Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko, että vastikään kuolleet käyvät jättämässä hyvästit?
21.01.2022 |
Tuli tosi spooky olo kun istuessani yksin odottelemassa autossa ja selatessani nettikukkakaupan surukimppujen kuvia syttyi yhtäkkiä sisävalo palamaan. Avaimet ei olleet paikoillaan edes
Kommentit (105)
Asuin alivuokralaisena vanhalla rouvalla ja itse siis asutin yläkertaa. Isäni kuoltua ja ennen hautajaisiaan makoilin sängyllä töistä tultuani, kun kuulin askeleet jotka lähestyivät portaissa, ehdin jo harmistua kuka siihen aikaan tulee käymään, ja ilman että itse käyn avaamassa kun oma ovikellokin oli huoneistoon, no askeleet tulivat sänkyni vierelle ja pysähtyivät, en osannut edes pelästyä niin ihmeissäni olin. Seuraavana iltana sama toistui mutta ei sen jälkeen. Meillä oli isän kanssa puolileikillämme tehty aiemmin sopimus että jos jompikumpi kuolee niin ilmoittaa jotenkin jos pystyy kuoleman jälkeisestä ajasta. En muistanut silloin heti tätä mutta näin tapahtui. Myös äitini kuoltua tapahtui yliluonnollisia asioita, kaappien ovien aukeamiset tippuvine tavaroineen ja lapseni kertomana, että näki mummin yöllä seisovan makuuhuoneen ovella ja katselleen meitä mutta lapsen käännettyä pelästyneenä selän, ymmärsi jo kuoleman, oli hävinnyt. Sinänsä minulle on ollut taipumus kokea kaikkea yliluonnollista ilman että ajattelen tai haen sellaista, kaikkea vain tapahtuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoltua hänen tv:nsä meni muutamana yönä itsekseen päälle. Tv:ssä ei ollut mitään vikaa eikä kukaan ollut voinut painaa säätimestä edes vahingossa.
Minä perin meidän isän teeveen.
Oli vanhaa laatikkomallia.
Kun teeveen laittoi päälle joutui odottamaan et se lämpeni, sit tuli kuva.
Yksi yö herättiin kun olkkarista kuului puhetta.
Olin kai unohtanut että oli jäänyt tv päälle.
Kannoimme sen kerrostalon pihalle ja aamulla se oli poissa..
Isäni kuoltua, seuraavana aamuna näin joko unen tai näyn. Siinä isäni hymyili minulle, ei sanonut mitään ja käveli terveenä pois. Isäni ei ollut pystynyt kävelemään enää vuosiin ja tuossa näyssä oli terve. Uskon että isä kävi sanomassa hyvästit.
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoltua, seuraavana aamuna näin joko unen tai näyn. Siinä isäni hymyili minulle, ei sanonut mitään ja käveli terveenä pois. Isäni ei ollut pystynyt kävelemään enää vuosiin ja tuossa näyssä oli terve. Uskon että isä kävi sanomassa hyvästit.
Minun isäni katseli minua unessa liekkimerestä..
Halusiko isä varoittaa minua hel,vetistä?
Olin 14:sta vuotias
Isä a.mpui itsensä metsästy.saseella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirani kuoli hiljattain, ja todella odotin että tulee antamaan jonkun viestin itsestään. Ei mitään. Mutta se vietti viimeisen yönsä sylissäni. Ehkä se ajatteli, että tajusin sen lähtevän kauas pois. Olin todella sekaisin monta päivää sen kuoleman jälkeen, ja olisin halunnut jotain lohtua. Samoin muut perheenjäsenet.
Koiralla ei ole sielua.
Jeesuskin piti koiria saastaisina.
Rekkusi mätänee nyt rauhassa.
Yhdessä syömänsä koiranruuan kanssa.
Katsos rekun ruoka on tehty ELÄIMISTÄ!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
koiran p.askaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirani kuoli hiljattain, ja todella odotin että tulee antamaan jonkun viestin itsestään. Ei mitään. Mutta se vietti viimeisen yönsä sylissäni. Ehkä se ajatteli, että tajusin sen lähtevän kauas pois. Olin todella sekaisin monta päivää sen kuoleman jälkeen, ja olisin halunnut jotain lohtua. Samoin muut perheenjäsenet.
