Mikä työhaastattelukokemus on jäänyt sinulle mieleen?

Eräs rekryfirma, jonka nimen uskallan kyllä kertoa julkisesti koska tahansa. Olin myöhässä, koska en osannut paikan päälle ja etsimisessä meni aikaa. Minulla on hahmotushäiriö, joka aiheuttaa mm. sen, etten ikinä löydä mihinkään uusiin paikkoihin ja tuhat muuta asiaa. Soitin asiasta totta kai. No sitten vihdoin löysin perille ja vastassa oli lukittu ovi. Soitin ovikelloa ja joku tuli avaamaan. En tiennyt kuka se oli, mutta selvisi sitten, että se oli haastattelijani. Avatessaan oven ei sanonut yhtään mitään, katsoi vain tylysti. Minun olisi pitänyt siis tietää naaman perusteella kuka hän on, ilman että olemme ennen tavanneet.

Minun oletukseni oli, että hän oli vain joku random työntekijä, joka sattui pääsemään ovelle sen avaamaan ja että minun täytyisi mennä johonkin tiskille kertomaan asiani.

Sain niin huonon vaikutelman tuosta happamasta ja tylystä ä m m ä s t ä, että hänen mennessä käymään jossain huoneessa ennen haastattelua tein pikaratkaisun ja häivyin koko paikasta. Voit itse miettiä haluaisitko istua tympeän ihmisen piinapenkissä tuollaisen vastaanoton jälkeen.

Olen edelleen tyytyväinen ratkaisuuni häipyä sieltä.

Hain vuosia sitten työkkärin kurssille. Hakijoita oli 150, vain 15 valittiin. Haastattelussa neljä vanhempaa naista istuivat rivissä edessäni hievahtamatta ja tiukasti tenttasivat tykittäen kysymyksiä tunnin ajan jatkuvalla syötöllä. Kysyivät myös suoraan milloin on aikomus tehdä lapsia. Tuntui kuin olisi ollut hakemassa pääjohtajan paikkaa, niin tiukka oli tentti. Sain paikan. Monissa työhaastiksissa ollut aina kansainvälisiä firmoja myöten, eikä koskaan ole tullut lähellekään tuollaista haastattelua.

Työkkäristä tuli lappu eli pakko mennä työhaastatteluun. Ei ollut sellainen paikka jonka olisin voinut ottaa vastaan.

Menin kuitenkin, koska olisin saanut karensin.

Firman omistaja haastatteli. Puhuimme aivan muusta kuin tästä työstä.

Tiesin, etten saa ja voi ottaa työtä vastaan.

En tiedä mitä haastattelija ajatteli työkkäristä tai minusta.

Haastattelussa ei kysynyt minulta mitään, vaan puhui ummet lammet työstä. Paitsi että kysyttiinhän yksi kysymys minultakin, eli milloin voin aloittaa. Ei kai siinä.

Tulin valituksi yli 100 joukosta. Ei selvinnyt mitkä oli kriteerit. Luvattiin kattava perehdytys, se oli valetta ja parin päivän kuluttua ilmoitettiin että nyt pitäisi jo osata asiat. Katsoin velvollisuudekseni irtisanoutua koeajalla etten ole vaivoiksi. Pomo lupasi kirjoittaa irtisanomislapun etten joudu karenssiin. Valehteli siinäkin, 3kk karenssi tuli. Tuli tosi petetty olo.

Haastattelija sanoi ensitöikseen, että jutellaan nopeasti, kun ruokala menee kohta kiinni. Silmäili cv:n ja sanoi: "olet siis merkonomi". Olen kyllä, mutta hän jätti huomiotta pari muuta korkeampaa tutkintoa, jotka liittyivät selkeämmin avoimeen tehtävään.  Totesi sitten muutaman epäoleellisen kysymyksen jälkeen, että nyt täytyy lopettaa, että ehtii syömään. Ei ollut vähääkään kiinnostunut minusta ja osaamisestani - enkä minäkään ole tuon tapaamisen jälkeen katsellut tuon organisaation suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Tulin valituksi yli 100 joukosta. Ei selvinnyt mitkä oli kriteerit. Luvattiin kattava perehdytys, se oli valetta ja parin päivän kuluttua ilmoitettiin että nyt pitäisi jo osata asiat. Katsoin velvollisuudekseni irtisanoutua koeajalla etten ole vaivoiksi. Pomo lupasi kirjoittaa irtisanomislapun etten joudu karenssiin. Valehteli siinäkin, 3kk karenssi tuli. Tuli tosi petetty olo.

