Mikä työhaastattelukokemus on jäänyt sinulle mieleen?
Tulitko valituksi vastoin kaikkia odotuksia vai jäitkö täpärästi valitsematta? Kysyttiinkö jotain epämiellyttävää tai oliko haastattelija humalassa? Ei mainita nimiä.
Kommentit (1040)
Born68 kirjoitti:
- Menin aikoinaan Eila Kaislalle haastatteluun johonkin toimistotyöhön. Haastattelijalla oli hajuvesipullo keskellä pöytää, joka oli meidän välissä?! Pullon merkitys ei ikinä selvinnyt.
- Haastattelijan roolissa tuli ensimmäinen työnhakija haastatteluun. Hänen eka kommentti oli, että "mä en sitten ole aamuihminen, mulle ei kannata aamulla puhua mitään". Hän ei saanut työpaikkaa.
- Haastattelijan roolissa työnhakija kättelee "kuollut kala" kädellä. Ensivaikutelma on kaiken A ja O. Hän ei saanut työpaikkaa.
- Työhaastattelussa kysymys: "oletko aina noin rauhallinen?" mitä tähän vastaisi...en ole, yleensä olen tosi rauhaton?!
Eilakaislasta tulee mieleen tapaus n 20 v sitten kun soittivat ja pyysivät haastateluun tietyyn työpaikkaan, kyselin palkkaa ja se oli 1800 e. Työpaikan kuvailu kuulosti tutulta joten kysyin onko tämä firman X paikka Y ? Olihan se. Sanoin että kirjoitin juuri tähän paikkaan työsopparin 2200 kuukausipalkalla. Tuli hiljaista.
Se on jäänyt mieleen, kun haastattelin kuutta työnhakijaa yhdessä haussa, olisiko vuosi ollut 2015 tai 2016. Heistä 2 sanoi suoraan, että ei kiinnosta, mutta työkkäri pakotti hakemaan. Yksi sanoi saaneensa neljä työpaikkaa ja meillä oli siis viidennessä haastattelussa. Hän sanoi, että kilpailuttaa palkat ja katsoo työsuhde-edut ennen päätöstä. Yksi oli jostain syystä niin sekaisin, että sammalsi. Se haastattelu lopetettiin heti alussa. Se joka tuli valituksi, sanoi, että kotona on 5 pientä lasta ja siksi pystyy aloittamaan vasta myöhemmin. Hän ei koskaan aloittanut, vaikka tehtiin työsopimus.
Muistan erään naisen, jolla oli amk-tutkinto ja myös työkokemusta haettuun työhön projektipäällikkönä. Kun esittelin valintaa johtoryhmässä, he päättivät valita kuitenkin äänestyksessä nuoren naisen, jolla oli amk-tutkinto kesken eikä päivääkään projekteista työkokemusta, mutta oli pirteän oloinen, kun oli ollut meillä toimistossa yhden kesän töissä. Ei sentään ollut sukua kenellekään, mutta olen kuullut sitäkin tapahtuvan, että valitaan mieluummin sukulainen kuin tehtävään pätevä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tietäisitte kirjoitti:
Olin aikoinaan töissä Nokialla.
Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.
Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.
Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.
Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.
Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.
Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.
Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.Ja monet viratkin ovat vain näennäisesti avoimesti haettavissa. Huomasin tämän hakiessani Kirkkohallituksen Kulttuuriperintöasiantuntijan virkaan viittä vaille tohtorina. Virkaan valittiin maisteri.
Et ollut pätevämpi etkä sopivampi.
Viittä vaille tohtoria ei lasketa. Et myöskään valmiina tohtorina olisi ollut pätevämpi ja sopivampi, jos pätevyysvaatimus oli vain ylempi korkeakoulututkinto.
Onhan se täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävääkin, että virkaan valitaan niitä tehtäviä jo tekevä. Joku roti vaan pitäisi saada tähän täytehakijoiden käyttämiseen. Vähintään pitäisi ilmoittaa, että hakijoiden joukossa on sisäinen hakija. Hakijatietohan on julkista.
Itselläni oli myös 15 vuotta pidempi työkokemus asiaankuuluvissa työtehtävissä kuin valituksi tulleella hakijalla ja pitkä julkaisuluettelo - valitulla taisi olla tasan yksi julkaisu.
