Lue keskustelun säännöt.
Mihin nelikymppinen voisi uudelleenkouluttautua?
Ei sote-alaa eikä muutenkaan ihmisläheistä työtä. En ole matemaattinen enkä tietotekniikan taitaja.
Kommentit (654)
Dj ja soittaa erikoistuen esim juhliin, yritystilaisuuksiin jne ei kaikki deejiit soita klubeilla ja ole nuoria!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dj ja soittaa erikoistuen esim juhliin, yritystilaisuuksiin jne ei kaikki deejiit soita klubeilla ja ole nuoria!
Vanhainkoteihin keikalle soittamaan ikivihreitä klassikoita kuten Elämää juoksuhaudoissa...
Kiinteistönhoitajaksi. Perustutkinto aikuiskoulutuskeskuksessa tms. noin vuoden opiskelu + harjoittelujakso. Harjoittelun kautta monet pääsevät suoraan vakituiseen työhön. Palkka ei ole erityisen hyvä, mutta päivystyksiä tekemällä saa nostettua. Työ monipuolista, ulkoaluetöitä, kiinteistönhoitokonetöitä, pienkorjauksia ja teknisten järjestelmien käyttöä. Ei välttämättä tarvitse kaikkea noista tehdä vaan voi suuntautua esim. enemmän ulkotöihin tai sitten tekniseen kiinteistönhoitoon. Fyysisen kunnon oltava kohtuullinen, ainakin jos tekee enimmäkseen ulkotöitä mutta löytyy myös paikkoja joissa tehdään lähinnä sisätöitä. Jos on suomenkielen taito, ei ole aivan tumpelo käsistään ja on kohtuulliset sosiaaliset taidot niin ainakin pääkaupunkiseudulla töitä riittää eläkkeelle asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Velkavivulla sijoittajaksi. Nyt kun kaikki osakkeet tuottaa voittoa niin rahan tekeminen on erittäin helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi vähän kertoa taustoistaan, millainen koulutustausta ja työkokemus, onko vaivoja jne.
Kuutosen paperin peruskoulusta ja ykkösin suoritettu kokkiamis niin ehkä ei kannata ehdotella akateemisia ammatteja.
Sairaanhoitajalle on turha ehdotella lähihoitajaa.
Mitä teet nyt?
E:n paperit lukiosta, keskiarvo jotain 8,7
Sh AMK, opinnäytetyö kiitettävä
Kaksi humanistista yliopistotutkintoa, kandit ja gradu kiitettäviä.
Työkokemusta ei ole juurikaan kun kävin AMK:n väkisin loppuun, tiesin että se oli virhe.
Juuri nyt en tee mitään kun alallani ei ole työpaikkoja enkä mene hoitoalalle. Takana joitakin pätkiä ja projekteja.
Kiinnostusta akateemiseen jatko-opiskeluun ei ole. Haluaisin töitä, mutta se hoitaminen ei sovi. Muutenkaan en halua ihmisläheistä tiimityötä. Itsenäinen työ olisi paras.
Harrastukset taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä, mutten ole mikään käsityön taitaja eikä teknistä osaamista visuaaliseen työhön ole. Harrastan kirjoittamista myös.
Olen myös käytännön tekijä, olen tehnyt paljon taustajärjestelyjä koulutusten ja kokousten taustalla, ihan tuolien kantamisesta yleisen sujuvuuden varmistamiseen ja aikatauluista huolehtimiseen. Minut nähtiin käytännöllisenä työmyyränä eikä minään akateemisena teoreetikkona.
Tuntuu, että jokin seinä on vastassa ja loppuelämän olen turha.En osaa sanoa sopivasta koulutuksesta, mutta jos seinä tulee vastaan "kunnon töiden" suhteen, niin miksi et käyttäisi nykyistä vapaa-aikaasi kehittämällä taitoja jotka liittyvät harrastuksiin? Sanon tämän ihan vakavasti: sen sijaan että suret huonoja valintoja niin käännä ne voitoksi. Ryhdy kirjoittamaan romaania (ei ole ensimmäinen kerta kun uransa sössineet päätyvät kirjailijaksi ja voivat olla jopa hyviä siinä). Jos maalaat tai piirrät, voit samalla suunnitella lasten/nuortenkirjaa ja sen kuvittamista. Jossain vaiheessa voi lykästää ja saat kustannussopimuksen. Ei siitä juuri rahaa tule, mutta saisit ammatin josta voit olla ylpeä. Tämä on tietysti äärimmäisen vaikea tie, mutta ei mahdoton.
