mies onko niin vaikeaa muistaa vaimoa äitienpäivänä
Joka on synnytänyt lapsesi, tuhonnut rintansa ja kroppansa, valvonut yöt, hoitanut kotia, tehnyt parhaansa lasten vuoksi ja yrittänyt olla paras äiti silti kärsien huonosta omatunnosta kun ei koskaan ole riittävän hyvä..?
Äitienpäivä merkitsee minulle enemmän kuin mikään, äitiys on iso osa identiteettiäni ja annan sille kaikkeni. Vain äiti voi olla se joka antaa kaikkensa ja silti tekee aina väärin jonkun toisen mielestä, äitinä oleminen on suuri asia ja lasten kasvatus tehtävistä vaikein, miksi on niin vaikea antaa jotain mukavaa yhtenäpäivä vuodessa osoituksena lastensa äidille että arvostaa hänen panostaan äitinä lapsilleen?
Kommentit (53)
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:41"]
Näytitkö itse miehellesi esimerkkiä muistamisesta muistamalla häntä edellisenä isänpäivänä?
[/quote]
Kyllä, ostin miehelle uuden älypuhelimen. Usein leivon hänelle mieleistä kakkua tms. Ap
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:17"]
Sinulla ap on mennyt pahasti vikaan jos äitiys on mielestäni maailman ihmeellinen asia. Jonain päivänä ne muksut lähtevät pois ja sinulle ei jää mitään.
Äitienpäivät on nyhtä höpönpöpöä. SMiehesi ei ole äitisi, mutta hän voi kunnioittaa sinua puolisona vuoden jokainen päivä.
[/quote]
Minusta sinulla on mennyt vikaan jos äitiys ei ole maailman tärkein tehtävä, äidin merkitys lasten kasvatuksessa on suuri. Itse kotihoidan lapset ja rakastan heitä maailman eniten, he ovat maailmassa tärkeintä, eikä mikään voi ottaa äitiyttä pois, ei edes lasten pois muutto.
Mieheni ei tosiaan ole äitini enkä minä ole mieheni äiti, olen lasteni äiti ja mieheni lasten äiti, mies voisi kunnioittaa minua jokainen päivä ja äitien päivänä voisi muistaa vielä jotenkin erityisesti vaikka suklaalla ja kauniilla sanoilla, mutta ilmeisesti se on liikaa toivottu. Ap
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:40"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:30"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:24"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:45"] [quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:37"] Koska minä olen miehelle vaimo ja rakastajatar, en äiti! Haluan, että mies näkee minut ensisijaisesti vaimona, ei äitinä. Äitienpäivä on anoppien ja pienten lasten juhlaa, ei siihen tarvita miestä, jonka äiti en ole. Sen sijaan menen mielelläni juhlimaan anoppia ja äitiäni. [/quote] Miksi juhlit anoppiasi, eihän hän ole sinun äitisi? Äitienpäivä on kaikkien äitien päivä ja minä kyllä onnittelen muitakin, kuin omaa äitiäni. Kuuluu myös puolison kunnioittamiseen, osoittaa arvostavansa hänen panostaan äitinä/isänä erityismuistamisella äitien/isänpäivänä. Vain juntit ei muista lastensa äitiä/isää heille varatuilla päivillä. [/quote] Varmaan siksi, että anoppi on juhlimaan kutsunut. En näe mitään syytä kieltäytyä, koska hän on lasteni isoäiti. Eikä ole sinulta pois, että en ole miehelleni rupsahtanut ja nuutunut äiti vaan viehättävä ja hyväkroppainen vaimo. Jos sinä haluat mammailla, niin te se, mutta älä sitten valita, jos miehesi kutsuu "meidän äidiksi". [/quote] Miehet muistaa vain rupsahtaneita lastensa äitejä, ei niitä jotka pitävät itsestään huolen? Eiköhän se ole toisinpäin ;) ja mieheni kutsuu mua edelleenkin helluksi, ja tuo lahjan joka äitienpäivä (ja syntymäpäivä ja joulu ja joskus muuten vaan) koska haluaa mua hemmotella. Kuten minäkin häntä. Sitä sanotaan rakkaudeksi ja kunnioitukseksi.
[/quote]
Meillä rakkautta ja kunnioitusta on se, että mies kuuntelee, mitä olen toivonut. Jos haluan olla hänelle vaimo ja rakastajatar, ei hän tunge minua marttyyriäitimuottiin vaan ymmärtää, että en halua olla hänelle äiti. Olen lasteni äiti, mutta miehelleni paljon enemmän.