Joskus 25 v sitten hain töitä n.15 hlöä työllistävästä erikoisalan yrityksestä. Tj./omistaja haastatteli minua yksin, kierrätti tuotantotiloissa ja käytti yli tunnin yrittäessään saada minut sanomaan, etten sovi k.o. työhön/pysty oppimaan heidän käyttämiään ohjelmia. En sanonut.
Olisin pystynyt ja olisin oppinut.
Kahdelle miesvaltaiselle erikoisalalle (huolto&korjaus) olen päässyt töihin, koulutettu/opetellut itse muutamassa viikossa tekemään ja tekemällä lisää. Mielikuvitus ja naisenlogiikka kovassa käytössä. Molemmissa työ tehdään yksin asiakkaan tiloissa.
Olin kerran ajat sitten työhaastattelussa,minulta ei kysytty työtodistuksia eikä mitään muutakaan vaan keskustelumme muuta alalle kuuluvista asioista ym .haastattelu päättyi ja kun menin huoneesta ulos näin pitkän rivin työhaastatteluun kutsuttuja ,ajattelin että eipä tainnut napata työpaikka,mutta yllätys yllätys : parin viikon päästä soi puhelin ja pääsin töihin .tämä työ kesti useita vuosia .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tietäisitte kirjoitti:
Olin aikoinaan töissä Nokialla.
Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.
Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.
Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.
Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.
Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.
Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.
Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.Ja monet viratkin ovat vain näennäisesti avoimesti haettavissa. Huomasin tämän hakiessani Kirkkohallituksen Kulttuuriperintöasiantuntijan virkaan viittä vaille tohtorina. Virkaan valittiin maisteri.
Et ollut pätevämpi etkä sopivampi.
Viittä vaille tohtoria ei lasketa. Et myöskään valmiina tohtorina olisi ollut pätevämpi ja sopivampi, jos pätevyysvaatimus oli vain ylempi korkeakoulututkinto.
Onhan se täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävääkin, että virkaan valitaan niitä tehtäviä jo tekevä. Joku roti vaan pitäisi saada tähän täytehakijoiden käyttämiseen. Vähintään pitäisi ilmoittaa, että hakijoiden joukossa on sisäinen hakija. Hakijatietohan on julkista.
Itselläni oli myös 15 vuotta pidempi työkokemus asiaankuuluvissa työtehtävissä kuin valituksi tulleella hakijalla ja pitkä julkaisuluettelo - valitulla taisi olla tasan yksi julkaisu.
Hakijoita oli muuten yli sata. Tuskinpa olin ainoa tohtoritasoinen hakija, joka jäi rannalle.
Olisin voinut vetää oikeuteen, muttei paikka ollut sen arvoinen. Hain asiantuntijatyötä, haastattelijoita oli toisella kierroksella 5 samassa huoneessa. Yksi kysyi, onko minulla perhettä. Vastasin totuudenmukaisesti, että yksi lapsi 1,5 vuotta. Haastattelija sanoi, että sitten ei sovi sinulle, kun voi olla kerran, pari kuussa työmatkoja, jotka vaativat matkustamista (Etelä-Suomen alueella). Huomautin, että lapsella on myös isä. Toinen haastattelija sanoi, että äitiähän niillä tulee aina ikävä. Haastattelun lopussa se joka sanoi, ettei työ sovi minulle, kysyi, että onko aikeissa perustaa isokin perhe. En tiedä, ymmärsikö, ettei sellaista saa kysyä eikä se saa vaikuttaa valintaan. Vai testasiko, pidänkö puoleni. En pitänyt puoliani, vaan vastasin, että tuskin on isoa perhettä tulossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tietäisitte kirjoitti:
Olin aikoinaan töissä Nokialla.
Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.
Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.
Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.
Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.
Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.
Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.
Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.Ja monet viratkin ovat vain näennäisesti avoimesti haettavissa. Huomasin tämän hakiessani Kirkkohallituksen Kulttuuriperintöasiantuntijan virkaan viittä vaille tohtorina. Virkaan valittiin maisteri.
Jos virkaan on vaatimuksena maisteri, ei tohtori ole sen pätevämpi. Ja jos on poliittista meriittiä, niin hum. kand. ja jopa alan ylioppilas käy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tietäisitte kirjoitti:
Olin aikoinaan töissä Nokialla.
Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.
Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.
Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.
Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.
Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.
Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.
Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.Ja monet viratkin ovat vain näennäisesti avoimesti haettavissa. Huomasin tämän hakiessani Kirkkohallituksen Kulttuuriperintöasiantuntijan virkaan viittä vaille tohtorina. Virkaan valittiin maisteri.
Jos virkaan on vaatimuksena maisteri, ei tohtori ole sen pätevämpi. Ja jos on poliittista meriittiä, niin hum. kand. ja jopa alan ylioppilas käy.
Jos pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, ei siihen voida valita kandia eikä ylioppilasta. Siksi ne pätevyysvaatimukset ihan oikeasti ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
IKEAn työhaastattelussa minun piti ensin koota tuoli jolla istuin...
Oikeastiko? :D:D:D
Ei. Tuo on suoraan tästä https://9gag.com/gag/a1YRL1w
Vierailija kirjoitti:
Haastattelija oli kännissä, tai krapulassa, kävi oksentamassa välillä. Nuori mies ja Psy... -firma. En tullut valituksi, ei kyllä harmittanutkaan. Aikaa tästä on jo vuosia. On näitä outoja haastatteluja ollut muitakin. On kysytty vanhempien asumismuotoa (onko omistusasunto, vuokra..jne), raskaussuunnitelmia jne... ja piti piirtää omenapuuta myös paperiin. Tunnettu rakennus ja työturvallisuusalan tuotteita myyvä firma. Näihin firmoihin päin en enää kusekaan.
Tulee mieleen tästä Psy...yrityksestä ja nuoresta miehestä erään tuttuni ex joka oli Psy-alkuisessa yrityksessä vanhemmillaan töissä, en tiedä mitä tarkalleen teki mutta jotain johdon konsultointia kai. Jonkun ihan eri alan amiksen tyyppi oli käynyt ja päihteet tuntuivat maistuvan.
Vierailija kirjoitti:
Blokattu muisto ensimmäisestä ryhmähaastattelusta muutaman vuoden takaa nousi esiin lukiessani niistä..
Hain töihin isoon kauppaan.
Siellä piti tehdä joku ryhmätehtävä kartongille ja vielä esittääkin ja minä jouduon myös lukemaan osan siitä. Ääneni värisi ja tunsin palan kurkussani. Olin aivan hikinen ja hikoilin lisää kaiken aikaa. Halusin vain mennä kotiin eikä himoitsemani työpaikkakaan tuntunut niin hienolta enää. Kello tuntui matavan, kuin viisarit olisvat kulkeneet takaperin. Katsoin kelloa epäuskoisena.
Istuin käsieni päällä etteivät ne vapise, ja kun tuli vuoroni "kertoa itsestäni"- oli se niin vaivaannuttavaa että vieläkin nousee ikävä olo kun muistelen..siksi en kai ole muistellut.(ennen kuin nyt)Meitä kutsuttiin myös yksitellen pikkuruiseen toimistoon jossa oli kaksi ihmistä, jotka kysyivät kysymyksiä. Siellä olin jo melkein itkun partaalla ja oli täysi työ pitää naama peruslukemilla ja yrittää sanoa ne lirumit mitä olin ajatellut sanoa, koska muuten en olisi saanut sanaa suustani. Olin autuas kun haastattelu päättyi ja en ole toiste mennyt ryhmähaastatteluihin paikan päälle.
Kuulostaa hirveältä. Olen pahoillani kokemuksestasi. :(
Minulla samantyylinen kokemus, mutta hain kunnalle ruokapalvelutyöntekijäksi (keittiöapulainen). Olin tehnyt töitä kyseisellä työnantajalla pätkätöitä jo 7 vuotta ja ollut pidetty ja osaava työntekijä. Olin itkun partaalla haastattelussa. En tullut valituksi ja perusteluna, että en pärjännyt haastattelussa.
Sama työnantaja valittaa työvoimapulaa. Joihinkin avoimiin paikkoihin ei ole tullut yhtäkään hakemusta. No ei kai kukaan uskalla hakea, kun tiskaamaan päästäkseen pitää läpäistä Gestapon kuulustelu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunpa tietäisitte kirjoitti:
Olin aikoinaan töissä Nokialla.
Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.
Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.
Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.
Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.
Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.
Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.
Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.Ja monet viratkin ovat vain näennäisesti avoimesti haettavissa. Huomasin tämän hakiessani Kirkkohallituksen Kulttuuriperintöasiantuntijan virkaan viittä vaille tohtorina. Virkaan valittiin maisteri.