Kirjoitin vasta romaanikäsikirjoituksen. En ole vielä luetuttanut sitä kenelläkään.
Teen omaa taidetta lähes päivittäin. Lastenkirja voisi olla hyvä idea!
Ap
Ymmärsinkö oikein, että olet kirjoittanut valmiin romaanikässärin? Tuo on kyllä kova suoritus, maailman pöytälaatikot on pullollaan keskeneräisiksi jääneitä kirjoja.
Niin valmiin kuin ilman ulkopuolista palautetta voi olla. Muokkausta varmasti vielä tarvitaan.
ApKyllä kirjailijakin tarvitsee päivätyön ja eläketurvan.
Näin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Life coach, elämäntaidon valmentaja.
"Ei ihmisläheistä työtä."
Voisin valmentaa välttämään huonoja valmentajia. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et halua matikkapainotteista, ihmisläheistä tai fyysistä työtä niin vähissä on vaihtoehdot. Ehkä voisit mennä johonkin tehtaaseen tuijottamaan jotain tuotantolinjaa.
Alkaa tulla kiire lukea pääsykokeisiin, mun lapset on lukeneet jo vuoden lukion ohella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tuossa iässä kannata, jos olet pitemmästi yli 40. Esim. 44v opiskelemaan alkava kun valmistuu ammattiin, on jo 46-48 v. Eli lähes 50. Eikä sen ikäset enää työllisty. Parempi maata kotona oluen juonnissa. Pääsee helpommalla.
Olen ollut työelämässä yli 20 vuotta ja olen edelleen. Opiskelen yliopistossa samalla maisteriksi. Olen 50- vuotias. Satavarmasti minun työllistyminen ei tästä ainakaan huonone.
Riippuu ihan siitä, että olet maisteri nyt juuri tuolle alalle mitä teet - voi helpottaa kyllä.
Jos taas olet työssä muualla ja haet maisterin tutkinnon jälkeen muuta - saatat olla "liian viisas" ja jäät ulos työpaikoista. Uusissa työpaikoissa on se vika, että 50 ja maisteri on jo liian viisas työnjohdolle.
Näissä epätavallisissa tapauksissa kannattaa aina soittaa ja kertoa olevansa tosissaan hakemassa paikkaa. Helposti kun tulee kymmeniä hakemuksia vastavalmistuneilta nyorilta ja yksi yli 50 v erilaisella koulutuksella, usein se lentää automaatilla ö-mappiin. Kun soitat ja teet hyvän vaikutuksen, tulet huomatuksi ja pääset haastattelussa todistamaan, kuinka hyvin sovit juuri tähän paikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjanpitäjiä tarvitaan niin paljon ettei ikä ole esteenä töiden saamiselle. Ei myöskään ole kovin sosiaalinen työ. Matemaattinen ei tarvitse olla, koska järjestelmät hoitaa kaiken laskemisen.
Mua kiinnostais tää, mut olen jo 51v. Mulla on rahoituspainotteinen AMK-tutkinto (finanssi- ja talousasiantuntijan koulutusohjelma) ja tykkään numeroiden pyörittämisestä. Mutta vähän pettymys, jos tuohon ei tarvita yhtään matemaattisuutta. Olen kyllä ymmärtänyt että tuo ala on tosi paljon automatisoitunut, mut eikö enää tarvita niitä ihmisiä, jotka ymmärtää niitä lukuja?
Mieluiten käpistelisin Exceliä kaiket päivät. Mutta ei sellaista työtä taida olla olemassakaan?
Kyllä sellaisia töitä on, joissa voi käpistellä Excleiä kaiket päivät. Se tosin vaatii sitten todella kovatasoista Excelin osaamista, kuten VBA-koodausta yms. Näitä paikkoja on usein konsulttifirmoissa ja sitten pankin keskushallinnossa, jossa itsekin teen tällaista työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi vähän kertoa taustoistaan, millainen koulutustausta ja työkokemus, onko vaivoja jne.
Kuutosen paperin peruskoulusta ja ykkösin suoritettu kokkiamis niin ehkä ei kannata ehdotella akateemisia ammatteja.
Sairaanhoitajalle on turha ehdotella lähihoitajaa.
Mitä teet nyt?
