Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”

Vierailija
12.01.2022 |

Opettajat kertovat HS:n kyselyssä, että ongelmia ja puutteita on peruslukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä.

Opettajat ovat laajasti huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja sen eriytymisestä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien viimeviikkoisesta verkkokyselystä, johon vastasi yli 200 opettajaa.

Opettajat raportoivat ongelmista ja puutteista paitsi peruslukutaidossa myös luetun ymmärtämisessä.

Edes tuttuja sanoja, ilmauksia ja niiden merkityksiä ei välttämättä tunneta, ja sanavarasto on usein suppea. Niinpä lukeminen on työlästä ja hidasta: yhden sivun lukemiseen voi mennä pitkä tovi, eikä tekstistä ole välttämättä sisäistetty mitään.

”Oppilaiden sanavarasto on pienentynyt. Nykyisin joudun miettimään, mitä sanoja käytän opettaessa, jotta tulisin ymmärretyksi. Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä tunnilla, esim. huveta, jylhä. Oppilaat myös valittavat luettavien tekstien (kirjan kappale) olevan liian pitkiä”, kertoo yläkoulun opettaja Järvenpäästä.

Moni kertoo myös, että keskittymiskyky on usein huono tai miltei olematon.

Moni oppilas kerskuu sillä, ettei ole koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, kertoo osa opettajista.

Osalla oppilaista intoa riittää, mutta moni opettaja kertoo kyselyssä, että oppilailta puuttuu pitkäjänteisyyttä ja rutiini, joita lukeminen ja sen opettelu vaativat.

”Kaunokirjallisuuden itsenäinen lukeminen on vaikeaa, vastenmielistä ja jopa mahdotonta”, kertoo opettaja Helsingin alakoulusta.

”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”

Koko juttu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html

Kommentit (735)

Vierailija
601/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskittymisvälin lyheneminen on vasta alkua. (Sehän se lukutaidon murentaa, sekä lähimuistin heikentyminen, mikä taas saattaa johtua aivoihin tulevien impulssien kuormasta, kun päivä menee enemmän tai vähemmän sähköisten laitteiden äärellä. )

Monet oppilaani sanovat, etteivät jaksa katsoa enää elokuvia. Ne, joilla on vielä lähimuistia enemmän tallella, katsovat sarjoja suoratoistopalveluista, muut katsovat Youtube-videoita ja erityisesti TikTokia. Yläkoulu kyseessä. Mielestäni TikTok onkin toiseksi viimeinen naula ihmiskunnan arkkuun.

Viimeinen naula on kai Päättymätön riemu-kirjassa esitelty "TV-moduuli", joka aiheuttaa katsojassa niin voimakkaan riippuvuuden, että hänestä tulee aivokuollut. Facebook varmaan uuden Metan ja virtuaalitodellisuuden kehittämisen myötä keksii tämänkin näppärän sovelluksen.

Vierailija
602/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vanhempien vika. Ei kannusteta lapsia tarpeeksi lukemiseen pienestä pitäen. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
603/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Jylhä = komea, upea, hämmästyttävä

Esim. "Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,"

(Keski-Suomen kotiseutulaulu)

Ei järvi kyllä voi olla jylhä. Joku metsä voi olla. Pimeä, pelottava ja tiheä. Tai korkea hankalapääsyinen vuori.

Jos laitat kuvahakuun ”Päijänne”, saat kyllä jokusen varsin jylhän kuvan.

Järvi ei ole jylhä. Vuori tai kallio voi. Metsä voi olla silloin kun siellä on suurta puustoa. 

Vierailija
604/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö vuodenaikoja käydä enää koulussa läpi? Toki ne pitäisi kotoakin oppia, mutta vissiin niitä ei enää opetuksessakaan mainita, toisin kuin silloin, kun itse 90-luvulla aloitin koulun.

Noita käydään jo päiväkodissa läpi. Kuten myös viikonpäivät ja kuukaudet jne. Hiukan epäilen, että normilapsella voisi olla noissa jotain ongelmaa.

On niillä. Puolet yläkouluun tulevista oppilaista ei osaa kuukausia. Vielä suurempi osa ei osaa ilmansuuntia.  Me opettajat näemme oppimiskyvyn romahtamisen, mutta miksi meitä ei uskota?

Aikaisemmin opetusta pystyi selventämään todella paljon käytännön esimerkkien avulla. Valitettavasti nykyään osa lapsista elää virtuaalimaailmassa lähes kaiken valveillaoloaikansa. He eivät esimerkiksi osaa osoittaa koulun pihalla, mistä suunnasta aurinko paistaa päivällä.