Koiralla ei ole sielua.
Jeesuskin piti koiria saastaisina.
Rekkusi mätänee nyt rauhassa.
Yhdessä syömänsä koiranruuan kanssa.
Katsos rekun ruoka on tehty ELÄIMISTÄ!
Koirani pieraisi.
Haluaako sen syömä kymmenien eläinten massa sanoa haisevan vastalauseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En usko. Puolisoni teki itsemurhan vuonna 1992 ollessani 21 vuotias.
Odotin vuosia jotain merkkiä, selitystä tai mitä tahansa.. ei ikinä tullut merkkiä.
Itsemurhaajat eivät ilmoittele itsestään, eivät ennen eivätkä jälkeen.
Muuten kyllä vanhastaan tunnettua, että eläimet tuovat kuolinsanomia.
Rob Halford väittää, että kyllä ilmoitettelevat.
Hänelle eräs meedioksi itsensä esitellyt nainen välitti terveiset exältä. Sitten hän kertoi asioita, joita kukaan muu ei voinut tietää.
Kertoipa vielä, että kaikki on nyt hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoltua, seuraavana aamuna näin joko unen tai näyn. Siinä isäni hymyili minulle, ei sanonut mitään ja käveli terveenä pois. Isäni ei ollut pystynyt kävelemään enää vuosiin ja tuossa näyssä oli terve. Uskon että isä kävi sanomassa hyvästit.
Minun isäni katseli minua unessa liekkimerestä..
Halusiko isä varoittaa minua hel,vetistä?
Olin 14:sta vuotias
Isä a.mpui itsensä metsästy.saseella.
Ottaako jeesustelu noin koville, että mielenterveys prakaa? Vai etkö hyväksy ihmisten kokemia asioita? Elämänkokemus se on mitä silta puuttuu pieni vihainen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koirani kuoli hiljattain, ja todella odotin että tulee antamaan jonkun viestin itsestään. Ei mitään. Mutta se vietti viimeisen yönsä sylissäni. Ehkä se ajatteli, että tajusin sen lähtevän kauas pois. Olin todella sekaisin monta päivää sen kuoleman jälkeen, ja olisin halunnut jotain lohtua. Samoin muut perheenjäsenet.
Koiralla ei ole sielua.
Jeesuskin piti koiria saastaisina.
Rekkusi mätänee nyt rauhassa.
Miksi alapeukut?
Siteerasin raamattua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikenlaista p4skaa sitä jauhetaankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoltua, seuraavana aamuna näin joko unen tai näyn. Siinä isäni hymyili minulle, ei sanonut mitään ja käveli terveenä pois. Isäni ei ollut pystynyt kävelemään enää vuosiin ja tuossa näyssä oli terve. Uskon että isä kävi sanomassa hyvästit.
Minun isäni katseli minua unessa liekkimerestä..
Halusiko isä varoittaa minua hel,vetistä?
Olin 14:sta vuotias
Isä a.mpui itsensä metsästy.saseella.
Ottaako jeesustelu noin koville, että mielenterveys prakaa? Vai etkö hyväksy ihmisten kokemia asioita? Elämänkokemus se on mitä silta puuttuu pieni vihainen lapsi.
etkö sinä hyväksy näkemääni unta?
Rakastin isääni yli kaiken.
En voi muuttaa tapahtunutta, enkä unta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikenlaista p4skaa sitä jauhetaankin.
Miksi avasit paskaketjun? Voit hankkiutua toiselle puolelle milloin tahansa. Tuskin kukaan jää kaipaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isäni kuoltua, seuraavana aamuna näin joko unen tai näyn. Siinä isäni hymyili minulle, ei sanonut mitään ja käveli terveenä pois. Isäni ei ollut pystynyt kävelemään enää vuosiin ja tuossa näyssä oli terve. Uskon että isä kävi sanomassa hyvästit.
Minun isäni katseli minua unessa liekkimerestä..
Halusiko isä varoittaa minua hel,vetistä?
Olin 14:sta vuotias
Isä a.mpui itsensä metsästy.saseella.
Ottaako jeesustelu noin koville, että mielenterveys prakaa? Vai etkö hyväksy ihmisten kokemia asioita? Elämänkokemus se on mitä silta puuttuu pieni vihainen lapsi.
