Paha mieli siitä, että niin moni asia on elämääni koskien ollut erittäin epäoikeudenmukainen

Aloitetaan lapsuudesta. Tarhassa, koulussa ja töissä epäoikeudenmukaista kohtelua ja suoranaista kiusaamista.
Isovanhemmat lupasivat maksaa koulutukseni ja antaa pienen pesämunan ensimmäiseen asuntooni. Ei toteutunut, koska eräs heidän lapsistaan oli jo salaa ” valuttanut ” rahat heidän lapsilleen. Lopulta ei jäänyt mitään.
Isäni oli sairaalloisen nuuka, sota-ajan lapsi.
Säästi kaikesta, eikä koskaan käynyt ostoksilla. No, hänenkin varansa oli joku ”valuttanut” kuiviin.
Ei ollut lopulta edes arkkurahoja.
Sitten tuli vielä kauppaavia vanhan äitimme luo ja ostattivat kalliita remontteja ja lopulta joutui velkavankeudessa myymään mökkinsä.
Minut taas irtisanottiin koronakeväänä. Nyt lähden keräämään pulloja. Ne palautusrahat sentään saan pitää, ellei sekin lappu häviä ennen kassaa…