Nuori valmistuu ammattiin rimaa hipoen; juhlisitko?
Nuoreni valmistuu maaliskuussa kauppaoppilaitoksesta. Koulu mennyt joten kuten ponnistelematta. Ammattilainen ei todellakaan ole, eikä alalle kuulemma aio. Silloin 3 vuotta sitten tuonne meni kun "ei lukioon riittänyt" ja kaveritkin meni.
Kertaakaan en ole nähnyt hänen opiskelevan, koulun eteen ponnistelevan. On kai siellä vaaditut suorittanut kun paperit saa.
Rehellisesti tuntuisi oudolta juhlia tällaista. Pyytää sukua koolle...Ei.
Jos Vien hänet syömään tms ja siinä se.
Vai miten itse toimisit tässä tapauksessa?
Ostaisitko esim lahjan kuitenkin ?
Kommentit (43)
0/5
Lapsen olisi syytä juhlia ilman äitiään, jos tämä satu olisi totta.
Olisi mennyt lukioon. Sitten voisi juhlia.
Vierailija kirjoitti:
Valmistuminen on valmistuminen.
Työelämässä ei arvosanoja katsella.
Valmistuminen on yliopistosta. Ylioppilastutkinto on vain koulun loppuun suoritus, jota juhlitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valmistuminen on valmistuminen.
Työelämässä ei arvosanoja katsella.
Valmistuminen on yliopistosta. Ylioppilastutkinto on vain koulun loppuun suoritus, jota juhlitaan.
Ei ollut lukiossa...
Amiksia ei juhlita. Työpaikkaa voitte hehkuttaa sukulaisille, muttei valmistumista.
Koulu antaa vain "yleissivistävät" tiedot, ammatti opitaan työelämässä. Koulun tiedot ovat monesti jo pahasti vanhentuneita esim. informaatiotekniikassa.
Tottakai juhlitte. Miksi ette? Onhan hän suorittanut hyväksytysti tutkinnon, ammatti valmistunut. Moni jättää kesken.
Vierailija kirjoitti:
0/5
Lapsen olisi syytä juhlia ilman äitiään, jos tämä satu olisi totta.
Häh, kaikki totisinta totta ikävä kyllä
Ap
Vierailija kirjoitti:
Tottakai juhlitte. Miksi ette? Onhan hän suorittanut hyväksytysti tutkinnon, ammatti valmistunut. Moni jättää kesken.
Totta kyllä.. Mutta pointti on se ettei ole oikein opinnot maittaneet ja todistus ei ole kummoinen. Minusta on outoa sitä juhlistaa kun se on vaan "eletty" ei "ansaittu" jos ymmärrätte pointtini
Haluaisin että nuori tekee jotain tulevaisuuden eteen eikä vain "ole". Vähän kun oisi mennyt 3 vuotta hukkaan. Toki parempi tuo kuin Elämän Koulu
Ap
Miksei voisi juhlia? Valmistuminen ammattiin on aina iloitsemisen arvoinen asia, vaikka kurssit olisikin suoritettu rimaa hipoen. Kannattaa toki kysyä nuorelta haluaako hän juhlistaa asiaa kutsumalla sukulaiset onnittelukahville vai riittäisikö jokin pienempi, vaikka ravintolaillallinen perheen kesken.
Kävin lukion ja isot juhlat , sen jälkeen ammattikoulu ja valmistumispäivä , ei mitään , tuntui oudolta sentään tuli ammatti .
En ainakaan vastaavssa tilanteessa valmistujana olisi halunnut juhlia, hyvän mielen kahvittelut ja kakkupala olisi hyvä. t. samassa tilanteessa ollut
Ehkä lapsesi on lahjakas, ja hän oppi ettei raatamisesta palkita edes kotona, ja kävi koulut läpi vasemmalla kädellä. Sinähän sen lapsen olet kasvattanut, oppiko jopa sinulta ettei asioiden eteen kannata laittaa tikkua ristiin, jos puolivillaisella suorituksellakin pääsee eteenpäin?
