Mikä työhaastattelukokemus on jäänyt sinulle mieleen?

Pienipalkkaista osa-aikatyötä hakiessani haastattelija jähmettyi, kun kysyin heidän mielipidettään kahteen työhön. Siis että jos olisin jatkanut toista osa-aikaista työtäni siinä rinnalla. Silloin arvasin, etteivät palkkaa, vaikka olisivat saaneet pirun hyvän työntekijän. Onneksi en päässyt sinne, niitä työtunteja olisi vielä vähennetty korona-aikana.

Mutta nyt tiedän, mitä ei haastattelussa kannata työntekijän kysyä. Ei edes vaikka kysytään: No onkos sulla mitään kysyttävää meiltä?

Nyt mulla on yksi työkaveri joka hamuaa itselleen paljon vuoroja ja sitten päivää tai kahta päivää ennen työvuoroja yrittää aina kysellä, kuka vaihtaisi hänen kanssaan vuoroja tai tekisi hänen vuoronsa. Varmaan ollut työhaastattelussa, että hänelle käy mitkä vaan vuorot ja kuinka paljon tahansa, muka-superjoustava.

Vierailija kirjoitti:

Pienipalkkaista osa-aikatyötä hakiessani haastattelija jähmettyi, kun kysyin heidän mielipidettään kahteen työhön. Siis että jos olisin jatkanut toista osa-aikaista työtäni siinä rinnalla. Silloin arvasin, etteivät palkkaa, vaikka olisivat saaneet pirun hyvän työntekijän. Onneksi en päässyt sinne, niitä työtunteja olisi vielä vähennetty korona-aikana.

Mutta nyt tiedän, mitä ei haastattelussa kannata työntekijän kysyä. Ei edes vaikka kysytään: No onkos sulla mitään kysyttävää meiltä?

Nyt mulla on yksi työkaveri joka hamuaa itselleen paljon vuoroja ja sitten päivää tai kahta päivää ennen työvuoroja yrittää aina kysellä, kuka vaihtaisi hänen kanssaan vuoroja tai tekisi hänen vuoronsa. Varmaan ollut työhaastattelussa, että hänelle käy mitkä vaan vuorot ja kuinka paljon tahansa, muka-superjoustava.

Saikuttaako paljon?

Palkkahan tulee sovituilta vuoroilta sen aikana.

Pelikaani kirjoitti:

EU-hommiin. Piti osata englannin lisäksi jotain toista suurist kielistä. Saksa sujuu minulta hyvin.

Maksettiin lennot paikan päälle jossa haastattelu oli  R A N S K A K S I. En ollut missään vaiheessa sanonut että hallitsen sitä. Eli turistiranskalla yritin sitten selittää miksi olisin hyvä valinta positioon. En saanut paikkaa...

No mut hei, ilaminen matka. Eu:ssa on rahaa millä mällätä.

Vierailija kirjoitti:

Pelikaani kirjoitti:

EU-hommiin. Piti osata englannin lisäksi jotain toista suurist kielistä. Saksa sujuu minulta hyvin.

Maksettiin lennot paikan päälle jossa haastattelu oli  R A N S K A K S I. En ollut missään vaiheessa sanonut että hallitsen sitä. Eli turistiranskalla yritin sitten selittää miksi olisin hyvä valinta positioon. En saanut paikkaa...

No mut hei, ilaminen matka. Eu:ssa on rahaa millä mällätä.

Eipä nyt halpalennot juuri mitään maksa, ja varmaan EU:lla on kiintiöpaikkoja vähän joka lentoreitille.

Kyllä se yksityinenkin lennättää täysin turhiin tunnin palavereihin pitkin maita ja mantuja.

