Lue keskustelun säännöt.
Oppilaiden heikko lukutaito näkyy jo koulujen arjessa: ”Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä”
12.01.2022 |
Opettajat kertovat HS:n kyselyssä, että ongelmia ja puutteita on peruslukutaidossa ja luetun ymmärtämisessä.
Opettajat ovat laajasti huolissaan lasten ja nuorten lukutaidosta ja sen eriytymisestä. Tämä käy ilmi Helsingin Sanomien viimeviikkoisesta verkkokyselystä, johon vastasi yli 200 opettajaa.
Opettajat raportoivat ongelmista ja puutteista paitsi peruslukutaidossa myös luetun ymmärtämisessä.
Edes tuttuja sanoja, ilmauksia ja niiden merkityksiä ei välttämättä tunneta, ja sanavarasto on usein suppea. Niinpä lukeminen on työlästä ja hidasta: yhden sivun lukemiseen voi mennä pitkä tovi, eikä tekstistä ole välttämättä sisäistetty mitään.
”Oppilaiden sanavarasto on pienentynyt. Nykyisin joudun miettimään, mitä sanoja käytän opettaessa, jotta tulisin ymmärretyksi. Oppilaat kysyvät tavallisten sanojen merkitystä tunnilla, esim. huveta, jylhä. Oppilaat myös valittavat luettavien tekstien (kirjan kappale) olevan liian pitkiä”, kertoo yläkoulun opettaja Järvenpäästä.
Moni kertoo myös, että keskittymiskyky on usein huono tai miltei olematon.
Moni oppilas kerskuu sillä, ettei ole koskaan lukenut yhtään kokonaista kirjaa, kertoo osa opettajista.
Osalla oppilaista intoa riittää, mutta moni opettaja kertoo kyselyssä, että oppilailta puuttuu pitkäjänteisyyttä ja rutiini, joita lukeminen ja sen opettelu vaativat.
”Kaunokirjallisuuden itsenäinen lukeminen on vaikeaa, vastenmielistä ja jopa mahdotonta”, kertoo opettaja Helsingin alakoulusta.
”Kirjan lukemisen konsepti on tuntematon: aloitetaan ensimmäiseltä sivulta ja luetaan jokainen sana, rivi ja sivu loppuun asti. Tämä on uutta ja ekan sivun jälkeen tylsää.”
Koko juttu: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000008515893.html
Kommentit (739)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.
Jylhä = komea, upea, hämmästyttävä
Esim. "Keitele vehmas ja Päijänne jylhä, kirkkaus Keuruun ja Kuuhankaveen,"
(Keski-Suomen kotiseutulaulu)Ei järvi kyllä voi olla jylhä. Joku metsä voi olla. Pimeä, pelottava ja tiheä. Tai korkea hankalapääsyinen vuori.
Metsä on jylhä silloin kun se on näyttävyydeltään kunnioitusta herättävä, ei siksi että se olisi pimeä, pelottava ja tiheä. Et tunne selvästi sanaa jylhä. Myös järvi on jylhä silloin kun se on kuvailemattoman upea niin ettei kauneuden esittelyyn löydy sanoja. Kyseinen esimerkki on muuten Keski-Suomen Kotiseutulaulusta, sen kirjoitti Martti Korpilahti vuonna 1919 ja sen ulkoa osaamista odotetaan edelleenkin jokaiselta keskisuomalaiselta koululaiselta.
Myös Nälkämaan laulussa mainitaan jylhät järvet.
Ei meidän lapset ole mitään kotiseutulauluja laulanut. Kysyin.
Taitaa riippua ihan koulusta/opettajasta. Meillä on kyllä kajauteltu oman maakunnan maakuntalaulua ja laulettu sitä esim. koulun juhlissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.
Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.
Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.
En lue romaaneja koska ne ovat suurimmaksi osaksi täysin mielenkiinnotonta jonkun minulle tuntemattoman ihmisen keksimiä juttuja. En myöskään katso elokuvia kuin harvoin, samasta syystä.
Minkä ihmeen takia minua pitäisi kiinnostaa jonkun mielikuvittelu? Jopa siinä määrin että tuhlaisin aikaani siihen useita kymmeniä tunteja?
Voin kyllä itse kirjoittaa vaikka 1000-sivuisen mielikuvittelun, mutta en oleta että sitä kukaan, edes minä itse, viitsisi rajoitetulla vapaa-ajallaan lukea.
