Miehen lapsellinen mökötys ja kiukuttelu seksistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Eli niin kauan kun mies tekee ja elää kuten SINÄ haluat niin kaikki on ok. Niinpä.

Miten niin? Molemmat päättävät omasta puolestaan, mies päättää käykö vieraissa, ja nainen päättää onko enää yhdessä miehen kanssa joka kävi vieraissa. Niin se kuule on että itse joutuu ne omat valintansa tekemään, ja vastuun niistä myös kantamaan.

Miksi naiset haluavat yksinoikeuden seksiin miehen kanssa jos eivät sitä oikeuttaan halua käyttää?

Miksi miehet haluavat yksinoikeuden seksiin naisen kanssa, mutteivät vaivaudu tarjoamaan naiselle seksuaalista tyydytystä, vaan seksin tulisi olla naisen osalta hyväntekeväisyyttä miehelle?

Yksinoikeudesta maksetaan paljon.

Miehiä ei yleisesti häiritse jos maksu on suoriteperusteinen.

Naisia kyllä häiritsee, kun mies "maksaa" yksinoikeudestaan suoriteperusteisesti eli kuvittelee yhdyntöjen riittävän naiselle. Suoritteeksi tulisi laskea vain naisen orgasmi.

No, nyt parisuhteessa se on raha

Hämmentävää, vuosia elätin ex-miestäni täysin, koska hänen opintotukikuukautensa olivat loppuneet ja silti meillä oli aktiivinen sekaielämä. Uskotko tosiaan, että sinun täytyy maksaa "seurustelurahaa" vaimollesi. Mistä eksoottisesta kulttuurista hän on, saanko kysyä? Sellainen ihana aasialainen vaimoko?

Parisuhde maksaa miehelle aina enemmän kuin antaa.

Mun exälle ei ainakaan maksanut rahaa vaan ex-mies oli aina rahan suhteen saamapuolella, joten tarkentaisitko, miten "maksaa".

Jos näin harvinaislaatuinen mies on tosiaan tarttunut haaviisi niin onnea, sulla oli miesh uora.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Kerron aina kun snippaan hyvän viestin talteen.

Eikö se näytäkään somalta kun sen noin esittää? Vika on naamassa jos kuva ei miellytä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Niin, ja tulet huomaamaan että kaikki viestit ovat joko yleistävää miesv ihaa (vaihdan toki sukupuolen) tai sitten menee pahasti henkilökohtaisuuksiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Eli niin kauan kun mies tekee ja elää kuten SINÄ haluat niin kaikki on ok. Niinpä.

Miten niin? Molemmat päättävät omasta puolestaan, mies päättää käykö vieraissa, ja nainen päättää onko enää yhdessä miehen kanssa joka kävi vieraissa. Niin se kuule on että itse joutuu ne omat valintansa tekemään, ja vastuun niistä myös kantamaan.

Miksi naiset haluavat yksinoikeuden seksiin miehen kanssa jos eivät sitä oikeuttaan halua käyttää?

Miksi miehet haluavat yksinoikeuden seksiin naisen kanssa, mutteivät vaivaudu tarjoamaan naiselle seksuaalista tyydytystä, vaan seksin tulisi olla naisen osalta hyväntekeväisyyttä miehelle?

Yksinoikeudesta maksetaan paljon.

Miehiä ei yleisesti häiritse jos maksu on suoriteperusteinen.

Naisia kyllä häiritsee, kun mies "maksaa" yksinoikeudestaan suoriteperusteisesti eli kuvittelee yhdyntöjen riittävän naiselle. Suoritteeksi tulisi laskea vain naisen orgasmi.

No, nyt parisuhteessa se on raha

Hämmentävää, vuosia elätin ex-miestäni täysin, koska hänen opintotukikuukautensa olivat loppuneet ja silti meillä oli aktiivinen sekaielämä. Uskotko tosiaan, että sinun täytyy maksaa "seurustelurahaa" vaimollesi. Mistä eksoottisesta kulttuurista hän on, saanko kysyä? Sellainen ihana aasialainen vaimoko?

Nämä jätkät tuo tänne jonkun eksoottisen elätin seksiorjakseen, ja sitten ihmettelevät kun se ei maksa perheen kuluja. Ja sen jälkeen palstalle raivoamaan SUOMALAISILLE naisille. Logiikka ei ole näiden vahvin juttu.

Lähde... tirsk..lähde, lähde, lähde, no etkö jo anna sitä lähdettä.... tirsk-tirsk, tirsk-tirsk... missä lähde, anna se lähde, mitä eikö löydy lähdettä ... tirsk, tirsk... lähde, LÄHDEE.. tirsk......

Lähde: tämä ja lukemattomat muut ketjut + miesten oma vakuuttelu, että näin se on. Vähän luetunymmärtämistä kehiin nyt, vaikka se nykypojilla kovin heikoissa kantimissa onkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Eli niin kauan kun mies tekee ja elää kuten SINÄ haluat niin kaikki on ok. Niinpä.

Miten niin? Molemmat päättävät omasta puolestaan, mies päättää käykö vieraissa, ja nainen päättää onko enää yhdessä miehen kanssa joka kävi vieraissa. Niin se kuule on että itse joutuu ne omat valintansa tekemään, ja vastuun niistä myös kantamaan.

Miksi naiset haluavat yksinoikeuden seksiin miehen kanssa jos eivät sitä oikeuttaan halua käyttää?