E:n paperit lukiosta, keskiarvo jotain 8,7
Sh AMK, opinnäytetyö kiitettävä
Kaksi humanistista yliopistotutkintoa, kandit ja gradu kiitettäviä.
Työkokemusta ei ole juurikaan kun kävin AMK:n väkisin loppuun, tiesin että se oli virhe.
Juuri nyt en tee mitään kun alallani ei ole työpaikkoja enkä mene hoitoalalle. Takana joitakin pätkiä ja projekteja.
Kiinnostusta akateemiseen jatko-opiskeluun ei ole. Haluaisin töitä, mutta se hoitaminen ei sovi. Muutenkaan en halua ihmisläheistä tiimityötä. Itsenäinen työ olisi paras.
Harrastukset taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä, mutten ole mikään käsityön taitaja eikä teknistä osaamista visuaaliseen työhön ole. Harrastan kirjoittamista myös.
Olen myös käytännön tekijä, olen tehnyt paljon taustajärjestelyjä koulutusten ja kokousten taustalla, ihan tuolien kantamisesta yleisen sujuvuuden varmistamiseen ja aikatauluista huolehtimiseen. Minut nähtiin käytännöllisenä työmyyränä eikä minään akateemisena teoreetikkona.
Tuntuu, että jokin seinä on vastassa ja loppuelämän olen turha.En osaa sanoa sopivasta koulutuksesta, mutta jos seinä tulee vastaan "kunnon töiden" suhteen, niin miksi et käyttäisi nykyistä vapaa-aikaasi kehittämällä taitoja jotka liittyvät harrastuksiin? Sanon tämän ihan vakavasti: sen sijaan että suret huonoja valintoja niin käännä ne voitoksi. Ryhdy kirjoittamaan romaania (ei ole ensimmäinen kerta kun uransa sössineet päätyvät kirjailijaksi ja voivat olla jopa hyviä siinä). Jos maalaat tai piirrät, voit samalla suunnitella lasten/nuortenkirjaa ja sen kuvittamista. Jossain vaiheessa voi lykästää ja saat kustannussopimuksen. Ei siitä juuri rahaa tule, mutta saisit ammatin josta voit olla ylpeä. Tämä on tietysti äärimmäisen vaikea tie, mutta ei mahdoton.
Kirjoitin vasta romaanikäsikirjoituksen. En ole vielä luetuttanut sitä kenelläkään.
Teen omaa taidetta lähes päivittäin. Lastenkirja voisi olla hyvä idea!
Ap
Ymmärsinkö oikein, että olet kirjoittanut valmiin romaanikässärin? Tuo on kyllä kova suoritus, maailman pöytälaatikot on pullollaan keskeneräisiksi jääneitä kirjoja.
Niin valmiin kuin ilman ulkopuolista palautetta voi olla. Muokkausta varmasti vielä tarvitaan.
ApKyllä kirjailijakin tarvitsee päivätyön ja eläketurvan.
Siksipä voisi olla hyvä löytää sellainen ammatti, joka jättää sille riittävästi aikaa ja voimia, ja skaalata elintasonsa sopivaksi sen palkalle. Eli jättää nämä ns. työn sankareiden hommat suosiolla muille, ja alkaa bussikuskiksi, prosessinhoitajaksi, siivoojaksi, nuohoojaksi, jne. Voi sitten pyöritellä ideoita bussin ratissa, imuria pidellessä tai laskuvaijeria nysvätessä.
Vierailija kirjoitti:
Dj ja soittaa erikoistuen esim juhliin, yritystilaisuuksiin jne ei kaikki deejiit soita klubeilla ja ole nuoria!
Vaan kun sitten pitäisi olla jotain ymmärrystä musiikkiin. Ja myös rytmitajua, ettei kappaleenvaihdot töki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varastotyöntekijäksi
Eipä kelpaa enää nelikymppinen noin fyysiseen työhön.
Kelpaa kyllä. On niin umpitylsää hommaa, että on vaikea saada työntekijöitä.
Mä olen 35 ja tänä päivänä on oikeastaan enemmän paikkoja tarjolla kuin ennen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap voisi vähän kertoa taustoistaan, millainen koulutustausta ja työkokemus, onko vaivoja jne.
Kuutosen paperin peruskoulusta ja ykkösin suoritettu kokkiamis niin ehkä ei kannata ehdotella akateemisia ammatteja.
Sairaanhoitajalle on turha ehdotella lähihoitajaa.
