Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”

Vierailija kirjoitti:

Voi voi teitä. Joku ihmetteli, ettei enää käytetä sellaisia sanoja, kuin jylhä tai huveta. Täälläkin vasta joku ihmetteli kielikuvaa "ikkunat antavat" ja monessa muussakin yhteydessä huomaa sanaston köyhtymisen. Käy jotenkin sääliksi sitä työtä, mitä esivanhempamme ovat tehneet suomenkielen eteen. Ei olla Venäjän alla, ei Ruotsin, sanat, kielioppi, kielen historia on ihan suomalaista perimää ja perinnettä. Historia toki tuonut lainasanoja tai muokannut sanoja, mutta nykyään tuntuu, ettei ihan normaalia puhettakaan ymmärretä tai luettua ei kyetä sisäistämään. Katsokaapa joskus Ylen selkokielisten uutisten lähetystä tai kuunnelkaa radiosta ja miettikää, että lapsenne ymmärrys on ilman kirjallisuuden ja kielen tuntemusta samaa tasoa muiden kehitysvammaisten kanssa. Jos ette itse ymmärrä selkokielisiä uutisia, niin sitten olisin jo hyvin huolissani. 

Montako sanaa allaolevasta et ymmärrä, sanasto on samaa tasoa jylhän ja hupenemisen kanssa.

Jo Karjalan kunnailla lehtii puu

Jo Karjalan koivikot tuuhettuu

Käki kukkuu siellä ja kevät on

Vie sinne mun kaiho pohjaton

Mä tunnen vaaras ja vuoristovyös

Ja kaskies sauhut ja uinuvat yös

Ja synkkäin metsies aarniopuut

Ja siintävät salmes ja vuonojes suut

Siell' usein matkani määrätöin

Läpi metsien kulki ja näreikköin

Minä seisoin vaaroilla paljain päin

Missä Karjalan kauniin eessäin näin

Oli juhla ja juhannusilta

ja koivut ja seppeleet,

soi laulelot rantamilta

ja helkähti säveleet.

Oli suvisen riemun raiku

ja liekissä kokkopuut,

kävi karkelo, kiiri kaiku,

oli naurussa nuorten suut.

331

Kun meikä oli pentu, lasten puolella kirjastossa oli hurjasti jännittäviä kirjoja.  Actionia. Toimintaa. Eikä toisella kymmenellä tarvinnut onneksi pitäytyä edes sillä puolella. 

Mitähän materiaalia siellä lapsilla ja nuorille nykyään on? 

Onko missään näkyvillä, millaista kamaa nykyään kirjaston nuorison osasto sisältää?

Idioluutio.

Vierailija kirjoitti:

331

Kun meikä oli pentu, lasten puolella kirjastossa oli hurjasti jännittäviä kirjoja.  Actionia. Toimintaa. Eikä toisella kymmenellä tarvinnut onneksi pitäytyä edes sillä puolella. 

Mitähän materiaalia siellä lapsilla ja nuorille nykyään on? 

Onko missään näkyvillä, millaista kamaa nykyään kirjaston nuorison osasto sisältää?

 

Ei varmaan missään ole näkyvillä kirjaston nuortenosaston kirjoja. Ei ainakaan siellä kirjastossa.

Vierailija kirjoitti:

331

Kun meikä oli pentu, lasten puolella kirjastossa oli hurjasti jännittäviä kirjoja.  Actionia. Toimintaa. Eikä toisella kymmenellä tarvinnut onneksi pitäytyä edes sillä puolella. 

Mitähän materiaalia siellä lapsilla ja nuorille nykyään on? 

Onko missään näkyvillä, millaista kamaa nykyään kirjaston nuorison osasto sisältää?

 

Kirjastossa on näkyvillä. Voit vaikka huomenna käydä kirjastossa katsomassa.

Vierailija kirjoitti:

Voi voi teitä.

Montako sanaa allaolevasta et ymmärrä, sanasto on samaa tasoa jylhän ja hupenemisen kanssa.

Käki kukkuu siellä ja kevät on

Vie sinne mun kaiho pohjaton

Ei kaiho vaan kaihoni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä joskus niin pistää vihaksi jatkuva vanhempien syyllistäminen. Lainasin kirjastosta koulun äidikielen opettajankirjan, jossa oli sanoja selitettynä. Lapseni ei tiennyt niistä ainoatakaan.  Sanavaraston laajentaminen on myös koulun tehtävä! No, kyllähän minä lapselleni luen ja hän lukee itse, mutta ärsyttää kun koulu ei kannata kortta kekoon sanavaraston laajentamiseksi kuten siellä tulisi tehdä.