Miksi miehet haluavat yksinoikeuden seksiin naisen kanssa, mutteivät vaivaudu tarjoamaan naiselle seksuaalista tyydytystä, vaan seksin tulisi olla naisen osalta hyväntekeväisyyttä miehelle?

Yksinoikeudesta maksetaan paljon.

Miehiä ei yleisesti häiritse jos maksu on suoriteperusteinen.

Naisia kyllä häiritsee, kun mies "maksaa" yksinoikeudestaan suoriteperusteisesti eli kuvittelee yhdyntöjen riittävän naiselle. Suoritteeksi tulisi laskea vain naisen orgasmi.

No, nyt parisuhteessa se on raha

Hämmentävää, vuosia elätin ex-miestäni täysin, koska hänen opintotukikuukautensa olivat loppuneet ja silti meillä oli aktiivinen sekaielämä. Uskotko tosiaan, että sinun täytyy maksaa "seurustelurahaa" vaimollesi. Mistä eksoottisesta kulttuurista hän on, saanko kysyä? Sellainen ihana aasialainen vaimoko?

Parisuhde maksaa miehelle aina enemmän kuin antaa.

Mun exälle ei ainakaan maksanut rahaa vaan ex-mies oli aina rahan suhteen saamapuolella, joten tarkentaisitko, miten "maksaa".

Jos näin harvinaislaatuinen mies on tosiaan tarttunut haaviisi niin onnea, sulla oli miesh uora.

Lähes kaikki miehet olettavat puolisonsa ottavan kopin elatuksesta, jos mies siihen ei itse kykene. Miten et pysty saamaan ilmaista naista? Itsekin olen ex-mieheni jälkeen elänyt aina suhteissa, joissa kaikki maksetaan 50/50, kuten normaaleissa suomalaisissa parisuhteissa tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Eli niin kauan kun mies tekee ja elää kuten SINÄ haluat niin kaikki on ok. Niinpä.

Miten niin? Molemmat päättävät omasta puolestaan, mies päättää käykö vieraissa, ja nainen päättää onko enää yhdessä miehen kanssa joka kävi vieraissa. Niin se kuule on että itse joutuu ne omat valintansa tekemään, ja vastuun niistä myös kantamaan.

Miksi naiset haluavat yksinoikeuden seksiin miehen kanssa jos eivät sitä oikeuttaan halua käyttää?

Miksi miehet haluavat yksinoikeuden seksiin naisen kanssa, mutteivät vaivaudu tarjoamaan naiselle seksuaalista tyydytystä, vaan seksin tulisi olla naisen osalta hyväntekeväisyyttä miehelle?

Yksinoikeudesta maksetaan paljon.

Miehiä ei yleisesti häiritse jos maksu on suoriteperusteinen.

Naisia kyllä häiritsee, kun mies "maksaa" yksinoikeudestaan suoriteperusteisesti eli kuvittelee yhdyntöjen riittävän naiselle. Suoritteeksi tulisi laskea vain naisen orgasmi.

No, nyt parisuhteessa se on raha

Hämmentävää, vuosia elätin ex-miestäni täysin, koska hänen opintotukikuukautensa olivat loppuneet ja silti meillä oli aktiivinen sekaielämä. Uskotko tosiaan, että sinun täytyy maksaa "seurustelurahaa" vaimollesi. Mistä eksoottisesta kulttuurista hän on, saanko kysyä? Sellainen ihana aasialainen vaimoko?

Parisuhde maksaa miehelle aina enemmän kuin antaa.

Mun exälle ei ainakaan maksanut rahaa vaan ex-mies oli aina rahan suhteen saamapuolella, joten tarkentaisitko, miten "maksaa".

Siten, että sun rahat muuttuvat miehen rahoiksi, kun olette parisuhteessa. Siispä mies maksaa kaiken, ja mies menettää kaiken (eli sinun palkkasi), kun ero tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Eli niin kauan kun mies tekee ja elää kuten SINÄ haluat niin kaikki on ok. Niinpä.

Miten niin? Molemmat päättävät omasta puolestaan, mies päättää käykö vieraissa, ja nainen päättää onko enää yhdessä miehen kanssa joka kävi vieraissa. Niin se kuule on että itse joutuu ne omat valintansa tekemään, ja vastuun niistä myös kantamaan.

Miksi naiset haluavat yksinoikeuden seksiin miehen kanssa jos eivät sitä oikeuttaan halua käyttää?

Miksi miehet haluavat yksinoikeuden seksiin naisen kanssa, mutteivät vaivaudu tarjoamaan naiselle seksuaalista tyydytystä, vaan seksin tulisi olla naisen osalta hyväntekeväisyyttä miehelle?

Yksinoikeudesta maksetaan paljon.

Miehiä ei yleisesti häiritse jos maksu on suoriteperusteinen.

Naisia kyllä häiritsee, kun mies "maksaa" yksinoikeudestaan suoriteperusteisesti eli kuvittelee yhdyntöjen riittävän naiselle. Suoritteeksi tulisi laskea vain naisen orgasmi.

No, nyt parisuhteessa se on raha

Hämmentävää, vuosia elätin ex-miestäni täysin, koska hänen opintotukikuukautensa olivat loppuneet ja silti meillä oli aktiivinen sekaielämä. Uskotko tosiaan, että sinun täytyy maksaa "seurustelurahaa" vaimollesi. Mistä eksoottisesta kulttuurista hän on, saanko kysyä? Sellainen ihana aasialainen vaimoko?

Parisuhde maksaa miehelle aina enemmän kuin antaa.