Mä selvisin rimaa hipoen lukiosta, ja me pidettiin juhlat. Ahdisti kyllä vietävästi näyttää todistusta, kun siinä oli vaan muutama hyvä arvosana. Paras taisi olla enkun M. Muistaakseni pitkän matikan I jouduttiin kompensoimaan.
Juhlitaanhan sitä huonoin arvosanoin ylioppilaaksi päässeitäkin joten miksi ei ammattiin valmistunutta?
Vierailija kirjoitti:
Amiksia ei juhlita. Työpaikkaa voitte hehkuttaa sukulaisille, muttei valmistumista.
Miksei julita vaikka syytä olisi usein paljon enemmän kuin keskinertaisissa tai jopa sellaisissa kuin itselläni "tötteröö" -paperit kitjoittaneen ylioppilasjuhlia. - Itseäni hävettää vieläkin vaikka sittemmin olen valmistunut yliopistosta.
Omana aikanani onni oli se, että huomattavaosa hakijoista otettiin pääsykokeen perusteella e. riitti se, että oli yleinen hakukelpoisuus, joka "jo" silloin oli yhtä hyvin voinut saada perusasteen ammattikoulututkinnon suorittamisella.
Periaatteesa voisin saada yliopsitolta opiskelupaikan kuluvana keväänäkin, jos vastaavassa tilanteessa olsin mutta luulempa, että se olisi paljon vaikeampaa kun yliopisto-opiskelupaikkoja täytettäessä on haluttu antaa heille etulyöntiasema, joilla on parhaimmat yo-arvosanat ja jotka ovat ns. ensikertalaisia. - Verraten pieni joukko saa paikan pääsykokeen kautta. - Ja uskaltaisin väittää ja tai olen itse asiassa melko varma, että he jotka saavat "omalta alaltani" paikan pääsykokeenkin kautta niin heistäkin moni on kirjoittanut ylppäreissä ihan hyvät arvosanat. Ja vain hyvin harvalla on yhtä surkea ylioppialstodistus kuin itselleäni. - Paljon surkeampi ei enää voisi olla. - - - Jos jotain hyvää haluaisin sanoa omasta lukio ajastani, niin ehkä monen opettajankin yllätykseksi lukio ei onnistunut tappamaan opin -nälkääni ja halua omaksua ja oppia asioita ja vielä jonkun ohjaamana ja paikassa jossa vaati jo "vähän" lukupäätäkin ja ns. perslihaksia.
Minäkin kysyisin nuorelta itseltään haluaako ammattiin valmistumista juhlia..jos ei halua,niin sitten antaa juhlien olla tai juhlii ihan pienesti oman perheen kanssa. Jos oma nuoreni ei haluaisi juhlia,niin varmaan kuitenkin oman perheen kesken kakkukahvit juotaisiin..siis ihan vaan vanhemmat ja sisarukset paikalla :)
Ei kai koulusta valmistumista juhlita. Poikkeus on yo-juhlat, jotka ovatkin aivan typerät. Voisi nekin lopettaa.
Taitaa valitettavasti olla aika tavallinen tarina nykyään, mitä nyt olen ammattikouluskeneä tässä muutaman vuoden seuraillut. Kauppaoppilaitoksesta valmistumalla lapsesi ei kuitenkaan onneksi ole kenellekään vaaraksi, toisin kuin esim. sähköasentaja, jolla ei ole käryäkään siitä, mitä tekee. Kysy lapselta itseltään, haluaako hän juhlia. Ja jos haluaa, niin sitten juhlitte. Vai ajattelitko, että on hyvä idea näyttää lapselle, että oma äiti ei ole pätkääkään iloinen tai ylpeä hänestä?
Valmistuminen on valmistuminen.
Työelämässä ei arvosanoja katsella.