Luen geologiaa, filosofiaa, ja muuta tietokirjallisuutta, sekä lisäksi joitain hauskoja kirjoja jos haluan nauraa. Myös runoutta jonkin verran. Viimeisen kuukauden aikana olen lukenut Kai Sadinmaan kymmenen käskyä ja juice leskisen jumala on.
Elämänkerrat ja omaelämäkerrat ovat mielenkiintoista luettavaa. Varsinkin vanhemmat kirjat joista huokuu myös historia ja aikansa kulttuuri. Ei tarvitse lukea kenenkään mielikuvituksen tuotteita, paljon muutakin löytyy.
Meillä ei lapsille ole luettu satuja hyvästä syystä. Lapset pettyvät ja katkeroituvat kun oppivat ettei saduissa kerrottu ja väitetty olekaan totta ja pidä paikkaansa. Sama syy miksi lapsille ei tule opettaa joulupukista tai pääsiäispupuista sillä psykologien mukaan siitä pettymisestä ja katkeroitumisesta on haittaa lapsille ja jättää jälkeensä elinikäiset traumat.
Niin, toisaalta ehkäpä satujen lukeminen olisi opettanut lapsillesi symbolista ajattelua.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä koululaitos on retuperällä ja opetus mennyt kehnoksi jos ei enää osata opettaa lapsia lukemaan, siksi se koulu on olemassa jotta vanhempien ei tarvitse opettaa. Ja sitä varten koululaitoksen ylläpidosta maksetaan verorahoissa.
Siksihän sitä maksetaan veroja, ettei kotona tartte opettaa lapsia liikkumaan, laittamaan ruokaa, elämään terveellisesti tai yhtään mitään. Miksi koulussa on verovaroin kotitaloutta, liikuntaa ja terveystietoa, jos vanhempien muka pitäisi opettaa jotain?
Vierailija kirjoitti:
Taitaa Ap:n lukutaito olla heikentynyt. Löysin yhteensä ainakin 26 kirjoitusvirhettä
Oikeinkirjoitusvirheet kuten eri'lleen kirjoitetut yhdyssanat tai pilkkuvirheet ovat loppujen lopuksi aika harmittomia, sillä ne harvoin haittaavat ymmärtämistä.
Tärkeämpää on sisältö: se, että kirjoittaja osaa muokata epämääräisestä ajatusmateriaalistaan selkeitä lauseita. Se tuntuu monelle oppilaalle olevan vaikeaa: ensin havaita jotain, josta kirjoittaa, sitten muodostaa siitä havainnosta ajatus ja ajatuksesta kirjoitettu lause.
Tärkeämpänä kuin pilkuntarkkaa oikenkirjoitusta pidän kappalejaon hallintaa, koska se osoittaa ajattelun selkeyden tai selkiintymättömyyden. t. äidinkielen ope
Minulta kaksi oppilasta kysyi erään tehtävänannon jälkeen: "Mitä tarkoittaa vastenmielinen?" Kyse oli propaganda-analyysitehtävästä, jossa piti selittää, millä keinoin muuan propagandakuva antoi vastenmielisen vaikutelman eräästä etnisestä ryhmästä. Yläkoulu 8.lk, eli 14-vuotiaat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielen toiminta muuttuu ja on muuttunut jo älylaitteiden myötä, se on ilmiselvää. Tähän on vain mukauduttava. Pitkien tekstien lukutaito jää harvojen haltuun, suurin osa tulee kommunikoimaan lyhyillä viesteillä, kuvilla, hymiöillä ja videoilla. Vai lukeeko joku vielä kirjallisia manuaaleja? Eikö pikemminkin katsota Youtubesta video, miten pitää asentaa tms.
Totta kai syvällisempi sivistys ajautuu harvojen haltuun tällä lailla. Palataan tavallaan menneeseen siinä mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kustannusalalla toimivana on pakko sanoa, että ette te aikuisetkaan tartu kirjaan. Aika väsyneenä luen näitä palopuheita nuorten ja lasten heikosta lukutaidosta, kun printtikirjoja ei osta juuri kukaan. Ainostaan tietyt isot elämäkerrat sekä self help- ja askartelukirjat myyvät. Kustannustalot laittavat nyt paukut äänikirjojen. Kirjastot ovat joutuneet muuttumaan välinevuokraamoiksi ja kansalaisareenoiksi.