Mun exälle ei ainakaan maksanut rahaa vaan ex-mies oli aina rahan suhteen saamapuolella, joten tarkentaisitko, miten "maksaa".

Siten, että sun rahat muuttuvat miehen rahoiksi, kun olette parisuhteessa. Siispä mies maksaa kaiken, ja mies menettää kaiken (eli sinun palkkasi), kun ero tulee.

Ok eli tässä on siis se sama logiikka kuin siinä, että ex-vaimon seksuaalinen hurvittelu on suoraan siltä ex-mieheltä pois ja sen vuoksi tuomittavaa?

Mies ei voi tosiaan koskaan voittaa paitsi uhriutumisessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Kerron aina kun snippaan hyvän viestin talteen.

Eikö se näytäkään somalta kun sen noin esittää? Vika on naamassa jos kuva ei miellytä.

No siis juurihan kehuin, että joku (muu kuin sinä) on lohkaissut ihan osuvasti. Itse et näemmä osaa, kun pitää muiden viestejä kopioida. Sun kannattaa lukea enemmän, hyvää kirjallisuutta, niin kielitaitosi kehittyy… ehkä…. Taata ei tietysti voi, kun lähtökohdat näyttävät sulla aika surkeilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Eli niin kauan kun mies tekee ja elää kuten SINÄ haluat niin kaikki on ok. Niinpä.

Miten niin? Molemmat päättävät omasta puolestaan, mies päättää käykö vieraissa, ja nainen päättää onko enää yhdessä miehen kanssa joka kävi vieraissa. Niin se kuule on että itse joutuu ne omat valintansa tekemään, ja vastuun niistä myös kantamaan.

Miksi naiset haluavat yksinoikeuden seksiin miehen kanssa jos eivät sitä oikeuttaan halua käyttää?

Miksi miehet haluavat yksinoikeuden seksiin naisen kanssa, mutteivät vaivaudu tarjoamaan naiselle seksuaalista tyydytystä, vaan seksin tulisi olla naisen osalta hyväntekeväisyyttä miehelle?

Yksinoikeudesta maksetaan paljon.

Miehiä ei yleisesti häiritse jos maksu on suoriteperusteinen.

Naisia kyllä häiritsee, kun mies "maksaa" yksinoikeudestaan suoriteperusteisesti eli kuvittelee yhdyntöjen riittävän naiselle. Suoritteeksi tulisi laskea vain naisen orgasmi.

No, nyt parisuhteessa se on raha

Hämmentävää, vuosia elätin ex-miestäni täysin, koska hänen opintotukikuukautensa olivat loppuneet ja silti meillä oli aktiivinen sekaielämä. Uskotko tosiaan, että sinun täytyy maksaa "seurustelurahaa" vaimollesi. Mistä eksoottisesta kulttuurista hän on, saanko kysyä? Sellainen ihana aasialainen vaimoko?

Parisuhde maksaa miehelle aina enemmän kuin antaa.

Mun exälle ei ainakaan maksanut rahaa vaan ex-mies oli aina rahan suhteen saamapuolella, joten tarkentaisitko, miten "maksaa".

Jos näin harvinaislaatuinen mies on tosiaan tarttunut haaviisi niin onnea, sulla oli miesh uora.

Lähes kaikki miehet olettavat puolisonsa ottavan kopin elatuksesta, jos mies siihen ei itse kykene. Miten et pysty saamaan ilmaista naista? Itsekin olen ex-mieheni jälkeen elänyt aina suhteissa, joissa kaikki maksetaan 50/50, kuten normaaleissa suomalaisissa parisuhteissa tehdään.

Niinhän ne odottavat koska maksoivat itsekin kaiken kun pystyivät.

Ja se on se hetki kun sä kerrot että tunteet on kuollu, aivan kuten teit exälles.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pornon sheimaajat voisivat tutkiskella itseään...

Miten se on teiltä pois jos mies tyydyttää itse itsensä eikä vaivaa puolisoaan moisilla typerillä asioilla kuin seksi ja läheisyys?

Sitähän naiset ovat tässäkin kerjussa valitelleet kun mies käyttäytyy typerästi kun ei saa seksiä. No poistetaan yhdyntä yhtälöstä niin ongelmanne on ratkaistu!

Tähän haluaisinkin kiinnittää huomiota.

Miksi niin monelle vähähaluiselle naiselle on niin vaikea asia hyväksyä se, että mies katselee aikuisviihdettä?

Tai käyttelee esimerkiksi fleshlightia tai muita miehille suunnattuja hyviä seksileluja?

Jos miehen toivoma seksimäärä parisuhteessa ei toteudu, eikö silloin pitäisi olla iloinen ja positiivinen asia, että miehellä on esimerkiksi kaapissa fleslighteja, joita käyttelee niin ahkerasti, että mieli pysyy hyvänä?

Tämähän ei pidä paikkaansa. Tunnettua on se, että ne pornohiiret ovat just niitä joiden tyttikset kärvistelee puutteessa kun miehimyksillä menee kaikki aika ja jaksaminen siihen omaan tumputteluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Kerron aina kun snippaan hyvän viestin talteen.

Eikö se näytäkään somalta kun sen noin esittää? Vika on naamassa jos kuva ei miellytä.

No siis juurihan kehuin, että joku (muu kuin sinä) on lohkaissut ihan osuvasti. Itse et näemmä osaa, kun pitää muiden viestejä kopioida. Sun kannattaa lukea enemmän, hyvää kirjallisuutta, niin kielitaitosi kehittyy… ehkä…. Taata ei tietysti voi, kun lähtökohdat näyttävät sulla aika surkeilta.

