Enkku vai ranska ekaluokkalaiselle A1-kieleksi?

No kumpaa kieltä ekaluokkalainen itse haluaisi opiskella? 

Opiskelin itse ranskaa yläasteelta lukioon ja kirjoitin sen hyvin arvosanoin ja mielestäni ranska on ihana kieli ja kiinnostava matkailumaa, mutta silti pakko sanoa että mieluummin englanti. Ranskan kielestä on hyvin vähän käytännön hyötyä, jollei lapsi sitten todella satu muuttamaan Ranskaan jonain päivänä töihin. Siitäkin huolimatta jopa Ranskassa englannin kieli on alkanut yleistyä työelämässä tietyillä aloilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on todennäköisesti ainoa jota tulee koskaan tarvitsemaan. Miksi ihmeessä suomalaisen lapsen tulisi alkaa paukuttaa ranskan kieltä jo 7-vuotiaana?

Et voi olla tosissasi, mun 17- vuotias oli vuoden vaihdossa Ranskassa ja todellakin tarvitsi muutakin kuin englantia siellä.

Voi lol. Luuletko että kukaan ranskalainen lapsi alkaisi opiskella suomea 7-vuotiaana.? Ja joo voihan joku sikäläinenkin nuori haluta joulupukin maahan vaihtariksi mutta ei sen takia opiskella kieltä yli 10 vuotta että voi olla vuoden vaihdossa.

Kärjistin vähän tahallaan enkä silti sano etteikö kielten opiskeli olisi tärkeää. Itse sain kolmen vuoden opiskelulla varsin hyvän pohjan saksan kielelle lukiossa.

Vertaat ihan tosissasi suomea yhteen maailman valtakielistä. Mutta, kyllä, kielet kannattaa aloittaa varhain oli äidinkieli tai kotimaa mikä tahansa. Miten voi mennä noin tunteisiin, että jonkun mamman lapsi opiskelee kahta kieltä pelkän perusenkun sijaan. :D

En vertaa. Sanoin että kärjistin vähän tahallaan. Ranska on kuitenkin loppupeleissä kieli jota harva suomalainen tulee koskaan tarvitsemaan eikä sitä kuule esimerkiksi valtamediassa kuten englantia tai edes espanjaa , joten minun mielestä sitä ei ole suomalaislapsen tarpeellista opiskella 7-vuotiaasta.

En tippaakaan väheksy kielten opiskelua, päinvastoin!Olen aina ollut kiinnistunut kielistä.Kerroin oman mielipiteeni joka kaiketi on tämän keskustelupalstan tarkoitus. Taisi itselläs mennä joku tunteisiin. Ja jos joku vastaa mulle aloittaen viestin ”voi hyvänen aika” tms. niin voi odottaa samaa takaisin..

Kuka on sinulle kirjoittanut "voi hyvänen aika" tai muuta vastaavaa? En minä enkä tuo aiempikaan. Ihan itse huutelet muille "voi lol" ja nälvit joulupukkivaihtarijutuillasi, kun joku kertoo nuoren oikeasti tarvinneen ulkomailla muutakin kieltä kuin enkkua. Laita korkki kiinni nyt ja yritä huomenna keskustella normaalisti kun olet rauhoittunut vähän, minä en sinun provoiluasi enää jaksa. :)

Ranska. Itse luin pitkänä kielenä saksaa ja olen ollut

siitä aina kiitollinen, koska muuten en olisi sitä

varmaan jaksanut lukea, ja englannin opin muutenkin.

Ai vil soos englis.

Minä aloitin venäjän 13 -vuotiaana. Valittavana oli saksa, ranska ja venäjä (-80 -luvulla). Päädyin venäjään, sillä saksaa ja ranskaa puhuvia aina löytyy, venäjää harvemmin. Päättelin tuolloin 13 -vuotiaana, että naapurina on Venäjä eikä se siitä katoamassakaan ole, joten sitä kieltä olisi hyvä oppia. Venäjän ryhmää ei ollut ollut neljään vuoteen, mutta puhuin kavereita ympäri ja saatiin ryhmä kasaan. 

Pätkääkään en ole valintaani katunut. Viimeksi tänään oli asiakas, jonka kanssa venäjää puhuttiin tunti. Joitain sanoja jouduin kyllä englanniksi sanomaan tai kurkkasin googlen sanakirjasta venäjän sanan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on todennäköisesti ainoa jota tulee koskaan tarvitsemaan. Miksi ihmeessä suomalaisen lapsen tulisi alkaa paukuttaa ranskan kieltä jo 7-vuotiaana?

