Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”
12.01.2022 |
Opettajat kertovat HS:n kyselyssä, että ongelmia ja puutteita on peruslukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä.
Opettajat ovat laajasti huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja sen eriytymisestä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien viimeviikkoisesta verkkokyselystä, johon vastasi yli 200 opettajaa.
Opettajat raportoivat ongelmista ja puutteista paitsi peruslukutaidossa myös luetun ymmärtämisessä.
Edes tuttuja sanoja, ilmauksia ja niiden merkityksiä ei välttämättä tunneta, ja sanavarasto on usein suppea. Niinpä lukeminen on työlästä ja hidasta: yhden sivun lukemiseen voi mennä pitkä tovi, eikä tekstistä ole välttämättä sisäistetty mitään.
”Oppilaiden sanavarasto on pienentynyt. Nykyisin joudun miettimään, mitä sanoja käytän opettaessa, jotta tulisin ymmärretyksi. Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä tunnilla, esim. huveta, jylhä. Oppilaat myös valittavat luettavien tekstien (kirjan kappale) olevan liian pitkiä”, kertoo yläkoulun opettaja Järvenpäästä.
Moni kertoo myös, että keskittymiskyky on usein huono tai miltei olematon.
Moni oppilas kerskuu sillä, ettei ole koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, kertoo osa opettajista.
Osalla oppilaista intoa riittää, mutta moni opettaja kertoo kyselyssä, että oppilailta puuttuu pitkäjänteisyyttä ja rutiini, joita lukeminen ja sen opettelu vaativat.
”Kaunokirjallisuuden itsenäinen lukeminen on vaikeaa, vastenmielistä ja jopa mahdotonta”, kertoo opettaja Helsingin alakoulusta.
”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”
Koko juttu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html
Kommentit (735)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vuodenaikoja käydä enää koulussa läpi? Toki ne pitäisi kotoakin oppia, mutta vissiin niitä ei enää opetuksessakaan mainita, toisin kuin silloin, kun itse 90-luvulla aloitin koulun.
Noita käydään jo päiväkodissa läpi. Kuten myös viikonpäivät ja kuukaudet jne. Hiukan epäilen, että normilapsella voisi olla noissa jotain ongelmaa.
Sama planeetoissa,muistan vieläkin järjestyksen: Merkurius,Venus, Maa,Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus, Neptunus ja Pluto. Pluto kylläkin poistettu rimpsusta. Tästä on ollut hyötyä monissa tietokilpailuissa 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Järkyttäävää. Eniten tämän hetkisessä puheessa -jopa aikuisilla- on erittäin paljon käytössä EHKÄ sana.
Aikoinaan sanaa käytettiin ilmaisemaan epävarmuutta jossakin asiassa ,nykyään ehkä- sana vilahtaa monta kertaa lauseessa.
Aaah, tätä epärmuuden täyttämää puhetta saa kuunnella nykyisin aamusta iltaan ja se saa minut sisäisesti räjähtämään. Ikään kuin ihmiset ei olisi mistään varmoja "ehkä, vois olla, varmaan, saattais olla, voihan se olla..".
Olen alkanut vastata tällaisiin mokelluksiin samalla mitalla.
- Lähdetkö lounaalle?
- Voishan se varmaan olla hyvä..
- Okei, no ilmoita kun olet päättänyt! Minä menem jo edeltä.
Sitten ne jää suu auki toljottamaan. Miehelleni en edes tuon vertaa viitsi vastata, on Savosta kotoisin ja kaikki on niin vaikeaselkoista.. Jos kysyn, että lähteekö lenkille ja ei selkeästi sano puolesta tai vastaan, niin sanoin vain ok ja lähden yksin. Sitten juoksee perään ihmetellen miksi lähdin ilman häntä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö vuodenaikoja käydä enää koulussa läpi? Toki ne pitäisi kotoakin oppia, mutta vissiin niitä ei enää opetuksessakaan mainita, toisin kuin silloin, kun itse 90-luvulla aloitin koulun.
Noita käydään jo päiväkodissa läpi. Kuten myös viikonpäivät ja kuukaudet jne. Hiukan epäilen, että normilapsella voisi olla noissa jotain ongelmaa.
Kuukausien päivät laskettiin rystysistä. Muistaako kukaan 30,31,30,31.... vuorotellen.
Ei kyllä heti tule mieleen, että millä tunnilla tarvitsisi koko peruskoulun aikana käyttää sanoja "huveta" tai "jylhä".
Monetkin entisajan sanat ja sanonnat vain nykyään aivan muuta puhekielessä kun maatalous sanastoa korvattu uusilla helpommin oivallettavina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä esimerkkejä sanoista, jotka ovat hyvin monille yläkoululaisille vaikeita:
eines
ilmentyä
lisäaine
silmu
runko
neulanen
Vuosittain kasvava osa yläkouluun tulevista ei osaa viikonpäiviä, kuukausia jne. arkielämän käsitteitä. Olen myös ensimmäistä kertaa tavannut yläkoululaisen, joka ei tiennyt vuodenaikoja. Siis kesä, syksy.... Oli syntyperältään täysin kotimainen.