Miten se opettaja voisi huolehtia, että koko 30 päinen lapsikatras saisi henkilökohtaista sanavaraston laajentamista jos sinä et kykene yhtä lastasi opettamaan? Jotenkin käsittämätöntä tämä nykymammojen ulina. Laita se kännykkä sivuun ja jätä vauvapalstailu, niin sinulla riittää aikaa lapsesi kehityksen tukemiseen. Vai oletko sinä nyt se taaperoäiti, joka ulisee, kun omat huvit pitäisi laittaa syrjään? Tai se taaperomies, joka ei saa seksiä, joten ei kykene mihinkään? Olette kaikki turhanvalittajia.

Onko sinulla ymmärtämisen vaikeus? Juurihan kirjoitin, että lapselle luetaan kotona. Olen ammatiltani opettaja, joten tiedän, miten koulussa tulisi opettaa. Todella raivostuttaa tehdä kotona ne työt, mitä lapsen opettajan olisi pitänyt tehdä koulussa. Juuri siksi hänen luokka-asteensa ja hänen koulussaan käytettävän kirjan hankin itselleni. Teen siis kotonani sekä hänen työnsä että ne vanhemmat rooliin kuuluvat tehtävät. En voi sietää niitä kollegoja, jotka jatkuvasti pesevät kätensä vastuustaan ja näppärästi syyllistävät vanhempia heitä lainkaan edes tuntematta.

[/quote]

Tuo varmaan on vitsi. Joku "ilmentyä" on hädin tuskin suomea. Oikea sana on ilmetä tai sitten jotain ihan muuta. Hupaisia nämä esimerkit "huonosta" kielitaidosta. Jylhää on meno, ihan silmuissa lukutaito.[/quote]

"ilmentyä" on suomen kielen verbi, kuten on myös "ilmetä". Katso vaikka sanakirjasta, jos et usko. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä joskus niin pistää vihaksi jatkuva vanhempien syyllistäminen. Lainasin kirjastosta koulun äidikielen opettajankirjan, jossa oli sanoja selitettynä. Lapseni ei tiennyt niistä ainoatakaan.  Sanavaraston laajentaminen on myös koulun tehtävä! No, kyllähän minä lapselleni luen ja hän lukee itse, mutta ärsyttää kun koulu ei kannata kortta kekoon sanavaraston laajentamiseksi kuten siellä tulisi tehdä.

Miten se opettaja voisi huolehtia, että koko 30 päinen lapsikatras saisi henkilökohtaista sanavaraston laajentamista jos sinä et kykene yhtä lastasi opettamaan? Jotenkin käsittämätöntä tämä nykymammojen ulina. Laita se kännykkä sivuun ja jätä vauvapalstailu, niin sinulla riittää aikaa lapsesi kehityksen tukemiseen. Vai oletko sinä nyt se taaperoäiti, joka ulisee, kun omat huvit pitäisi laittaa syrjään? Tai se taaperomies, joka ei saa seksiä, joten ei kykene mihinkään? Olette kaikki turhanvalittajia.

Onko sinulla ymmärtämisen vaikeus? Juurihan kirjoitin, että lapselle luetaan kotona. Olen ammatiltani opettaja, joten tiedän, miten koulussa tulisi opettaa. Todella raivostuttaa tehdä kotona ne työt, mitä lapsen opettajan olisi pitänyt tehdä koulussa. Juuri siksi hänen luokka-asteensa ja hänen koulussaan käytettävän kirjan hankin itselleni. Teen siis kotonani sekä hänen työnsä että ne vanhemmat rooliin kuuluvat tehtävät. En voi sietää niitä kollegoja, jotka jatkuvasti pesevät kätensä vastuustaan ja näppärästi syyllistävät vanhempia heitä lainkaan edes tuntematta.

Mitähän sinun oppilaiden vanhemmat ajattelevat sinusta? Manaavat varmaan, jos lapsi ei osaa vastata opettajan kirjan tehtäviin. Ajattele, jos siellä on yksikin oppilas joka ei osaa jotain tehtävää, syy on opettajan.

Yksi syy lukemisen vähyyteen on varmaan se, että nykylapset lukevat nössöjä kirjoja. Siirryin itse aikanaan aikuisten osastolle joskus neljännellä tai viidennellä luokalla. Niistä kirjoista avautui aivan uudenlainen maailma.... Ensimmäisen Stephen Kingin kirjan luin samoihin aikoihin ja se teki suuren vaikutuksen.

