joten nainen oli kouluttamaton ja mies isoissa veloissa, joita sitten ryhdyttiin maksamaan ja velkaannuttiin lisää perhe-elämän ylläpitämäksi.
Olisi kiinnostanut mikä on velkaantumisen aste vastaavissa perheissä tuolla yleisesti ottaen? Onko perhe poikkeus jättivelkoineen ja miten ovat aina vain lisää velkaa saaneet.
Yhdysvalloissa opintovelat on todella valtavat ja asiasta on siellä kyllä uutisoitu runsaasti. Ei tämä perhe ole poikkeus. Opintolainat ovat kasvaneet, mutta odotettavissa olevat tulot eivät samassa suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se vielä, että miksi lapsia on tehty koko ajan lisää, vaikka taloustilanne oli tiedossa. Oliko syynä katolilaisuus? Jos näin, niin traagista, vaikka jokainen lapsi on tietenkin arvokas, en itse tekisi lasta, jos taloustilanne on heikko tai korkeintaan yhden.
Tätähän harrastetaan Suomessakin; lapsia tehdään lisää ja lisää, vaikka ei ole työpaikasta tietoakaan, itseasiassa osa noista lisääntyjistä on ihan elämäntapatyöttömiä. Joillakin noista on vielä pokkaa valittaa että ei ole tarpeeksi rahaa, vaikka saavat elätyksensä ilmaiseksi veronmaksajilta.
Tiedän, mutta on kuitenkin oikein, että lasten toimeentulosta huolehtii yhteiskunta. Vanhempien taloustaitojen puute ei ole lasten vika.
Itse en kuitenkaan ikinä tekisi lasta johon ei ole varaa ja sen takiahan Suomessakin syntyvyys on niin alhainen. Ihmiset pääosin miettivät onko varaa useampaan lapseen. Pk-seudulla varsinkin on isot asuntolainat ja työelämä on epävarmaa. Perhepolitiikka ei siis ainakaan liian anteliasta ole työssäkäyville verotuksesta puhumattakaan.
Ratkaisu voisi olla jonkinlainen verovähennys lapsiperheille, jolloin olisi kannustavampaa tehdä useampi lapsi. Sehän ei toimeentulotuen perheitä koskisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amerikkalaismedia on vuoden 2008 jälkeen esitellyt, kuinka millenniaalit kokevat pettymystä, kun elintaso jää jälkeen vanhemmista. Opintolainat ovat entistä suurempia, mutta koulutus ei välttämättä maksa itseään takaisin toisin kuin vanhemmilla, joiden nuoruudessa opiskelu oli myös edullisempaa.
Siellä on tästä syystä kasvanut Anti-work movement. Työnteko ei motivoi, koska palkat ja työehdot kehnoja. Kovakaan työnteko ei mahdollista omaa asuntoa saatikka että olisi varaa elättää perhettä. Rikkain 1% kerää voitot ja rikastuu entisestään. Keskiluokasta tippuneet yrittää ostaa asuntoauton jotta ei tarvitse asua kadulla teltassa.
Nykypäivänä se "Amerikkalainen unelma" ei ole monille siellä enää mikään relevantti käsite. Se oli sitä joskus aikoinaan varmaan monillekin, mutta maailma on muuttunut niin radikaalisti globalisaation myötä, että todellisuus on nyt ihan toinen. Ihan yksityiskohtana, että esim. autotehtaita oli pelkästään Kalifornian osavaltiossa aikoinaan varmaan kymmenittäin. Nyt ainoat autotehtaat Kaliforniassa ovat kaksi Teslan tehdasta.
Aikoinaan ihan duunaritkin saattoivat rakentaa itselleen pelkällä normaalilla työnteolla ihan kohtuullisen hyvän elintason. Puhumattakaan sitten koulutetuista ihmisistä. Nyt mikään ei olekaan enää itsestäänselvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa isän rooli jäi vähän pimentoon. Nainen jätti opintonsa kesken rakkauden takia, mutta mies ei sitten saanutkaan valmistuttuaan töitä, joten nainen oli kouluttamaton ja mies isoissa veloissa, joita sitten ryhdyttiin maksamaan ja velkaannuttiin lisää perhe-elämän ylläpitämäksi.
Olisi kiinnostanut mikä on velkaantumisen aste vastaavissa perheissä tuolla yleisesti ottaen? Onko perhe poikkeus jättivelkoineen ja miten ovat aina vain lisää velkaa saaneet.