Ehdotankin, että jokainen tähän ketjuun kommentoiva kirjoittaa tekstin alle, montako kirjaa itse on lukenut tai edes kuunnellut viimeisen kuukauden aikana, ja montako niistä on ollut romaania.
Itse olen lukenut joulukuun alkupuolelta tähän päivään mennessä kolme romaania sekä kaksi tietokirjaa, joissa ei ole ollut juurikaan kuvia tai graafikoita.
En lue romaaneja koska ne ovat suurimmaksi osaksi täysin mielenkiinnotonta jonkun minulle tuntemattoman ihmisen keksimiä juttuja. En myöskään katso elokuvia kuin harvoin, samasta syystä.
Minkä ihmeen takia minua pitäisi kiinnostaa jonkun mielikuvittelu? Jopa siinä määrin että tuhlaisin aikaani siihen useita kymmeniä tunteja?
Voin kyllä itse kirjoittaa vaikka 1000-sivuisen mielikuvittelun, mutta en oleta että sitä kukaan, edes minä itse, viitsisi rajoitetulla vapaa-ajallaan lukea.
Luen geologiaa, filosofiaa, ja muuta tietokirjallisuutta, sekä lisäksi joitain hauskoja kirjoja jos haluan nauraa. Myös runoutta jonkin verran. Viimeisen kuukauden aikana olen lukenut Kai Sadinmaan kymmenen käskyä ja juice leskisen jumala on.
Elämänkerrat ja omaelämäkerrat ovat mielenkiintoista luettavaa. Varsinkin vanhemmat kirjat joista huokuu myös historia ja aikansa kulttuuri. Ei tarvitse lukea kenenkään mielikuvituksen tuotteita, paljon muutakin löytyy.
Lisäksi elämänkerrat ovat pääasiassa totta ja faktaa toisin kuin sadut ja fantasiat jotka ovat valetta ja mielikuvitusta.
Mua taas ei kiinnosta elämänkerrat oikeastaan ollenkaan, varsinkaan elossa olevien ihmisten ei kyllä suurelta osin kuolleidenkaan. Ennemmin luen muita tietokirjoja ja fiktiota. Uskokaa vaan, mutta siitä fiktiostakin voi oppia kaikennäköistä ja kehittää empatian kykyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä keskittymisvälin lyheneminen on vasta alkua. (Sehän se lukutaidon murentaa, sekä lähimuistin heikentyminen, mikä taas saattaa johtua aivoihin tulevien impulssien kuormasta, kun päivä menee enemmän tai vähemmän sähköisten laitteiden äärellä. )
Monet oppilaani sanovat, etteivät jaksa katsoa enää elokuvia. Ne, joilla on vielä lähimuistia enemmän tallella, katsovat sarjoja suoratoistopalveluista, muut katsovat Youtube-videoita ja erityisesti TikTokia. Yläkoulu kyseessä. Mielestäni TikTok onkin toiseksi viimeinen naula ihmiskunnan arkkuun.
Vierailija kirjoitti:
Taitaa Ap:n lukutaito olla heikentynyt. Löysin yhteensä ainakin 26 kirjoitusvirhettä
Jaa, no se on kai sitten sinun 'yliviisas' arviosi.
Minä taas en löytänyt ainuttakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
'Google on nykyälyn rollaattori.'
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se jylhä sitten teidän mielestä tarkoittaa? Jos jonkun mainitseman Jylhäkallion myötä pitäisi sen merkitys tajuta, niin ihmettelen. Googlasin itse merkityksen, kun en ollut ihan varma. Luen (kuuntelen) n. 2 kirjaa viikossa.
Siis et tiennyt mitä jylhä tarkoittaa? Muuta kuin Jylhäkallion, eikö se ole Leijonakuninkaasta?
Voi apua.
No kerro mitä se tarkoittaa. Ilman Googlea. Joku toinen mainitsi, että jylhä pitäisi olla tuttu Jylhäkallion myötä.
En todellakaan usko, että meidän perheen hikketeinitkään tietäisivät sanan kaikkia merkityksiä.
Ohis: kysyin juuri 8-vuotiaalta pojalta, mitä tarkoittaa jylhä. Hän vastasi, että jokin kaunis suuri asia, mikä on luonnon eikä ihmisen tekemä.
