Lue keskustelun säännöt.
Suomessa on perheitä, joissa eletään kahta eri elintasoa
Me Naisten juttu.
Mitä mieltä, että kummallakin omat rahat, vaikka tuloero on 4000€/kk.
Kommentit (1925)
Meillä on miehen kanssa iso tuloero ja omat rahat, mutta minua ei haittaa yhtään. Olen siis se pienempi tuloinen. Omasta halustani vaihdoin hyväpalkkaisen työn matalapalkka-alaan ja olisi väärin, että mieheni joutuisi maksamaan ison osan menoista vain minun mukavuudenhalun vuoksi. Meillä ei kyllä ole elintasoissa eroa, koska mies on aika nuuka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tai miksi isotuloinen mies ei etsi toista isotuloista naista, vaan väkisin pitää änkeä itsensä suhteeseen pienituloisen kanssa, ja sitten aletaan katkeroitua, kun toisella onkin liian pienet tulot isotuloisen miehen mukaan mitoitetun elintason pyörittämiseen.
Isotuloinen haluaa käyttää väkivaltaa alistaessaan sitä pienempituloista. Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä jutusta:
– Olen ajatellut luopua noin 50 prosenttia tulotasostani ja mennä mieheni työn perässä, jotta mieheni pääsee miellyttävämpään urakehitykseen. Välillä on hänen vuoronsa, ja haluan viettää välillä enemmän aikaa lasteni kanssa. Elintasoa tärkeämpää minulle on elämänlaatu, nimimerkki Muutakin kuin työtä kirjoittaa.
Onkohan tälläisia naisia oikeasti olemassa? Saduissa?
Minä olen. Mieheni on töissä ja olen itse kotirouvana. Lapsiakaan ei ole ja elämä on leppoisaa. Mieheni tykkää kun saa keskittyä työhön ja minulle jää reilusti omaa vapaa-aikaa kodin hoidon jälkeen. Kaikki rahat on yhteisiä. Vapaalla meillä on aikaa olla yhdessä ja nauttia elämästä.
Nyt varmaan jollain suomalaismiehellä poksahtaa verisuoni päässä kun loisin kotona ja ihan mieheni suosiollisella myötävaikutuksella.
Ei poksahda verisuoni mutta näin naisena voin tunnustaa, että valintasi tuntuisi itselleni ihan kamalalta. Minä maksan meille kerran kuukaudessa siivoojan tekemään vähän perusteellisemman siivouksen siitä hyvästä, että mieheni hoitaa isomman osan arkisiivouksista. En kerta kaikkiaan halua käyttää vapaa-aikaani kotitöihin vaan mieluummin opiskelen, olen mukana politiikassa ja yhdistystoiminnassa.
Toinen, mikä olisi minulle äärettömän vieras ajatus, olisi toisen ihmisen ansaitsemien rahojen käyttäminen kuin omieni. Että voisin vain ilmoittaa hänelle, että lähden viikonlopuksi kaupunkilomalle Eurooppaan tai kesällä patikoimaan vuoristoon (usein matkustamme yhdessä, mutta kaikille reissuille hän ei halua mukaan). Tai että haluan vaihtaa autoa tai ostaa 250 cc Vespan.
Mutta hienoa, että teillä molemmat haluavat tuollaista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeasti näe tässä mitään väärää. Ei kenenkään pidä elättää toista vaikka ollaankin yhdessä. Molemmilla on omat rahat joilla ostaa mitä haluaa. Ei parisuhde ole mikään holhoamistilanne -N28
Toki. Mutta tässä ketjussa taidetaan puhua vähän muusta kuin siitä, mitä omilla rahoillaan voi shoppailla. Se elintasoero kun vaikuttaa esim. asumiseen, perheen perustamiseen, lasten hoitoon, perheen lomanviettoon. Nämä eivät tietty ole ajankohtaisia nuorina, jos asutaan vaikka vuokralla, josta kumpikin hoitaa osuutensa, ja elämäntyyli on muutenkin sitä, että käydään kavereiden kanssa jossain, harrastetaan, matkustellaan ja shoppaillaan. Siinä elämänvaiheessa tehdään vielä paljon juttuja kavereidenkin kanssa. Nuorina voi vielä olla omat ruuatkin jääkaapissa. Mutta jos aletaan perustaa perhettä, tullaan ihan toisenlaisten kysymysten äärelle.
