Lue keskustelun säännöt.
Uskotteko, että vastikään kuolleet käyvät jättämässä hyvästit?
21.01.2022 |
Tuli tosi spooky olo kun istuessani yksin odottelemassa autossa ja selatessani nettikukkakaupan surukimppujen kuvia syttyi yhtäkkiä sisävalo palamaan. Avaimet ei olleet paikoillaan edes
Kommentit (105)
Olin nuorempana hautausmaalla kesätöissä hautausmaalla.
Näin kuinka nuori äiti kyykistyi vauvansa haudalle, kun kaunis pieni sitruunaperhonen istahti hänen nenälleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei. Kristus on herättävä viimeiselle tuomiolle. Mitään hyvästejä ei tule. Suunta on ylös taivaaseen tai alas helvettiin. Muuta ei tuu. Thank God I'm not and atheist.
Toivottavasti ymmärrät, etteivät kuoleman jälkeiseen elämään uskovat ihmiset ole ateistejä, vaikkeivät kaltaisiasi puritaanikristittyjä olekaan. On monia tapoja uskoa kuoleman jälkeiseen elämään.
Isäni kuoltua hänen tv:nsä meni muutamana yönä itsekseen päälle. Tv:ssä ei ollut mitään vikaa eikä kukaan ollut voinut painaa säätimestä edes vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Olin nuorempana hautausmaalla kesätöissä hautausmaalla.
Näin kuinka nuori äiti kyykistyi vauvansa haudalle, kun kaunis pieni sitruunaperhonen istahti hänen nenälleen.
Voi rakkaus. Ihana ja samaan aikaan niin surullinen tarina. Hieman täytyi kyynelehtiä.
Kaveri kertoi, että hänen ajaessaan ohi mieli arkana ja ikävää täynnä syvissä mietteissään sen paikan, missä hänen poikansa menehtyi autokolarissa, oli apukuskin ikkuna auennut yllättäen alas asti apposen auki ja samantien sulkeutunut.
Hän oli ollut yksin autossa eikä kukaan ollut koskenut sähkötoimisiin ikkunoihin.
Totesi sitten vaan virnistäen että taisi poika moikata. Oli eläessään ollut aika vekkuli.
Tapahtui siis vain kerran.
Saattoi toki olla joku sähkövikatilakin. Tai sattumalta häiriö järjestelmässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin hyvin todentuntuista unta eksästä, josta olin eronnut 20 vuotta sitten enkä sen jälkeen ole häntä tavannut enkä viime vuosina edes ajatellut vaikka oli aikoinaan suuri rakkauteni. Unessa rakastelimme.
Jonkin aikaa myöhemmin näin hänen kuolinilmoituksensa. Oli kuollut sinä päivänä, jonka jälkeisenä yönä tuon unen näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eksyttäjä eksyttää ja esiintyy valon enkelinä. Sitä nämä kokemukset yleensä ovat.
Kolme kertaa olen kokenut ja joka kerta ollut vainajan tapainen.
Ei pelottavia, mutta mielenkiintoisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin nukkumassa ja oli jo valoisaa. Heräsin siihen kun joku ravisteli tai pikemminkin kosketti kevyesti hartioitani.
Olen varma, että olin täysin hereillä. Näin valkoisen usvamaisen hahmon joka liikkui ikkunaa kohti. Olen varma, että hän oli lähiomaiseni, joka tuli jättämään hyvästit ja samalla kertomaan, ettei lopullista kuolemaa ole.
En pelännyt hetkeäkään vaan olin tavallaan helpottunut. Nyt tiedän, että hän on paremmassa paikassa, mitä olen rukoillutkin.
Ukki pudotti serkun herätyskellon. kirjoitti:
Isoisäni kuoli ollessani 14-vuotias. Serkkuni kertoi ylpeänä ja innoissaan, miten heillä kotona oli herätyskello pudonnut yöpöydän reunalta kyseisenä iltana. "Ukki kävi jättmässä meille jäähyväiset."
Olin hyvin surullinen ukin kuoleman vuoksi ja ihmettelin, miksi ukki ei käynyt meillä pudottelemassa kelloja. Eikö hän oikeasti välittänytkään minusta? Tätä sitten kypsymättömässä, epävarmassa mielessäni itsekseni pohdin.
Kun olin vielä avioerolapsi, toisin kuin serkkuni, aloin yhdistellä, että olin jotenkin huonompi lapsenlapsi.
Tämä on olkut ehä parhaita opetuksia siitä, miten ihmisen mieli toimii. Rupesin kyseenalaistamaan ja puhtimaan asioita. Kokemukseni mukaan oli ukilleni olkut rakas. Entä, jos serkkuni herätyskello putosi, koska se oli pöydän reunalla huolimattomasti, ei siksi, että se olisi merkki. Tai serkku halusi pönkitää omaa itsetuntoaan olemalla se,joka saa "merkkejä" Tai mitään kelloepisodia ei ollut, vain toive siitä?