Ja näköjään empatia eräiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas huomaa mikseivät naiset pärjää vaikeilla aloilla.
Olen syntynyt perheeseen, jossa oli kissa. Olen siis syntymästäni lähtien ollut kissaihminen. Nyt olen jo keski-ikäinen.
Minulla on ollut useita kissoja elämäni aikana. Yksi rakas kissani kuoli 15 vuotta sitten. Muutama kuukausi poismenon jälkeen tunsin läsnäolon voimakkaana. En osaa kuvailla sitä muuten kuin että tunsin kissani sielun kulkevan lävitseni jotenkin. Tajusin, että kissani kävi jollain tavalla moikkaamassa minua.
Pari vuotta sitten yksi kissoistani kuoli. Ajattelin, että harmi kun en saa tuntea samaa läsnäolon hetkeä tämän kissan kanssa. No, meni useita kuukausia kuolemasta kun istuin bussissa ja tunsin sen: sama tunne, tunsin ja tiesin, että kissani kävi tervehtimässä ja oli hetken siinä vierelleni. Sitä tunnetta ei voi selittää, sen vain tuntee. Tällä kertaa kissa myös lähetti jonkinlaisen telepaattisen viestin, jossa kertoi, että olisi halunnut jäädä tänne vielä vähäksi aikaa.
Ei ole kukaan läheiseni käynyt jättämämässä mitään viestiä. Ei rakas mummini, eikä edes mieheni. Tällaiset uskomukset juontavat juurensa vain ihmisen omaan kuolemanpelkoon ja sitten selitellään unia ja muita normaaleja asioita tai sattumuksia itselle sopivasti. Täysin ymmärrettävää, kun mieli on hauras ja kaipaa lohtua, mutta se kuitenkaan todellista ole.
Meitä EI KIINNOSTA
a. mistä koiran ruoka tehdään
b. sinun outo painajaisunesi
c. isäsi tapa päättää päivänsä
Täällä keskustellaan rakkaiden luonnollisesti poistuneiden kunnon ihmisten yhteydenotoista rajan takaa.
Ole hyvä ja poistu
Vierailija kirjoitti:
Olen syntynyt perheeseen, jossa oli kissa. Olen siis syntymästäni lähtien ollut kissaihminen. Nyt olen jo keski-ikäinen.
Minulla on ollut useita kissoja elämäni aikana. Yksi rakas kissani kuoli 15 vuotta sitten. Muutama kuukausi poismenon jälkeen tunsin läsnäolon voimakkaana. En osaa kuvailla sitä muuten kuin että tunsin kissani sielun kulkevan lävitseni jotenkin. Tajusin, että kissani kävi jollain tavalla moikkaamassa minua.
Pari vuotta sitten yksi kissoistani kuoli. Ajattelin, että harmi kun en saa tuntea samaa läsnäolon hetkeä tämän kissan kanssa. No, meni useita kuukausia kuolemasta kun istuin bussissa ja tunsin sen: sama tunne, tunsin ja tiesin, että kissani kävi tervehtimässä ja oli hetken siinä vierelleni. Sitä tunnetta ei voi selittää, sen vain tuntee. Tällä kertaa kissa myös lähetti jonkinlaisen telepaattisen viestin, jossa kertoi, että olisi halunnut jäädä tänne vielä vähäksi aikaa.
Tunsiko kissasi voimakkaana syömänsä purkkiruuan eläinten läsnäolon.
Ne eläimet tarhattiin ja t.apettiin kissasi takia.
Vierailija kirjoitti:
Olen kokenut kahdesti. Uskon siis
Olen myös kokenut kahdesti. Toisen 15 vuotiaana, kun mummoni kuoli ja toisen kerran 35 vuotiaana, kun veljeni kuoli. Ensimmäinen oli mummon kosketus, kun nukuin hänen asunnossaa, hautajaisten jälkeen. Toinen oli veljeni istuminen viereeni tuolille ja hänen kuiskaus.
En ole kokenut itse, joten nykytiedon ja ymmärryksen mukaan on vaikea uskoa. Silti kaikki yliluonnollinen on hyvin jännittävää ja kiitos näistä kaikista kertomuksista. Ne kuulostavat lohdullisilta, ja jos menneisyydestä annetaan lohtua rakkaansa menettäneelle, he tekevät sen kauniisti.