Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten estää lapsen kiukuttelu tällaisessa tilanteessa?
04.02.2023 |
Olen luullut tietäväni lapsista ja kasvatuksesta paljonkin, kun sattuu olemaan jonkun verran koulutustakin aiheesta. Mutta oman lapsen kanssa menee sormi suuhun tämän tietyn tilanteen kanssa. Neuvokaa.
Eli jos lapsi on jossain paikassa tai tilanteessa joskus aiemmin alkanut kiukuttelemaan jostain asiasta, niin joutuessaan uudelleen samaan tilanteeseen tai paikkaan alkaa uudelleen kiukuttelun siitä vanhasta asiasta, mikä ei ole enää mitenkään ajankohtainen eikä tilanteeseen liittyvä.
Sanon esimerkin. Jos vaikka ollaan ulkona kävelyllä ja lapsi on poiminut kukan käteensä ja se vahingossa putoaa kädestä ojaan niin, että sitä ei enää sieltä saa, niin alkaa komentamaan ja kiukuttelemaan, että haluan sen kukan. No tämä on vielä aika normitilanne ja selviää sillä, että puhutaan, että likaojasta kukkaa ei enää voi ottaa ja lapsi on sitten ihan tyytyväinen ja matka jatkuu. Mutta jos puoli vuotta myöhemmin kävellään saman paikan ohi, talvella, niin ihan varoittamatta pysähtyy ja alkaa komentamaan ja kiukuttelemaan, että olisin halunnut sen kukan silloin sieltä ojasta. Ei siis halua kukkaa nyt, vaan että olisi silloin kauan sitten sen halunnut. Ja tähän ei auta enää mitkään selitykset tai lupaukset, että joskus vielä saa kukkia. Vaan komentaminen ja huuto ja kiukku vain jatkuu.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Miksi sä et lohduta lasta? Ei sillä järkipuheella mitään saavuta. Herkkä lapsi.
Ei lohduttaminen ja empatia tuollaisessa tilanteessa auta vaan lisää vaan komentamista ja kiukuttelua, kokeiltu on monta kertaa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sanoisin vaan, että kukkaa ei siellä enää ole ja lopeta jankuttaminen ja jatkaisin matkaa.
Vierailija kirjoitti:
No sanoisin vaan, että kukkaa ei siellä enää ole ja lopeta jankuttaminen ja jatkaisin matkaa.
Hän tietää, että kukkaa ei enää ole eikä edes halua sitä nyt. Vaan kiukun sisältö on, että olisin halunnut silloin.
Ei lopeta jankuttamista eikä suostu liikkumaan eteenpäin. Pahimmillaan heittäytyy maahan ja huutaa. Helppo sanoa että kanna sitten lapsi, mutta hän on jo aika painava ja kotiin saattaa olla kilometri tai ylikin.
Ap
Tuo osoittaa, että lapsella on hyvä muisti! Ole iloinen!
Vaihda reittiä aina sen mukaan jos tapahtuu jotain kiukuttelun aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos lapsi noin hyvin muistaa, niin voittehan te pysähtyä siihen miettimään, mitä kukalle olisi kotona tapahtunut ja mitä sille lopulta tapahtui. Voit syyllistää lasta kukan tuhoamisesta tai miettiä, miksi kukka oli niin tärkeä. Osoita, että olet valmis jäämään siihen loppupäiväksi pohtimaan kukan kohtaloa, maapallon tulevaisuutta ja tätä rajallista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vaihda reittiä aina sen mukaan jos tapahtuu jotain kiukuttelun aihetta.
Tuo reitti oli vain esimerkki. Vastaavaa tapahtuu kotonakin. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi noin hyvin muistaa, niin voittehan te pysähtyä siihen miettimään, mitä kukalle olisi kotona tapahtunut ja mitä sille lopulta tapahtui. Voit syyllistää lasta kukan tuhoamisesta tai miettiä, miksi kukka oli niin tärkeä. Osoita, että olet valmis jäämään siihen loppupäiväksi pohtimaan kukan kohtaloa, maapallon tulevaisuutta ja tätä rajallista elämää.
Voi apua. En itse näitä tilanteita muista ennalta. Kyseessä on usein joku ihan pikkujuttu kuukausia sitten. Ja kiukku niistä (olisin halunnut silloin) alkaa yllättäen ja sellaisena kiukkukomentamisena, että sitä ei pysty estämään alkamalla muistelemaan jotain kauniita kukkia ja kesän rajallisuutta tms korkealentoista. Ja kuka ehtii pysäyttämään päivän muut asiat lapsen kiukun vuoksi niin, että ruoanlaitot jää, sovitut menot jää jne, jotta voidaan haaveilla jotain ojan reunalla loppupäivä?
Ap
Osaan siis ihan hyvin selvittää kiukut, jota liittyvät meneillään olevaan tilanteeseen ja saan lapsen rauhoittumaan aika helposti niissä.