Vierailija
605/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valitettavasti lasten ja nuorten keskuudessa ei ole kovin suosittua tai siistiä olla lukutoukka. Itse olin lukutoukka ja erityisesti yläasteella siitä sai kuulla kuittailuja muilta, erityisesti pojilta, mikä tuntui pahalta.

"nörtti! Hikke!" "no jee jotain lukemista" "ei kukaan jaksa lukemista" "kirjat on tylsiä" "lukeminen on homoille. " Yleinen ilmapiiri jopa halveksui lukemista ja lukijoita.

Toisaalta myös mietin, minkä takia lapsille ei anneta hyviä kirjoja luettavaksi, jos tavoitteena on lukemiseen innostaminen? Jos yläasteeseen mennessä ei ole oppinut innostumaan kirjoista, ei mikään ihme, jos Kalevalan tai Tuntemattoman sotilaan lukeminen tuntuu hirveän vastenmieliseltä (sitä se oli jopa minulle, vaikka tykkäsinkin lukea, hirveää puuduttavaa pakkopullaa, joka tuskalla vedettiin läpi). Sen sijaan muistan, kuinka meille annettiin joskus luettavaksi joku nuorten dekkari ja se innosti ja sai kehuja jopa pojilta.

Hieman hymyilyttää, kun henkilö, joka on käynyt "yläasteen", kertoo, mikä on nuorten keskuudessa "siistiä".

Hän käyttää oman aikansa tavallista kieltä.

Siis aivan kuten 1970-luvulla nuorten muotisanoja oli esim.'hillitön', 'hillittömät'.

Vierailija
606/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.

Jylhä = komea, upea, hämmästyttävä

Esim. "Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,"

(Keski-Suomen kotiseutulaulu)

Ei järvi kyllä voi olla jylhä. Joku metsä voi olla. Pimeä, pelottava ja tiheä. Tai korkea hankalapääsyinen vuori.

Jos laitat kuvahakuun ”Päijänne”, saat kyllä jokusen varsin jylhän kuvan.

Järvi ei ole jylhä. Vuori tai kallio voi. Metsä voi olla silloin kun siellä on suurta puustoa. 

Tiina on Jylhä. Luen seiskaa

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
607/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Taitaa Ap:n lukutaito olla heikentynyt. Löysin yhteensä ainakin 26 kirjoitusvirhettä

Luettelepa niistä muutama!

Sanoo äidinkielenopettaja, jonka punakynä ei tekstistä mainittavaa virhettä löytänyt.

Vierailija
608/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö vuodenaikoja käydä enää koulussa läpi? Toki ne pitäisi kotoakin oppia, mutta vissiin niitä ei enää opetuksessakaan mainita, toisin kuin silloin, kun itse 90-luvulla aloitin koulun.

Noita käydään jo päiväkodissa läpi. Kuten myös viikonpäivät ja kuukaudet jne. Hiukan epäilen, että normilapsella voisi olla noissa jotain ongelmaa.

On niillä. Puolet yläkouluun tulevista oppilaista ei osaa kuukausia. Vielä suurempi osa ei osaa ilmansuuntia.  Me opettajat näemme oppimiskyvyn romahtamisen, mutta miksi meitä ei uskota?

Aikaisemmin opetusta pystyi selventämään todella paljon käytännön esimerkkien avulla. Valitettavasti nykyään osa lapsista elää virtuaalimaailmassa lähes kaiken valveillaoloaikansa. He eivät esimerkiksi osaa osoittaa koulun pihalla, mistä suunnasta aurinko paistaa päivällä.

Mutta eniten ihmetyttää, että miksi opettajia ei kuulla tässäkään asiassa? Kyllähän opettajat ovat jatkuvasti pitäneet ääntä siitä mitä tarkoittaa kun opetusryhmät vaan kasvavat tai erityisopettajia ja koulunkäyntiavustajia ei ole tarpeeksi. Miksi ketään ei kiinnosta asia? 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
609/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Opettajatki näemmä lähinnä vaa vittuilee sen sijaa että yrittäisivät opettaa niille pennuille jotai.

Vierailija
610/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vanhempien vika. Ei kannusteta lapsia tarpeeksi lukemiseen pienestä pitäen. 

Osin ehkä, mutta ajan henkeä vastaan taistelu on vaikeaa.

Olen yrittänyt kannustas lapsiani lukemaan, lukenut iltakirjaa, hankkinut kirjoja.

Laihoin tuloksin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
611/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voihan se olla että se into lukemiseen herää vasta myöhemmällä iällä. Enpä minä itsekään pentuna mitään jaksanut lukea mutta nykyisin luen säännöllisesti. Ja ei se minusta mitenkään aktiviteettina parempaa ole kuin moni muukaan puuha, onpahan vaan hyvää vaihtelua lyhytjänteisessä maailmassa.