Jos te oikeasti haluatte olla miehillenne äitejä, niin olkaa ihan huoleti. Ei se ole minulta pois. Itse en halua kaventaa elämääni kapeaksi, joten miehen ei tarvitse kantaa minulle äitienpäiväkahvia sänkyyn. Aamupala ja Hesari joka lauantai on se juttu, joka kertoo, että mies arvostaa minua ihmisenä. Jos sinä tarvitset erikseen muistutuksen äitiydestäsi, niin ole hyvä vaan, kerran vuodessa saat kukat ja onnittelut. Minä otan mieluummin hemmottelua vaimona 52 aamuna vuodessa.
[/quote]
Aina täällä palstalla keikkuu teitä jotka pröystäilevät että minäpä en olekkaan mieheni äiti, onko teillä jokin pelko että muututte miehenne äidiksi jos mies tuo äitien päivänä suklaalevyn ja kertoo kuinka hyvä äiti olet ollut yhteisille lapsillenne? En tarvitse muistusta että olen äiti vaan muistutusta että olen hyvä äiti ja että mies arvostaa kaikkea mitä olen tehnyt varsinkin silloin kun on ollut raskasta ja ylimääräistä huolta muutenkin. Ap
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:38"]
Minusta kuulostaa oudolta se, että mies jotenkin erityisesti muistaisi puolisoaan äitienpäivänä. Eikö pääasia ole, että jälkikasvu muistaa? Toki lasten ollessa pieniä isä voi hyvin opettaa heille näitä perinteitä ja auttaa käytännön järjestelyissä (esim. aamupalan teossa, viedä lapsia kauppaan valitsemaan lahjaa), mutta isompien lasten kohdalla ymmärrän varsin hyvin, että vetovastuu on lapsilla, ja isä korkeintaan avustaa. Mielestäni äitien- ja isänpäivät ovat olleet hyviä tilaisuuksia opettaa lapsille (ja oppia lapsuudenkodissani) vähän juhlien käytännön järjestelyistä: leivonnasta, aikataulutuksesta, kohteliaisuuksista jne. Toki toisen vanhemman on oltava aktiivinen, jotta pienet lapset näistä oppisivat. Mutta esim. kakkujen tekoon on meillä otettu lapset aina mukaan, ja taitojen karttuessa moinen on kokonaan lasten vastuulle siirtynyt. Sitten vietetään yhteistä aikaa lasten kanssa, mahdollisesti lasten suunnittelemien aktiviteettien parissa.
[/quote]
Tarkoitus ei ole muistaa nyt ketätahansa puolisoa vaan nimenomaan omien lastensa äitiä, äitiä joka kasvatti lapset vatsassaan..
Äitiys ei ole sivuseikka naisen elämässä, vaikka kuinka ottaisi suihin jokaikinen aamu ja rakastelisi jokainen ilta, olisi täydellinen vaimo ja tienaisi vähintään yhtä paljon kuin mies. Lapset muuttavat pois, sehän on selvää jo alusta alkaen. Se mitä tekee syntymän ja pesästä lentämisen välillä, on tärkeää lapselle. Äidille myös. Toivottavasti isällekin.
Äitienpäivänä juhlistetaan ja kiitetään äitejä jaksamiseta ja päivittäisestä huolenpidosta vuoden jokaisena päivänä. Jokainen äiti ansaitsee sen. Joka nöyryyttään kieltäytyy ja vastustaa erityishuomiota, ei "halua" muistamista, pistää jo omat tyttärensä etukäteen alistettuun asemaan. "Minä nyt mitään tarvitse, ansaitse tai kaipaa. Menenpä tästä nyt itse keitämään kahvit, kunhan ensin pistän pyykit pyörimään ja luuttuan lattiat."
Miksi jatkaa vähättelyn ja itsensä aliarvostamisen perinnettä? Synnyttämään pystyy jokainen nainen raskauduttuaan, ellei kuole komplikaatioihin. Äitienpäivänä ei juhlisteta ja kunnioiteta raskautta eikä ponnistuskipuja, vaan niitä päiviä sen jälkeen.