Tässähän mä opin parhailta

niin ja ---snip---

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pornon sheimaajat voisivat tutkiskella itseään...

Miten se on teiltä pois jos mies tyydyttää itse itsensä eikä vaivaa puolisoaan moisilla typerillä asioilla kuin seksi ja läheisyys?

Sitähän naiset ovat tässäkin kerjussa valitelleet kun mies käyttäytyy typerästi kun ei saa seksiä. No poistetaan yhdyntä yhtälöstä niin ongelmanne on ratkaistu!

Tähän haluaisinkin kiinnittää huomiota.

Miksi niin monelle vähähaluiselle naiselle on niin vaikea asia hyväksyä se, että mies katselee aikuisviihdettä?

Tai käyttelee esimerkiksi fleshlightia tai muita miehille suunnattuja hyviä seksileluja?

Jos miehen toivoma seksimäärä parisuhteessa ei toteudu, eikö silloin pitäisi olla iloinen ja positiivinen asia, että miehellä on esimerkiksi kaapissa fleslighteja, joita käyttelee niin ahkerasti, että mieli pysyy hyvänä?

Tämähän ei pidä paikkaansa. Tunnettua on se, että ne pornohiiret ovat just niitä joiden tyttikset kärvistelee puutteessa kun miehimyksillä menee kaikki aika ja jaksaminen siihen omaan tumputteluun.

Niin? Koittakaa nyt päättää haluatteko että mies on puutteessa ja kiukuttelee vai saako se katsoa pornoa.

Kumpi naiset parempi: kuuntelette miesten kiukuttelua jolloin pllunne kuivuu vai kärvistelette puutteessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Kerron aina kun snippaan hyvän viestin talteen.

Eikö se näytäkään somalta kun sen noin esittää? Vika on naamassa jos kuva ei miellytä.

Jonkun muun kirjoittaman hyvän viestin.

Ei näytä somalta, näyttää lapselliselta ja siltä, ettei sulla ole omaa sanottavaa.

Eri

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Kerron aina kun snippaan hyvän viestin talteen.

Eikö se näytäkään somalta kun sen noin esittää? Vika on naamassa jos kuva ei miellytä.

No siis juurihan kehuin, että joku (muu kuin sinä) on lohkaissut ihan osuvasti. Itse et näemmä osaa, kun pitää muiden viestejä kopioida. Sun kannattaa lukea enemmän, hyvää kirjallisuutta, niin kielitaitosi kehittyy… ehkä…. Taata ei tietysti voi, kun lähtökohdat näyttävät sulla aika surkeilta.

Tästäkin nähdään naisten verbaalinen(kin) ylivoimaisuus. Misogynistikin säästelee parhaat palat ja käyttää niitä, kun ei itse parempaan pysty. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin tuossa aiemmin siitä, kuinka kuivahtanut seksielämä parisuhteessa tuntuu ikävältä.

Sain mukavan ja tsemppaavan kommentin, kiitos siitä.

Kiitoksia myös niille naisille, jotka ovat rehellisesti avanneet pikkulapsiaikaisen haluttomuutensa kokemuksia.

Miesnäkökulmasta yksi asia tässä keskustelussa hieman tökkii: jos naiset tietävät, mikä miehen pahan olon aiheuttaa ja mistä se johtuu, ei tietenkään ole asiallista suostua miehen vonkaamiseen vastoin omaa tahtoa.

Sen sijaan peräänkuuluttaisin asennetta, jossa pystyisitte ymmärtämään ja asiallisesti avaamaan keskustelun ja oikeasti käsittelemään itsekin sen tosiasian, että seksittömyys satuttaa miltei jokaista parisuhteeseen sitoutunutta miestä, oli syy mikä tahansa. Se saattaa satuttaa syvästikin.

En ole itse parisuhteemme seksielämään oikein tyytyväinen, mutta se ei ole isoin asia tässä. En vaan millään kestäisi sitä tosiasiaa, että vaimoni kieltäytyy keskustelemasta asiasta. Jo puhuminen auttaisi todella paljon, mutta siitä pihtaaminen on minusta pahin asia koko tässä kuviossa.

Naiset, teidän pitäisi haluttomina osapuolina kantaa oma vastuunne asiasta, ja sanoa asiat rehellisesti, niin suoraan kuin pystytte. Keskustella, ja ottaa myös miestenne näkökulma huomioon. Tarvittaessa myös pariterapiaan lähteminen voisi olla monelle hyvä juttu.

Minusta on lähtökohtaisesti aivan väärin ja prseestä se oletus, että miesten pitäisi parisuhteessa tyynesti ja nurisematta hyväksyä se, että seksielämä joko kuivahtaa pitkäksi ajaksi tai (pahimmassa tapauksessa) käytännössä loppuu kokonaan. Eli toistuva torjutuksi tuleminen on se asia, joka eniten satuttaa, ahdistaa ja syö itsetuntoa.

Ei tällaista asiaa voi vaan lakaista maton alle, vaan tästä pitäisi käydä pitkiä keskusteluja ja löytää sellainen tahtotila, että asiat voidaan puhua läpi ja ratkaista yhdessä.

Ei kukaan voi ottaa vastuuta puolison seksuaalisesta tyydyttämisestä läpi elämän aina silloin, kun puoliso haluaa. Mutta toisten tunteiden, epävarmuuden ja itsetunnon huomioon ottaminen on kunnollisessa parisuhteessa aivan ensisijaisen tärkeää.