Mutta sitten on nämä kiukut, jotka ei liity meneillään olevaan tilanteeseen mitenkään vaan koskee jotain kuukausia vanhaa juttua. Lapsi huutaa ja kiukkuaa, että olisin silloin kauan sitten halunnut jotain enkä suostu mihinkään muuhun kuin huutamaan paikallani, jos en voi palata ajassa kuukausia taaksepäin ja saamaan sitä asiaa silloin menneisyydessä. Niissä ei syliin ottamiset tai toiveen mahdottomuuden selittämiset auta yhtään. Enkä tiedä miten ne tilanteet pitäisi hoitaa. Eikä meillä edes ole koskaan komentamalla ja kiukuttelemalla saanut mitä haluaa eli ei ole edes opittu tapa, että niin saisi mitä vaatii.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottaisin itse asian esille jo ennen kuin siellä ollaan, juttelisin siitä, mikä siinä kiukutti ja harmitti, selittäisin sen tunteen ja sanoisin, että tunteet on ihan ok, mutta että niistä pitää osata päästää myös irti.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin itse asian esille jo ennen kuin siellä ollaan, juttelisin siitä, mikä siinä kiukutti ja harmitti, selittäisin sen tunteen ja sanoisin, että tunteet on ihan ok, mutta että niistä pitää osata päästää myös irti.
Kun en itse muista jokaista harmitusta kuukausien takaa, niin en pysty tuohon. Näitä tapahtuu kotonakin. Voi liittyä vaikka johonkin ruokaan, jota oli ruoaksi kerran kuukausia sitten ja lasta harmitti kun se oli hänen mielestä väärällä lautasella. Ja sitten kun samaa ruokaa on uudelleen, niin yhtäkkiä alkaa kiukku, että olisin silloin halunnut, että ruoka olisi ollut sinisellä muumilautasella eikä punaisella autolautasella. Vaikka se sattuisi tällä kertaa olemaan sillä punaisella autolautasella. Ei kukaan vanhempi pysty tuollaisia vanhoja pieniä harmituksia muistamaan.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En osaisi minäkään kunnolla hoitaa tuota.
Vierailija kirjoitti:
Osaan siis ihan hyvin selvittää kiukut, jota liittyvät meneillään olevaan tilanteeseen ja saan lapsen rauhoittumaan aika helposti niissä.
Mutta sitten on nämä kiukut, jotka ei liity meneillään olevaan tilanteeseen mitenkään vaan koskee jotain kuukausia vanhaa juttua. Lapsi huutaa ja kiukkuaa, että olisin silloin kauan sitten halunnut jotain enkä suostu mihinkään muuhun kuin huutamaan paikallani, jos en voi palata ajassa kuukausia taaksepäin ja saamaan sitä asiaa silloin menneisyydessä. Niissä ei syliin ottamiset tai toiveen mahdottomuuden selittämiset auta yhtään. Enkä tiedä miten ne tilanteet pitäisi hoitaa. Eikä meillä edes ole koskaan komentamalla ja kiukuttelemalla saanut mitä haluaa eli ei ole edes opittu tapa, että niin saisi mitä vaatii.
Ap
Ei täältä saa koskaan mitään järkeviä neuvoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää kasvattaa lapsi niin, että se ei kiukuttele.
Lupaat sille lapselle että haette kukkia muualta.
Vierailija kirjoitti:
Pitää kasvattaa lapsi niin, että se ei kiukuttele.
No ei todellakaan pidä. Sillä tavoin kasvaa ahdistuneita pullottaja-aikuisia. Tunnetaitojen harjoittelu on tietenkin tärkeää. Joskus harmittaa tai surettaa, se on tunne ja siitä pääsee yli.
Vierailija kirjoitti:
Lupaat sille lapselle että haette kukkia muualta.
Kuten jo sanoin, niin kiukun sisältö ei ole se, että lapsi haluaisi niitä kukkia nyt tai myöhemmin. Vaan että olisi halunnut silloin kauan sitten, ei nyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi noin hyvin muistaa, niin voittehan te pysähtyä siihen miettimään, mitä kukalle olisi kotona tapahtunut ja mitä sille lopulta tapahtui. Voit syyllistää lasta kukan tuhoamisesta tai miettiä, miksi kukka oli niin tärkeä. Osoita, että olet valmis jäämään siihen loppupäiväksi pohtimaan kukan kohtaloa, maapallon tulevaisuutta ja tätä rajallista elämää.
"Olisi kannattanut jättää se kukka sille paikalle tuottamaan iloa muillekin, kun revit sen irti ja sitten se putosi..." En nyt osaa asetella sanojani kunnolla mutta tajuat varmaan mitä tarkoitan, kuten tuo edellinen just ehdotti. Nautitaan kukista siinä missä ne ovat. Ja sitten eiku eteenpäin.
Alue: Aihe vapaa
Miksi sä et lohduta lasta? Ei sillä järkipuheella mitään saavuta. Herkkä lapsi.