Myös isät ovat päivänsä ansainneet, miksei äiditkin saisi kerran vuodessa luvalla ottaa rennommin ja hyväksytysti olla päivänsankareita? Synttäreitä ei enää oiken kehdata juhlia ja joulukin on lasten juhla.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 20:34"]
Äitiys ei ole sivuseikka naisen elämässä, vaikka kuinka ottaisi suihin jokaikinen aamu ja rakastelisi jokainen ilta, olisi täydellinen vaimo ja tienaisi vähintään yhtä paljon kuin mies. Lapset muuttavat pois, sehän on selvää jo alusta alkaen. Se mitä tekee syntymän ja pesästä lentämisen välillä, on tärkeää lapselle. Äidille myös. Toivottavasti isällekin.
Äitienpäivänä juhlistetaan ja kiitetään äitejä jaksamiseta ja päivittäisestä huolenpidosta vuoden jokaisena päivänä. Jokainen äiti ansaitsee sen. Joka nöyryyttään kieltäytyy ja vastustaa erityishuomiota, ei "halua" muistamista, pistää jo omat tyttärensä etukäteen alistettuun asemaan. "Minä nyt mitään tarvitse, ansaitse tai kaipaa. Menenpä tästä nyt itse keitämään kahvit, kunhan ensin pistän pyykit pyörimään ja luuttuan lattiat."
Miksi jatkaa vähättelyn ja itsensä aliarvostamisen perinnettä? Synnyttämään pystyy jokainen nainen raskauduttuaan, ellei kuole komplikaatioihin. Äitienpäivänä ei juhlisteta ja kunnioiteta raskautta eikä ponnistuskipuja, vaan niitä päiviä sen jälkeen.
Myös isät ovat päivänsä ansainneet, miksei äiditkin saisi kerran vuodessa luvalla ottaa rennommin ja hyväksytysti olla päivänsankareita? Synttäreitä ei enää oiken kehdata juhlia ja joulukin on lasten juhla.
[/quote]
Olen samaa mieltä. Mutta mitä tulee synnytykseen, kipuihin, itkuihin, pelkoihin, kaikkeen mitä äitiys oli jo ensi kuukausina kun lapsi ei ollut vielä edes syntynyt tulisi muistaa. Ja siis nimenomaan miehen eikä lasten...tai ainakin itse olisin aivan järkyttävän kiitollinen miehelle jos hän olisi muun isyyden lisäksi synnyttänyt lapsemme, saanut fyysiset muutokset ja jäänyt paitsi monesta juhlasta yms. Sellainen uhraus yhteisen hyvän nimissä on jotain sanoinkuvaamattoman upeata. Olen aina juhlinut isänpäivää kiitollisena miehelle että hän on lasteni isä, mutta jos hän olisi tehnyt kaiken sen mitä minä tein järjestäisin varmasti jotain ekstrasti ihanaa ja kertoisin kuinka onnellinen olen että hän on lapsemme synnyttänyt ja tehnyt parhaansa, en siis voi mitenkään käsittää että mies jättää huomiotta minut kaiken sen jälkeen mitä tein ja mitä teen päivittäin. Tuntuu että mies ehkä pitää minua huonona äitinä kun ei mitään ole sanonut, tai että että olen itsestäänselvyys. Lapsiltani en sen sijaan odota mitään, ne ovat niin pieniäkin, vaikka esikoinen sanoikin muutama viikko sitten että on niin onnellinen että synnytin hänen tähän maailmaan ja että olen hänen äitinsä..
