Enkku vai ranska ekaluokkalaiselle A1-kieleksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on todennäköisesti ainoa jota tulee koskaan tarvitsemaan. Miksi ihmeessä suomalaisen lapsen tulisi alkaa paukuttaa ranskan kieltä jo 7-vuotiaana?

Et voi olla tosissasi, mun 17- vuotias oli vuoden vaihdossa Ranskassa ja todellakin tarvitsi muutakin kuin englantia siellä.

Voi lol. Luuletko että kukaan ranskalainen lapsi alkaisi opiskella suomea 7-vuotiaana.? Ja joo voihan joku sikäläinenkin nuori haluta joulupukin maahan vaihtariksi mutta ei sen takia opiskella kieltä yli 10 vuotta että voi olla vuoden vaihdossa.

Kärjistin vähän tahallaan enkä silti sano etteikö kielten opiskeli olisi tärkeää. Itse sain kolmen vuoden opiskelulla varsin hyvän pohjan saksan kielelle lukiossa.

Vertaat ihan tosissasi suomea yhteen maailman valtakielistä. Mutta, kyllä, kielet kannattaa aloittaa varhain oli äidinkieli tai kotimaa mikä tahansa. Miten voi mennä noin tunteisiin, että jonkun mamman lapsi opiskelee kahta kieltä pelkän perusenkun sijaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Erityisopettaja opettaa oppilaita joilla on poikkeuksellisen paljon oppimishaasteita.

Hän ei ole kielten opettaja eikä hän tunne normaaleja oppilaita, saati lahjakkaita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Muistan kun lukiossa ranskaa koko koulun parhaiten osannut tilasi Pariisin opintomatkallamme ravintolassa. Tarjoilija katsoi häntä hetken ja lähti pois :D Opettajamme sanoi että siellä ei oikeasti välttämättä palvella ihmisiä jotka eivät osaa kieltä kauniisti. Se kuulostaa samalta kuin meistä rallienglanti. Ranska on etenkin suomalaiselle niin vaikea ja vaativa että siitä saa lähinnä hauskan kokemuksen ja kielensä solmuun. Yliopistotason opinnoilla saattaa saada töitä jos on usean vuoden arkikäyttö kielessä takana. Mutta opiskelkoon kukin mitä haluaa ja toivotaan että kaikille käy parhain päin. Sillä perus sömapellella ei kyllä missään pärjää oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Muistan kun lukiossa ranskaa koko koulun parhaiten osannut tilasi Pariisin opintomatkallamme ravintolassa. Tarjoilija katsoi häntä hetken ja lähti pois :D Opettajamme sanoi että siellä ei oikeasti välttämättä palvella ihmisiä jotka eivät osaa kieltä kauniisti. Se kuulostaa samalta kuin meistä rallienglanti. Ranska on etenkin suomalaiselle niin vaikea ja vaativa että siitä saa lähinnä hauskan kokemuksen ja kielensä solmuun. Yliopistotason opinnoilla saattaa saada töitä jos on usean vuoden arkikäyttö kielessä takana. Mutta opiskelkoon kukin mitä haluaa ja toivotaan että kaikille käy parhain päin. Sillä perus sömapellella ei kyllä missään pärjää oikeasti.

Kyllä nyt ottaa voimille!

Me on oltu kolme kesää Ranskassa ja saatu aina hyvää palvelua, vaikka minäkin olen lukenut ranskaa vain viisi vuotta ja lapsi oli vasta aloittanut sen koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Erityisopettaja opettaa oppilaita joilla on poikkeuksellisen paljon oppimishaasteita.

Hän ei ole kielten opettaja eikä hän tunne normaaleja oppilaita, saati lahjakkaita.

Erityisopettajalla on nimenomaan kattava kokemus kaikenlaisten oppilaiden osaamisesta ja tietoa siitä millaisia tilanteita voi tulla ja tulee. Hassu ajatus että ei ymmärtäisi, hänhän juuri tuntee tämän kaiken käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Höpö höpö sun jutuillesi. Mä olen erityisopettaja yläasteella, enkä usko ikinä, että kukaan ammattini edustaja lähtisi yleisesti suosittelemaan mitään kieltä ja puhumaan noin alentuvasti yhdestäkään nuoresta ja perheiden kielivalinnoista.