Nuo sanat vaativat ruuanlaittoa ja metsässä kävelyä, ei niinkään lukemista!
Ja viikonpäivät, kuukaudet ja vuodenajat hahmottaa parhaiten paperisesta kalenterista!
..."ruuanlaittoa"...
Vierailija kirjoitti:
Monetkin entisajan sanat ja sanonnat vain nykyään aivan muuta puhekielessä kun maatalous sanastoa korvattu uusilla helpommin oivallettavina.
Se on maa taloussanastoa tai maa talous sanastoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä heti tule mieleen, että millä tunnilla tarvitsisi koko peruskoulun aikana käyttää sanoja "huveta" tai "jylhä".
No melko arkisia sanoja kyllä molemmat. Meidän lapset on ala-asteikäisiä ja poimivat kivoja vanhoja sanoja isovanhemmilta sanavarastoon. Mietin, että näkyykö tässä myös sukujen löyhät siteet kun perhekulttuuri on nykyään usein yksinäisempää? Onko tässä taas yksi hyväosaisuuden mittari: ne lapset, jotka nauttii isovanhempien läsnäolosta, saavat myös kielellistä pääomaa?
Ei se Twitch striimaajien katsominen juuri sanavarastoa edistä. Siinä ei myöskään itse lueta.
Toinen ongelma on se ettei edes jakseta etsiä tietoa, vaan ollaan jopa hieman ylpeitä omasta tietämättömyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Monetkin entisajan sanat ja sanonnat vain nykyään aivan muuta puhekielessä kun maatalous sanastoa korvattu uusilla helpommin oivallettavina.
Se on maa taloussanastoa tai maa talous sanastoa.
Maatalous on yhdyssana 👍
Vierailija kirjoitti:
Varmaankin sanavaraston hupenemista on oikeastikin tapahtunut, mutta on myös syytä ymmärtää, että kieli ja kulloinkin laajasti käytössä oleva sanasto myös muuttuvat. Kumpikaan esimerkin sanoista "huveta" ja "jylhä" eivät ole nykyään puhekielessä yleisiä. Sen sijaan nykylapset tuntevat monia sellaisia sanoja, joita ei ollut edes olemassa 30 vuotta sitten. Tämä on luonnollista, ja näin on aina ollut; toki muutosnopeus voi nykyisin olla hieman suurempi kuin ennen internetin aikaa.
Tämä olikin se pointti. Nämä ovat sanoja, joita yleensä käytetään vaan kirjakielessä, niin kuin hyvin suurta osaa muustakin sanastosta. Ihmisillä, jotka eivät lue mitään, on yleisesti hyvin paljon pienempi sanavarasto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei se Twitch striimaajien katsominen juuri sanavarastoa edistä. Siinä ei myöskään itse lueta.
Toinen ongelma on se ettei edes jakseta etsiä tietoa, vaan ollaan jopa hieman ylpeitä omasta tietämättömyydestä.
Juuri näin. Tetetään työt muilla,se on tätä päivää. Halutaan päästä helpommalla,olla viihteellä aivojen kanssa mieluummin kuin ajatella omilla ja kehittää omaa sanavarastoaan.
Kannattaisi katsoa tulevaisuuteenkin ,vaikka se tuntuu nuorena kaukaiselta. Muistisairauden iskiessä muistot haalistuvat ja muistikuviin jää vain lapsuudessa,nuoruudessa opittuja sanoja ja tapahtumia.
Miten voit muistaa mitään,jos et lapsesta asti kehitä ja laajenna sanavarastoasi....
Työskentelen pienten lasten ja kouluikäisten kanssa. Älylaitteet toimivat lastenvahteina kun päiväkotipäivä/koulupäivä loppuu. Keskittymisvaikeudet näkyvät yhä pienempien lasten keskuudessa. Pienet 3 -vuotiaat saattavat rallatella värejä englanniksi mutta sanavarasto suomenkielellä on vajaa. Eskari-ikäisten vanhempien mielestä Pikku kakkonen on tylsä, lapset katsovat kuulemma mielummin itse valitsemiansa videoita Youtubesta. Pikku kakkosessa kuulemma harmittaa kun ei pääse vaihtamaan sarjaa kesken kaiken. Toisin sanoen lapsi tarvitsee jo varhaisessa vaiheessa jatkuvaa stimulaatiota, mielellään värikästä ja äänestä jotta mielenkiinto pysyy.
Aikusilla myös samantyyppisiä ongelmia. Omat isovanhemmat ovat vaihtaneet kirjojen lukemisen tabletin pläräämiseen . Olen joutunut rautalangasta vääntämään etteivät käyttäisi puhelinta tai tablettia lastenlasten läsnäollessa. Isovanhempien mielestä löytyy niin hienoja pelejä ja videoita. Mutta tosiassa mikään ei korvaa lapselle sitä vuorovaikutusta mikä vaikka yhdessä lukemisesta tulee
Lisäksi olen huomannut aikuisten kehuvan sillä, että eivät pysty katsomaan elokuvaa loppuun asti ilman ”multitaskingia”(kuten eräs tuttu sitä kutsui) eli facessa ja instassa notkumista. Kerrassaan upeaa.