Ymmärrän, että olen nuoresta päästä, mutta en sentään aivan nuorisoa. Elämässäni on ajankohtaisena juuri täällä mainittuja asioita. Silti koen ettei minun tai puolisoni pidä elättää toisiamme. Luettelemasi asiat ovat valintoja.
Kaikki menee 50/50 tasa-arvoisesti. Meillä olen se vähemmän tienaava enkä voisi ottaa mieheltäni mitään almuja. Jos haluan enemmän rahaa vaihdan työpaikkaa tai kouluttaudun lisää. Mieheni tehtävä ei ole maksaa valinnoistani aiheutuvia kuluja.
Ihan älytön sellainen perhe-elämä, jossa vanhemmilla eri elintaso. Sydämetön ja kylmä on se ihminen, joka voi katsoa puolison, lapsensa äidin tai isän kitkuttamista ja itse porskuttelee ja pitää rahat itsellään. Minä en köyhänä taiteilijana tienaa juuri mitään, mieheni tienaa huikeita summia. Puolisoni kannustaa minua aina ja kokee iloa siitä, että mahdollistaa meidän koko perheen toimeentulon ja olemme kaikki onnellisia. Puolisolleni on kunnia-asia, että hänen perheensä voi hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia ei kumppaniksi oteta ihmistä jolla on parempi tulotaso. Siinä saa sitten jokainen yli 5000e kuukaudessa tienaava mies kilpailla niistä muutamasta naisesta jotka tienaa sen yli 5000e kuussa, mutta minkäs sille voi. Ne voi perustaa vaikkapa varakkaille naisille polyamorisia kommuuneja jossa on yhtä naista kohti 100 miestä tai jotain.
Tiedän, että tuo oli kärjistys mutta taitaa esim. lääkäreistä ja julisteista suurin osa olla naisia.
T. Mies, jolla on yli 5000e tienaava vaimo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perhe on yhteinen yritys ja jokainen osallistuu parhaansa mukaan. Hyvintienaava mies maksaa valtaosan laskuista ja huonotuloinen nainen tekee mahdollisimman paljon kotitöitä. Vain sillä tavalla ollaan tasa-arvoisia, kumpikin osallistuu mahdollisimman paljon sillä tavalla, mikä on mahdollista. Elintasoa kun on paistin lisäksi puhdas ja siisti koti, sen voi pienituloinenkin mahdollistaa hyvätuloiselle puolisolleen. Sitä kutsutaan rakkaudeksi!
Miksi se pienituloinen nainen ei rakastu yhtä pienituloiseen mieheen? Voisivat molemmat siivota yhdessä pientä kotiaan. Ja nainen olen itsekin, joka tätä ihmettelen. Itse valitsisin koska tahansa mieluummin maksaa isomman osuuden kuluista kuin siivota enemmän, sen verran paljon inhoan siivoamista.
Tuohan olisi optimi. Valitettavasti moni nainen olettaa, että avioliittolaissa perheen elatus on pelkkää laskunmaksua, kyllä se on myös kotitöitä ja niitä pystyy tekemään pienituloinenkin - kaiken lisäksi paljon enemmän, kuin se työssäkäyvä kumppaninsa. Eikä ole kahta elintasoa, kun molemmat toimivat yhteiseksi parhaaksi.