Muistan kun opettajat koulussa vittuilivat ties mistä tyhjänpäiväisistä asioista miten en niitä osaa, ja harvaa niistä on oikeasti sen kummemmin tarvinnut. Jos on niin sen on voinut opetella sitten aikuisiällä.

Vierailija
612/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin se nyt vaan on että ajat ja ihmiset muuttuu. Joskus luettiin, mutta nykyään pelataan tietokone ym. pelejä ja katsellaan videoita netistä. Joskus kun ei ollut muuta, niin ihmiset luki enemmän. Kieli on myös muutoksessa ja välillä en itsekään ymmärrä sanoja, mitä lapset/nuoret käyttää ja he ei ymmärrä jotain minun käyttämiä sanoja. Eipä nuo omien vanhempieni ikäisetkään ymmärrä kaikkia seuraavan sukupolven sanoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
613/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Niin se nyt vaan on että ajat ja ihmiset muuttuu. Joskus luettiin, mutta nykyään pelataan tietokone ym. pelejä ja katsellaan videoita netistä. Joskus kun ei ollut muuta, niin ihmiset luki enemmän. Kieli on myös muutoksessa ja välillä en itsekään ymmärrä sanoja, mitä lapset/nuoret käyttää ja he ei ymmärrä jotain minun käyttämiä sanoja. Eipä nuo omien vanhempieni ikäisetkään ymmärrä kaikkia seuraavan sukupolven sanoja.

Näinhän se on. Juuri jossain kirjassa minkä vastikään luin pidettiin jotain tyyppiä luuserina kun ei se muuta tehnyt kun omassa huoneessa kyhjötti ja luki kirjoja.

Vierailija
614/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Voihan se olla että se into lukemiseen herää vasta myöhemmällä iällä. Enpä minä itsekään pentuna mitään jaksanut lukea mutta nykyisin luen säännöllisesti. Ja ei se minusta mitenkään aktiviteettina parempaa ole kuin moni muukaan puuha, onpahan vaan hyvää vaihtelua lyhytjänteisessä maailmassa.

Muistan kun opettajat koulussa vittuilivat ties mistä tyhjänpäiväisistä asioista miten en niitä osaa, ja harvaa niistä on oikeasti sen kummemmin tarvinnut. Jos on niin sen on voinut opetella sitten aikuisiällä.

Nyt lukutaito jää osalla niin heikoksi, ettei heistä koskaan tule aktiivisia lukevia aikuisia. Heillä tulee olemaan suuria vaikeuksia selvitä ihan arkisista asioista heikon lukutaidon, pienen sanavaraston ja ymmärtämisen vaikeuksien takia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
615/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan se olla että se into lukemiseen herää vasta myöhemmällä iällä. Enpä minä itsekään pentuna mitään jaksanut lukea mutta nykyisin luen säännöllisesti. Ja ei se minusta mitenkään aktiviteettina parempaa ole kuin moni muukaan puuha, onpahan vaan hyvää vaihtelua lyhytjänteisessä maailmassa.

Muistan kun opettajat koulussa vittuilivat ties mistä tyhjänpäiväisistä asioista miten en niitä osaa, ja harvaa niistä on oikeasti sen kummemmin tarvinnut. Jos on niin sen on voinut opetella sitten aikuisiällä.

Nyt lukutaito jää osalla niin heikoksi, ettei heistä koskaan tule aktiivisia lukevia aikuisia. Heillä tulee olemaan suuria vaikeuksia selvitä ihan arkisista asioista heikon lukutaidon, pienen sanavaraston ja ymmärtämisen vaikeuksien takia.

Näinpä. Ja joku muu tulee päättämään heidän asioista, kun he eivät edes ymmärrä mistä äänestetään tai eivät osaa arvioida kriittisesti lukemaansa, esimerkiksi niin että erottavat mielipidetekstin asiatekstistä jne. 

Vierailija
616/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

En minäkään lukenut pentuna kuin suurinpiirtein Pekka Töpöhännän ja Juokse poika juoksen.

Nykyään keski- ikäisenä ja jo aiemmin olen saanut paljon kiitosta kirjoitustaidostani ja muutenkin olen kielissä hyvä.

Psykologi teki tutkimuksia meidän pojalle. Esim. äidinkielen osaamisen tasoa ja sanacvarastoa testattiin.

Tulospalaverissa jäi erityisesti mieleen kun pskolgi sanoi, että poika ei tiennyt sanaa " kaluta ".