Miksi opettaja ei käytä niitä työkaluja, mitä hänellä on? Voisi esimerkiksi palkita osaamisesta hyvillä arvosanoilla.

Tuli mieleen. Muistan kun nuorina likkoina luimme esimerkiksi iki-ihania klassisia Angelikoja, Catherineja ja Marianneja nyt esimerkiksi. Muistaako joku? Angelikoissakin oli todella hyvä sanavarasto ja elävä, rikas kielenkäyttö. Kuka se tuttu hyvä suomentaja nyt olikaan, oliko se Lea Karvonen? 

Ennen oli mielettömän hyvät suomennokset ja suomentajilla oli mieletön sanavarasto. Heidän jäljiltään tekstin luku oli nautinto. Jossain välissä se alkoi mennä täysin päin pieliä. Sen jälkeen olen lukenut kyllä mieluummin enkuksi kuin suomeksi. Niitä p*skoja suomennoksia viitsi katsella. Sama vika on kun avaat Netflixin tai HBOn tai jos kuvitteellisesti avaisi teeveen. Suomennokset ihan p*rseestä. 

Onneksi tuli enkut luettua. Kun otti lukioiässä ja tempaisi alkaen lukea niitä divarista haalittuja enkunkielisiä, sen jälkeen ei ole tarvinnut potkia kotimaisen valikoiman seiniä ja itkeä. Ei kannata aina haukkua sitä enkun ylivaltaa: on siitä paljon etuakin jos sitä osaa käyttää. Mutta eipä siitä mitään tule, ellei ole eka kotimainen hallussa sitä ennen ...

Ei se kaikki ole mitään vanhemmista kiinni. Mutta kyllä se kipinä kirjaan pitää saada siinä iässä, kun ollaan vielä vanhemman sylissä kirjan kanssa ja äiti lukee, tai se isä.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy lukemisen vähyyteen on varmaan se, että nykylapset lukevat nössöjä kirjoja. Siirryin itse aikanaan aikuisten osastolle joskus neljännellä tai viidennellä luokalla. Niistä kirjoista avautui aivan uudenlainen maailma.... Ensimmäisen Stephen Kingin kirjan luin samoihin aikoihin ja se teki suuren vaikutuksen.

Minä ainakin olen aina lukenut paljon, ja erittäin nössöjä kirjoja.

Se työ oman äidinkielen vivahteiden oppimisen suhteen pitäisi alkaa jo vauvana. Oman äidinkielen äänteiden tunnistaminen on alkanut jo sikiöaikana. Puhukaa vauvalle, esimerkiksi "nyt laitetaan potkupuku, seuraavaksi villanuttu, missähän ne sukat olivat" eli ihan arkisten asioiden selostamista. Lapsille kannattaa laulaa, jos ei itse osaa niin kuuntelet musiikkia ja laulat mukana. Loruttelusta oppii kielen rytmiä hienosti, tässäkään ei tarvitse olla mikään huippuammattilainen vaan ihan perus harakka huttua keittää -yms kelpaa. Aiemmin ketjussa mainittu iltasatu on mitä oivallisin keino parantaa sanavarastoa, mielikuvitusta ja keskittymiskykyä. 

Kovin on takamatkalla ne lapset joille ei ole luettu vaikkapa ennen kouluikää. Toiset saa kaikki mahdolliset virikkeet ja toisten vanhempien päät on puhelimiin naulintuneet. Ei koulu voi kiriä kaikkea oppimatta jäänyttä kiinni. Viekää ne lapset vaikka edes muskariin jos ette itse halua lukea tai laulaa. 

Vierailija kirjoitti:

Tuli mieleen. Muistan kun nuorina likkoina luimme esimerkiksi iki-ihania klassisia Angelikoja, Catherineja ja Marianneja nyt esimerkiksi. Muistaako joku? Angelikoissakin oli todella hyvä sanavarasto ja elävä, rikas kielenkäyttö. Kuka se tuttu hyvä suomentaja nyt olikaan, oliko se Lea Karvonen? 

Ennen oli mielettömän hyvät suomennokset ja suomentajilla oli mieletön sanavarasto. Heidän jäljiltään tekstin luku oli nautinto. Jossain välissä se alkoi mennä täysin päin pieliä. Sen jälkeen olen lukenut kyllä mieluummin enkuksi kuin suomeksi. Niitä p*skoja suomennoksia viitsi katsella. Sama vika on kun avaat Netflixin tai HBOn tai jos kuvitteellisesti avaisi teeveen. Suomennokset ihan p*rseestä. 