Kannattaa myös kuunnella, kun nainen kertoo elämästään ja tunteistaan. Silloin yleensä selviää syy haluttomuuteen. Harvaa kiinnostaa alkaa vääntämään rautalangasta seksiä mankuvalle miehelle. Tai, että kuuntelemattomuus paikataan terapeutin luona. Huokaus.

Kuuntelisin niin pirusti, mutta ei hän koskaan kerro esimerkiksi omista tunteistaan.

Ei ainakaan mitään sellaista, mikä liittyisi minuun tai parisuhteeseemme millään lailla (työhuoliaan hän avaa minulle useinkin, ja kuuntelen silloinkin korva tarkkana). Yritän kysellä, mitä mieltä hän on parisuhteestamme, miten hän kokee sen jne. mutta en koskaan saa mitään muuta vastausta kuin sen, että hän on tyytyväinen suhteeseemme. Hän ei myöskään kuuntele, jos haluaisin keskustella jotakin parisuhteeseemme liittyvistä asioista. Uskoisin, että hänellä on jonkinlainen "onnellisuusmuuri", josta hän ei halua luopua.

Lisäyksenä tähän vielä: monilla naisilla tuntuu olevan tiukassa vanhanaikaiset stereotypiat siitä, että nainen puhuisi ja haluaisi keskustella tunteistaan, kun taas mies ei puhu (eikä pussaa).

Vaimoni ei halua keskustella parisuhteestaan eikä siihen liittyvistä tunteistaan avoimesti, hän vain kuittaa kaiken tyyliin "suhteemme on hyvä" -tokaisulla.

Vielä vaikeampaa puolisolleni (kuten yllättävän monelle naiselle!!) on se, jos MINÄ haluaisin puhua tunteistani ja keskustella asioista. Kerran, vuosia sitten, kun kerroin vaikeista tunteisiini liittyvistä asioista samalla itkien, hän jopa laittoi kädet korvilleen, ja sanoi, ettei halua kuunnella minua.

Omien kokemusten mukaan monelle naiselle tuntuu olevan vaikeaa se, että mies näyttääkin heikkoutensa ja negatiiviset/epävarmuuden tunteensa.

Tai ei ehkä vaikeaa, mutta se vaikuttaa vahvasti siihen miten mies nähdään. Hän ei enää olekaan MIES vaan hiekko ja valittava rassukka. Tiukassa tuntuu olevan käsitys/toive siitä, että vankkumaton kallio.

Noinhan se on ja feministitkään ei huolisi itselleen miestä, joka liikuttuu saati itkisi rohkeasti jos itkettää. Ei se tosin kaikille naisillekaan ole helppoa näyttää herkkyyttään mikä on sääli. Moni nainen häpeää herkkyyttään ja haavoittuvaisuuttaan niin paljon, että peittää sen kovalla kuorella ja samalla tekee itselleen sellaisen muurin ympärilleen, että on melko yksinäinen silti, vaikka olisi parisuhteessakin.

Hitsi, kunhan mies tuolta herää, niin pitää ilmoittaa etten huolikaan häntä. Mokomakin kun on kehdannut itkeä, nyt vasta tajusin kauhistua asiasta!

Oma mieheni itki juuri eilen onnesta, kun aikuinen lapsemme sai hyviä uutisia. Ja olen feministi. Ja sillä hetkellä rakastin häntä taas kerran niin, että meinasi sydän pakahtua.

Tosi kapea-alainen näkemys monilla että itkeminen liittyy herkkyyteen välttämättä. ITse olen herkkä, mutta en itke juuri koskaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pornon sheimaajat voisivat tutkiskella itseään...

Miten se on teiltä pois jos mies tyydyttää itse itsensä eikä vaivaa puolisoaan moisilla typerillä asioilla kuin seksi ja läheisyys?

Sitähän naiset ovat tässäkin kerjussa valitelleet kun mies käyttäytyy typerästi kun ei saa seksiä. No poistetaan yhdyntä yhtälöstä niin ongelmanne on ratkaistu!

Tähän haluaisinkin kiinnittää huomiota.

Miksi niin monelle vähähaluiselle naiselle on niin vaikea asia hyväksyä se, että mies katselee aikuisviihdettä?

Tai käyttelee esimerkiksi fleshlightia tai muita miehille suunnattuja hyviä seksileluja?

Jos miehen toivoma seksimäärä parisuhteessa ei toteudu, eikö silloin pitäisi olla iloinen ja positiivinen asia, että miehellä on esimerkiksi kaapissa fleslighteja, joita käyttelee niin ahkerasti, että mieli pysyy hyvänä?

Tämähän ei pidä paikkaansa. Tunnettua on se, että ne pornohiiret ovat just niitä joiden tyttikset kärvistelee puutteessa kun miehimyksillä menee kaikki aika ja jaksaminen siihen omaan tumputteluun.

Niin? Koittakaa nyt päättää haluatteko että mies on puutteessa ja kiukuttelee vai saako se katsoa pornoa.

Kumpi naiset parempi: kuuntelette miesten kiukuttelua jolloin pllunne kuivuu vai kärvistelette puutteessa.

Jospa "mies" eläisi ihan omaa elämäänsä eikä kyselisi siihen liittyen tyhmiä kysymyksiä täällä aamusta iltaan. We do not care. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joustavuus on päivän sana.