2021 menin työhaastatteluun erääseen suureen yritykseen, ja siinä odottaessani muiden työnhakijoiden kanssa työhaastatteluun, tuli firman toimari käytävää pitkin ja tervehti minua sanomalla, "olipa kiva viikonloppu huvilalla". Sitten muutama työnhakija pääsi haastatteluun, ja kun tuli minun vuoroni, niin henkilöstöpäällikkö mielin kielin kyseli kaikenlaista mikä nyt ei siihen työtehtävään mitenkään kuulunut. Minua ennen haastatellut olivat varmaan kertoneet juttelusta toimarin kanssa, ja haastattelijan ajatukset olivat sekaisin.

Hain nuorena ja nättinä työpaikkaa ja pääsin haastatteluun. Minulla on hyvä koulutus, kielitaito ja työkokemus. Siellä haastattelija sanoi että miksi ihmeessä haluat työskennellä? Olet niin hyvän näköinen että iske joku lääkäri tai dippi inssi niin saat mukavan elämän..

Toisen kerran olin soveltuvuuskokeissa työpaikkaan. Menin kahvihuoneeseen muiden paikalla olleiden kanssa. Ohikulkeva johtaja sanoi muista tyttö, että haluan kahvini mustana.

Kolmannen kerran hain unelmieni työpaikkaa. Olin pätevä, sopiva ja hyvin motivoitunut saamaan työpaikan ja halusin luoda uran tällä alalla. Haastattelija totesi, että olen erittäin sopiva ja juuri sellainen kun he etsivät, mutta kaipa tiedät, että tässä bisneksessä usein nuo isommat johtajat jättävät vanhat vaimonsa ja menevät naimisiin työpaikalta löytämiensä nuorien nättien naisten kanssa?

Parikin outoa kysymystä on jäänyt mieleen, vaikka aika monessa haastattelussa olen näin 5-kymppisenä ehtinyt käydä. Yhdessä haastattelussa miespuolinen haastattelijani kysyi horoskoppimerkkiäni. En tiedä, mikä olisi ollut hyvä, mutta olen rapu. Ja toisessa haastattelussani päälle kolmikymppisenä Nokian edustaja kysyi isäni ammattia. Olin ihan huuli pyöreänä, mutta vastasin tähän kysymykseen. Olisi pitänyt vain sanoa, ettei sillä ole mitään merkitystä, koska isäni ei hae tätä paikkaa. En tullut valituksi kumpaankaan paikkaan.

Vierailija kirjoitti:

Kunpa tietäisitte kirjoitti:

Olin aikoinaan töissä Nokialla.

Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.

Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.

Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.

Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.

Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.

Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.

Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.

Se jäi mieleen (vaikka tapauksesta onkin jo 25 vuotta) kun kävin Oulussa työhaastattelussa ja haastattelija suhtautui epäilevästi englannin kielen taitooni, vaikka olin opiskellut ulkomailla pääasiassa englanniksi, lukiotodistuksessa englannin arvosanani oli 10 ja olin kirjoittanut laudaturin. Mainittakoon vielä, ettei työhaastattelussa millään tavalla testattu kielitaitoani - eikä työssä edes vaadittu täydellistä englannin kielen taitoa. Tämä lienee jotain peräpohjalaista (laestadiolaista?) logiikkaa, mitä en ymmärrä. Mainittakoon vielä sekin, että Helsingissä on IHAN liikaa oululaisia!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa tietäisitte kirjoitti:

Olin aikoinaan töissä Nokialla.

Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.

Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.

Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.

Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.

Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.

Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.

Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.

Ja monet viratkin ovat vain näennäisesti avoimesti haettavissa. Huomasin tämän hakiessani Kirkkohallituksen Kulttuuriperintöasiantuntijan virkaan viittä vaille tohtorina. Virkaan valittiin maisteri.

Kun menin haastatteluun niin oli työsopimus jo valmiina. Haastattelija antoi sen ja sanoi että allekirjoita niin voit aloittaa huomenna, tuskin sitä edes kannattaa lukea.

Luin läpi ja huomautin että puhelimessa oli puhuttu erilaisista työtehtävistä sekä työajasta. Jäi vähän kusetuksen maku..... en ottanut sitä paikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunpa tietäisitte kirjoitti:

Olin aikoinaan töissä Nokialla.