Et voi olla tosissasi, mun 17- vuotias oli vuoden vaihdossa Ranskassa ja todellakin tarvitsi muutakin kuin englantia siellä.

Voi lol. Luuletko että kukaan ranskalainen lapsi alkaisi opiskella suomea 7-vuotiaana.? Ja joo voihan joku sikäläinenkin nuori haluta joulupukin maahan vaihtariksi mutta ei sen takia opiskella kieltä yli 10 vuotta että voi olla vuoden vaihdossa.

Kärjistin vähän tahallaan enkä silti sano etteikö kielten opiskeli olisi tärkeää. Itse sain kolmen vuoden opiskelulla varsin hyvän pohjan saksan kielelle lukiossa.

Vertaat ihan tosissasi suomea yhteen maailman valtakielistä. Mutta, kyllä, kielet kannattaa aloittaa varhain oli äidinkieli tai kotimaa mikä tahansa. Miten voi mennä noin tunteisiin, että jonkun mamman lapsi opiskelee kahta kieltä pelkän perusenkun sijaan. :D

En vertaa. Sanoin että kärjistin vähän tahallaan. Ranska on kuitenkin loppupeleissä kieli jota harva suomalainen tulee koskaan tarvitsemaan eikä sitä kuule esimerkiksi valtamediassa kuten englantia tai edes espanjaa , joten minun mielestä sitä ei ole suomalaislapsen tarpeellista opiskella 7-vuotiaasta.

En tippaakaan väheksy kielten opiskelua, päinvastoin!Olen aina ollut kiinnistunut kielistä.Kerroin oman mielipiteeni joka kaiketi on tämän keskustelupalstan tarkoitus. Taisi itselläs mennä joku tunteisiin. Ja jos joku vastaa mulle aloittaen viestin ”voi hyvänen aika” tms. niin voi odottaa samaa takaisin..

Itse aloitit kommentilla voi lol kun joku kertoi lapsen tarvinneen vaihdossa ranskan kieltä niin ei ihan kauheasti kannata itseään ylentää.

En alottanut vaan joku oli vastannut mulle ensin tökerösti. Mutta se siitä, tässä ei ollut kyse sinusta tai minusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Erityisopettaja opettaa oppilaita joilla on poikkeuksellisen paljon oppimishaasteita.

Hän ei ole kielten opettaja eikä hän tunne normaaleja oppilaita, saati lahjakkaita.

Erityisopettajalla on nimenomaan kattava kokemus kaikenlaisten oppilaiden osaamisesta ja tietoa siitä millaisia tilanteita voi tulla ja tulee. Hassu ajatus että ei ymmärtäisi, hänhän juuri tuntee tämän kaiken käytännössä.

Ei ole. Hän opettaa erityisoppilaita.

Ja kielten opettamisen ammattilainen hän ei todellakaan ole.

T kielten ope

Meidän koulussamme erityisopettaja kyllä opettaa ihan kaikenlaisia oppilaita.

T. Tavallinen mamma.

Meillä valittiin Ranska ja se oli hyvä idea:

Nyt 4. luokalla lapsi osaa yhtä hyvin englantia kuin ne jotka aloittivat englannin 1. luokalla + osaa sitä Ranskaa.

Vierailija kirjoitti:

Ai vil soos englis.

Vörst länkvist its better soise.

Vierailija kirjoitti:

Meillä valittiin Ranska ja se oli hyvä idea:

Nyt 4. luokalla lapsi osaa yhtä hyvin englantia kuin ne jotka aloittivat englannin 1. luokalla + osaa sitä Ranskaa.

Meidän neljäsluokkalainen lukee pelkkää englantia, mutta osaa kirjoittaa kielten nimet pienellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Erityisopettaja opettaa oppilaita joilla on poikkeuksellisen paljon oppimishaasteita.

Hän ei ole kielten opettaja eikä hän tunne normaaleja oppilaita, saati lahjakkaita.

Erityisopettajalla on nimenomaan kattava kokemus kaikenlaisten oppilaiden osaamisesta ja tietoa siitä millaisia tilanteita voi tulla ja tulee. Hassu ajatus että ei ymmärtäisi, hänhän juuri tuntee tämän kaiken käytännössä.