Siis:Entä jos serkkuni, oli minulle kateellinen, koska olin ukin luona useammin.
Miten tahansa, huomasin miten ihmise mieli toimii. Merkityksettömät huomiot ja häivähtävät tunteet rakentavat jopa minäkuvaa, ja jos ei niitä, siis omia huomioitaan ja ajatuksiaan, opi tunnistamaan mieli laukkaa kuin pillastunut hevonen ilman turvallista ohjausta.
Kun tämän silloin 14-vuotiaana oivalsin, opin jotain hyvin tärkeää. Ei pidä aina uskoa omia ajatuksiaan totuudeksi.
Ajatkset ovat totta. Mutta usein kovin virheellisiä sisällöltään.
Kiitos, serkkuni, kiitos ukkini, kiitos herätyskello. Herätyksestäni.
Tämä oli varmaan paras kommentti mitä olen koskaan vauvalta lukenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni on hyvä juttu että kuolemasta ja sen herättämistä ajatuksista ylipäänsä keskustellaan.
Aihe on jotenkin siivottu pois arjesta, vaikka jokaikistä meistä se tulee koskettamaan, lopulta.
Mä en puoleen vuoteen pystynyt kunnolla rentoutumaan masturboidessa kun oli hirveän voimakas tunne että äidin henki katselee ja naureskelee 😳
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koirani välkkyi taivaalla kirkkaana, uutena tähtenä. En ole koskaan nähnyt tähden välkkyvän niin. Kahtena iltana peräkkäin. Ja viimeksi eilen. Kuolemasta on yli vuosi.
Olen sen kokenut kyllä, joten uskon. Nuorena kävi mummoni vielä juttelemassa minulle unessa kuolemansa jälkeen. Meillä oli asioita vielä kesken ja saatiin ne juteltua.
Nyt vähän aikaa sitten toinen jo kuollut mummoni tuli unessa kertomaan, että isäni aika on tullut. Tämä tapahtui pari päivää ennen isäni kuolemaa.
Kun isoäitini oli kuollut, kuulimme äidin kanssa hänen huoneestaan keinutuolin äänen, ikään kuin joku olisi siinä istunut ja keinutellut. Olimme alakerrassa ja mummon huone oli yläkerrassa, aivan yläpuolellamme.
Jos vain toinen meistä olisi kuullut äänen, olisin ilman muuta pitänyt sitä oman mielen tuotteena. Me kuitenkin molemmat sen kuulimme, ilman että toinen sanoi asiasta toiselle mitään. Isoäidin kuolemasta oli silloin muutama päivä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en puoleen vuoteen pystynyt kunnolla rentoutumaan masturboidessa kun oli hirveän voimakas tunne että äidin henki katselee ja naureskelee 😳
Tuli kuitenkin tavallaan hyvät fiilikset siitä jos äitisi rennosti naureskelee? Ei kuitenkaan ilkeästi? Kun yritän miettiä omaa äitiäni niin kyllähän se on kauhistusta ja häpeää ja hän suorastaan loukkaantuu kun hänen silmänsä joutuvat tällaista näkemään, hän ei koskaan laittaisi toista noin noloon tilanteeseen koska haluaa vain kaikille hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Unessa olen nähnyt vastaikään kuolleita monta kertaa.
Ovat tulleet ikään kuin antamaan raportin uudesta olotilasta. Ovat joko kertoneet olevansa onnellisia nyt, tai että nyt on jo vähän parempi olo kuin sairaana.
Yksikään ei ole ollut onnettomalta vaikuttava, päin vastoin.
Samanlainen kokemus. Äitini kuoli yllättäen, edellisenä päivänä lounastimme yhdessä, 24 tuntia myöhemmin jätin teholla jäähyväisiä. Pari viikkoa kuoleman jälkeen näin unta, jossa äiti oli iloinen vanha itsensä, nauroi ja sanoi että kiirettä pitää tälläkin puolella. Ei ehdi nyt juttelemaan, pitää mennä auttamaan muita. Tuli hyvä mieli siitä unesta.
Näin unessa isäni katselevan minua l.iekkimerestä.
Isä teki eutanasian itselleen.
Olin tuolloin 14 vuotias.
Mitä uni tarkoitti?
Jotain tällaista ajattelen. Ja sillä lailla että jos kokemus poistuneen tervehdyksestä on positiivinen ja lohduttava, onko sillä oikeasti merkitystä mitä se alunperältään on. Kokemuksella on merkitystä sille joka kokee ja se riittää.