Läheisyyteen ja seksiin ladataan liikaa odotuksia ja painolastia, vakavuuttakin. Kaikki tämä johtaa herkästi sydänjuuria raastavaan valtataisteluun. Todellisuudessa seksi voi olla yhtä arkipäiväistä kuin selän rapsutus. Helppoa tai vaikeaa, nopeaa tai hidasta.

5-10 minuuttia puolison selän rapsutusta on harvalle suuri ponnistus.

Seksi ei ole selänrapsutusta, eikä se sellaiseksi muutu ikinä. Miehet ajattelevat seksin olevan sama kuin selänrapsutus ja ihmettelevät, kun vaimo ei vaivaudu hiukan nyhjäämään sitä muutamaa minuuttia. Heti helpottaisi ja pienellä vaivalla. Se ei vaan mene niin. Jos menisi, ei olisi niin montaa sydänjuuriaan myöten loukkaantunutta naista, jotka kokevat olevansa se selänrapsutuskone tai patja. 

Ei seksi ole mitään selänrapsutusta tietenkään. 

Mutta olisiko ihan mahdoton ajatus esimerkiksi sellaisesta ratkaisusta vaikeassa tilanteessa olevilla, että nainen voisi edes joskus - vaikka itse aivan täysissä pukeissa, ilman miehen kosketuksia - antaa miehelle edes käsihoidon? 

Tai olisiko ajatuksena liian vastenmielistä esimerkiksi maata vierekkäin vähissä vaatteissa ja pitää miestä lähellä silloin, kun mies masturboi? 

Tai vaikka esimerkiksi silitellä miehen vartaloa hänen masturboidessaan?

Näin miehenä ajatellen ainakin nämä tuottaisivat käytännössä jo samalla tavalla hyvää oloa kuin esimerkiksi yhdyntä. Eli nainen voisi olla fyysisesti lähellä ja koskettaa minua samalla kun itse hoitelisin itseni. 

Haluaisinkin tähän rehellisiä kommentteja naisilta: kokisitteko jonkin tällaisen toimintatavan sellaiseksi, että se ei ahdistaisi, loukkaisi tai rikkoisi teitä seksuaalisessa mielessä?

Pystyisittekö tällaiseen "kompromissiin" esimerkiksi kerran viikossa, jos ette muuten haluaisi seksiä puolisonne kanssa?

Nimittäin moni seksin puutteesta kärsivä mies olisi erittäin iloinen jo tällaisesta hellyyden osoituksesta.

Joo, ei mua kyllä suoraan ja rehellisesti sanoen kiinnostaisi. Jos en halua jostain syystä molemminpuolista itsellenikin nautintoa tuottavaa seksiä kanssasi, niin vielä vähemmän innostun olemaan joku käsihoitaja tai sun masturboinnin katselija. 

No olisiko sitten aivan out of the line, jos miehesi kävisi esimerkiksi thaihieronnassa saamassa happy endingin? 

Jos siis et haluaisi seksiä kuin enintään 1 krt/kk, etkä haluaisi edes olla intiimisti lähellä miehesi masturboidessa?

Voi hän käydä, mutta minä en sen jälkeen jatkaisi suhdetta hänen kanssaan mistään hinnasta.

Eli niin kauan kun mies tekee ja elää kuten SINÄ haluat niin kaikki on ok. Niinpä.

Miten niin? Molemmat päättävät omasta puolestaan, mies päättää käykö vieraissa, ja nainen päättää onko enää yhdessä miehen kanssa joka kävi vieraissa. Niin se kuule on että itse joutuu ne omat valintansa tekemään, ja vastuun niistä myös kantamaan.

Miksi naiset haluavat yksinoikeuden seksiin miehen kanssa jos eivät sitä oikeuttaan halua käyttää?

Miksi miehet haluavat yksinoikeuden seksiin naisen kanssa, mutteivät vaivaudu tarjoamaan naiselle seksuaalista tyydytystä, vaan seksin tulisi olla naisen osalta hyväntekeväisyyttä miehelle?

Yksinoikeudesta maksetaan paljon.

Miehiä ei yleisesti häiritse jos maksu on suoriteperusteinen.

Naisia kyllä häiritsee, kun mies "maksaa" yksinoikeudestaan suoriteperusteisesti eli kuvittelee yhdyntöjen riittävän naiselle. Suoritteeksi tulisi laskea vain naisen orgasmi.

No, nyt parisuhteessa se on raha

Hämmentävää, vuosia elätin ex-miestäni täysin, koska hänen opintotukikuukautensa olivat loppuneet ja silti meillä oli aktiivinen sekaielämä. Uskotko tosiaan, että sinun täytyy maksaa "seurustelurahaa" vaimollesi. Mistä eksoottisesta kulttuurista hän on, saanko kysyä? Sellainen ihana aasialainen vaimoko?

Parisuhde maksaa miehelle aina enemmän kuin antaa.

Mun exälle ei ainakaan maksanut rahaa vaan ex-mies oli aina rahan suhteen saamapuolella, joten tarkentaisitko, miten "maksaa".

Jos näin harvinaislaatuinen mies on tosiaan tarttunut haaviisi niin onnea, sulla oli miesh uora.

Lähes kaikki miehet olettavat puolisonsa ottavan kopin elatuksesta, jos mies siihen ei itse kykene. Miten et pysty saamaan ilmaista naista? Itsekin olen ex-mieheni jälkeen elänyt aina suhteissa, joissa kaikki maksetaan 50/50, kuten normaaleissa suomalaisissa parisuhteissa tehdään.