Ei ole. Hän opettaa erityisoppilaita.

Ja kielten opettamisen ammattilainen hän ei todellakaan ole.

T kielten ope

Meidän koulussamme erityisopettaja kyllä opettaa ihan kaikenlaisia oppilaita.

T. Tavallinen mamma.

Miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on todennäköisesti ainoa jota tulee koskaan tarvitsemaan. Miksi ihmeessä suomalaisen lapsen tulisi alkaa paukuttaa ranskan kieltä jo 7-vuotiaana?

Et voi olla tosissasi, mun 17- vuotias oli vuoden vaihdossa Ranskassa ja todellakin tarvitsi muutakin kuin englantia siellä.

Voi lol. Luuletko että kukaan ranskalainen lapsi alkaisi opiskella suomea 7-vuotiaana.? Ja joo voihan joku sikäläinenkin nuori haluta joulupukin maahan vaihtariksi mutta ei sen takia opiskella kieltä yli 10 vuotta että voi olla vuoden vaihdossa.

Kärjistin vähän tahallaan enkä silti sano etteikö kielten opiskeli olisi tärkeää. Itse sain kolmen vuoden opiskelulla varsin hyvän pohjan saksan kielelle lukiossa.

Vertaat ihan tosissasi suomea yhteen maailman valtakielistä. Mutta, kyllä, kielet kannattaa aloittaa varhain oli äidinkieli tai kotimaa mikä tahansa. Miten voi mennä noin tunteisiin, että jonkun mamman lapsi opiskelee kahta kieltä pelkän perusenkun sijaan. :D

En vertaa. Sanoin että kärjistin vähän tahallaan. Ranska on kuitenkin loppupeleissä kieli jota harva suomalainen tulee koskaan tarvitsemaan eikä sitä kuule esimerkiksi valtamediassa kuten englantia tai edes espanjaa , joten minun mielestä sitä ei ole suomalaislapsen tarpeellista opiskella 7-vuotiaasta.

En tippaakaan väheksy kielten opiskelua, päinvastoin!Olen aina ollut kiinnistunut kielistä.Kerroin oman mielipiteeni joka kaiketi on tämän keskustelupalstan tarkoitus. Taisi itselläs mennä joku tunteisiin. Ja jos joku vastaa mulle aloittaen viestin ”voi hyvänen aika” tms. niin voi odottaa samaa takaisin..

Kuka on sinulle kirjoittanut "voi hyvänen aika" tai muuta vastaavaa? En minä enkä tuo aiempikaan. Ihan itse huutelet muille "voi lol" ja nälvit joulupukkivaihtarijutuillasi, kun joku kertoo nuoren oikeasti tarvinneen ulkomailla muutakin kieltä kuin enkkua. Laita korkki kiinni nyt ja yritä huomenna keskustella normaalisti kun olet rauhoittunut vähän, minä en sinun provoiluasi enää jaksa. :)

Muistetaanpas ettei meillä suomalaisilla ole edes englannin kielen taito kansaisvälisesti vertailtuna edes mitenkään loistavalla tasolla, saatika toinen kotimainen. Monella nuorella on isoja haasteita lukiossa englannin kanssa, koska vaatimustaso on myös kova. En itse valitsisi lapselle missään nimessä ranskaa ykköskieleksi, kyllä englanti on paljon tärkeämpi.

Mitä nuorempana lapsi kieltä opiskelee, sitä paremmin hän sitä ääntää.

Minun kuopukseni kävi kaksivuotisen eskarin englanniksi ja sen jälkeen meillä oli vuoden englanninkielinen vaihtari.

Vaikka lapsi meni ihan suomenkieliseen kouluun, hän ääntää nyt lukiolaisena englantia edelleen käsittämättömän hyvin.

Ranska on nimenomaan vaikeasti äännettävä ja sitä kannattaa opiskella nuorena. Alaluokilla kielten opiskelu on leikinomaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Erityisopettaja opettaa oppilaita joilla on poikkeuksellisen paljon oppimishaasteita.

Hän ei ole kielten opettaja eikä hän tunne normaaleja oppilaita, saati lahjakkaita.

Erityisopettajalla on nimenomaan kattava kokemus kaikenlaisten oppilaiden osaamisesta ja tietoa siitä millaisia tilanteita voi tulla ja tulee. Hassu ajatus että ei ymmärtäisi, hänhän juuri tuntee tämän kaiken käytännössä.