Mitä teet nyt?
E:n paperit lukiosta, keskiarvo jotain 8,7
Sh AMK, opinnäytetyö kiitettävä
Kaksi humanistista yliopistotutkintoa, kandit ja gradu kiitettäviä.
Työkokemusta ei ole juurikaan kun kävin AMK:n väkisin loppuun, tiesin että se oli virhe.
Juuri nyt en tee mitään kun alallani ei ole työpaikkoja enkä mene hoitoalalle. Takana joitakin pätkiä ja projekteja.
Kiinnostusta akateemiseen jatko-opiskeluun ei ole. Haluaisin töitä, mutta se hoitaminen ei sovi. Muutenkaan en halua ihmisläheistä tiimityötä. Itsenäinen työ olisi paras.
Harrastukset taiteeseen ja kulttuuriin liittyviä, mutten ole mikään käsityön taitaja eikä teknistä osaamista visuaaliseen työhön ole. Harrastan kirjoittamista myös.
Olen myös käytännön tekijä, olen tehnyt paljon taustajärjestelyjä koulutusten ja kokousten taustalla, ihan tuolien kantamisesta yleisen sujuvuuden varmistamiseen ja aikatauluista huolehtimiseen. Minut nähtiin käytännöllisenä työmyyränä eikä minään akateemisena teoreetikkona.
Tuntuu, että jokin seinä on vastassa ja loppuelämän olen turha.En osaa sanoa sopivasta koulutuksesta, mutta jos seinä tulee vastaan "kunnon töiden" suhteen, niin miksi et käyttäisi nykyistä vapaa-aikaasi kehittämällä taitoja jotka liittyvät harrastuksiin? Sanon tämän ihan vakavasti: sen sijaan että suret huonoja valintoja niin käännä ne voitoksi. Ryhdy kirjoittamaan romaania (ei ole ensimmäinen kerta kun uransa sössineet päätyvät kirjailijaksi ja voivat olla jopa hyviä siinä). Jos maalaat tai piirrät, voit samalla suunnitella lasten/nuortenkirjaa ja sen kuvittamista. Jossain vaiheessa voi lykästää ja saat kustannussopimuksen. Ei siitä juuri rahaa tule, mutta saisit ammatin josta voit olla ylpeä. Tämä on tietysti äärimmäisen vaikea tie, mutta ei mahdoton.
Kirjoitin vasta romaanikäsikirjoituksen. En ole vielä luetuttanut sitä kenelläkään.
Teen omaa taidetta lähes päivittäin. Lastenkirja voisi olla hyvä idea!
Ap
Ymmärsinkö oikein, että olet kirjoittanut valmiin romaanikässärin? Tuo on kyllä kova suoritus, maailman pöytälaatikot on pullollaan keskeneräisiksi jääneitä kirjoja.
Niin valmiin kuin ilman ulkopuolista palautetta voi olla. Muokkausta varmasti vielä tarvitaan.
ApKyllä kirjailijakin tarvitsee päivätyön ja eläketurvan.
Siksipä voisi olla hyvä löytää sellainen ammatti, joka jättää sille riittävästi aikaa ja voimia, ja skaalata elintasonsa sopivaksi sen palkalle. Eli jättää nämä ns. työn sankareiden hommat suosiolla muille, ja alkaa bussikuskiksi, prosessinhoitajaksi, siivoojaksi, nuohoojaksi, jne. Voi sitten pyöritellä ideoita bussin ratissa, imuria pidellessä tai laskuvaijeria nysvätessä.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008528420.html Marjut Kauppinen herää joka aamu puoli viideltä ja tekee kolmipäiväistä työviikkoa ehtiäkseen taiteilla.
Eikö jatkokouluttautuminen olisi tuossa iässä jo järkevämpää?
Vierailija kirjoitti:
Eikö jatkokouluttautuminen olisi tuossa iässä jo järkevämpää?
Turhien tutkintojen jatkoksi lisää turhuutta?
Aika vaikeaa on, koska suurin osa ei-ihmisläheisistä töistä on sellaisia, mihin tarvitsee opiskeluja, joissa tulee vastaan matemaattis-loogisia opintoja ja tietotekniikkaa. Loput ei-ihmisläheisistä töistä on sitten fyysisesti raskaita eli vaikeaa on. Mitä olet tehnyt työmarkkinoilla melkein 20 vuotta ellei enemmänkin?