Millaisia tuotteita sinä yleensä ostat "tilipäivän kunniaksi"?
Mulla meni just 60 € riddarin lankoihin ja toiset 60 € Zalandolle 3 mekkoon :) Yleensä tämäntyyppistä ostan, joku leivos kaupasta tai sipsipussi. Alkoholia en käytä.
Kommentit (651)
Kukkakimpun ja konditioriasta leivokset.
Jotain hyvää jäätelöä paketin. Hyvää juustoa. Saatan juoda kahvit jossain ja pullan tai leivoksen.
Apteekista esimerkiksi silmätippoja kuiviin silmiin, särkylääkettä kolotuksiin yms.
Jäätelö, juusto ja kahvila saattavatkin sitten olla ne ainoat ennen seuraavaa tilipäivää.
Niin, tiedä, nyt tulee monta sormen heristystä ja sata neuvoa laittaa nekin rahat säästöön. Tiedän, mutta ainakin tämä ihminen kaipaa joskus hiukan juhlaa harmaaseen arkeen pysyäkseen järjissään.
Mieluummin käytän ne siihen hetkeen. Huomisesta ei tiedä olenko henkissä edes kuukauden päästä. Tai pääsenkö itse kauppaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itselläni on säästötilillä rahaa ja säännölliset ihan hyvät tulot, niin kyllä todellakin muistan tilipäivän, jolloin maksan kaikki laskut, katson jääkö mitään säästöön ja tarvittaessa ostan naamarasvat, pesuaineet ym., joihin menee kerralla vähän enemmän rahaa. Olisi mulla varaa ostaa ne koska vaan, mutta jostain syystä näin. Itseäni jotenkin ilahduttaa, että tilipäivä ilahduttaa, vaikka ei olisikaan peeaa.
Miksi ihmeessä? Laskut tasataan vuositasolle, esim laskutilille, josta ne saa mennä maksuun milloin tahansa. Ei tähän tilipäivää tarvita. Naamarasvat ym ostetaan milloin haluaa.
Se sun syy toimia noin on jokin sisäinen köyhyys. Ei mikään ilahdutus
En oikeastaan osta mitään tilipäivän kunniaksi.
Vierailija kirjoitti:
tää on sitä WT rahan käyttöä
No niin, siinähän jo eräs moite tulikin...🙄
Meitä on niin moneksi, toiset ovat niiiiin paljon parempia ihmisiä kuin toiset. Kiva ihailla omaa sädekehäänsä.
Toiset ovat niin "huonoja", että kehtaavat juoda kahvit tili- tai eläkepäivän kunniaksi.
En silti tunne itseäni yhtään huonoksi ihmiseksi sen vuoksi.
Päinvastoin, olen onnellinen kun olen inhimillinen enkä ole täydellinen ihminen.
Ehkä osaan olla silloin inhimillinen myös kanssaihmisiäkin kohtaan. Voinpa tarjota kahvit myös kaverillekin tai naapurin mummolle.
Tämäkin on tärkeää täällä maailmassa, monesti paljon tärkeämpää kuin joku muutama säästetty euro.
Ne, joille jokainen muu kuin hyödyllinen asia on tärkeää ovat monesti aika itsekeskeisiä ja melkein itkevät verta jos joutuvat antamaan jotain muille. Joko henkistä tai maallista.
Se on heille miltei ylipääsemätön paikka.
Rahastoihin menee kuukausittain, muuten en yleensä edes muista tilipäivää.
Tilipäivänä voi olla monen ainoa mahdollisuus ostaa shampoota, salaattia, maksaa harrastusta tms.
Se ei ole tuhlaamista ylimääräiseen!
Voi dziisus mihin tilaan Suomi on taantunut.
Jos tulosi kattavat menot joihin kuuluvat sellaiset välttämättömyydet kuin shampoo ja salaatti, sinulla on varaa ostaa niitä juuri silloin kuin tarvitset.
Jos taas menot ovat niin paljon tuloja korkeammat etteivät rahat riitä shampoon tai salaatin ostoon, tämä tilanne ei muutu mihinkään tilipäivänä.
Sinulla ei ole tilipäivänä varaa mihinkään sellaiseen mihin ei ole varaa muinakaan päivinä.
Vierailija kirjoitti:
On se kumma, miten just ne hyveellisimmät, joilla on 12 000 € vararahasto ja excelillä tulot ja menot, ovat näin ahkeria vauvapalstailijoita...
Kyllä meitä täällä on moneksi. Itselläni tilillä ja rahastoissa vajaa 90 000€, asuntolaina maksettu ja velaton sijoitusasuntokin löytyy. Talous siis kunnossa.