Minäkin kerran muodon vuoksi kysyin hakijoiden määrää. Kuulemma auki oli kaksi paikkaa, asiantuntijan paikkaan, johon hain, oli 30 hakijaa, ja assistentin paikkaan, joka myös auki, oli yli 100 hakijaa. Oho!

Yritin netistä kaivella tuota assarin paikkaa, että mitä ihmettä siinä oikein on lukenut... Ilmoitusta ei löytynyt mistään välimuisteistakaan.

Kun aloitin, aloitti toinenkin, ja ajattelin hänen ilman muuta olevan se assari. Työ ei nyt ihan vastannut luvattua, joten kaverustuttiin tämän toisen uuden kanssa nopeasti. Hän kertoi muutamassa viikossa, että hänkin oli hakenut nimenomaan sitä asiantuntijan paikkaa, tarkisti oikein kotona ilmoituksesta, ja oli ekana päivänä ihmetellyt minusta, että kuka hitto toi on ja mitä se täällä tekee?

Että semmoiset 100 hakijaa olemattomaan paikkaan.

Diplomityöpaikan johtaja ehdotti, että hakisin töitä valmistumisen jälkeen eräästä hänen tuttunsa johtamasta firmasta, koska heillä ei ollut tarjota työtä sillä hetkellä. Toki tiesin jo saman tien, etten meinaa ko. työpaikkaan mennä, vaikka pääsisinkin, koska työpaikan sijainti oli hevonkuusessa. Menin kuitenkin kohteliaisuudesta käymään paikan päällä, jos vaikka mieli muuttuisi. Vastaanotto olikin sitten ihan jotain uskomatonta. Paikan johtaja haukkui ensitöikseen koulutukseni (DI) ja heitteli eteeni kuvia laitteista, jollaisia en ollut tietenkään nähnyt ja kyseli, mitä ne esittävät. Kun en tiennyt, jatkoi haukkumista. Lopulta tarjosi työpaikkaa nälkäpalkalla ja sanoi, että ensitöiksesi järjestelet mappeja muutaman kuukaauden ja sitten katsotaan, josko jotain muuta. Totesin, että aplataan asiaan ja kaasutin paikalta pois niin, että sepelit lensivät pitkin pytingin seiniä. Arvatenkaan en ottanut työpaikkaa vastaan. Tämän jälkeen soitin erääseen toiseen alan firmaan, menin haastetteluun ja sain paikan saman tien. Palkka oli tuplat edellsieen verrattuna ja oikeita töitä. Työskentelin ko. paikassa 7,5 vuoden ajan ja edelleen olen vuosia lähtemiseni jälkeen tekemisissä ko. työpaikan ihmisten kanssa sos.mediassa. sitä 1. firmaa ei ole ollut olemassa enää pitkään aikaan. En ihmettele.

Meitä oli 2 haastateltavaa samaan aikaan. Kun kysyttiin  millainen työntekijä olen, sanoin että olen  luotettava ja tunnollinen ja lojali työnantajalle. Haastattelija tiukkasi kieli pitkällä  että  " Ja mitä muuta.. ? "

Mietin että  olisiko pitänyt sanoa tyyliin... ryhmätyökykyinen tms, mutta en nähnyt tarpeellisena, kun ei ollut  ryhmätyö

Halusi kai nuoremman tekijän.