Kyllähän pienituloinenkin voi olla työssäkäyvä. Itse kokisin ainakin todella omituiseksi tilanteen, jossa parempituloinen pääsisi luistamaan kaikista kotitöistä. Itse ainakin inhoan kotitöitä niin, paljon, että mieluummin sitten vaikka asuisin erillään. Ja itselleni ei tulisi mieleenkään ehdottaa toiselle osapuolelle, että hän joutuisi tekemään kaikki kotityöt, jos hän sattuisi olemaan vaikka työtön.
En ymmärrä tätä ajatusmaailmaa, jossa pienituloinen voi luistaa laskunmaksusta, mutta vastaavasti parempituloinen ei voi luistaa kotitöistä. Mitä ihmeen yhteistä tasa-arvoista perhe-elämää on se, että toinen maksaa suurimman osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä, toinen maksaa murto-osan kuluista ja tekee puolet kotitöistä. Eikö ne pienituloiset rakasta puolisoaan ja ymmärrä, mistä perhe-elämässä on kyse? Onko ne suhteessa vain hyötymismielessä,kun toinen joutuu panostamaan siihen paljon enemmän.
Minusta raha-asioita ja kotitöitä ei kuulu sitoa yhteen. Sen sijaan tehtyihin työtunteihin kotityöt voi kyllä sitoa.
Tietysti on pareja joissa toinen tekee kotityöt ja toinen tuo rahan pöytään. Mikäs siinä jos se on molemmille ok. Mutta ei voi olettaa, että puoliso on joku maksettu piika.
Eipä tietenkään,kun olet mies,miehet tekeee edelleen vähemmän kotitöitä. Sotket ja syöt ja vaatteesi likaantuu, miksi toisen pitää ne hoitaa? Ei miksikään. Työaikasi on oma valinta ihan samalla tavalla kuin palkkasi.
En ole mies. Ja oma valinta on myös kumppani, joka on onneksi kanssani samaa mieltä. Vähän vaikea olisi tehdä viikonloppuvuoroja, jos puoliso itkisi ettei voi hoitaa lapsia tai pyykätä kun viikon kotityökiintiö on jo täynnä.
Laitatte lapset tietenkin hoitoon. Nythän puoliso mahdollistaa sinun viikonloppuvuorot vaikka hän voisi itsekin olla töissä.
Useimmiten ihmiset eivät koe puolisoa ja lapsia rasitteena ja esteenä omalle elämälleen, vaan kokevat heidän olevan merkityksellinen, tärkeä osa sitä omaa elämää.
Jos se kotona enemmän oleva mahdollistaa toisen yli- tai reissutyöt, joista hän saa parempaa palkkaa, niin ne rahat on tehty toisen kustannuksella. Perhe voi hänelle olla merkityksellinen, mutta se parempituloinen pitää puolisoaan lähinnä palvelijana. Mitäs jos joku kerta puoliso sanoo heipat, kun toisen pitää lähteä töihin, ottaako hän lapset töihin mukaan?
Mitä ihmettä tämä toisen kustannuksella tehty -jankkaus on aina? Lähtökohtaisesti silloin kun lapsiperheellinen ihminen ei ole töissä hän hoitaa omia lapsiaan. Jos se on noin vastenmielistä pakkopullaa, ei ehkä kannata hankkia lapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellista väkivaltaahan tuo on.
Nainen on hyvä ja hommaa paremmat tulot. Ei ole miehen vika että nainen ei ole hommannut parempi palkkasia töitä.
Se ei ole minkäänlaista väkivaltaa jos mies ei nosta naisen elintasoa korkeammalle mihin omat varat riittää vaikka kuinka yritätte päästä miehen rahoihin käsiksi
Oletko koskaan kuullut radikaalista konseptista nimeltä "perhe"?
En tällä avoliittojen ja laskut sentilleen tasan -aikakaudella yhtään hämmästyisi jos sanoisit että mikä se muka on, joku sosialistinen humpuuki-idea varmaan, sellainen jonka päämääränä on varastaa mun rakkaat rahani.