Niinhän ne odottavat koska maksoivat itsekin kaiken kun pystyivät.

Ja se on se hetki kun sä kerrot että tunteet on kuollu, aivan kuten teit exälles.

En minä mistään tunteiden kuolemisista eksälleni höpöttänyt, kun hän jäi sivusuhteesta kiinni.

Ainoastaan monimiljonäärit eivät Suomessa aina oleta puolisonsa osallistuvan yhteisen kotitalouden kuluihin, jos molemmilla on tuloja, sinäkö olet sellainen?

Vastavuoroisuus kuuluu parisuhteeseen. Jos sitä ei ole, suhde loppuu. Turha siitä on uhriutua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vaimo pihtasi. Vastentahtoinen seksi oli väkivaltaa, eikä hän voinut suostua koska ei ”oikeasti” halunnut. Kuulemma halusi haluta.

Ymmärsin, tein kuten hän toivoi ja pyrin helpottamaan hänen taakkojaan kaikilla elämän alueilla.

Liittomme oli ”hyvä”. Emme tapelleet, oli ystäviä ja omaisuus kasvoi. Oman haluni pakotin hiljaiseksi ja lopulta se hiljeni.

Tuli aika tehdä lapsia. En tehnyt aloitteita seksiin vaikka vaimoni vihjaili lapsista, mutta ei koskaan seksistä.

Jonkin ajan kuluttua hän uskalsi mainita seksin ja kysyi, valmiiksi luokkaantuneena, onko hän niin ruma etten halua häntä. Kerroin että hän on hyvin kaunis, mutta en tunne halua. Muistutin että vastentahtoinen seksi on väkivaltaa.

Riitelemme paljon. Kerran hän jopa toi ystävättärensä mukaan todistamaan mikä hirviö olen kun en suostu tekemään lapsia. Mielestäni se että seksin tavoitteena oli lapsi ei kumonnut vastentahoisuuden aiheuttamaa väkivaltaa.

Miksi mahdollisesti ehkä tuleva lapsi olisi tärkeämpi kuin elävän kumppanin hyvinvointi.

Olemme nyt eronneet. Asia ei ole siis akuutti.

Mun on niin vaikea ymmärtää näitä juttuja. Miksi pakotit halusi hiljaiseksi, miksi et eronnut siis heti, kun se lopputulos kuitenkin oli?

Jos ihminen jää, mies tai nainen, suhteeseen, jossa on häntä itseään joku kovasti häiritsevä asia, ihan mikä hyvänsä, niin mikä on tämä pointti pantata sitä vuosikausia ja sitten heittää toisen kasvoille ja erota?

Jaksaako joku siis vuosikausia hautoa tällaista kostoa, vai mikä tämä?

En "pakottanut haluja hiljaiseksi", ne kuolivat miehen käytöksen takia ja kaiketi jostain mystisestä syystä, joka ei selvinnyt. Yritin kyllä tosissani saada niitå heräämään, mutta se ei vain onnistunut, pakottamalla tilanne vain huononi. Enkä lopettanut suhdetta heti, koska en voinut tietää mikä on lopputulema, tietenkään. Lisäksi mies myös kiristi, etten saa jättää häntä. En myöskään pantannut asiaa vaan siitä puhuttiin vähän väliä, en tosin tietenkään voinut tai osannut suoraan sanoa miehelle, että sun kosketus oksettaa mua. Ajattelin vain että vika on mussa ja mun pitää jotenkin korjata tuntemukseni.

Pitkän parisuhteen lopettaminen on hankalaa ja silloin kun siinä on vielä hyviäkin puolia, sitä ei halua ihan noin vain luovuttaa. Ei mulla ollut aiempaa kokemusta mistään tuollaisesta, jotenkin koko suhde ja mä itse oltiin niin solmussa, etten tiennyt mitä tehdä, yritin vain selvitä päivä kerrallaan.

Kysymys oli kylläkin tuolle miehelle, joka kertoi, että vaimo pihtasi ja hän odotteli niin kauan, että vaimo halusi lapsen ja heitti sitten silmille vaimon haluttomuuden.

Tuo mieshän toimi aivan oikein. Jos tuo oli totta, oli onni, että miehellä oli selkärankaa toimia noin.

Miksi ihmeessä hänen olisi pitänyt alkaa seksihommiin heti, kun vaimo alkaa vaatia lasta. Olisi tietysti voinut tarjota lapsen hankkimista muumimukimenetelmällä.

Miksei mies vaan eronnut, mihin tarvittiin lapsellinen "kosto". Hampaat irvessä yhdessä eteenpäin, että lopulta pääsee näpäyttämään...

Siis minun olisi pitänyt erota koska ”vaimo pihtaa”, heti?

Yritin korjata tilannetta ja saada kaipaamani seksuaalisuuden heräämään suhteessamme. Kuuntelin ja tein kuten vaimo toivoi. En tehnyt aloitteita enkä esimerkiksi kertonut seksuaalisia vitsejä, hän toivoi näin. Jotta pystyin toimimaan hänen toiveidensa mukaan oli halu hiljennettävä. Ensin se oli osaltani kauheaa. En ole varmasti mikään seksipeto itsekkään. Nopeasti huomasin kaipaavani seksiä vähemmän, lopulta en yhtään ja melko vähän nytkään.

Tämän prosessin kautta päädyin suorittamaan vaimon toiveita. Tein kotitöitä, ehkä enemmän. Kunnostin meille talon, aivan yksin. Hän kyllä valitsi pintamateriaalit ja värit. Remontointi oli kyllä uhka suhteelle, koska vaimon mielestä se kesti liian pitkään.