Enkä pidä tuota 8-vuotiasta mitenkään hikkenä, enemmän futari. Mutta kotona on kyllä luettu aina.
Hienosti määritelty <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisten keskittymiskyky on fucked up.
Pitää koko ajan tapahtua ja nopeasti että viitsii uhrata mielenkiintoaan mihinkään.
Tylsyyttä ei saa olla, koska pitää olla harrastuksia ja muuta aktiviteettia, koska muuten olet luuseri.
Vierailija kirjoitti:
Poliitikoille oli tärkeämpää tunkea pakkoruotsi ala-asteella kuin huolehtia lasten äidinkielen osaamisesta.
Ei se ruotsi ennenkään estänyt äidinkieltään oppimasta. Ihan muualla se ongelma on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mielen toiminta muuttuu ja on muuttunut jo älylaitteiden myötä, se on ilmiselvää. Tähän on vain mukauduttava. Pitkien tekstien lukutaito jää harvojen haltuun, suurin osa tulee kommunikoimaan lyhyillä viesteillä, kuvilla, hymiöillä ja videoilla. Vai lukeeko joku vielä kirjallisia manuaaleja? Eikö pikemminkin katsota Youtubesta video, miten pitää asentaa tms.
Totta kai syvällisempi sivistys ajautuu harvojen haltuun tällä lailla. Palataan tavallaan menneeseen siinä mielessä.
Eli lukemalla ja opettamalla lapsensa lukemaan pitkiä tekstejä voi pedata paikkaa yläluokassa?
Koulussa näytetään nykyään harvoin elokuvia. Oppilaiden joukossa on liikaa niitä, jotka eivät pysty elokuvaan keskittymään ja pysymään paikallaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-5807803
"Tytöt saavat samoilla koetuloksilla poikia paremmat numerot koulutodistuksiinsa, kertoo Ruotsissa tehty tutkimus. Tutkimuksessa vertailtiin 9-luokkalaisten kansallisessa tasokokeessa saamia tuloksia lasten todistusnumeroihin."
"Sama ilmiö havaittiin myös ulkomaalaistaustaisilla oppilailla, jotka saivat samoilla koetuloksilla syntyperäisiä lapsia paremmat numerot ruotsissa ja matematiikassa."
Samaa Suomessa: http://professorinajatuksia.blogspot.com/2018/05/naisopettajat-sorsivat…
Opettajista 78% on naisia. Miehet maksavat koulut. Herätkää miehet ja vaatikaa nämä opettajat roviolle.
Käy kurkkaamassa arvosanojen kriteerejä. Kokeiden perusteella määräytyy vain pieni osa numerosta. Tuntityöskentely ja näytöt vastaavat suurimmasta osasta. Pojat heittävät nämä usein läskiksi.
Opettajana kommentoin sivusta, että tuntityöskentelyn arvioiminen on hyvin mielivaltaista. Jos haluaisin, voisin antaa ärsyttävälle tyypille seiskan ja hyvälle tyypille ysin, vaikka osaamiset olisivat samalla tasolla eikä kukaan voisi asialle mitään. Olenhan noudattanut opsia. Jos muutkin toimivat näin, ärsyttävä tyyppi ei pääse pk-seudulla lukioon ollenkaan ja hyvä tyyppi pääsee hyvään lukioon, vaikka osaaminen ysin keväällä oli sama.
Samaa mieltä. Minulla oli yhdessa aineessa kokeiden keskiarvo 9.5 ja päästötodistukseen arvosanaksi tuli 7. En ollut häirikkö, eikä kyse ollut kielistä, musiikista tai kuvaamataidosta, vaan aineesta jossa tuntiaktiivisuudella ei ollut niin merkitystä.
Se on pääTTÖtodistus, ei päästötodistus. Tehtaasta tulee päästöjä.
Se oli vuosikymmeniä nimenomaan päästötodistus. Päästettiin koulusta pois.
Päättötodistus on uudempi termi.
Sitä mukaa kun äly yhteiskunnassa siirtyy laitteisiin ja niiden ominaisuuksiksi , se pakenee yhteiskunnan jäsenten päistä ja mielistä.