Ei ole. Hän opettaa erityisoppilaita.

Ja kielten opettamisen ammattilainen hän ei todellakaan ole.

T kielten ope

Meidän koulussamme erityisopettaja kyllä opettaa ihan kaikenlaisia oppilaita.

T. Tavallinen mamma.

Aika erikoinen tilanne. Missä koulussa on näin hyvä resurssitilanne, että erityisopettaja ehtii opettaa kaikenlaisia oppilaita?

T. Se ketjun erityisopettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on todennäköisesti ainoa jota tulee koskaan tarvitsemaan. Miksi ihmeessä suomalaisen lapsen tulisi alkaa paukuttaa ranskan kieltä jo 7-vuotiaana?

Et voi olla tosissasi, mun 17- vuotias oli vuoden vaihdossa Ranskassa ja todellakin tarvitsi muutakin kuin englantia siellä.

Voi lol. Luuletko että kukaan ranskalainen lapsi alkaisi opiskella suomea 7-vuotiaana.? Ja joo voihan joku sikäläinenkin nuori haluta joulupukin maahan vaihtariksi mutta ei sen takia opiskella kieltä yli 10 vuotta että voi olla vuoden vaihdossa.

Kärjistin vähän tahallaan enkä silti sano etteikö kielten opiskeli olisi tärkeää. Itse sain kolmen vuoden opiskelulla varsin hyvän pohjan saksan kielelle lukiossa.

Vertaat ihan tosissasi suomea yhteen maailman valtakielistä. Mutta, kyllä, kielet kannattaa aloittaa varhain oli äidinkieli tai kotimaa mikä tahansa. Miten voi mennä noin tunteisiin, että jonkun mamman lapsi opiskelee kahta kieltä pelkän perusenkun sijaan. :D

En vertaa. Sanoin että kärjistin vähän tahallaan. Ranska on kuitenkin loppupeleissä kieli jota harva suomalainen tulee koskaan tarvitsemaan eikä sitä kuule esimerkiksi valtamediassa kuten englantia tai edes espanjaa , joten minun mielestä sitä ei ole suomalaislapsen tarpeellista opiskella 7-vuotiaasta.

En tippaakaan väheksy kielten opiskelua, päinvastoin!Olen aina ollut kiinnistunut kielistä.Kerroin oman mielipiteeni joka kaiketi on tämän keskustelupalstan tarkoitus. Taisi itselläs mennä joku tunteisiin. Ja jos joku vastaa mulle aloittaen viestin ”voi hyvänen aika” tms. niin voi odottaa samaa takaisin..

Kuka on sinulle kirjoittanut "voi hyvänen aika" tai muuta vastaavaa? En minä enkä tuo aiempikaan. Ihan itse huutelet muille "voi lol" ja nälvit joulupukkivaihtarijutuillasi, kun joku kertoo nuoren oikeasti tarvinneen ulkomailla muutakin kieltä kuin enkkua. Laita korkki kiinni nyt ja yritä huomenna keskustella normaalisti kun olet rauhoittunut vähän, minä en sinun provoiluasi enää jaksa. :)

Muistetaanpas ettei meillä suomalaisilla ole edes englannin kielen taito kansaisvälisesti vertailtuna edes mitenkään loistavalla tasolla, saatika toinen kotimainen. Monella nuorella on isoja haasteita lukiossa englannin kanssa, koska vaatimustaso on myös kova. En itse valitsisi lapselle missään nimessä ranskaa ykköskieleksi, kyllä englanti on paljon tärkeämpi.

Suomalaisten englanninkielen taso on kansainvälisesti aivan huippua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin englanti. Mitkä on tsäänssit että teidän muksu on ikinä tekemisissä Ranskan kanssa, millään lailla työelämässä. Sen sijaan järkkäätte että sillä on puolivilaisena se kieli mitä kaikki oikeasti käyttää. Myös niiden ranskalaisten kanssa.

Ranska tulee olemaan esim EU hommissa hyvinkin tärkeä tulevaisuudessa. Englannin asema tulee pikkuhiljaa pienemään EU hallinnossa.