Tylytetty kirjoitti:

Diplomityöpaikan johtaja ehdotti, että hakisin töitä valmistumisen jälkeen eräästä hänen tuttunsa johtamasta firmasta, koska heillä ei ollut tarjota työtä sillä hetkellä. Toki tiesin jo saman tien, etten meinaa ko. työpaikkaan mennä, vaikka pääsisinkin, koska työpaikan sijainti oli hevonkuusessa. Menin kuitenkin kohteliaisuudesta käymään paikan päällä, jos vaikka mieli muuttuisi. Vastaanotto olikin sitten ihan jotain uskomatonta. Paikan johtaja haukkui ensitöikseen koulutukseni (DI) ja heitteli eteeni kuvia laitteista, jollaisia en ollut tietenkään nähnyt ja kyseli, mitä ne esittävät. Kun en tiennyt, jatkoi haukkumista. Lopulta tarjosi työpaikkaa nälkäpalkalla ja sanoi, että ensitöiksesi järjestelet mappeja muutaman kuukaauden ja sitten katsotaan, josko jotain muuta. Totesin, että aplataan asiaan ja kaasutin paikalta pois niin, että sepelit lensivät pitkin pytingin seiniä. Arvatenkaan en ottanut työpaikkaa vastaan. Tämän jälkeen soitin erääseen toiseen alan firmaan, menin haastetteluun ja sain paikan saman tien. Palkka oli tuplat edellsieen verrattuna ja oikeita töitä. Työskentelin ko. paikassa 7,5 vuoden ajan ja edelleen olen vuosia lähtemiseni jälkeen tekemisissä ko. työpaikan ihmisten kanssa sos.mediassa. sitä 1. firmaa ei ole ollut olemassa enää pitkään aikaan. En ihmettele.

Mitä ihmettä nämä firmat kuvittelevat hyötyvänsä siitä, että ottavat ihmisiä "kasvamaan" paskaduuneihin.

Ei ole ihan ainutkertainen tapaus tuo.

Työhaastattelussa kysyttiin, miten keitän teetä. Paikka oli toimistotyö, mikä ei liittynyt teenkeittoon sinänsä mitenkään.

Onnekseni olin sattunut lukemaan paikallisessa sanomalehdestä noin viikkoa aiemmin jutun työhaastetteluista, missä neuvottiin kysymään hakijoilta jotain vähän merkillistä, kuten esimerkkinä juuri tuo että miten keität teetä. Se kuulemma sekoittaa hakijan pasmoja vähän, että jos on vain tsempannut itsensä reippaaksi, esittää jotain haastattelua varten ja on miettinyt tarkasti etukäteen kaiken mitä sanoo, kulissit kaatuu yllättävän kysymyksen edessä ja paljastuu, miten ihminen oikeasti reagoi omana itsenään. Vähän hölmö juttu mun mielestä kaiken kaikkiaan. Mietinkin haastatteluun mennessäni, kysyyköhän nämä nyt just tuota.

Kuvailin silmää räpäyttämättä teenkeiton vaiheet. Sain paikan.

Vierailija kirjoitti:

Mää kirjoitti:

Hain opettajan sijaisuutta, en tullut valituksi. Sain varmaan 7-9 kirjettä että en tullut valituksi tehtävään. Siis postin kautta kirjeitä, muutaman kuukauden välein. Olisin kyllä ymmärtänyt että en tullut valituksi yhdenkin kirjeen perusteella.

Opiskeluaikana hain harjoittelupaikkaa opetusministeriöstä, minulla meni 4 tuntia matkoihin ja puolisen tuntia haastatteluun. Haastattelu alkoi sillä, että 2 haastattelijaa ottivat itselleen kahvia, minulle siitä ei kuulema voitu tarjota koska määrärahat tms ei kuulema riitä, mikä tuntui epäuskottavalta ja hieman töykeältä. Haastattelun lopulla haastattelija kysyi missä vaiheessa opintoni ovat, olin juuri palauttanut kandin. He kuulema ovat palkanneet yleensä maisteriopintojen loppuvaiheessa olevan harjoittelijan. Opintojen vaihe kävi ilmi CV:stäni, ei sitä kysymistä varten olisi tarvinnut haastatteluun pyytää. En tullut valituksi tehtävään.

Harjoittelupaikan haastatteluksi yllättävä, koska ei kai OKM voisi tiskin alta tarjota täysin palkatonta harjoittelupaikkaa, jos haastateltava on hakenut ilmoituksen kautta? Vai voisiko? Eli olisiko hakijan pitänyt vakuuttaa, että saa kyllä täyden harjoitteluapurahan vai mistä on kyse. Ehkä et tarttunut vihjeisiin, että rahan pitäisi tulla muualta kuin työnantajalta?