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 19:20"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:30"] [quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:24"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:45"] [quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:37"] Koska minä olen miehelle vaimo ja rakastajatar, en äiti! Haluan, että mies näkee minut ensisijaisesti vaimona, ei äitinä. Äitienpäivä on anoppien ja pienten lasten juhlaa, ei siihen tarvita miestä, jonka äiti en ole. Sen sijaan menen mielelläni juhlimaan anoppia ja äitiäni. [/quote] Miksi juhlit anoppiasi, eihän hän ole sinun äitisi? Äitienpäivä on kaikkien äitien päivä ja minä kyllä onnittelen muitakin, kuin omaa äitiäni. Kuuluu myös puolison kunnioittamiseen, osoittaa arvostavansa hänen panostaan äitinä/isänä erityismuistamisella äitien/isänpäivänä. Vain juntit ei muista lastensa äitiä/isää heille varatuilla päivillä. [/quote] Varmaan siksi, että anoppi on juhlimaan kutsunut. En näe mitään syytä kieltäytyä, koska hän on lasteni isoäiti. Eikä ole sinulta pois, että en ole miehelleni rupsahtanut ja nuutunut äiti vaan viehättävä ja hyväkroppainen vaimo. Jos sinä haluat mammailla, niin te se, mutta älä sitten valita, jos miehesi kutsuu "meidän äidiksi". [/quote] Miehet muistaa vain rupsahtaneita lastensa äitejä, ei niitä jotka pitävät itsestään huolen? Eiköhän se ole toisinpäin ;) ja mieheni kutsuu mua edelleenkin helluksi, ja tuo lahjan joka äitienpäivä (ja syntymäpäivä ja joulu ja joskus muuten vaan) koska haluaa mua hemmotella. Kuten minäkin häntä. Sitä sanotaan rakkaudeksi ja kunnioitukseksi. [/quote] Meillä rakkautta ja kunnioitusta on se, että mies kuuntelee, mitä olen toivonut. Jos haluan olla hänelle vaimo ja rakastajatar, ei hän tunge minua marttyyriäitimuottiin vaan ymmärtää, että en halua olla hänelle äiti. Olen lasteni äiti, mutta miehelleni paljon enemmän. Jos te oikeasti haluatte olla miehillenne äitejä, niin olkaa ihan huoleti. Ei se ole minulta pois. Itse en halua kaventaa elämääni kapeaksi, joten miehen ei tarvitse kantaa minulle äitienpäiväkahvia sänkyyn. Aamupala ja Hesari joka lauantai on se juttu, joka kertoo, että mies arvostaa minua ihmisenä. Jos sinä tarvitset erikseen muistutuksen äitiydestäsi, niin ole hyvä vaan, kerran vuodessa saat kukat ja onnittelut. Minä otan mieluummin hemmottelua vaimona 52 aamuna vuodessa. [/quote] Meillä äitienpäivänä huomioiminen ei sulje pois muita päiviä. Ihan jokaisena päivänä saan mieheltäni hellyyttä, en vain kerran viikossa. Ja sen lisäksi jotain ekstraa juhlapäivinä. Se ei ole mikään oman äidin päivä, se on kaikkien äitienpäivä. Itse onnittelen tänään myös lähipiirini naisia, joilla lapsia on. Ei tarvitse olla marttyyri, ihan normaali äiti vaan.
[/quote]
Siis saat joka päivä valmiin aamukahvipöydän, lehden ja rajattomasti aikaa käytettäväksi itseesi? Kirjoitin hemmottelusta, en hellyydestä, mutta jos sinulla todella on 365 päivänä vuodessa kaikki aamupäivät vain itseäsi varten, niin isosti onnea. Minä käyn töissä, siksi en pysty käyttämään jokaista päivää vain itselleni.
Eikä minulle hellyys ja hemmottelu ole synonyymeja.
[/quote]
Joka aamu mies tuo lehden, kahvia tosin ei keitä kun lähtee töihin ennen kuin herään, enkä juo sitä muutenkaan kun roudaan itseni vaan nopeasti töihin ja lapset hoitoon. Töissä sitten aamukahvit kollegoiden kanssa. En erottele huomioimista kummemmin, ekstrahuomioimista kuitenkin annetaan juhlapäivinä kuten isän/äitienpäivänä ja syntymäpäivänä. Mutta mulla onkin ihana mies ❤
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 13:58"]En mä odota erityiskohtelua mieheltäni tällasena päivänä. Hän hoitaa kotia ja lapsia joka päivä siinä missä minäkin, ulkoilee heidän kanssaan ja hoitaa kotia. Parempaa se on, kuin yhtenä päivänä vuodessa tekee vaan jotain hienoa. Me ulkoiltiin just koko perheen voimin, paljon näkyi isejä ulkoilemassa lasten kanssa ja mieleeni tuli että ulkoileeko ne noin myös pitkin vuotta muinakin päivinä? Toivottavasti.. Mä en kaipaa äitienpäivänä vapaapäivää vaan aikaa lasteni kanssa, siitä tässä päivässä onkin kyse. Pihassa oli yksin nelivuotias tyttö joka kertoi että isi ei asu meidän kanssa ja äiti on nukkumassa vielä, minä tulin tähän ulos leikkimään.... Surullista.