Englannin nykyinen ylivalta EU:n hallinnossa saattaa loiventua takaisin 1990-luvun tasolle, jolloin ranska ja englanti olivat suunnilleen tasavahvat. Vaikka englanti on yhtenä virallisena kielenä nykyisistä jäsenvaltioista vain Irlannissa ja Maltalla, se pysyy joka tapauksessa yhtenä EU:n virallisista kielistä. Tästä seuraa erityisesti se, että EU:n ulkopuolisillakin toimijoilla on oikeus valita asiointikielekseen niin halutessaan englanti. Kuten yleensä tapahtuukin. Tyyppitapauksena aasialaisten firmojen kädenväännöt komission kanssa polkumyyntitulleista taikka t*rrorismista epäiltyjen kädenväännöt neuvoston kanssa heidän varojensa jäädyttämisestä.

Opiskelin itse saksaa ala-asteen ensimmäiseltä luokalta (ranska oli vaihtoehtona), englantia neljänneltä luokalta ja ruotsia yläasteen ensimmäiseltä luokalta. (Espanjaa otin valinnaisaineena yhden vuosiviikkotunnin opintojen verran yläasteen kasilla tai ysillä, siitä en muista enää kuin uno, dos, tres, hola ja joitain muita yksittäisiä sanoja.)

Oma kokemukseni ensimmäisenä vieraana kielenä aloittamaani saksaa kohtaan on kielteinen. Siihen on useita syitä - yksi on se, että kaikki aloitimme ykkösluokalla joko saksan tai ranskan. Mutta eräs luokkakaveri lähti koulusta vuodeksi-pariksi ja palasi sitten takaisin eikä hänen enää tarvinnut jatkaa noita kielen opintoja, koska oli "pudonnut kelkasta", kun ei ollut opiskellut kieltä siinä koulussa missä oli ollut välissä. Yläasteella järjestelmä oli vieläkin syrjivämpi - saksaa tai ranskaa ala-asteella lukeneiden oli pakko lukea sitä myös yläasteella. Siitä pääsi eroon vain todettujen oppimisvaikeuksien perusteella. Kasilta alkaen sen sai hyväksiluettua valinnaisaineeksi, mutta seiskalla ne kaksi vuosiviikkotuntia normaalin koulunkäynnin päälle eivät paljoa naurattaneet. Motivaatio ei sitten ollutkaan kovin hyvä, vaan tein vain pakollisen (tuntiopetuksen ja kotitehtävät) periaatteella "toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos", kun kerran pakotetaan.

Ruotsin osalta on todettava, että siinä tapahtui jälleen outoja. Osa porukasta oli nimittäin lukenut sitä ala-asteella monta vuotta, mutta opetus alkoi täysin alkeista, koska osa (kuten minä) eivät olleet opiskelleet ruotsia tuntiakaan. Käytännössä kieltä aiemmin lukeneet poimivat helppoja kymppejä, kun me muut näimme vaivaa saadaksemme sen kasin tai ysin.

Koska joku tulee kuitenkin puhumaan etuoikeudesta, niin vastaan jo etukäteen, että koulunkäynti oli minulle raskasta. Ei siksi, etten olisi pystynyt oppimaan - keskiarvoni pyöri kasin ja ysin välissä koko matkan ala-asteelta lukioon. Sen sijaan olen aina ollut vetäytyvä ja stressinsietokykyni on heikko. En kaivannut ylimääräisiä haasteita ja paineita - lisää aineita, joissa menestyä, lisää opettajia, joita miellyttää. Lukiossa teinkin sitten saman kuin ruotsin opiskelijat yläasteella ja helpotin koulutietäni aloittamalla saksan jälleen alkeista. 

Käytännössä voin todeta, että osaan ainoastaan englantia. Saksaa ja ruotsia osaan peruskohteliaisuuksien ja ravintola-asioinnin verran. Mutta sanavarastoni on kapea ja kieliopissa on puutteita, joten käytännössä en niillä paljoa tee. Kielitaitoni puolesta minusta ei ole esim. turistioppaaksi tai myyntiedustajaksi tai muutoin työskentelemään noilla kielillä. 

Oma näkemykseni on siis lyhykäisyydessään, että kun koulupäivät jatkuvasti pitenevät ja lasten ja nuorten stressitaso ja psyykkinen sairastavuus kasvaa, niin olkaa maltillisia ja armollisia lasten koulunkäynnin suhteen. Jos ranskan ja englannin väliltä pitää valita, niin ottakaa englanti. Sillä voi saavuttaa koulumaailmassa etulyöntiaseman, mutta ranskasta tuskin on koskaan merkittävää hyötyä (ellei sitten muuta Ranskaan tai välttämättä puske lasta EU-virkamieheksi tai jatkamaan perhepiirissä olevaa matkailualan yritystä).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on todennäköisesti ainoa jota tulee koskaan tarvitsemaan. Miksi ihmeessä suomalaisen lapsen tulisi alkaa paukuttaa ranskan kieltä jo 7-vuotiaana?