Mistä ihmeestä sinä oikein puhut? Eihän tuossa mainittu mitä kautta hän oli haastatteluun edes päätynyt eikä palkastakaan tuossa puhuttu mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mää kirjoitti:

Hain opettajan sijaisuutta, en tullut valituksi. Sain varmaan 7-9 kirjettä että en tullut valituksi tehtävään. Siis postin kautta kirjeitä, muutaman kuukauden välein. Olisin kyllä ymmärtänyt että en tullut valituksi yhdenkin kirjeen perusteella.

Opiskeluaikana hain harjoittelupaikkaa opetusministeriöstä, minulla meni 4 tuntia matkoihin ja puolisen tuntia haastatteluun. Haastattelu alkoi sillä, että 2 haastattelijaa ottivat itselleen kahvia, minulle siitä ei kuulema voitu tarjota koska määrärahat tms ei kuulema riitä, mikä tuntui epäuskottavalta ja hieman töykeältä. Haastattelun lopulla haastattelija kysyi missä vaiheessa opintoni ovat, olin juuri palauttanut kandin. He kuulema ovat palkanneet yleensä maisteriopintojen loppuvaiheessa olevan harjoittelijan. Opintojen vaihe kävi ilmi CV:stäni, ei sitä kysymistä varten olisi tarvinnut haastatteluun pyytää. En tullut valituksi tehtävään.

Harjoittelupaikan haastatteluksi yllättävä, koska ei kai OKM voisi tiskin alta tarjota täysin palkatonta harjoittelupaikkaa, jos haastateltava on hakenut ilmoituksen kautta? Vai voisiko? Eli olisiko hakijan pitänyt vakuuttaa, että saa kyllä täyden harjoitteluapurahan vai mistä on kyse. Ehkä et tarttunut vihjeisiin, että rahan pitäisi tulla muualta kuin työnantajalta?

Mistä ihmeestä sinä oikein puhut? Eihän tuossa mainittu mitä kautta hän oli haastatteluun edes päätynyt eikä palkastakaan tuossa puhuttu mitään.

Palkasta ei tosiaan puhuttu. Haki harjoittelupaikkaa, jonka vuoksi matkusti kaukaa, joten jostain oli kuullut avoimesta harjoittelupaikasta. Haastattelussa vihjattiin, ettei ole resursseja edes haastateltavan kahviin, ja sitten lopuksi että ovat yleensä palkanneet maisterivaiheen lopussa olevan. Silti olivat kutsuneet kandivaiheessa olevan haastatteluun. Millä siinä vakuuttaisi paitsi harjoitteluapurahalla, motivaatiolla työskennellä vaikka ilmaiseksi, halulla tehdä opinnäyte paikkaan tms? 

Työkkäristä komennettiin joskus jonkin nuorisopajan vetäjäksi naapuripitäjään. Menin paikalle. Teryleenitakkinen haastattelija ihmetteli, kun en ottanut mukaan suosituskirjeitä ja lääkärintodistuksia. Homma meni vähän riidaksi, kun huomautin että tuo viimeksi mainittu ei oikeastaan kuulu hänelle. Haastattelu jäi sellaiseen soitellaan sitten -hommaan. Pihalla soitin entiselle pomolla ja kysyin tuntihommien perään, ei kiinnostanut asioida tuon enempää työkkärin kanssa.

Haastattelija kysyi, olenko raskaana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mää kirjoitti:

Hain opettajan sijaisuutta, en tullut valituksi. Sain varmaan 7-9 kirjettä että en tullut valituksi tehtävään. Siis postin kautta kirjeitä, muutaman kuukauden välein. Olisin kyllä ymmärtänyt että en tullut valituksi yhdenkin kirjeen perusteella.