Itse olen myös huomannut miten puhelin valtaa enemmän ja enemmän aikaa omasta vapaa-ajasta. Olen koittanut ennaltaehkäistä mm sillä että faceen joudun erikseen kirjautumaan jos haluan nähdä feedit. Instagramiin en ole uskaltanut liittyä, sillä pelkäisin sen nopeaa koukutavuutta. Tai tiktokia. Vauvapalstalla notkun turhan usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kyllä heti tule mieleen, että millä tunnilla tarvitsisi koko peruskoulun aikana käyttää sanoja "huveta" tai "jylhä".
No melko arkisia sanoja kyllä molemmat. Meidän lapset on ala-asteikäisiä ja poimivat kivoja vanhoja sanoja isovanhemmilta sanavarastoon. Mietin, että näkyykö tässä myös sukujen löyhät siteet kun perhekulttuuri on nykyään usein yksinäisempää? Onko tässä taas yksi hyväosaisuuden mittari: ne lapset, jotka nauttii isovanhempien läsnäolosta, saavat myös kielellistä pääomaa?
Varmasti näinkin. Mummoni oli kouluttamaton maatalon emäntä, silti hän käytti hyvin rikasta kieltä ja puhui sitä meille lapsille. Lauloi, leikki, lorutteli, keksi hauskoja tarinoita päästään.
Lukekaa h*lvetti soikoon niille lapsillenne sen sijaan että näppäisitte vain älypuhelinta.
Tää on uusvanhaa aikaa. Ennen pääsi oppineen kirjoihin kun osasi auttavasti lukea ja kirjoittaa, nyt sama homma. Tuskanhiki tulee kun on niin paljon outoja sanoja ja käsitteitä.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa h*lvetti soikoon niille lapsillenne sen sijaan että näppäisitte vain älypuhelinta.
Lapsille lukemallako viestisi tänne postasit?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koululaitos on retuperällä ja opetus mennyt kehnoksi jos ei enää osata opettaa lapsia lukemaan, siksi se koulu on olemassa jotta vanhempien ei tarvitse opettaa. Ja sitä varten koululaitoksen ylläpidosta maksetaan verorahoissa.
Osa ongelmaa on varmaankin se että monet oppilaat eivät viitsi enää itse nähdä yhtään vaivaa oppimisensa eteen, eli itse harjoitella sitä lukemista. Ei oppeja eikä taitoja voi kenenkään korvasta päähän kaataa, jos oppilas ei vaivaudu eikä halua yhtään oppia.
Kun oppivelvollisuusikä nostettiin 18:aan, niin luulisi oppilaita alkavan v*tuttaa sen verran oppiminen rupeaisi kiinnostamaan, jos reilusti jätettäisiin luokalle niin monta kertaa, että riittävä oppimistaso on kullakin luokka-asteella saavutettu. Harva 17-vuotias viitsisi olla 8-vuotiaiden kanssa samassa luokassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näissä kaikissa on se ongelma, että (kuten ketjusta ilmenee) lukeminen on aivan kamalaa silloin kun se on teknisesti vaikeaa eikä sisältökään niin sanotusti nappaa.
Kuten aikaisemmin kerroin (ja lupasin tarkemmin selittää), työ on tehtävä paljon ennen kouluikää. Tärkein lukutaitoa ennakoiva asia on, että lapsi oppii ymmärtämään sanallisessa muodossa olevia tarinoita ja kertomaan sellaisia itsekin. Entisajan ihmisillä oli tässä suhteessa paljon kehittyneemmät aivot. Kun joku kertoi jonkin tarinan leiritulilla, he pystyivät ymmärtämään ja visualisoimaan tapahtumat mielessään. Jos tätä kykyä ei ole, ei lukemisestakaan tule kuin paha mieli.
Ja kaikille kysyjille vastaan: ei. Opettaja ei voi mitään sille, jos lapsenne ei ole kouluikään mennessä oppinut sellaista peruskielitaitoa, jonka pohjalta voi nauttia tarinoiden kuuntelemisesta, kertoilla tarinoita ja sietää itse lukemisen ja kirjoittamisen epämukavuutta.
Toistan sen, mitä jo aiemmin kirjoitin. Lukeminen on aivan kuten uiminen. Kukaan ei saavuta uimataitoa pelkillä koulu-uinneilla, mutta silti lapsi oppii uutta koulun uimatunneilla hienosti ammattilaisten avulla, jos kotona on nähty uimaan viemisen vaiva pienestä saakka.
Erittäin hyvin sanottu!
Ja, uimaankaan ei opi pelkästään videoita katsomalla, ihan itse on myös harjoiteltava.
Jos lihakset ovat kuihtuneet, ei uiminen onnistu. Jos aivot on sekaisin ja mielen toiminta on kuin kirpulla kuumalla hellalla, ei lukemiseen ole välinettä. Pitää ensin lähteä korjaamaan sitä mieltä.
Alue: Aihe vapaa
Kallio voi olla esim.jylhä. Kunnioitusta herättävä,jylhä vuoristo.