Aina kun jokin pikkupomon paikka vapautui, piti työpaikka laittaa julkiseen hakuun (laki). No, meillä oli tietenkin jo talon sisällä valmiina seuraava henkilö työhön.

Kun hakemuksia tuli, ja niitä tuli paljon. Kirjeet heitettiin suoraan roskiin ja sposteista valittiin tasan 10, joille lähetettiin se kuuluisa, tehtävään valittiin toinen henkilö-kirje.

Joskus luin muutaman hakemuksen ja kyllä kävi sääliksi, kun ihmiset ihan tosissaan olivat hakemuksia tehneet. Kahdeksan vuoden aikana, kyseisiin tehtäviin (kymmeniä), ei koskaan valittu ketään talon ulkopuolelta.

Mikä oma laki Nokialla muka on? Laki velvoittaa julkisia aloja esim kuntia ja valtiota laittamaan paikat julkiseen hakuun. Tavallisia firmoja tämä sääntö ei koske, ne saavat hakea miten haluavat ja palkata ihan kenet haluavat.

Olen itse ollut n 20 vuotta erään firman toimarina. Kerran sattui, että yksi nainen valitti kun ei saanut paikkaa ja hänen mielestään paikkaan oli valittu häntä epäpätevämpi ihminen. Hän uhkasi oikeustoimilla ellei muuteta valintaa. Sanoin puhelimeen vain, että haasta kaikin mokomin oikeuteen, mutta suosittelen tarkistamaan lain ensin, ettei tule kallis reissu. Eipä tullut koskaan haastetta.

Ainoastaan virkasuhteet pitää laittaa avoimeen hakuun aina, toimia ei tarvitse laittaa. Iso osa kuntien työsuhteista on toimia.

Mitään sellaista lakia ei ole, mikä määräisi yksityisten yritysten paikkojen avoimeksi laittamisen.

Ja monet viratkin ovat vain näennäisesti avoimesti haettavissa. Huomasin tämän hakiessani Kirkkohallituksen Kulttuuriperintöasiantuntijan virkaan viittä vaille tohtorina. Virkaan valittiin maisteri.

Et ollut pätevämpi etkä sopivampi.

Viittä vaille tohtoria ei lasketa. Et myöskään valmiina tohtorina olisi ollut pätevämpi ja sopivampi, jos pätevyysvaatimus oli vain ylempi korkeakoulututkinto.

Onhan se täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävääkin, että virkaan valitaan niitä tehtäviä jo tekevä. Joku roti vaan pitäisi saada tähän täytehakijoiden käyttämiseen. Vähintään pitäisi ilmoittaa, että hakijoiden joukossa on sisäinen hakija. Hakijatietohan on julkista.

Kun haastatteluun oli varattu aikaa 45min, aloitus myöhästyi 15min, tuleva esihenkilö kertoi itsestään ja omasta elämästään 15min ja sitten mietti että olikohan vielä muuta vai oliko tää haastattelu tässä. Esittelynsä aikana tuleva esihenkilö myös teki olettamuksia minusta, minun elämäntilanteesta, työminästä, omaisuudestani ja arvoistani, joita edustan. Olisi halunnut mut töihin, mutta kieltäydyin kohteliaasti.

Työhaastattelua ei ollut kulunut montaa minuuttia, kun haastattelija (pomo) alkoi puhua, että "sitten KUN tulet tänne, niin voutaisiin tehdä niin ja näin ja alkuun voisit keskittyä siihen ja tähän tehtävään enemmän". Tuntui, että meillä synkkasi, ja oltiin ns. samalla sivulla. Sovittiin työn aloittamispäivä, mitään sopparia ei vielä siinä tehty. Pomo sanoi, että tehdään sopimus sitten kun aloitat. Noo, noin 1.5 viikkoa ennen aloituspäivää pomo laittoi säpoa, ettei heillä olekaan minulle tarvetta, ei tarvitse tulla heille töihin. Myöhemmin sain kiertokautta selville, että hommaan oli palkattu joku muu, itseäni nuorempi henkilö. Tuosta olisi varmaankin voinut nostaa metakan, suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen jne, mutta en jaksanut enkä halunnut. Jos pomo tekee noin paskaisen tempun heti kättelyssä, niin mitähän työskentely siellä olisi ollut. Ehkä ihan hyvä vaan, ettei tarvinnut sinne mennä.