Vierailija kirjoitti:
Itse pian 18-vuotiaana lukiolaisena oon järkyttynyt tästä, koska yläasteella itsekin huomasin ettei useat luokkatoverini yksinkertaisesti ymmärrä joidenkin tavallisten sanojen merkitystä. Voisikohan kyse olla siitä, etteivät vanhemmat nykyään lue lapsilleen tarpeeksi eikä sanavarasto vain pääse kasvamaan?
Ihmisen sanavarasto kasvaa ja kehittyy vuosien varrella, jos henkilö lukee kirjoja. Lapsena, teininä ja aikuisena. Ne asiat, joista kotona puhutaan, ovat aika rajallisia. Hyvissä kirjoissa on monipuolista tekstiä ja lukiessa tosiaan tutustuu moniin sanoihin. On erityisen kauheaa, että sanomalehdissä voi nähdä aivan ala-arvoista tekstiä. Ilmeisesti toimittajatkaan eivät lue kirjoja saati tunne maan pääkieltä. Yhtenä vuonna kerrottiin uutisissa, että ylioppilaiskirjoituksissa aletaan hyväksyä lauseita, joissa oppilas käyttää sanoja täysin väärin. Siis käyttää sanaa, joka alkukirjaimien puolesta muistuttaa oikeaa sanaa, mutta joka itse asiassa tarkoittaa jotakin aivan muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin kovasti tätä artikkelia. Opettaja kauhistelee miten oppilaat eivät osaa lukea ja miten oppilailla on heikko sanavarasto. Eikö tuo nyt ole aivan sama asia kuin maalari kauhistelisi, miten huonosti seinä on maalattu?
Miksi artikkelissa kauhistellaan kirjojen lukemattomuutta? Minusta ongelma on opettajissa, jotka eivät syystä tai toisesta saa enää oppilaita oppimaan. Eipä kirjojen lukeminen nimittäin ennenkään nuorisoa kiinnostanut.
Alanuolien määrästä päätellen täällä on paljon opettajia paikalla. Voisiko joku teistä hieman avata aihetta: miksi ei ole opettajien vastuulla opettaa oppilaita lukemaan?
Koska asetit oppijan objektiksi, opetuksen kohteeksi. Oppiminen on oppijan tavoitteellista ja aktiivista toimintaa. Opettaja luo mahdollisimman hyvät olosuhteet, motivoi ja jakaa opittavan asian järkeviin osioihin sekä ohjaa oppimisen taitojen kehittymistä, mutta opettaja ei voi pakottaa ketään oppimaan.
Jos oppija ei opi lukemaan, silloin opettaja on epäonnistunut olosuhteiden luomisessa, motivoinnissa, järkevien osioiden jakamisessa sekä oppimisen taitojen kehittymisen ohjaamisessa. Minusta tämä on aivan selvä asia, riippumatta siitä miten tarkoituksellisen mutkikkailla termeillä oppimisprosessia kuvaillaan.
Lukeminen on vähän kuin uinti tai hiihto. Koulun tuntimäärän puitteissa ei pysty sitä kunnolla opettamaan, joten kunnon lukutaito jää vanhempien viitseliäisyyden varaan.
Tässä asiassa kannattaisi viitsiä. Mieluummin vaikka einestä pöytään viitenä päivänä viikossa, jos ei kaikkea ehdi.
No miten olis sitten että annettaisiin enemmän lukuläksyä kotiin jos ei koulussa ehditä? Ja vanhempien kuittaus vaadittaisiin? Toki tässäkin voi jotkut vanhemmat huijata, mutta en käsitä kyllä sitäkään että lukutunteja ei voida koulussa pitää siitä syystä että kaikki ei vielä osaa lukea. Ettei vaan tule paha mieli kenellekään! Tämmöstäkin kuultu...
Luin vähän aikaa sitten artikkelin, jossa esitettiin, että ainakin kirjoitettu kieli taantuu emojien myötä. Siinä verrattiin emojeja hieroglyfeihin (tähän väliin tekisi mieli laittaa hämmentyneen huvittunut emoji).
Toisaalta emojit voisivat rikastuttaa ja vahvistaa kieltä, ja niistähän on paljon apua selventämään tunnetiloja ja vivahteita kirjoitetussa tekstissä, jossa ne eivät aina kovin hyvin tule ilmi. Mutta toisaalta, kun pelkistä emojeista voi koostaa kokonaisia viestejä, kielen monipuolinen ilmaisuvoima jää harjoittamatta, ellei siihen erikseen panosta.