[/quote]
Ihme jeesustelua tuollainen. Se että äitienpäivänä muistaa jotenkin, ei tarkoita sitä ettei hoitaisi velvollisuuksiaan vuoden muina päivinä. Ei se muistaminen nyt niin paljoa vaadi tai niin iso juttu pidä olla - hyvän mielen se tuo takuulla silti jokaiselle.
Meillä isäntä on tuonut kakun, kukkia, suklaata tai jotain muuta pientä. En sitä ole vaatinut, mutta onhan se nyt kiva ele.
Koska minä olen miehelle vaimo ja rakastajatar, en äiti!
Haluan, että mies näkee minut ensisijaisesti vaimona, ei äitinä. Äitienpäivä on anoppien ja pienten lasten juhlaa, ei siihen tarvita miestä, jonka äiti en ole. Sen sijaan menen mielelläni juhlimaan anoppia ja äitiäni.
Kannattaisi hankkia ne lapset omasta halustaan ja tietoisena mahdollisista seurauksista, niin ei tarvitsisi itkeä marttyyrinä tehdyistä uhrauksista. Et kukaan ansaitse mitään palkintoa siitä, että on lisääntynyt, eikä sellaista ole myöskään luvassa.
T. mies
Näytitkö itse miehellesi esimerkkiä muistamisesta muistamalla häntä edellisenä isänpäivänä?
Meillä on äitien-, isien- ja lastenpäivä joka päivä. Meillä huomioidaan joka päivä läheisiä eikä heittäydytä yhtenä päivänä vuodessa marttyyriksi.
Mullakaan ei muistanut,mutta ei meillä kyllä ole lapsiakaan.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:37"]
Koska minä olen miehelle vaimo ja rakastajatar, en äiti!
Haluan, että mies näkee minut ensisijaisesti vaimona, ei äitinä. Äitienpäivä on anoppien ja pienten lasten juhlaa, ei siihen tarvita miestä, jonka äiti en ole. Sen sijaan menen mielelläni juhlimaan anoppia ja äitiäni.
[/quote]
Miksi juhlit anoppiasi, eihän hän ole sinun äitisi?
Äitienpäivä on kaikkien äitien päivä ja minä kyllä onnittelen muitakin, kuin omaa äitiäni. Kuuluu myös puolison kunnioittamiseen, osoittaa arvostavansa hänen panostaan äitinä/isänä erityismuistamisella äitien/isänpäivänä.
Vain juntit ei muista lastensa äitiä/isää heille varatuilla päivillä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:37"]
Kannattaisi hankkia ne lapset omasta halustaan ja tietoisena mahdollisista seurauksista, niin ei tarvitsisi itkeä marttyyrinä tehdyistä uhrauksista. Et kukaan ansaitse mitään palkintoa siitä, että on lisääntynyt, eikä sellaista ole myöskään luvassa. T. mies
[/quote]
Ansaitseehan ja meillä se on kyllä luvassa ja annettukin, jokainen äitienpäivä. Samoin kuin itse hemmottelen miestäni ja annan lahjan isänpäivänä. En olisi muunlaisen miehen kanssa kyllä lapsia tehnytkään.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:47"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:37"]
Kannattaisi hankkia ne lapset omasta halustaan ja tietoisena mahdollisista seurauksista, niin ei tarvitsisi itkeä marttyyrinä tehdyistä uhrauksista. Et kukaan ansaitse mitään palkintoa siitä, että on lisääntynyt, eikä sellaista ole myöskään luvassa. T. mies
[/quote]
Ansaitseehan ja meillä se on kyllä luvassa ja annettukin, jokainen äitienpäivä. Samoin kuin itse hemmottelen miestäni ja annan lahjan isänpäivänä. En olisi muunlaisen miehen kanssa kyllä lapsia tehnytkään.
[/quote]
Miksi ansaitsisit?
Haloo nyt on äidin ei vaimon päivä.
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:51"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:47"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:37"] Kannattaisi hankkia ne lapset omasta halustaan ja tietoisena mahdollisista seurauksista, niin ei tarvitsisi itkeä marttyyrinä tehdyistä uhrauksista. Et kukaan ansaitse mitään palkintoa siitä, että on lisääntynyt, eikä sellaista ole myöskään luvassa. T. mies [/quote] Ansaitseehan ja meillä se on kyllä luvassa ja annettukin, jokainen äitienpäivä. Samoin kuin itse hemmottelen miestäni ja annan lahjan isänpäivänä. En olisi muunlaisen miehen kanssa kyllä lapsia tehnytkään. [/quote] Miksi ansaitsisit?