Yhdysvalloissa opintovelat on todella valtavat ja asiasta on siellä kyllä uutisoitu runsaasti. Ei tämä perhe ole poikkeus. Opintolainat ovat kasvaneet, mutta odotettavissa olevat tulot eivät samassa suhteessa.
Tämän perheen kohdalla oli kyse muistakin veloista kuin opinnoista syntyneestä. Täysin velkavetoinen talous ei liene ihan niin yleinen kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Sinä et tajua sitä, että Amerikassa ei ole hoitovapaata. Kotiäiti ei saa penniäkään yhteuskunnalta eikä saa pitää työpaikkaansa kuten Suomessa. Jotenkin suomalaiset ei tajua yhtään kuinka pumpulissa elävät. Yhdysvalloissa ei myöskään ole äitiyspäivärahan, on vain palkaton parin kuukauden äitiysloma, jonka jälkeen ei mitään hoitovapaita ole.
KELA.FI sivuilta joo kannattaa päivittää tietonsa kaikista vapaista. Jenkeissä ei tod ole asiat niin hyvin kuin meillä. Meillä isäkin saa hoitovapaalla rahaa vaikka tekis duunia osapäiväisesti!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näillä oli kuitenkin iso talo, joka oli melko edullinen. Se johtui tietenkin siitä, että osavaltio on tuollainen maaseutumainen, jossa hyväpalkkaisia töitäkään ei ehkä ole kuten rannikoilla, joissa asuminen maksaa paljon enemmän. Kaikessa on puolensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jutussa isän rooli jäi vähän pimentoon. Nainen jätti opintonsa kesken rakkauden takia, mutta mies ei sitten saanutkaan valmistuttuaan töitä, joten nainen oli kouluttamaton ja mies isoissa veloissa, joita sitten ryhdyttiin maksamaan ja velkaannuttiin lisää perhe-elämän ylläpitämäksi.
Olisi kiinnostanut mikä on velkaantumisen aste vastaavissa perheissä tuolla yleisesti ottaen? Onko perhe poikkeus jättivelkoineen ja miten ovat aina vain lisää velkaa saaneet.
Yhdysvalloissa opintovelat on todella valtavat ja asiasta on siellä kyllä uutisoitu runsaasti. Ei tämä perhe ole poikkeus. Opintolainat ovat kasvaneet, mutta odotettavissa olevat tulot eivät samassa suhteessa.
Tämän perheen kohdalla oli kyse muistakin veloista kuin opinnoista syntyneestä. Täysin velkavetoinen talous ei liene ihan niin yleinen kuitenkaan.
Opinto- ja asuntolainasta oli kyse pääosin. Luottokorttivelkoja oli vain muutamia tuhansia. Ne kaikki on siellä ihan tavallisia velkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikalailla tilanne etenee tuota kohti Suomessakin. Itsekin lähdin opiskelemaan varmasti työllistävää alaa yliopistoon aikoinani, mutta kandivuoden jälkeen taantuma vain jatkui ja kortisto oli edessä. Nyt teen matalapalkka-alan pätkätöitä ja opintolainaa pitäisi lyhentää samalla. Typeriä valintoja tein, mutta silloin kun kouluni aloitin, oli vielä melko yleistä työllistyä vaiktuisiin työsuhteisiin korkeakoulututkinnolla, ei tätä nykytilannetta olisi voinut kuvitella.
Mitä tästä kaikesta on seurannut? Lapset ovat jääneet tekemättä, säästän rahaa jahka pääsisin joskus päivittämään tutkintoani työllistävämpään suuntaan. Usko demokratiaan on kadonnut. Äänestän kyllä, mutta mitä varten.
Kyllä perheen suurin ongelma oli se, että taloudenhallinta oli hukassa.
Miehellä oli iso opintolaina, jonka oli annettu kasvaa korkoa ihan järkyttävän suureksi. Vaimo keskeytti opinnot useampaan kertaan ja niistä oli lainaa jäljellä. Jos olisi edes yhden tutkinnon suorittanut. Nyt ilmeisesti oli saamassa ensimmäisen tutkinnon valmiiksi, sekin 20 tuhannen dollarin lainalla. Lapsia oli siunaantunut liian monta taloudellisiin kantimiin verrattuna. Tosin miehellä kävi huono tuuri, valmistui huonoon aikaan, mutta jos hän opiskeli rahoitusalaa, niin luulisi, että vuosien aikana töitä olisi löytynyt.