Opiskeluaikana hain harjoittelupaikkaa opetusministeriöstä, minulla meni 4 tuntia matkoihin ja puolisen tuntia haastatteluun. Haastattelu alkoi sillä, että 2 haastattelijaa ottivat itselleen kahvia, minulle siitä ei kuulema voitu tarjota koska määrärahat tms ei kuulema riitä, mikä tuntui epäuskottavalta ja hieman töykeältä. Haastattelun lopulla haastattelija kysyi missä vaiheessa opintoni ovat, olin juuri palauttanut kandin. He kuulema ovat palkanneet yleensä maisteriopintojen loppuvaiheessa olevan harjoittelijan. Opintojen vaihe kävi ilmi CV:stäni, ei sitä kysymistä varten olisi tarvinnut haastatteluun pyytää. En tullut valituksi tehtävään.

Harjoittelupaikan haastatteluksi yllättävä, koska ei kai OKM voisi tiskin alta tarjota täysin palkatonta harjoittelupaikkaa, jos haastateltava on hakenut ilmoituksen kautta? Vai voisiko? Eli olisiko hakijan pitänyt vakuuttaa, että saa kyllä täyden harjoitteluapurahan vai mistä on kyse. Ehkä et tarttunut vihjeisiin, että rahan pitäisi tulla muualta kuin työnantajalta?

Mistä ihmeestä sinä oikein puhut? Eihän tuossa mainittu mitä kautta hän oli haastatteluun edes päätynyt eikä palkastakaan tuossa puhuttu mitään.

Palkasta ei tosiaan puhuttu. Haki harjoittelupaikkaa, jonka vuoksi matkusti kaukaa, joten jostain oli kuullut avoimesta harjoittelupaikasta. Haastattelussa vihjattiin, ettei ole resursseja edes haastateltavan kahviin, ja sitten lopuksi että ovat yleensä palkanneet maisterivaiheen lopussa olevan. Silti olivat kutsuneet kandivaiheessa olevan haastatteluun. Millä siinä vakuuttaisi paitsi harjoitteluapurahalla, motivaatiolla työskennellä vaikka ilmaiseksi, halulla tehdä opinnäyte paikkaan tms? 

Harjoittelupaikkaa voi hakea myös itse ilman, että mitään ilmoitusta on yhtään missään. Ja veikkaisin, että tuommoisen paikan ollessa kyseessä suoraan koululta lienee kytkökset opettajien kautta paikkoihin, jonne todennäköisesti haluavat oman koulunsa oppilaita myös jatkossa ja useammasta koulusta voi olla halukkaita sinne tulemaan.

Kahvijuttu itsessään oli vain osoitus henkilöiden tökeröstä käytöksestä, tuskin mikään vihje ilmaisesta työstä.

Tämä koski erästä virkaa viime vuosituhannen puolella. Hakijoita ko. paikkaan oli muistaakseni kahdeksan. Kävin haastattelusssa, en tullut valituksi, pääsin ensimmäiseksi varalle. Muutaman kuukauden kuluttua oli samassa kunnassa täysin vastaava toinen virka auki. Hain luonnollisesti sitäkin. Nyt minua ei kutsuttu edes haastatteluun, vaikka hakijat olivat suureksi osaksi samoja ja haastattelijat olivat samoja. Siis en tietenkään tullut valituksi.

Tuolloin vielä lähetettiin joistakin paikoista hakijoille hakijaluettelo ja tiedot valintaprosessissa. Huvittavana piirteenä voisi mainita, että joskus valitsevasta lautakunnasta tai muusta ryhmästä poistui parhaimmillaan kaksi-kolmekin tyyppiä esteellisenä valinnan ajaksi. Sukulaisten suosimisesta ei tietenkään ole kyse.

Olen ollut nuorena ja kokemattomana kiintiöhaastateltavana, että valittu näytti ylivertaisen pätevältä.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut nuorena ja kokemattomana kiintiöhaastateltavana, että valittu näytti ylivertaisen pätevältä.

Minä olen ollut myös vanhana ja kokeneena kiintiöhaastateltavana.

Vähän offtopikki, mut työkkärissä kävin kerran kyselemässä työstä ja koulutuksesta ja se virkailija (joku nuori poika) ihan tosissaan alkoi kyselemään multa, että miten HÄN pääsisi samaan koulutukseen kun mikä mulla oli. Hän ei huomannut mitään vikaa käytöksessään, vaan mun piti oikein erikseen sille sanoa, että jos nyt kuitenkin keskityttäis tähän mun asiaan, eikä hänen. Että noita nykyajan käytösrampoja...