Jos virkaan on vaatimuksena maisteri, ei tohtori ole sen pätevämpi. Ja jos on poliittista meriittiä, niin hum. kand. ja jopa alan ylioppilas käy.
Jos pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, ei siihen voida valita kandia eikä ylioppilasta. Siksi ne pätevyysvaatimukset ihan oikeasti ovat.
Usein edes yliopistossa ei ole vaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto saati tohtori. Jos ylempi korkeakoulututkinto halutaan, voidaan valita juuri valmistunut tai pari vuotta sitten valmistunut. Ja vastaavat työt eivät tarkoita täysin samoja töitä. Samanlaista työtä muussa yksikössä tai toisessa yliopistossa tehnyt voidaan sivuuttaa ja valita joku, joka jollain muulla tavalla soveltuu. Usein valitulla on jotain yliopistoon liittyvää kokemusta edes muutama kuukausi, mutta ei suinkaan aina. Eikä ole aina samasta yliopistosta.
Haastattelukokemus jää mieleen, kun käy prosessin läpi, yrittää tuoda esiin kaiken mahdollisen ja sitten saa jälleen kuulla kuka on sillä kertaa valittu.
Vierailija kirjoitti:
tähtitiede wdd kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
90-luvun puolivälissä olin yhtenä haastattelijana mukana, kun taloon haettiin atk-tukihenkilöä. Yksi haastateltava, noin 25-30 ikäinen mies, tuli haastatteluun äitinsä kanssa.
En tiedä mikä tässä on outoa tai kummallista. Ehkä opit siinä vaiheessa, että maailmassa on vammautuneita ja sairaita ihmisiä sekä erilaisia perhesuhteita, jotka ovat enemmän ja vähemmän läsnä reaalimaailman käytöskoodien kanssa. Viestisi oli lähinnä surullinen ja olisit voinut jättää sen lähettämättä.
En usko että yksikään työnantaja palkkaa tyyppiä, joka ei kykene suoriutumaan edes haastattelutilanteesta ilman äitiään. Varsinkaan, jos pitäisi työtehtävässä vielä auttaa muita työntekijöitä hoitamaan omia hommiaan ja olla heille tukena.
Ilmainen neuvo: älä ota kumpaakaan vanhemmistasi mukaan työhaastatteluun.
Älä ota myöskään puolisoa. On nähty sekin, kun vaimo toi miehensä haastatteluun.
Silloin nuorena ja heikommalla cv:llä oli kyllä melko hankalaa.
Ja haastattelijoilla oli tapana tehdä sellaista ennakoivaa harhaanjohtamista.
Esim. Kysytään avoimia kysymyksiä: oletko sosiaalinen? Vastaat jotain ympäripyöreää: olen kyllä sosiaalinen ja tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa.
Työnantaja: joo no sit tää ei sovi sulle, kun me etsitään tähän sellaista itsenäistä puurtajaa.
Tavallaan normaalit asiat väännetään huonoiksi ominaisuuksiksi.
Toinen on se, kun työpaikkailmoituksesta puuttuu merkittävä osa työn roolista. Joskus hain controllerin paikkaa ja haastattelussa vasta ilmeni, että pitää olla sparraaja ja sparrata johtoa. Joo ei kiitos, en olisi edes hakenut, jos tuon olisin tiennyt. Miksi pitää haaskata ihmisten aikaa harhaanjohtamisella? Kuka hyötyy, ei kukaan.
Nykyään onneksi on jo niin hyvä cv ettei tarvi sirkustemppuja tehdä.
Huisii kirjoitti:
Silloin nuorena ja heikommalla cv:llä oli kyllä melko hankalaa.
Ja haastattelijoilla oli tapana tehdä sellaista ennakoivaa harhaanjohtamista.
Esim. Kysytään avoimia kysymyksiä: oletko sosiaalinen? Vastaat jotain ympäripyöreää: olen kyllä sosiaalinen ja tulen hyvin toimeen ihmisten kanssa.
Työnantaja: joo no sit tää ei sovi sulle, kun me etsitään tähän sellaista itsenäistä puurtajaa.Tavallaan normaalit asiat väännetään huonoiksi ominaisuuksiksi.