Itse näin jutussa enemmän huonoja valintoja kuin huonoa tuuria. He eivät olleet tehneet kaikkea oikein vaikka niin väittivät. Huonoa onnea olisi, jos olisi opiskeltu tutkinnot loppuun, sairaus tai joku katastrofi vienyt taloudelliseen ahdinkoon ja työpaikka mennyt konkkaan.
Epäkohtia kyllä löytyy amerikkalaisesta järjestelmästäkin, onhan se kohtuutonta, jos opintolainaa pitää ottaa huimia summia ja korot laukkaavat hurjaa tahtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika erikoinen juttu.
Kuulosti ihan propagandalta.Amerikkalaisittain ovat ehkä köyhiä, mutta Suomessa olisivat ihan keskivertoporukkaa. Lainojen ja työttömyyden kanssa täällä Ihmiset taistelevat. Yliopistostakin valmistutaan pienipalkkaiseen pätkätyöhön.
Sitä perheen äitiä verrattiin suomalaiseen hoitovapaalla olevaan äitiin ja annettiin ymmärtää ettei Suomessa kukaan joudu hoitovapaalla ollessaan tekemään töitä, niinkuin tuo äiti on tehnyt. Hän oli mm. auttanut naapuruston lapsia läksyissä ja tehnyt satunnaisesti jotain osa-aikatöitä.
Eihän täällä suurimmalla osalla ole edes taloudellista mahdollisuutta jäädä hoitovapaalle
Sinä et tajua sitä, että Amerikassa ei ole hoitovapaata. Kotiäiti ei saa penniäkään yhteuskunnalta eikä saa pitää työpaikkaansa kuten Suomessa. Jotenkin suomalaiset ei tajua yhtään kuinka pumpulissa elävät. Yhdysvalloissa ei myöskään ole äitiyspäivärahan, on vain palkaton parin kuukauden äitiysloma, jonka jälkeen ei mitään hoitovapaita ole.
Itse ovat valinneet tällaisen systeemin. Kyllä Yhdysvalloilla olisi varaa maksaa se 250€ kotihoidontukea. Suomessa maksetaan mieluummin korkeaa veroa ja tuetaan lapsiperheitä, siellä ei. Eli ei me missään pumpulissa eletä, ihan itse kustannetaan työllä ja veroilla nuo etuudet.
Minun huomiotani kiinnitti se, että miehen 60 000 dollarin opintolaina oli muutamassa vuodessa kasvanut korkojen takia 100 000 dollariin. Tämä on iso ero verrattuna Suomeen, jossa yhtä suuresta opintolainasta menisi korkoja ja kuluja korkeintaan 600 dollaria vuodessa.
Monet ovat täällä kauhistelleet perheen 200 000 dollarin asuntolainaa. Minä en itse pitäisi tätä niin pahana, sillä perheen pitäisi joka tapauksessa asua jossain ja noin isolle perheelle järkevä vuokra-asunto maksaisi todennäköisesti lähes yhtä paljon kuin mitä asuntolainasta on kustannuksia. USAssa tyypillisesti ainakin omakotitalojen asuntolainojen laina-aika on vähintään 25 vuotta, jolloin lyhennykset pysyvät kohtuullisena kuukautta kohti.
Kommentit äidin opintojen keskeyttämisestä ovat vähän epätarkkoja. Äidillä kyllä on kandin tutkinto, joka sikäläisissä yliopistoissa on yleisimmin suoritettu tutkinto. Maisterin tutkinto, jonka äiti keskeytti, on siellä jo jatkotutkinto, jonka vähemmistö suorittaa.
Monet ovat kommenteissaan kauhistelleet sitä, että äidin olisi lähes mahdotonta saada töitä pitkän kotona olemisen ja työkokemuksen puutteen takia. Tässä USAlainen työelämä poikkeaa selvästi suomalaisesta. Siellä pitkä kotona olo ja työkokemuksen puute ei ole mikään este saada työpaikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljon vääriä valintoja mutta en syytä perhettä. Olen siinä käsityksessä ettei tuolla opeteta koulussa minkäänlaista talouden hallintaa. Vaimon vanhemmat tekivät jo sen virheen, etteivät säästäneet lastensa koulutukseen ja siitä osin johtuvat asiat, eivät osanneet opettaa talousasioita tyttärellekään. Miehen iso opintolaina on otettu ns. hyvinä päivinä, silloin kun ei tarvinnut miettiä toimeentuloa. Jutussa sanotaan, että vain 7% suomalaisista on yli 200 000e asuntolaina. Ovatko he miettineet miten käy jos tulee lama tai menee työkyky tms.
