Lue keskustelun säännöt.
2 vuotta koronaa - mitä sinulta on jäänyt tekemättä?
Nyt kun katsot taaksepäin, mitkä on isoimpia/tärkeimpiä asioita mitkä on koronan takia jääneet toteuttamatta omassa elämässäsi? Mitä tänä aikana olisi suunnitelmiesi mukaan pitänyt tapahtua jos koko pandemiaa ei olisi tullutkaan?
Kommentit (563)
Töitä on tehty erilailla, etänä, ja osin tehottamammin. Matkoja on jäänyt tekemättä. Useat perhetapahtumat ja juhlat ovat peruuntuneet tai olleet suunniteltua pienemmät. Harrastukset ovat olleet pitkiä aikoja tauolla.
Eniten harmittaa lasten puolesta. Onneksi nyt mennään melko normaalisti harrastusten ja koulun suhteen. Toiselta jäi joukkueen viimeinen ulkomaanturnaus käymättä. Näyttää siltä, että molemmilta jää leirikoulu väliin.
Lasten serkut ovat vielä pieniä ja läheisen suhteen rakentaminen korona-aikana on ollut hankalaa. Tapaamiset peruuntuvat usein, kun joku on aina sairaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsen HopLop-synttärit. Toivottavasti tulevana keväänä voisi pitää.
Museo-kortti oli tarkoitus hankkia ja käydä pari kertaa kuussa museossa tai ihan vaan Helsingin kahviloissa fiilistelemässä ja ihmettelemässä maailman menoa. Käydä kirjastossa ja kirppareilla. Olen kotona viihtyvää tyyppiä, joten olen tämän kestänyt mielestäni hyvin. Olin vain ajatellut, että voisin vähän irtautua täältä kodista aina silloin tällöin.
Vierailija kirjoitti:
- en ole päässyt tapaamaan perhettäni Suomeen kun se olisi ollut toivottavaa (pari merkkipäivää/perhejuhlaa ovat jääneet välistä, tästä tuli hyvin ulkopuolinen ja surullinen olo ☹️)
- en saanut ottaa miestäni mukaan vauvamme ultraäänitutkimukseen katsomaan ensimmäisiä sydämenlyöntejä tai selvittämään vauvan sukupuolta
- en saanut viettää aikaa mieheni ja vauvani kanssa yhdessä sairaalassa synnytyksen jälkeen; mies ei saanut tulla katsomaan meitä edes negatiivisen koronatestiin turvin
Tässä nyt muutama isompi juttu.. tarvitseeko erikseen edes mainita miten minua inhottaa ihmiset, jotka ylistävät koronarajoituksia ja -kieltoja olivat ne sitten miten kohtuuttomia ja epäinhimillistä tahansa.. Monet elämän merkittävät hetket ovat näiden vuoksi jääneet kokematta. Niin surullista.
Mä olen huomannut, että rajoituksia kannattavat fanaattisesti itsekin rajoittuneet, tylsät, lähes syrjäytyneet ihmiset. Ihmiset joiden mielestä käynti kylällä kerran viikkoon on elämys, eivät koskaan pidä hauskaa tai nauti elämästä eivätkä halua, että muutkaan nauttii. Joku jopa kommentoi johonkin ketjuun, että joitain rajoituksia voisi pitää pysyvästi vaikka korona joskus loppuisikin. Siis wtf?? Näiden ihmisten paikka on P-Korea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- en ole päässyt tapaamaan perhettäni Suomeen kun se olisi ollut toivottavaa (pari merkkipäivää/perhejuhlaa ovat jääneet välistä, tästä tuli hyvin ulkopuolinen ja surullinen olo ☹️)
- en saanut ottaa miestäni mukaan vauvamme ultraäänitutkimukseen katsomaan ensimmäisiä sydämenlyöntejä tai selvittämään vauvan sukupuolta
- en saanut viettää aikaa mieheni ja vauvani kanssa yhdessä sairaalassa synnytyksen jälkeen; mies ei saanut tulla katsomaan meitä edes negatiivisen koronatestiin turvin
Tässä nyt muutama isompi juttu.. tarvitseeko erikseen edes mainita miten minua inhottaa ihmiset, jotka ylistävät koronarajoituksia ja -kieltoja olivat ne sitten miten kohtuuttomia ja epäinhimillistä tahansa.. Monet elämän merkittävät hetket ovat näiden vuoksi jääneet kokematta. Niin surullista.