Onneksi tuli enkut luettua. Kun otti lukioiässä ja tempaisi alkaen lukea niitä divarista haalittuja enkunkielisiä, sen jälkeen ei ole tarvinnut potkia kotimaisen valikoiman seiniä ja itkeä. Ei kannata aina haukkua sitä enkun ylivaltaa: on siitä paljon etuakin jos sitä osaa käyttää. Mutta eipä siitä mitään tule, ellei ole eka kotimainen hallussa sitä ennen ...

Ei se kaikki ole mitään vanhemmista kiinni. Mutta kyllä se kipinä kirjaan pitää saada siinä iässä, kun ollaan vielä vanhemman sylissä kirjan kanssa ja äiti lukee, tai se isä.

 

Näin 90-luvun lapsena en ole moisista kirjoista kuullutkaan. Nuorten osastolla oli meidän aikaan Pollux-kerhon heppa-aiheisia kirjoja ja Neiti Etsivä -sarjaa. Pienen paikalliskirjaston valikoima ei ollut häävi eikä alle 18-vuotiaiden sallittu lainata aikuisten kirjoja. Kauhukirjoista kuten Goosebumpsista en pitänyt ja jätin ne koskematta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon Hesarin jutun olivat monet kommentoijat ymmärtäneet niin, että siinä puhuttaisiin muualta muuttaneiden lapsista. Heikko sanavarasto on nykyään ihan kotimaisten pellavapäiden ongelma. Ainakin omassa koulussani heikoimpien 30 oppilaan joukossa on pelkkiä kotimaista taustaa olevia nuoria.

Tässä vielä esimerkki: Yläkoululaiset tekivät kyselyä. Heistä suuri osa ei tiennyt mitä tarkoittaa kysymys "syötkö paljon eineksiä?".

Eiköhän kotimaiset lapset ole nykyään kouluissa jo pienenevää vähemmistöä.

Ihan enemmistöä ovat. Muutamissa luokissa muualta muuttaneiden lapset ovat ne parhaiten pärjäävät. Vanhemmat vaativat heiltä oppimista ja tehtävien tekoa.

Kotimaisten pellavapäiden vanhemmat saattavat ylpeillä sillä, etteivät he itsekään lue mitään.

Tulepa katsomaan tilannetta tänne  Itä-Helsingin kouluihin. Missä ihmeen utopiassa oikein elät?

/opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minua kyllä joskus niin pistää vihaksi jatkuva vanhempien syyllistäminen. Lainasin kirjastosta koulun äidikielen opettajankirjan, jossa oli sanoja selitettynä. Lapseni ei tiennyt niistä ainoatakaan.  Sanavaraston laajentaminen on myös koulun tehtävä! No, kyllähän minä lapselleni luen ja hän lukee itse, mutta ärsyttää kun koulu ei kannata kortta kekoon sanavaraston laajentamiseksi kuten siellä tulisi tehdä.

Miten se opettaja voisi huolehtia, että koko 30 päinen lapsikatras saisi henkilökohtaista sanavaraston laajentamista jos sinä et kykene yhtä lastasi opettamaan? Jotenkin käsittämätöntä tämä nykymammojen ulina. Laita se kännykkä sivuun ja jätä vauvapalstailu, niin sinulla riittää aikaa lapsesi kehityksen tukemiseen. Vai oletko sinä nyt se taaperoäiti, joka ulisee, kun omat huvit pitäisi laittaa syrjään? Tai se taaperomies, joka ei saa seksiä, joten ei kykene mihinkään? Olette kaikki turhanvalittajia.

Onko sinulla ymmärtämisen vaikeus? Juurihan kirjoitin, että lapselle luetaan kotona. Olen ammatiltani opettaja, joten tiedän, miten koulussa tulisi opettaa. Todella raivostuttaa tehdä kotona ne työt, mitä lapsen opettajan olisi pitänyt tehdä koulussa. Juuri siksi hänen luokka-asteensa ja hänen koulussaan käytettävän kirjan hankin itselleni. Teen siis kotonani sekä hänen työnsä että ne vanhemmat rooliin kuuluvat tehtävät. En voi sietää niitä kollegoja, jotka jatkuvasti pesevät kätensä vastuustaan ja näppärästi syyllistävät vanhempia heitä lainkaan edes tuntematta.