Tätä kautta päädyin kyyniseen käytökseen suhteen lopussa.

Ei tietenkää heti erota. Mutta oletan, että olit suhteessa kuitenkin aika pitkään ja yritit miellyttää vaimoa jopa vuosia. Koska päädyit kyyniseen käytökseen ja kostoon suhteen lopussa. Se on aika pitkä ja hidas prosessi.

Mikset laittanut toiminnallesi stoppia kun huomasit mihin se johtaa? Ja millaiseksi se muuttaa sinut? Mikset arvostanut iytseäsi ja todennut, ette halua tällaista elämäö ja tätä muuotosta huonompaan päin itsessäsi?

Muutuit seksitöntä elämää eläväksi mieheksi, luonnolliset tarpeensa ja oman tahtonsa kieltäjäksi ja vaimosi palvelijaksi ja miellyttäjäksi. Ja sitä kautta kyyniseksi koston hautojaksi.

Mikä oli motiivisi, edelleen sitä kysyn.

Mikset arvostanut enempää itseäsi ja minuuttasi?

Kevyttä syyllistämistä!

Kysytkö samaa väkivaltaisessa suhteessa olleelta naiselta? Että miksi jäit kun huomasit mihin se johtaa? Miksi et arvostanut itseäsi enempää?

Älä sotke tähän väkivaltaa vaan pihtaaja vertautuu pihtaajaan. Jos mies pihtaa, nainen voi tehdä kuten miehet tekee eli lähtee suhteesta. Väkivalta on eri juttu.

Miksi nainen jää suhteeseen pihtaamaan eikä ota eroa?

Eri

Se lähtee, joka ei ole tyytyväinen suhteeseen.

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta "väkivallasta"

Se tykkää siitä!

---snip---

muistan tämän kun joku puhuu naisten kohtaamasta väkivallasta vähättelevästi ja hekumoiden.

Sulla ei tosiaan taida olla muuta sisältöä elämässäsi? No, kiva että vauvapalsta tarjoaa sinullekin mielekästä tekemistä. Jokainen kykyjensä mukaan ja jokaiselle tarpeittensa mukaan, vai miten se menikään.

Toisten onnistuneiden viestien kopioiminen ja omana esittäminen on tietenkin askel parempaan suuntaan, jos omaa sanottavaa ei kertakaikkiaan ole tai se on totaalikuraa. Tietenkin lähdeviitteet olisi hyvä laittaa esille, tuollainen muiden tuotosten varastaminen ei ole hyvää keskustelukulttuuria. (Mutta toisaalta, eipä sulta kummoista keskusteluetiikkaa voi kauhalla vaatiakaan, kun maistemitalla nähtävästi annettu…)

Kerron aina kun snippaan hyvän viestin talteen.

Eikö se näytäkään somalta kun sen noin esittää? Vika on naamassa jos kuva ei miellytä.

No siis juurihan kehuin, että joku (muu kuin sinä) on lohkaissut ihan osuvasti. Itse et näemmä osaa, kun pitää muiden viestejä kopioida. Sun kannattaa lukea enemmän, hyvää kirjallisuutta, niin kielitaitosi kehittyy… ehkä…. Taata ei tietysti voi, kun lähtökohdat näyttävät sulla aika surkeilta.

Tästäkin nähdään naisten verbaalinen(kin) ylivoimaisuus. Misogynistikin säästelee parhaat palat ja käyttää niitä, kun ei itse parempaan pysty. 

Totta, miehet eivät edes kykene niin voimakkaaseen naisvihaan kuin miten te vihaatte miehiä arjessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pornon sheimaajat voisivat tutkiskella itseään...

Miten se on teiltä pois jos mies tyydyttää itse itsensä eikä vaivaa puolisoaan moisilla typerillä asioilla kuin seksi ja läheisyys?

Sitähän naiset ovat tässäkin kerjussa valitelleet kun mies käyttäytyy typerästi kun ei saa seksiä. No poistetaan yhdyntä yhtälöstä niin ongelmanne on ratkaistu!

Tähän haluaisinkin kiinnittää huomiota.

Miksi niin monelle vähähaluiselle naiselle on niin vaikea asia hyväksyä se, että mies katselee aikuisviihdettä?

Tai käyttelee esimerkiksi fleshlightia tai muita miehille suunnattuja hyviä seksileluja?

Jos miehen toivoma seksimäärä parisuhteessa ei toteudu, eikö silloin pitäisi olla iloinen ja positiivinen asia, että miehellä on esimerkiksi kaapissa fleslighteja, joita käyttelee niin ahkerasti, että mieli pysyy hyvänä?

Tämähän ei pidä paikkaansa. Tunnettua on se, että ne pornohiiret ovat just niitä joiden tyttikset kärvistelee puutteessa kun miehimyksillä menee kaikki aika ja jaksaminen siihen omaan tumputteluun.

Niin? Koittakaa nyt päättää haluatteko että mies on puutteessa ja kiukuttelee vai saako se katsoa pornoa.

Kumpi naiset parempi: kuuntelette miesten kiukuttelua jolloin pllunne kuivuu vai kärvistelette puutteessa.

Millä tavalla nuo ovat ainoat vaihtoehdot? Maailma on miehiä puolillaan, joukossa myös niitä, joita kiinnostaa hyvä parisuhde ja seksielämä. Uutta matoa koukkuun, ellei tahtoa löydy ratkoa ongelmia.