Mä olen huomannut, että rajoituksia kannattavat fanaattisesti itsekin rajoittuneet, tylsät, lähes syrjäytyneet ihmiset. Ihmiset joiden mielestä käynti kylällä kerran viikkoon on elämys, eivät koskaan pidä hauskaa tai nauti elämästä eivätkä halua, että muutkaan nauttii. Joku jopa kommentoi johonkin ketjuun, että joitain rajoituksia voisi pitää pysyvästi vaikka korona joskus loppuisikin. Siis wtf?? Näiden ihmisten paikka on P-Korea.
Mikä sinä olet määrittelemään mikä kenenkin mielestä on hauskan pitämistä ja elämästä nauttimista? Taidat olla aika nuori tai muuten vain omaat aika suppean näkemyksen ympäröivään maailmaasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- en ole päässyt tapaamaan perhettäni Suomeen kun se olisi ollut toivottavaa (pari merkkipäivää/perhejuhlaa ovat jääneet välistä, tästä tuli hyvin ulkopuolinen ja surullinen olo ☹️)
- en saanut ottaa miestäni mukaan vauvamme ultraäänitutkimukseen katsomaan ensimmäisiä sydämenlyöntejä tai selvittämään vauvan sukupuolta
- en saanut viettää aikaa mieheni ja vauvani kanssa yhdessä sairaalassa synnytyksen jälkeen; mies ei saanut tulla katsomaan meitä edes negatiivisen koronatestiin turvin
Tässä nyt muutama isompi juttu.. tarvitseeko erikseen edes mainita miten minua inhottaa ihmiset, jotka ylistävät koronarajoituksia ja -kieltoja olivat ne sitten miten kohtuuttomia ja epäinhimillistä tahansa.. Monet elämän merkittävät hetket ovat näiden vuoksi jääneet kokematta. Niin surullista.
Mä olen huomannut, että rajoituksia kannattavat fanaattisesti itsekin rajoittuneet, tylsät, lähes syrjäytyneet ihmiset. Ihmiset joiden mielestä käynti kylällä kerran viikkoon on elämys, eivät koskaan pidä hauskaa tai nauti elämästä eivätkä halua, että muutkaan nauttii. Joku jopa kommentoi johonkin ketjuun, että joitain rajoituksia voisi pitää pysyvästi vaikka korona joskus loppuisikin. Siis wtf?? Näiden ihmisten paikka on P-Korea.
Samaa mieltä. Tässäkin ketjussa satelee alapeukkuja jos kertoo, että harmittaa kun ei ole päässyt reissuun, keikoille eikä kavereiden kanssa juhlimaan. Tyyliin se, että ei voinut vierailla katsomassa kuolevaa mummoaan tai että on yksin jumissa korona vauvan kanssa kotona ovat ainoat hyväksyttävät harmin aiheet.
Sori vaan hapannaamat, mutta joillain meistä on ihan oikea elämä hauskanpitoineen. Ei se teiltä ole pois. Jos teidän suurin ilonne huonekasveille puhuminen ja metsässä kävely niin fine, ei se minulta ole pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- en ole päässyt tapaamaan perhettäni Suomeen kun se olisi ollut toivottavaa (pari merkkipäivää/perhejuhlaa ovat jääneet välistä, tästä tuli hyvin ulkopuolinen ja surullinen olo ☹️)
- en saanut ottaa miestäni mukaan vauvamme ultraäänitutkimukseen katsomaan ensimmäisiä sydämenlyöntejä tai selvittämään vauvan sukupuolta
- en saanut viettää aikaa mieheni ja vauvani kanssa yhdessä sairaalassa synnytyksen jälkeen; mies ei saanut tulla katsomaan meitä edes negatiivisen koronatestiin turvin
Tässä nyt muutama isompi juttu.. tarvitseeko erikseen edes mainita miten minua inhottaa ihmiset, jotka ylistävät koronarajoituksia ja -kieltoja olivat ne sitten miten kohtuuttomia ja epäinhimillistä tahansa.. Monet elämän merkittävät hetket ovat näiden vuoksi jääneet kokematta. Niin surullista.