Toinen on se, kun työpaikkailmoituksesta puuttuu merkittävä osa työn roolista. Joskus hain controllerin paikkaa ja haastattelussa vasta ilmeni, että pitää olla sparraaja ja sparrata johtoa. Joo ei kiitos, en olisi edes hakenut, jos tuon olisin tiennyt. Miksi pitää haaskata ihmisten aikaa harhaanjohtamisella? Kuka hyötyy, ei kukaan.
Nykyään onneksi on jo niin hyvä cv ettei tarvi sirkustemppuja tehdä.
Nykyäänhän se on toisin päin.
Kaikkeen etsitään sitä sosiaalista tiimipeluria, vaikka työ olisi itsenäistä.
Ilmoituksissa on liioiteltu työnkuvaa niin paljon yläkanttiin, että sitä hakee sellaiset, jotka eivät halua totuutta tehdä, eivätkä olisi sen mukaiseen työnkuvaan edes hakeneet. Itse tulin kerran valituksi tällaiseen ja tosiasiallinen työnkuva selvisi paloittain noin viikko aloittamisen jälkeen. Siitä ei ollut ollut mitään puhetta haastatteluissa, mitään.
Eka kertaa hain työpaikkaa. Vakituista sellaista. Olin tuolloin about 24 v ja haastattelussakin kävin. Päätöksen tultua iski kasvoille se, miten homma julkisella puolella menee: paikan saa aina joku jo talossa ollut. Toimet on vain laitettava julkiseen hakuun, kun kyse vakityöstä tai pidemmästä sijaisuudesta. Sen jälkeen en elätellyt turhia toiveita.
Sittemmin olen toki tieni työelämään raivannut.
Vierailija kirjoitti:
Eka kertaa hain työpaikkaa. Vakituista sellaista. Olin tuolloin about 24 v ja haastattelussakin kävin. Päätöksen tultua iski kasvoille se, miten homma julkisella puolella menee: paikan saa aina joku jo talossa ollut. Toimet on vain laitettava julkiseen hakuun, kun kyse vakityöstä tai pidemmästä sijaisuudesta. Sen jälkeen en elätellyt turhia toiveita.
Sittemmin olen toki tieni työelämään raivannut.
Niin no, työtä jo vuoden tai vuosia tehnyt sisäinen hakija yleensä menee vastavalmistuneen ulkoisen hakija edelle. Mitäs ihmeellistä siinä on.
Valitettavasti jonkun oikeusasteen linjauksen mukaan paikat on laitettava noissakin tilanteissa ulos auki. Sen sijaan yksityinen tekee ihan samaa, että laittaa "varmuuden vuoksi" tai jopa pelkästään mainosmielessä paikan auki ulos. Heillä ei ole mikään pakko. Niihin on vielä ärsyttävämpää hakea ja kuulla, että valittiin tähän sisäinen hakija, se vaan oli niin ylivoimainen. Usein sitä ei toki kuulekaan.
Blokattu muisto ensimmäisestä ryhmähaastattelusta muutaman vuoden takaa nousi esiin lukiessani niistä..
Hain töihin isoon kauppaan.
Siellä piti tehdä joku ryhmätehtävä kartongille ja vielä esittääkin ja minä jouduon myös lukemaan osan siitä. Ääneni värisi ja tunsin palan kurkussani. Olin aivan hikinen ja hikoilin lisää kaiken aikaa. Halusin vain mennä kotiin eikä himoitsemani työpaikkakaan tuntunut niin hienolta enää. Kello tuntui matavan, kuin viisarit olisvat kulkeneet takaperin. Katsoin kelloa epäuskoisena.
Istuin käsieni päällä etteivät ne vapise, ja kun tuli vuoroni "kertoa itsestäni"- oli se niin vaivaannuttavaa että vieläkin nousee ikävä olo kun muistelen..siksi en kai ole muistellut.(ennen kuin nyt)
Meitä kutsuttiin myös yksitellen pikkuruiseen toimistoon jossa oli kaksi ihmistä, jotka kysyivät kysymyksiä. Siellä olin jo melkein itkun partaalla ja oli täysi työ pitää naama peruslukemilla ja yrittää sanoa ne lirumit mitä olin ajatellut sanoa, koska muuten en olisi saanut sanaa suustani. Olin autuas kun haastattelu päättyi ja en ole toiste mennyt ryhmähaastatteluihin paikan päälle.