Lisäksi tuo on täyttä hölynpölyä, että enkku olisi ainoa koulussa helposti opittava ja tuettava kieli. Olen pahoillani jos joku erkka on sulle oikeasti tuollaista sontaa suoltanut.

Kaikki normioppimiskykyiset nuoret ja lapset pystyvät opiskelemaan mitä tahansa kieltä a-kielenä. Jos on todettuja oppimisen ongelmia, lukivaikeutta tai muuta kielellistä pulmaa niin sitten suosittelisin minäkin kysyttäessä helpointa mahdollista a- kieltä.

Harvinaisemmat a-kielet loppuvat usein kesken, koska riittävää oppilasryhmää ei saada kasaan. Jos ryhmä saadaan, se voi olla jossain kaukana kotoa.

Vierailija kirjoitti:

Englanti. Ranska unohtuu helposti, jos sitä ei tule käyttämään. 

Muuten ok pointti, mutta ap puhui nimenomaan a1-kielestä eli on käytössä ainakin ekaluokasta ysiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Muistan kun lukiossa ranskaa koko koulun parhaiten osannut tilasi Pariisin opintomatkallamme ravintolassa. Tarjoilija katsoi häntä hetken ja lähti pois :D Opettajamme sanoi että siellä ei oikeasti välttämättä palvella ihmisiä jotka eivät osaa kieltä kauniisti. Se kuulostaa samalta kuin meistä rallienglanti. Ranska on etenkin suomalaiselle niin vaikea ja vaativa että siitä saa lähinnä hauskan kokemuksen ja kielensä solmuun. Yliopistotason opinnoilla saattaa saada töitä jos on usean vuoden arkikäyttö kielessä takana. Mutta opiskelkoon kukin mitä haluaa ja toivotaan että kaikille käy parhain päin. Sillä perus sömapellella ei kyllä missään pärjää oikeasti.

Kyllä nyt ottaa voimille!

Me on oltu kolme kesää Ranskassa ja saatu aina hyvää palvelua, vaikka minäkin olen lukenut ranskaa vain viisi vuotta ja lapsi oli vasta aloittanut sen koulussa.

Olitteko jossain suomalaisten pitämässä kioskissa vai esimerkiksi suurten kaupunkien ravintoloissa joissa natiiveja töissä? Jännä ettei jollakulla ole tiedossa tämä ranskalaisten tapa kohdella niitä jotka puhuvat tankeroranskaa. Lisäksi sitä kieltä kai ei ravintolakäyntiä varten opetella vaan työelämää varten. Ystäväni 16v lapsi on lukenut ekaluokkalaisesta asti englantia ja osaa sitä aivan eri tasolla kuin ne jotka ovat aloittaneet kolmannella. Seitsemän vuoden päästä meillä on koululaisia jotka osaavat enintään välttävästi ranskaa ja englantikin on heppoinen.

.

Meillä valittavina oli enkku tai saksa, valittiin enkku. Lapsella on hieman kielellisen kehityksen ongelmia, mutta enkkua hän on oppinut tuosta vaan nyt eskarilaisena ja jo aiemminkin. Ajattelimme, että saksa olisi hänelle ehkä liian haastava nyt tässä vaiheessa. Kielellisesti erittäin taitavalle esikoiselle sitä vastoin valittiin saksa ekaksi, ja se on onnistunut hienosti - enkkuhan nyt tulee joka tapauksessa jotain kautta tutuksi.

Jos taas meillä valittavana olisi ollut englanti tai ranska, olisimme valinneet kummallekin lapselle englannin, koska kumpikaan meistä vanhemmista ei osaa ranskaa eikä siten osaisi auttaa yhtään siinä kielessä. Molemmat olemme lukeneet C-saksan 8- luokalta lukion lopulle.

Kyllä nyt joillekin ottaa kovasti voimille se, että nykynuoret oppii ja osaa englannin tuosta vaan. Vaikeamma kielen hallintakin onnistuu suurimmalta osalta nuorista helposti ja hienosti. Ei enää olla 80-luvulla, jolloin englantia hyvin ääntävä oli luokan kielinero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti on todennäköisesti ainoa jota tulee koskaan tarvitsemaan. Miksi ihmeessä suomalaisen lapsen tulisi alkaa paukuttaa ranskan kieltä jo 7-vuotiaana?