Mä olen huomannut, että rajoituksia kannattavat fanaattisesti itsekin rajoittuneet, tylsät, lähes syrjäytyneet ihmiset. Ihmiset joiden mielestä käynti kylällä kerran viikkoon on elämys, eivät koskaan pidä hauskaa tai nauti elämästä eivätkä halua, että muutkaan nauttii. Joku jopa kommentoi johonkin ketjuun, että joitain rajoituksia voisi pitää pysyvästi vaikka korona joskus loppuisikin. Siis wtf?? Näiden ihmisten paikka on P-Korea.
Mikä sinä olet määrittelemään mikä kenenkin mielestä on hauskan pitämistä ja elämästä nauttimista? Taidat olla aika nuori tai muuten vain omaat aika suppean näkemyksen ympäröivään maailmaasi.
No juuri nämä sitruunasuuthan ovat niitä, jotka yrittävät määritellä muiden puolesta mikä on hyväksyttävää ja mikä ei. Monien mielestä kai minunkin pitäisi ilolla tyytyä hissuttelemaan kotona koska heistä se on mukavaa. Minä taas haluan mennä ja tehdä.
Lapsen häät ovat siirtyneet jo kahteen kertaan, se on ollut tosi tylsää.
Eipä juuri mitään muuta ole tekemättä, ellei oteta lukuun sitä, että kaverit eivät ole voineet tai uskaltaneet järjestää juhlia entiseen tapaan.
Olen matkustanut useampaan otteeseen, lomaillut etelä-Euroopassa, tavannut ystäviä ja perhettä, järjestänyt omat pyöreät juhlat vähän siirrettynä jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei mitään vaikutusta omaan elämääni
Reissut lähinnä, mikä on eniten muuttanut elämää. Kaksi Viron reissua tehty miehen perheen luokse, ja muu jäänyt väliin.
Omasta puolestani kestän kyllä, mutta lasteni takia harmittaa. Olen ikäni reissannut ulkomailla ja oli tarkoitus jatkaa perinnettä lasten kanssa. Nyt ovat jo sen verran isoja (7 ja 8), että reissaaminen olisi jo tosi helppoa. Ensi kesänä olisi ehkä tarkoitus jo lähteä.. Sinänsä korona ei pelota, mutta en haluaisi joutua mihinkään koronahotelliin eristyksiin.
Lapsen monet harrastukseen liittyvät asiat ovat jääneet väliin, kun on rajoituksia päällä. Onneksi sentään lapset saavat harrastaa, mutta olisihan se ihanaa nähdä heidän kehitys ja osaaminen. Ylipäätään kaipaisin lapsilleni jo normaalia elämää.. Nyt tyttönikin jo käyttää maskia eskarissa, on tosi surullista.
Jotenkin itsestäni on tullut melko turta. Ennen kävin ostoskeskuksissa melkeinpä viikottain, sitten tuli korona ja se jäi. Nyt kun on välillä silloin tällöin käynyt ostoksilla, en enää nauti siitä yhtään. Ei jaksa eikä huvita kiertää siellä.
Kuntosaliharrastus jäi kokonaan koronan vuoksi. Vihdoinkin päästiin joukkuelajissani kunnolla treenien makuun, niin eiköhän tullut taas sulku siihenkin. En oikeastaan tee mitään, kun ei enää huvita. Kunto on huonontunut tosi paljon. Ennen koronaa olisin varmaan selvinnyt taudistakin paljon paremmin kuin nyt, vaikka nykyään olenkin rokotettu.