Hain koulutustani vastaavaa paikkaa Naantalin kaupungilta. Haastattelijoita oli ainakin 5.

En olisi mennyt ollenkaan haastatteluun, jos olisin tiennyt, että myös kaupunginhallituksen puheenjohtajan tytär hakee sitä paikkaa. Hän sen tietysti sai.

Vierailija kirjoitti:

Parikin outoa kysymystä on jäänyt mieleen, vaikka aika monessa haastattelussa olen näin 5-kymppisenä ehtinyt käydä. Yhdessä haastattelussa miespuolinen haastattelijani kysyi horoskoppimerkkiäni. En tiedä, mikä olisi ollut hyvä, mutta olen rapu. Ja toisessa haastattelussani päälle kolmikymppisenä Nokian edustaja kysyi isäni ammattia. Olin ihan huuli pyöreänä, mutta vastasin tähän kysymykseen. Olisi pitänyt vain sanoa, ettei sillä ole mitään merkitystä, koska isäni ei hae tätä paikkaa. En tullut valituksi kumpaankaan paikkaan.

Kylmää vanhempien ammatti vaikuttaa ihmiseen. Kotikulttuuri.

IT buumin aikana firman HR pomo etsi minut käsiini ja sanoi että meillä on tapana haastatella töihin hakijat, mutta ei se nyt mitään vaikuta koska olin ollut jo 3 kk töissä ko firmassa. Väkeä lappoi sisään semmoista tahtia ettei HR pysynyt perässä.

Vierailija kirjoitti:

2021 menin työhaastatteluun erääseen suureen yritykseen, ja siinä odottaessani muiden työnhakijoiden kanssa työhaastatteluun, tuli firman toimari käytävää pitkin ja tervehti minua sanomalla, "olipa kiva viikonloppu huvilalla". Sitten muutama työnhakija pääsi haastatteluun, ja kun tuli minun vuoroni, niin henkilöstöpäällikkö mielin kielin kyseli kaikenlaista mikä nyt ei siihen työtehtävään mitenkään kuulunut. Minua ennen haastatellut olivat varmaan kertoneet juttelusta toimarin kanssa, ja haastattelijan ajatukset olivat sekaisin.

Öööö, miksi ihmeessä ne aikaisemmat haastateltavat olisivat haastattelijalle selostaneet, että kohta tänne tulee toimarin tuttu???

Kättelin haastateltavaa ja katsoin silmiin. Kätellessä tunsin, ettei haastattelijalla ole oikeassa kädessään kuin kaksi sormea. Osasin peittää hämmennykseni ja olin asiallinen. Sain työpaikan, mutta valitsin työkseni paremmin palkatun kesätyön kuin ko. tehtaassa. Joskus mietin, että olikohan käsi loukkaantunut koneessa jossain työssä (työtapaturma). Muistan, että asia vaivasi minua vuosia. Tämä tapahtui vuonna 1995.

Olin jo hyväksynyt irtisanomistarjouksen, kun työnantaja ilmoitti haluavansa pitää minut. Jouduin tavallaan uudestaan työhaastatteluun tehtävää varten, mihin minua suunnittelivat. Tehtävä olisi käsittänyt piirisuunnittelua ja komponenttien testausta. Olin aiemmin tehnyt softahommia. Kieltäydyin tarjouksesta koska kaupallisella pohjalla minulla ei ollut mitään kokemusta eikä koulutusta rautapuolen asioista, mikropiireistä yms.

Hiukan ihmetytti eivätkö ne tienneet taustaani.