Jälkeenpäin on harmittanut kun en sanonut, että mistä v..stä poika sen olisi voinut tietää, kun meillä ei ole koiraa vaan kissa :D.

Niin, että jos luette lapsille esim. Ryhmä Hau- kirjoja niin toivottavasti siinä ne hauvat kaluavat luita.

Mutta totta se on ; äidinkielentaito on selvästi heikentynyt. Kirjoitetaan tekstiä harakanvarpain, eikä osata enää kaunokirjoittaa.

Ehkä oppilaat ovat turhautuneita jatkuvaan syyttämiseen ja syynäämiseen. Koulun ilmapiiri ei ole kauhean kannustava vaan se on jo varhain ihmiset polarosoiva järjestelmä. Sellainen ei motivoi, vaan masentaa,

Aina puhutaan kirjoista , että lukekaa kirjoja. On paljon muutakin, mitä ihminen voi lukea lähtien aina tv- ohjelmien ja elokuvien tekstityksestä laulunsanoihin.

Ja kuunnella suomenkieltä.

Ammattikoulun äidinkielen osaamispisteet vaativat paljon työtä myös äidinkieleä osaavilta. On sitä ja tätä , referaattia, cv :tä, mielipidekirjoitusta sun muuta.

Jotain mätää peruskoulujärjestelmässämme nyt on , sen kertovat Pisa- tutkimuksetkin.

Paluu juurille eli keep it simple stupid- opetukseen on minun ehdotukseni.

Vierailija
617/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt täytyy kyllä myöntää olevansa todella tyytyväinen omaan valintaan kotikouluttaa lapsensa itse, jos koulussa meno on noin onnetonta tänä päivänä.

Esikoiseni on vasta kaksi, mutta jo hän osaa kuukaudet ja tunnistaa kirjaimet. Toki itse aktiivisesti panostan lasteni oppimiseen. Luetaan paljon heitä itseään kulloinkin kiinnostavista aiheista. Tällä hetkellä lukemistossa avaruus, jossa itsellenikin paljon uutta opittavaa.

Vanhempien laiskuus näkyy monissa lapsissa tänä päivänä turhan hyvin. Kouluikäiset eivät osaa uida, luistella tai hiihtää. 3-vuotiaat ovat vaipoissa ja 4-vuotias ei välttämättä vielä puhu lauseita. Kotoa se kaikki oppiminen lähtee. Kouluissa tänä päivänä kun on niin paljon erilaisia ongelmia ja kulttuureja, niin aikaa ei vain enää opettamiseen ole kuten ennen.

Lasten ongelmissa se ensimmäinen syy löytyy usein vanhemman katsoessa itseään peilistä. Lapset kärsii ja se on surullista. Parin? vuoden takainen mainos ”välinpitämättömyys on väkivaltaa” toi tämän hyvin esille, vaikka moni siitä hermostuikin.

Vierailija
618/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Äm oo tee tässä.

Aika paljon kirjoitusvirheitä huomasin itselläni edellisessä kirjoituksessa :D.

- Anteeksi -

Vierailija
619/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos lukutaito on kovin heikko, niin epähuomiossa voi kirjoittaa vaikkapa työsopimuksensa ties millaisilla ehdoilla. Ei välttämättä olla ihan tietoisia omista oikeuksista ja velvollisuuksista. Tietämätöntä on helpompi höynäyttää. Ihan jo kelajargonian ymmärtämiseen pitäisi olla edes kohtuullinen lukutaito. Tukimusten mukaan monillahan jää paljon tukia saamatta kun joko ei olla tietoisia omista oikeuksista tai sitten tukia ei osata edes hakea. Ja näin köyhyyden kierre pahene ja jatkuu sukupolvien yli sen sijaan että saisi oikessa vaiheessa elämää vähän apua ja tukea.  

Vierailija
620/735 |
14.01.2022 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No huomaahan sen tällä palstallakin. Sitten kirjoitusvirheisiin yms. vedotaan murresyillä. 

Olisikin tuo se ongelma. Toisissa paikoissa murre voi sotkea sitä kieltä ja jotain toista sanaa käytetään tilalle, mutta nyt puhumme muusta.

Siitä ettei ole sanoja käytettäväksi kuvaamaan jotain. Ajattelu on rajoittunutta, koska ei ole montaakaan sanaa millä ajatella.

Tällä palstalla tulee usein vastaan näitä vastauksia pitkiin aloituksiin, joissa ainoa kommentti on, että teksti oli liian pitkä ja ei jaksettu lukea. Maksimi määrä sanoja on ehkä jotain alle 300 sanaa kun voi edes voi lähettää ennenkuin tulee viesti, että tekstisi on liian pitkä. 300 sanaa!!