Se vähän surettaa. Se, ettei ole tottunut enää olemaan ihmisten joukossa ja sitten kun menee, niin se ahdistaakin. Silti kuitenkin kaipaisin sitä, koska elämä on kovin tylsää ja turruttavaa. Pitäisi kai opetella uudelleen nauttimaan elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poistun kotoa noin 30 tuntia vuodessa köyhyyden aiheuttaman sosiaalisen pelon johdosta. Joten korona ei ole vaikuttanut mitenkään. Ainoastaan on helpompi kulkea kaupassa kun on maski. Stay positive: korona
Just ennen koronaa syksyllä 2019 peruuntui ulkomaanmatka sairastumisen vuoksi. Kyllä harmittaa yhä, uutta matkaa ei olla uskallettu edelleenkään varata. Muutenkin teen ulkomaanreissuja harvemmin, parin vuoden välein joku pitkä viikonloppu, joten tuota reissua oli odotettu. Ennen koronaa tuli vierailtua muutaman kerran vuodessa eri paikkakunnalla asuvien kaverien luona, se on ollut samalla "turistimatka" että on käyty syömässä ulkona ja jossain nähtävyydessä, nyt on soiteltu ja viestitelty, mutta ei se ole ihan sama asia ilman sitä maisemanvaihdosta. Festareita ja keikkoja, joille on pitänyt mennä, on peruttu. Mulle on ollut tärkeää tuo pieni reissailu ja maisemanvaihdos välillä, ja olen joutunut tyytymään yhteydenpitoon etäyhteyksin ja matkailemaan lähinnä mökille, joten tuntuu aika tylsältä. Onneksi itse ja lähipiiri on kuitenkin säästytty koronalta. Toivon vaan että joskus tilanne vielä muuttuu ainakin sen verran normaaliksi että uskaltaa vähän matkustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raitis ja reilu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jäi baarireissut väliin muutamaksi vuodeksi ja siinä samalla vahingossa raitistuin ja löysin uudestaan elämäniloni. Kiitos korona!
'
No hups, miksi kiitit koronaa jos muutaman vuoden on baarireissut ollut pannassa. Korona on jyllännyt vasta kaksi vuotta ei muutamaa.
Onnea kuitenkin raitistumisen vuoksi.
'
En sinusta tiedä mutta minun mielestäni muutama tarkoittaa kahta
Vierailija kirjoitti:
Laihduttamatta. Oon vaan röhninyt sängyssä puhelimen kanssa. Blääh.
Mitä tekemistä koronalla on tämän asian kanssa?
Ulkomaanmatkoja, illanistujaisia, treenaamista. Ja se lenkkeily ja kehonpainotreenit kotona ei todellakaan korvaa salitreeniä! Niin ja töitäkin olisin tehnyt huomattavasti enemmän.
Yli 10k euron työproggis peruttiin, joka olisi ollut kriittinen mun uran kannalta ja once in a lifetime -juttu, en oo tavannut yliopistokavereita ikinä, en oo tavannut uuden asiantuntijatyön työkavereita ikinä. Useampi ulkomaanmatka käymättä, myöskään perhe ei oo päässyt mun luo ulkomaille käymään vielä. Eivät ole ainakaan vielä uskaltaneet. Paljon muitakin menetyksiä, tässä isoimmat mitä tuli mieleen.
Vauvan synnyttyä 2020 toukokuussa, ei olla päästy perhekahvilaan. En tiedä onko ne ollut auki tänä aikana, mutta aina kun jaksoi yrittää niin kiinni olivat.
Noh, sen sijaan on kyllä kaikkea muuta kivaa ollut.
En ole juurikaan tavannut lastenlapsiani.
(Lähes aina on joku on karanteenissa)
Queenin ja Sueden keikat. Jälkimmäinen kyllä oli kuin olikin Suomessa viime kesänä, mutta menemättä jäi aikataulujen ja vähän kieltämättä myös koronan takia. No, jos tulevana kesänä viimein pääsisi jo ennestään kahteen otteeseen siirretyille keikoille.
Noin ylipäätään "vanhan normaalin" aikana olisi varmasti tullut puuhasteltua enemmän ihan kaikkea. Lasten kanssa olisi reissattu ja harrastettu enemmän, nähty enemmän kavereita ja sukulaisia. Mutta ehtiihän tässä vielä.