Miksi en vauvafoorumilla viihtyisi siinä kuin joku jolla nyt tilillä sattuu olemaan vähemmän. Hauskahan näitä juttuja on lueskella. Talous kunnossa niin ei tarvi koko aikaa töitäkään tehdä hiki hatussa vaan ehtii viihdyttämään itseään. Junassa istuessa varsinkin tulee selailtua.
Harvoin edes noteeraan palkkapäivää millään tavalla. Sinne ne rahat menee tilille.
Tilipäivän muistan aina kyllä kun itse olen palkanlaskija. Mulla on myös eläkepäivä ja vuokratulopäivä eli 3-4 päivänä/kk tulee tilille rahaa. Ja menee.
Jos tulee jotain yllättävää tuloa, sit voidaan mennä ulos syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka itselläni on säästötilillä rahaa ja säännölliset ihan hyvät tulot, niin kyllä todellakin muistan tilipäivän, jolloin maksan kaikki laskut, katson jääkö mitään säästöön ja tarvittaessa ostan naamarasvat, pesuaineet ym., joihin menee kerralla vähän enemmän rahaa. Olisi mulla varaa ostaa ne koska vaan, mutta jostain syystä näin. Itseäni jotenkin ilahduttaa, että tilipäivä ilahduttaa, vaikka ei olisikaan peeaa.
Miksi ihmeessä? Laskut tasataan vuositasolle, esim laskutilille, josta ne saa mennä maksuun milloin tahansa. Ei tähän tilipäivää tarvita. Naamarasvat ym ostetaan milloin haluaa.
Se sun syy toimia noin on jokin sisäinen köyhyys. Ei mikään ilahdutus
Mistä päättelet, että sisäinen köyhyys on ainoastaan noilla muilla ihmisillä?
Sisäistä löyhyyttä on myös nähdä asiat vain omasta näkökulmaastaan ja olla ymmärtämättä muita ihmisiä, heidän elämäntilannettaan tai heidän ratkaisujaan.
Ostokseni eivät ole koskaan olleet riippuvaisia tilipäivästä. Ostan sen mitä tarvitsen silloin kun tarvitsen.
Kun tili tulee niin yleensä maksan samantien seuraavan kk vuokran, sitten siirrän tietyn summan laskutilille laskujen maksua varten ja kuukauden menoja esim. ruokaa varten. Sitten loput säästötilille niin, että tilille jää 100e rahaa. (Minulla on pelko että korttini varastetaan niin en halua menettää kaikkea.)
Silloin kun olin pitkään työttömänä ja pääsin töihin niin silloin tuli ensimmäisestä palkasta ostettua jotain kivaa (ei tainnut jäädä säästöön rahaa). Siitä lähtien olen käyttänyt maltillisesti rahaa ja säästänyt. Elämäntilanne on sellainen että voin ostaa kaikkea mitä haluan. Oleellista tietenkin on että en oikeastaan halua sen ihmeempiä asioita, en osta esim. designer-vaatteita tai tonnin laukkuja. Minulle riittää se turva, minkä rahasta saa, eli ei tarvitse laskea senttejä että mitä on varaa ostaa ruuaksi, voin ostaa uusia vaatteita kun vanhat menevät rikki jne. Säästän rahaa oman asunnon hankkimista varten, joten motivaatio säästää on suuri.
Sitten olet rikas, ei ole varaa ostaa joka tilistä vaatteita. Yleensä ostan jotain ruokaa, juustoa tai muuta.
Olen ollut töissä jo parikymmentä vuotta, ja kun tilipäivä koittaa, ajattelen, että olen jotakin pientä itselleni tai perheelleni ansainnut, kun olen taas jaksanut puurtaa kokonaisen kuukauden töitä.
Ostan yleensä itselleni jonkun vitosen kukkakimpun tai saatan hakea perheelle hampurilaisateriat tai pizzat tai jotain kotiin. Tai ajoitan kampaamokäynnin tilipäivään. Käyn kampaajalla muutaman kerran vuodessa. Palkkapäivä on oikeastaan ainoa mahdollisuus ostaa jotakin, sillä kaikki rahat menevät elämiseen ja laskuihin. Jos en ostaisi palkkapäivänä jotakin, ei sitä rahaa kuitenkaan säästöön saisi, se menisi laskuun. Joudumme aina välillä siirtämään niiden eräpäiviä tai maksaa joitain eräpäivän jälkeen jne. eli säästöön ei jää.
Nestemäisiä, tietenkin.