sanoisin, että perhe elää tavallista amerikkalaista elämää jossa unelmat ovat haihtuneet. Moni suomalainen on samassa loukussa. Sellaisella alalla töissä jossa on pieni palkka, kenties tehtävä sivutöitä jotta elää. Ei mahdollisuutta parempaan koska olisi opiskeltava lainalla. Kyllä Suomessakin on otettava opintolainaa, jopa kymmeniä tuhansia euroja. Itselläni se esti opiskelun uuteen ammattiin ja nyt olen sen ikäinen kun olisi varaa, ettei kannata lähteä opiskelemaan koska se ei maksaisi itseään takaisin. Eli en olisi saanut aikuisopintotukea kun 2 vuotta ja loput 2,5 vuotta olisi pitänyt kustantaa velkarahalla, laskin että lainaa olisi ollut lopulta n. 30 000 euroa.
Lisäksi juttu kertoo vahvasti siitä, miten nykynuoret eivät pääse samaan elintasoon kuin vanhempansa. En pääse minäkään, vähän yli viisikymppinen. Minuun verrattuna vanhempani ovat rikkaita, minä köyhä.
Vierailija kirjoitti:
Hesari on alennustilassa. Jutut ovat tällaisia agendatarinoita, mielipidekirjoituksia, kolumneja, analyyseja ties mitä toimittajien omia mielipiteitä. Tärkein ansio on saada omalta viiteryhmältä hyväksyvää hyminää.
Mielenkiintoinen kommentti.
Olisit ilmeisen tyytyväinen, jos Hesari jakaisi vain sitä siloteltua, hyvinvoivien kuvaa USA:sta. Sehän ei ole totuus. Tosiasia on kuitenkin, että esim. tehdastyöläisten palkat eivät ole nousseet 70-luvun jälkeen ja yhä useampi keskiluokkainen on pudonnut matalapalkkaisten ryhmään - ja jopa siitä alemmas.
Maan keskuspankin pääjohtaja Janet Yellen on todennut,että USA:n suurin ongelma on valtavat tuloerot, joita on kasvatettu politiikalla siten, että ainoat hyötyjät ovat olleet rikkain 1 %. Paljon mainostettu valumaefekti ei siis toimi.
Kannattaa miettiä mitä omassa perheessä tarkottaisi jos varhaiskasvatuksesta maksaisi sen mitä se todellisuudessa kustantaa. Amerikassa ei ole julkista päivähoitoa/varhaiskasvatusta. Suomessa hoitopaikka kustantaa 700-900e kuukaudessa kunnille. Vuorohoito vieläkin enemmän.
Kaksi lasta hoidossa ja maksu esim. 1400e kuukaudessa. Kuinka monen pienituloisen äidin kannattaisi käydä työssä jos käteen jää 1600e nettopalkasta 200e ja siitä pitää maksaa työmatkat. Tämä on Amerikassa jokaisen lapsiperheen arkea.
Vierailija kirjoitti:
Nainen olisi voinut pysyä töissä, vaikka siitä jäikin vain muutamia satasia. Sillä rahalla olisi voinut lyhentää velkoja. Lapset ovat isoja eikä kotona tarvita kokopäiväistä aikuista. Kaikkea pitää olla ja velkarahalla on eletty. Heillä oli kalliit koulutukset, mutta laskutaito puuttui.
Jutussa sanottiin päivähoitomaksujen olevan pari tonnia kuussa. Luulisi tulevan halvemmaksi jäädä kotiin hoitamaan lapsia siis. Älytön meininki tuolla Jenkeissä, toivottavasti ei valu liikaa tännepäin. Halpatyövoima, velkaantuminen ja yllättävät irtisanomiset on lisääntynyt täälläkin älyttömästi.
Eihän tuo 50 000 eur opintolainaa ole mitään. Kun pääsee töihin ja alkaa lyhentää lainaa pois. Suomessakin monilla on opintolainaa tuon verran. Itselläni oli 20 000 mk markka-aikana ja nostin vain 2 vuonna. Suomessakin 6 v opinnoilla määrä on 40 000 eur.
Perheen ongelma on huonopalkkainen työ koulutuksesta huolimatta ja liian iso perhe ja kallis koti tuloihin nähden.
Suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa valtio takaa opintolainat ja tämäkin perhe eläisi ilman velkaa työttöminä samaa elintasoa.
Sama itsekseen pärjääminen tulossa tännekin, itseasiassa on jo!
Kantasuomalaisten naisten hedelmällisyysluku on 1,16. Se on heikoimpia koko maailmassa. Ei se lapsitehtailu ole kovin tavallista.