Suomessa ei enää ole perheitä. On vaan kämppiksiä ja niitten sekalaisia lapsia. Ja ihan jäätävän tunnekylmä kulttuuri.
Juuri näin. Mietitään vain niitä ”mun rahoja ja omaisuutta”. Mitä sitä muuta onnellisuuteen tarvitaan kuin rahaa ja itsekkyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeasti näe tässä mitään väärää. Ei kenenkään pidä elättää toista vaikka ollaankin yhdessä. Molemmilla on omat rahat joilla ostaa mitä haluaa. Ei parisuhde ole mikään holhoamistilanne -N28
Toki. Mutta tässä ketjussa taidetaan puhua vähän muusta kuin siitä, mitä omilla rahoillaan voi shoppailla. Se elintasoero kun vaikuttaa esim. asumiseen, perheen perustamiseen, lasten hoitoon, perheen lomanviettoon. Nämä eivät tietty ole ajankohtaisia nuorina, jos asutaan vaikka vuokralla, josta kumpikin hoitaa osuutensa, ja elämäntyyli on muutenkin sitä, että käydään kavereiden kanssa jossain, harrastetaan, matkustellaan ja shoppaillaan. Siinä elämänvaiheessa tehdään vielä paljon juttuja kavereidenkin kanssa. Nuorina voi vielä olla omat ruuatkin jääkaapissa. Mutta jos aletaan perustaa perhettä, tullaan ihan toisenlaisten kysymysten äärelle.
Vanhempani ovat yli 65v ja heillä on jääkaapissa omat ruokansa. Ihan sovussa elävät, kaikki vain eivät pidä samoista ruuista eikä parisuhde ole sitä, että pitää syödä poronkäristystä, koska toinen siitä pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa ja lapsia niin kyllä ne tulot pitäisi tasata.
Naiset haluavat miehiä enemmän naimisiin.
Naiset haluavat miehiä enemmän lapsia.
Naiset tienaavat miehiä vähemmän.
🤔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä jutusta:
– Olen ajatellut luopua noin 50 prosenttia tulotasostani ja mennä mieheni työn perässä, jotta mieheni pääsee miellyttävämpään urakehitykseen. Välillä on hänen vuoronsa, ja haluan viettää välillä enemmän aikaa lasteni kanssa. Elintasoa tärkeämpää minulle on elämänlaatu, nimimerkki Muutakin kuin työtä kirjoittaa.
Onkohan tälläisia naisia oikeasti olemassa? Saduissa?
Niin, voi kysyä. Jos tällaisen naisen joskus tapaisi, kyllähän sitä tekisi ihan valtavasti toisen puolesta jo tämän asenteen takia. Olen samaa mieltä, että kyllä tällaiset naiset ovat taruolentoja. Itsekkyys on nyynaiseutta.
Höpöhöpöä, miehiin on sisäänrakennettu hyväksikäyttäjä ihan geneettisellä tasolla. Naisen pitää olla koko ajan tiukkana. Ei senttiäkään miehille turhaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytön sellainen perhe-elämä, jossa vanhemmilla eri elintaso. Sydämetön ja kylmä on se ihminen, joka voi katsoa puolison, lapsensa äidin tai isän kitkuttamista ja itse porskuttelee ja pitää rahat itsellään. Minä en köyhänä taiteilijana tienaa juuri mitään, mieheni tienaa huikeita summia. Puolisoni kannustaa minua aina ja kokee iloa siitä, että mahdollistaa meidän koko perheen toimeentulon ja olemme kaikki onnellisia. Puolisolleni on kunnia-asia, että hänen perheensä voi hyvin.
Eli miehelläsi on ostettu puoliso. Kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytön sellainen perhe-elämä, jossa vanhemmilla eri elintaso. Sydämetön ja kylmä on se ihminen, joka voi katsoa puolison, lapsensa äidin tai isän kitkuttamista ja itse porskuttelee ja pitää rahat itsellään. Minä en köyhänä taiteilijana tienaa juuri mitään, mieheni tienaa huikeita summia. Puolisoni kannustaa minua aina ja kokee iloa siitä, että mahdollistaa meidän koko perheen toimeentulon ja olemme kaikki onnellisia. Puolisolleni on kunnia-asia, että hänen perheensä voi hyvin.