Et voi olla tosissasi, mun 17- vuotias oli vuoden vaihdossa Ranskassa ja todellakin tarvitsi muutakin kuin englantia siellä.

Voi lol. Luuletko että kukaan ranskalainen lapsi alkaisi opiskella suomea 7-vuotiaana.? Ja joo voihan joku sikäläinenkin nuori haluta joulupukin maahan vaihtariksi mutta ei sen takia opiskella kieltä yli 10 vuotta että voi olla vuoden vaihdossa.

Kärjistin vähän tahallaan enkä silti sano etteikö kielten opiskeli olisi tärkeää. Itse sain kolmen vuoden opiskelulla varsin hyvän pohjan saksan kielelle lukiossa.

Vertaat ihan tosissasi suomea yhteen maailman valtakielistä. Mutta, kyllä, kielet kannattaa aloittaa varhain oli äidinkieli tai kotimaa mikä tahansa. Miten voi mennä noin tunteisiin, että jonkun mamman lapsi opiskelee kahta kieltä pelkän perusenkun sijaan. :D

En vertaa. Sanoin että kärjistin vähän tahallaan. Ranska on kuitenkin loppupeleissä kieli jota harva suomalainen tulee koskaan tarvitsemaan eikä sitä kuule esimerkiksi valtamediassa kuten englantia tai edes espanjaa , joten minun mielestä sitä ei ole suomalaislapsen tarpeellista opiskella 7-vuotiaasta.

En tippaakaan väheksy kielten opiskelua, päinvastoin!Olen aina ollut kiinnistunut kielistä.Kerroin oman mielipiteeni joka kaiketi on tämän keskustelupalstan tarkoitus. Taisi itselläs mennä joku tunteisiin. Ja jos joku vastaa mulle aloittaen viestin ”voi hyvänen aika” tms. niin voi odottaa samaa takaisin..

Itse aloitit kommentilla voi lol kun joku kertoi lapsen tarvinneen vaihdossa ranskan kieltä niin ei ihan kauheasti kannata itseään ylentää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Muistan kun lukiossa ranskaa koko koulun parhaiten osannut tilasi Pariisin opintomatkallamme ravintolassa. Tarjoilija katsoi häntä hetken ja lähti pois :D Opettajamme sanoi että siellä ei oikeasti välttämättä palvella ihmisiä jotka eivät osaa kieltä kauniisti. Se kuulostaa samalta kuin meistä rallienglanti. Ranska on etenkin suomalaiselle niin vaikea ja vaativa että siitä saa lähinnä hauskan kokemuksen ja kielensä solmuun. Yliopistotason opinnoilla saattaa saada töitä jos on usean vuoden arkikäyttö kielessä takana. Mutta opiskelkoon kukin mitä haluaa ja toivotaan että kaikille käy parhain päin. Sillä perus sömapellella ei kyllä missään pärjää oikeasti.

Kyllä nyt ottaa voimille!

Me on oltu kolme kesää Ranskassa ja saatu aina hyvää palvelua, vaikka minäkin olen lukenut ranskaa vain viisi vuotta ja lapsi oli vasta aloittanut sen koulussa.

Minä olen saanut todella hyvää palvelua, kun vaan puhun englantia enkä yritä sönköttää ranskaa. 

Mä aloitin aikoinaan saksalla. Kannatti. Enkun oppi helposti myöhemmin. Saksan pohjalla opin helposti ruotsin ja ranskan. Kirjoitin lukiossa 3 pitkää kieltä ja ranskan lyhyenä. On ollut hyötyä elämässä. Toki pitkästä matematiikasta ja fysiikastakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti. Ranska unohtuu helposti, jos sitä ei tule käyttämään. 

Muuten ok pointti, mutta ap puhui nimenomaan a1-kielestä eli on käytössä ainakin ekaluokasta ysiin.

Niin, mutta varmaan unohtuu, jos ei tule tulevaisuudessa sitä käyttämään. Samoin kuin ruotsi on monella unohtunut, kun sitä ei ole koulun jälkeen käyttänyt vaikka ruotsia nyt kuulee muutenkin. 

Opetelkaa arabiaa ja somalia.

Kolmanneksi venäjää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englanti. Ranska unohtuu helposti, jos sitä ei tule käyttämään. 