Kirjoitustyylistäsi näkee, että olet trolli, etkä opettajaa juuri nähnyt sitten ala-asteen. Liekö sinulla omia lapsiakaan. Juuri nuo kielikuvasti "näppärästi syyllistävistä" yms, paljastaa sinut vain tavalliseksi netissä ulisevaksi ääliöksi, joka todennäköisesti täällä vauvapalstalla pätee aina kuhunkin tilanteeseen sopivan änkyrän identiteetillä. Keksi itsellesi joku muu harrastus. Lue vaikka kirja välillä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä ei lapsille ole luettu satuja hyvästä syystä. Lapset pettyvät ja katkeroituvat kun oppivat ettei saduissa kerrottu ja väitetty olekaan totta ja pidä paikkaansa. Sama syy miksi lapsille ei tule opettaa joulupukista tai pääsiäispupuista sillä psykologien mukaan siitä pettymisestä ja katkeroitumisesta on haittaa lapsille ja jättää jälkeensä elinikäiset traumat.

Tämä nyt ainakin on aivan höpsö syy jättää lukematta satuja! Lapset nauttivat siitä että saavat satuja kuullessaan käyttää omaa mielikuvitustaan. Lapselle on hyväksi oppia, että on erilaisia tekstejä: toiset ovat tosia, toiset mielikuvitusta. Kaikesta lukemisesta on hyötyä.

Hyvä mielikuvitus on tärkeä osa älykkyyttä.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.

Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.

Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.

En lue romaaneja koska ne ovat suurimmaksi osaksi täysin mielenkiinnotonta jonkun minulle tuntemattoman ihmisen keksimiä juttuja. En myöskään katso elokuvia kuin harvoin, samasta syystä. 

Minkä ihmeen takia minua pitäisi kiinnostaa jonkun mielikuvittelu? Jopa siinä määrin että tuhlaisin aikaani siihen useita kymmeniä tunteja? 

Voin kyllä itse kirjoittaa vaikka 1000-sivuisen mielikuvittelun, mutta en oleta että sitä kukaan, edes minä itse, viitsisi rajoitetulla vapaa-ajallaan lukea. 

Luen geologiaa, filosofiaa, ja muuta tietokirjallisuutta, sekä lisäksi joitain hauskoja kirjoja jos haluan nauraa.  Myös runoutta jonkin verran. Viimeisen kuukauden aikana olen lukenut Kai Sadinmaan kymmenen käskyä ja juice leskisen jumala on.

Elämänkerrat ja omaelämäkerrat ovat mielenkiintoista luettavaa. Varsinkin vanhemmat kirjat joista huokuu myös historia ja aikansa kulttuuri. Ei tarvitse lukea kenenkään mielikuvituksen tuotteita, paljon muutakin löytyy.

Meillä ei lapsille ole luettu satuja hyvästä syystä. Lapset pettyvät ja katkeroituvat kun oppivat ettei saduissa kerrottu ja väitetty olekaan totta ja pidä paikkaansa. Sama syy miksi lapsille ei tule opettaa joulupukista tai pääsiäispupuista sillä psykologien mukaan siitä pettymisestä ja katkeroitumisesta on haittaa lapsille ja jättää jälkeensä elinikäiset traumat.

Onko sinulla tai lapsillasi joku diagnoosi?

Tätä samaa mantraa on veisattu jo kymmeniä vuosia ja näin otetaan oikeus syyllistää vanhempia, huonoiksi vanhemmaksi.

Väittäisin, ettei koskaan aikaisemmin Suomen historiassa ole vanhemmat lukeneet niin paljon ja viettäneet yhdessä aikaa lastensa kanssa, kuin 2000-luvulla. Jostakin syystä, mikään ei ole riittävästi ja kylliksi.

Ja tämä näkyy lasten ja nuorten kirjojen myyntiluvuissa ja kirjastolainoissa. Sekä käytettyjen kirjojen myynnissä kirpparilla, jotka menevät ensimmäisenä kaupaksi.

Ja jos lapset eivät ymmärrä joidenkin sanojen merkitystä, niin sehän tarkoittaa, ettei niitä enää käytetä arkikielessä esim. kiulu, kirstu, haka jne. ja vastaavasti keski-ikäiset ja vanhukset eivät myöskään ymmärrä tai tiedä tämän päivän nuorten käyttämiä sanoja, kun kieli elää ajassa.

Ja moni tämän päivän lapsi ja nuori puhuu sujuvasti useampaa kieltä, jopa ennen kouluikää, joka oli ennen 80-90-lukua harvinaista.