Et voi olla tosissasi, mun 17- vuotias oli vuoden vaihdossa Ranskassa ja todellakin tarvitsi muutakin kuin englantia siellä.

Voi lol. Luuletko että kukaan ranskalainen lapsi alkaisi opiskella suomea 7-vuotiaana.? Ja joo voihan joku sikäläinenkin nuori haluta joulupukin maahan vaihtariksi mutta ei sen takia opiskella kieltä yli 10 vuotta että voi olla vuoden vaihdossa.

Kärjistin vähän tahallaan enkä silti sano etteikö kielten opiskeli olisi tärkeää. Itse sain kolmen vuoden opiskelulla varsin hyvän pohjan saksan kielelle lukiossa.

Vertaat ihan tosissasi suomea yhteen maailman valtakielistä. Mutta, kyllä, kielet kannattaa aloittaa varhain oli äidinkieli tai kotimaa mikä tahansa. Miten voi mennä noin tunteisiin, että jonkun mamman lapsi opiskelee kahta kieltä pelkän perusenkun sijaan. :D

En vertaa. Sanoin että kärjistin vähän tahallaan. Ranska on kuitenkin loppupeleissä kieli jota harva suomalainen tulee koskaan tarvitsemaan eikä sitä kuule esimerkiksi valtamediassa kuten englantia tai edes espanjaa , joten minun mielestä sitä ei ole suomalaislapsen tarpeellista opiskella 7-vuotiaasta.

En tippaakaan väheksy kielten opiskelua, päinvastoin!Olen aina ollut kiinnistunut kielistä.Kerroin oman mielipiteeni joka kaiketi on tämän keskustelupalstan tarkoitus. Taisi itselläs mennä joku tunteisiin. Ja jos joku vastaa mulle aloittaen viestin ”voi hyvänen aika” tms. niin voi odottaa samaa takaisin..

Kuka on sinulle kirjoittanut "voi hyvänen aika" tai muuta vastaavaa? En minä enkä tuo aiempikaan. Ihan itse huutelet muille "voi lol" ja nälvit joulupukkivaihtarijutuillasi, kun joku kertoo nuoren oikeasti tarvinneen ulkomailla muutakin kieltä kuin enkkua. Laita korkki kiinni nyt ja yritä huomenna keskustella normaalisti kun olet rauhoittunut vähän, minä en sinun provoiluasi enää jaksa. :)

Muistetaanpas ettei meillä suomalaisilla ole edes englannin kielen taito kansaisvälisesti vertailtuna edes mitenkään loistavalla tasolla, saatika toinen kotimainen. Monella nuorella on isoja haasteita lukiossa englannin kanssa, koska vaatimustaso on myös kova. En itse valitsisi lapselle missään nimessä ranskaa ykköskieleksi, kyllä englanti on paljon tärkeämpi.

Itse asiassa olet täysin väärässä tuossa, että monella nuorella olisi isoja haasteita lukiossa englannin kanssa. Ei totisesti ole. Niitä haasteita on pitkässä matikassa ja ruotsissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Erityisopettaja opettaa oppilaita joilla on poikkeuksellisen paljon oppimishaasteita.

Hän ei ole kielten opettaja eikä hän tunne normaaleja oppilaita, saati lahjakkaita.

Erityisopettajalla on nimenomaan kattava kokemus kaikenlaisten oppilaiden osaamisesta ja tietoa siitä millaisia tilanteita voi tulla ja tulee. Hassu ajatus että ei ymmärtäisi, hänhän juuri tuntee tämän kaiken käytännössä.

Ei ole. Hän opettaa erityisoppilaita.

Ja kielten opettamisen ammattilainen hän ei todellakaan ole.

T kielten ope

Meidän koulussamme erityisopettaja kyllä opettaa ihan kaikenlaisia oppilaita.

T. Tavallinen mamma.

Miksi?

Miksi ei? Minusta on hyvä, että erityisopettaja on tiiviisti mukana esimerkiksi lukemaan opettelussa. Koululla on oma erityisopettaja, joka järjestää paljon kaikkea kivaa ekstraa.

T. Tavallinen mamma.