[/quote]
Miksikö? Koska olen äiti. Olen jopa ihan hyvä äiti. Ja nyt juhlitaan äitienpäivää. Joten miksen ansaitsisi hieman hemmottelua mulle varattuna päivänä? Saan sitä myös syntymäpäivänäni.
Vittu mikä häiriintynyt marisija. Voi miesparkaa!
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:44"]
[quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:40"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:30"] [quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 18:24"][quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:45"] [quote author="Vierailija" time="10.05.2015 klo 17:37"] Koska minä olen miehelle vaimo ja rakastajatar, en äiti! Haluan, että mies näkee minut ensisijaisesti vaimona, ei äitinä. Äitienpäivä on anoppien ja pienten lasten juhlaa, ei siihen tarvita miestä, jonka äiti en ole. Sen sijaan menen mielelläni juhlimaan anoppia ja äitiäni. [/quote] Miksi juhlit anoppiasi, eihän hän ole sinun äitisi? Äitienpäivä on kaikkien äitien päivä ja minä kyllä onnittelen muitakin, kuin omaa äitiäni. Kuuluu myös puolison kunnioittamiseen, osoittaa arvostavansa hänen panostaan äitinä/isänä erityismuistamisella äitien/isänpäivänä. Vain juntit ei muista lastensa äitiä/isää heille varatuilla päivillä. [/quote] Varmaan siksi, että anoppi on juhlimaan kutsunut. En näe mitään syytä kieltäytyä, koska hän on lasteni isoäiti. Eikä ole sinulta pois, että en ole miehelleni rupsahtanut ja nuutunut äiti vaan viehättävä ja hyväkroppainen vaimo. Jos sinä haluat mammailla, niin te se, mutta älä sitten valita, jos miehesi kutsuu "meidän äidiksi". [/quote] Miehet muistaa vain rupsahtaneita lastensa äitejä, ei niitä jotka pitävät itsestään huolen? Eiköhän se ole toisinpäin ;) ja mieheni kutsuu mua edelleenkin helluksi, ja tuo lahjan joka äitienpäivä (ja syntymäpäivä ja joulu ja joskus muuten vaan) koska haluaa mua hemmotella. Kuten minäkin häntä. Sitä sanotaan rakkaudeksi ja kunnioitukseksi. [/quote] Meillä rakkautta ja kunnioitusta on se, että mies kuuntelee, mitä olen toivonut. Jos haluan olla hänelle vaimo ja rakastajatar, ei hän tunge minua marttyyriäitimuottiin vaan ymmärtää, että en halua olla hänelle äiti. Olen lasteni äiti, mutta miehelleni paljon enemmän. Jos te oikeasti haluatte olla miehillenne äitejä, niin olkaa ihan huoleti. Ei se ole minulta pois. Itse en halua kaventaa elämääni kapeaksi, joten miehen ei tarvitse kantaa minulle äitienpäiväkahvia sänkyyn. Aamupala ja Hesari joka lauantai on se juttu, joka kertoo, että mies arvostaa minua ihmisenä. Jos sinä tarvitset erikseen muistutuksen äitiydestäsi, niin ole hyvä vaan, kerran vuodessa saat kukat ja onnittelut. Minä otan mieluummin hemmottelua vaimona 52 aamuna vuodessa. [/quote] Meillä äitienpäivänä huomioiminen ei sulje pois muita päiviä. Ihan jokaisena päivänä saan mieheltäni hellyyttä, en vain kerran viikossa. Ja sen lisäksi jotain ekstraa juhlapäivinä. Se ei ole mikään oman äidin päivä, se on kaikkien äitienpäivä. Itse onnittelen tänään myös lähipiirini naisia, joilla lapsia on. Ei tarvitse olla marttyyri, ihan normaali äiti vaan.
[/quote]
Siis saat joka päivä valmiin aamukahvipöydän, lehden ja rajattomasti aikaa käytettäväksi itseesi? Kirjoitin hemmottelusta, en hellyydestä, mutta jos sinulla todella on 365 päivänä vuodessa kaikki aamupäivät vain itseäsi varten, niin isosti onnea. Minä käyn töissä, siksi en pysty käyttämään jokaista päivää vain itselleni.
Eikä minulle hellyys ja hemmottelu ole synonyymeja.