Eli miehelläsi on ostettu puoliso. Kiva.
Miten pääsit tällaiseen lopputulokseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taloudellista väkivaltaahan tuo on.
Nainen on hyvä ja hommaa paremmat tulot. Ei ole miehen vika että nainen ei ole hommannut parempi palkkasia töitä.
Se ei ole minkäänlaista väkivaltaa jos mies ei nosta naisen elintasoa korkeammalle mihin omat varat riittää vaikka kuinka yritätte päästä miehen rahoihin käsiksi
Oletko koskaan kuullut radikaalista konseptista nimeltä "perhe"?
En tällä avoliittojen ja laskut sentilleen tasan -aikakaudella yhtään hämmästyisi jos sanoisit että mikä se muka on, joku sosialistinen humpuuki-idea varmaan, sellainen jonka päämääränä on varastaa mun rakkaat rahani.
Suomessa ei enää ole perheitä. On vaan kämppiksiä ja niitten sekalaisia lapsia. Ja ihan jäätävän tunnekylmä kulttuuri.
Juuri näin. Mietitään vain niitä ”mun rahoja ja omaisuutta”. Mitä sitä muuta onnellisuuteen tarvitaan kuin rahaa ja itsekkyyttä.
Älä ole typerä. Ei yhteiset rahat estä itsekkyyttä ja ahneutta eikä erilliset rahat estä kumppanuutta ja huolenpitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä jutusta:
– Olen ajatellut luopua noin 50 prosenttia tulotasostani ja mennä mieheni työn perässä, jotta mieheni pääsee miellyttävämpään urakehitykseen. Välillä on hänen vuoronsa, ja haluan viettää välillä enemmän aikaa lasteni kanssa. Elintasoa tärkeämpää minulle on elämänlaatu, nimimerkki Muutakin kuin työtä kirjoittaa.
Onkohan tälläisia naisia oikeasti olemassa? Saduissa?
Minä olen. Mieheni on töissä ja olen itse kotirouvana. Lapsiakaan ei ole ja elämä on leppoisaa. Mieheni tykkää kun saa keskittyä työhön ja minulle jää reilusti omaa vapaa-aikaa kodin hoidon jälkeen. Kaikki rahat on yhteisiä. Vapaalla meillä on aikaa olla yhdessä ja nauttia elämästä.
Nyt varmaan jollain suomalaismiehellä poksahtaa verisuoni päässä kun loisin kotona ja ihan mieheni suosiollisella myötävaikutuksella.
Sulla on järkevä mies. Jollekin vain tuo raha on tärkeintä maailmassa, kuten täällä kommenteista huomaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan älytön sellainen perhe-elämä, jossa vanhemmilla eri elintaso. Sydämetön ja kylmä on se ihminen, joka voi katsoa puolison, lapsensa äidin tai isän kitkuttamista ja itse porskuttelee ja pitää rahat itsellään. Minä en köyhänä taiteilijana tienaa juuri mitään, mieheni tienaa huikeita summia. Puolisoni kannustaa minua aina ja kokee iloa siitä, että mahdollistaa meidän koko perheen toimeentulon ja olemme kaikki onnellisia. Puolisolleni on kunnia-asia, että hänen perheensä voi hyvin.
Etkö todellakaan tiedosta sitä kuinka miehesi on taitavasti rakentanut suhteen, jossa on sitouttanut sinut kiitollisuudenvelkaan hamaan maailman tappiin asti. Miten sinulle käy, kun miehesi kertoo, että nyt suhde loppui? Me naiset vaan olemme liian sinisilmäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siitä jutusta:
– Olen ajatellut luopua noin 50 prosenttia tulotasostani ja mennä mieheni työn perässä, jotta mieheni pääsee miellyttävämpään urakehitykseen. Välillä on hänen vuoronsa, ja haluan viettää välillä enemmän aikaa lasteni kanssa. Elintasoa tärkeämpää minulle on elämänlaatu, nimimerkki Muutakin kuin työtä kirjoittaa.