Muuten ok pointti, mutta ap puhui nimenomaan a1-kielestä eli on käytössä ainakin ekaluokasta ysiin.

Niin, mutta varmaan unohtuu, jos ei tule tulevaisuudessa sitä käyttämään. Samoin kuin ruotsi on monella unohtunut, kun sitä ei ole koulun jälkeen käyttänyt vaikka ruotsia nyt kuulee muutenkin. 

Riippuu ihmisestä. Mä luin pitkän saksan kolmoselta lukioon ja vaikka en aktiivisesti ole käyttänyt, ymmärsin tänään kaiken, mitä saksalainen pariskunta puhui kaupassa…

Minä mietiskelin samaa lasteni kanssa. Lapset itse halusivat A1-kieleksi englannin, ja päätin kunnioittaa heidän toivettaan.

Esikoinen oli kiinnostunut A2-kielestä, ja kovasti koetin häntä kannustaa. Lopulta ryhmää ei tullut riittävän lähelle. Näin jälkikäteen olen miettinyt, että olisihan se ollut todella rankkaa herätä talviaamuisin muita aiemmin ja yrittää aina kahdeksasta yhdeksään tunnilla unisena tankata hankalaa kieltä. Lapsi itse on kuitenkin lopulta se, joka sen työn joutuu tekemään, ja siksi tässä asiassa pitää kuunnella häntä, niin hieno asia kuin harvinainen käyttökieli onkin.

Enkku. Itse otin lapselleni vastaavassa tilanteessa ranskan ja ainakin se oli lapselleni huono valinta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselleni olen valinnut kaikista helpoimmat aineet. Se tehdään, mikä on riittävä. Ei liikaa paineita. Ei se ylimääräinen huonosti osattu kieli vie ketään yhtään sen pidemmälle.

Tätä linjaa suositteli Tampereella ison alakoulun kokenut erityisopettaja kun kyselin että onko väärin jos ei valitse ranskaa tai saksaa. Sanoi että tämä uusi muoti aloittaa kieliä ajoissa johtaa monen kohdalla siihen että oppii hädintuskin alkeet ja moni myöhemmin on pulassa kun on jumissa sen liian vaikean A1-kielen kanssa. Englanti on koukussa oikeasti kunnolla opeteltavissa oleva kieli joka on monelle aika helppo oppia ja jonka oppimista on helppo tukea. Itse opiskelin ranskaa luokat 8-9, koko lukion ja vaikka mulla oli kaikki kielet kymppiä ja puhun sekä englantia että ruotsia sujuvasti, ranska jäi heikoksi vaikka pärjäsin siinäkin. Ranskassa asunut opettajani lohdutti minua lukiossa että ranskaa ei opi ellei asu siellä tai puhu sitä yksinomaisena kielenä pitkiä aikoja. Saksassa on sentään jotain järkeä ja toki ranskakin on hauska kieli osata, mutta se pitäisi osata todella erinomaisesti että siitä olisi merkittävä hyöty.

Säälittää melkein nää muutaman vuoden tämän uuden tyylin mukaan ranskaa ekana kielenä opettelevat jotka tulevat hyötymään niin vaikeasta kielestä enintään saman verran kuin hyötyisivät sujuvasti steppaamisen taidosta.

Yliarvostettua aloittaa etenkään noin vaikeaa kieltä vaiheessa jossa lapsen kielenoppimisesta ei ole vielä mitään takeita. Oma englantia sujuvasti osaava teini väsyi espanjaan reilussa vuodessa. Lapset eivät osaa tehdä kauaskantoisia valintoja ja aikuiset tekevät niitä puolestaan koska on coolia osata ranskaa. Ranskalaiset ei ees katsoisi meihin päin :D

Erityisopettaja opettaa oppilaita joilla on poikkeuksellisen paljon oppimishaasteita.

Hän ei ole kielten opettaja eikä hän tunne normaaleja oppilaita, saati lahjakkaita.

Erityisopettajalla on nimenomaan kattava kokemus kaikenlaisten oppilaiden osaamisesta ja tietoa siitä millaisia tilanteita voi tulla ja tulee. Hassu ajatus että ei ymmärtäisi, hänhän juuri tuntee tämän kaiken käytännössä.

Ei ole. Hän opettaa erityisoppilaita.

Ja kielten opettamisen ammattilainen hän ei todellakaan ole.

T kielten ope