Onkohan tälläisia naisia oikeasti olemassa? Saduissa?
Minä olen. Mieheni on töissä ja olen itse kotirouvana. Lapsiakaan ei ole ja elämä on leppoisaa. Mieheni tykkää kun saa keskittyä työhön ja minulle jää reilusti omaa vapaa-aikaa kodin hoidon jälkeen. Kaikki rahat on yhteisiä. Vapaalla meillä on aikaa olla yhdessä ja nauttia elämästä.
Nyt varmaan jollain suomalaismiehellä poksahtaa verisuoni päässä kun loisin kotona ja ihan mieheni suosiollisella myötävaikutuksella.
Ei poksahda verisuoni mutta näin naisena voin tunnustaa, että valintasi tuntuisi itselleni ihan kamalalta. Minä maksan meille kerran kuukaudessa siivoojan tekemään vähän perusteellisemman siivouksen siitä hyvästä, että mieheni hoitaa isomman osan arkisiivouksista. En kerta kaikkiaan halua käyttää vapaa-aikaani kotitöihin vaan mieluummin opiskelen, olen mukana politiikassa ja yhdistystoiminnassa.
Toinen, mikä olisi minulle äärettömän vieras ajatus, olisi toisen ihmisen ansaitsemien rahojen käyttäminen kuin omieni. Että voisin vain ilmoittaa hänelle, että lähden viikonlopuksi kaupunkilomalle Eurooppaan tai kesällä patikoimaan vuoristoon (usein matkustamme yhdessä, mutta kaikille reissuille hän ei halua mukaan). Tai että haluan vaihtaa autoa tai ostaa 250 cc Vespan.
Mutta hienoa, että teillä molemmat haluavat tuollaista elämää.
Tällaisista hankinnoista meillä aina keskustellaan hyvin tarkkaan, kuten esim. auton hankinta tms. Puolisoni ei koskaan osta mitään kalliimpaa tai isompaa minulta kysymättä, vaikka vain hän on palkkatyössä. Puolisoni ei ole koskaan kieltänyt tai pahastunut, jos olen lomaillut yksin. Yleensä käydään lomilla yhdessä. Minä teen peruskotityöt ja teen ne mielelläni ja jopa nautin. Puolisokaan ei ole mikään tumpelo tai sohvalla makaaja, vaan osallistuu vapaa-aikoinaan erilaisiin kodin töihin, ja silloin tehdään yhdessä. Ei tunnu kotityöt ja muu toiminta miltään pakkopullalta, koska yhteisten asioiden hyväksi toimitaan. Meille tämä on luonnollinen juttu, eikä ole kiveen kirjoitettu, että sinä toimit näin ja minä toimin näin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on naimisissa ja lapsia niin kyllä ne tulot pitäisi tasata.
Naiset haluavat miehiä enemmän naimisiin.
Naiset haluavat miehiä enemmän lapsia.
Naiset tienaavat miehiä vähemmän.
🤔
Väärin, väärin, väärin.
T. Nainen
Vierailija kirjoitti:
Menestyvillä miehillä usein on vaimo, joka mahdollistaa miehen menestymisen
työelämässä.Meillä on yhteiset rahat
Ne oikeasti menestyvät miehet osaavat arvostaa vaimoaan.
Ihmisiä on liikaa myös Suomessa. Mikset ole valmis uhraamaan omaa aikaasi perheen elatuksen eteen? Tee enemmän ylitöitä ja opiskele raskaampi ja ikävämpi koulutus.
Vai etkö välitä perheestäsi? Ymmärrätkö sinä edes koko perheen käsitettä?