Mies hermostuu kaikesta- Neuvoja?
Olemme olleet avomiehen kanssa pian 10 vuotta avoliitossa.
Mies on ollut aina hieman äkkipikainen. Nyt kuitenkin tuntuu, että tässä viimeisen vuoden aikana tilanne on " räjähtänyt käsistä" mies hermostuu pienistäkin asioista sekä syyttää minua kaikesta.
Hän on välillä jotenkin alakuloinen ja kun yritän kysyä syytä, niin mies vastaa, että kun ei ole harrastuksia ( sanoi haluavansa urheilla)
Olen yrittänyt kannustaa miestä urheilemaan, mutta koskaan ei lähde lenkille. Sitten kuitenkin jostain kumman syystä saattaa sanoa minulle " sinun takia en ehtinyt lenkille".
Mies ei myöskään halua, että teen ruokaa, vaan hänen pitää päästä keittiöön joka kerta. Sitten saattaa sanoa minulle " Olisin halunnut mennä paikkaa X, mutta en ehtinyt ruuan teon takia" ja tätä ennen olin ystävällisesti tarjoutunut tekemään ruokaa, mutta korotti ääntä että ei käy.
Mies korottaa ääntä myös joka asiasta. Jos jokin tavara on hukassa, niin huutaa siitä tai jos en heti ymmärrä jotain asiaa ja kysyn toisen kerran , niin mies hermostuu tai jos pitää yhtäkkiä tehdä tai mennä jonnekin, niin hänen hermot pettää täysin.
Onko kukaan samassa tilanteessa? Mikä miestä vaivaa?
Kommentit (64)
Ihan ero. Et ole omaishoitaja etkä terapeutti.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ero. Et ole omaishoitaja etkä terapeutti.
AP:n mukaan ovat avopari, eli ei tarvitse edes erota.
Kuulostaa masentuneelta. Tiedätkö, onko hän hakenut mistään itselleen apua?
Yritä nyt vaan selvittää mieheltä itseltään, mikä on ongelma. Ei tuo normaalilta kuulosta. Onko masentunut, työstressiä, tms.
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt sinuun
Kuulostaa enemmänkin kyllästyneeltä omaan tilaanteeseensa. Purkaa vihan sitten lähimpään ihmiseen.
Vierailija kirjoitti:
Yritä nyt vaan selvittää mieheltä itseltään, mikä on ongelma. Ei tuo normaalilta kuulosta. Onko masentunut, työstressiä, tms.
Olen yrittänyt kysyä varovasti useamman kerran, mutta en saa mitään muuta vastausta kuin tuon, että häntä harmittaa kun ei ehdi harrastamaan. Tätä en ymmärrä, kun olen nimenomaan kannustanut harrastamaan, mutta ei halua mennä ja lopulta se kääntyy niin, että se on minun vika, kun hänellä ei ole harrastuksia. On myös sanonut, että harmittaa kun ei ole kavereita ja siihenkin olen sanonut, että harrastuksista niitä voisi löytyä, mutta kun ei halua tehdä mitään.
Ap
Pystytkö keskustlemaan hänen kanssaan? Vai vetäytyykö hän tuon kiukkunsa taakse? Oletko kertonut havainnostasi hänelle?
Ei ole kokemusta tuosta. Mutta ei kai tuossa muuta voi, kuin antaa toiselle mahdollisimman paljon tilaa.
Jos sinulla ei ole hänelle mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään. Jos hän ei tykkää hiljaisuudestakaan, älä ole ylimielinen, ts. muista edellä mainittu periaate.
Anna hänelle enemmän valtaa, jotta osoitat rakkauttasi. Ellei se auta, sinä et voi häneen vaikutaa helpottavasti.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lukemisen tuossa kohtaa, kun väitettiin kipuja psyykkisiksi oireiksi.
Yhden kaverin ex-vaimo oli just tommonen, että meinasi, että esim. miehen selkäkivut johtuu psyykkisistä oireista. Totesin hänelle sitten, että tuollaisia puhuu vain ihminen, jolla ei ole selkä oikeasti ikinä ollut kipeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt sinuun
Kuulostaa enemmänkin kyllästyneeltä omaan tilaanteeseensa. Purkaa vihan sitten lähimpään ihmiseen.
Minusta itsestä tuntuu turhauttavalta se, että minulle huudetaan kun pitää ruokaa tehdä, mutta kun tarjoudun auttamaan niin suuttuu ja huutaa, että hän haluaa itse tehdä ruokaa. En tiedä mitä teen, kun en kelpaa mihinkään enkä enempää pysty sen takia auttamaan.
Ap
Unohda kaikki keskustelut yoistaiseksi, jos mies ahdistuu niistä. Suhteen tärkeimmät osat eivät ole verbaalisia.
Älä ajaudu vänkäämään, äläkä myöskään korosta, että niin teet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ero. Et ole omaishoitaja etkä terapeutti.
AP:n mukaan ovat avopari, eli ei tarvitse edes erota.
Tämä voi tulla sinulle yllätyksenä, mutta avoliitoistakin erotaan 😁
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kokemusta tuosta. Mutta ei kai tuossa muuta voi, kuin antaa toiselle mahdollisimman paljon tilaa.
Jos sinulla ei ole hänelle mitään hyvää sanottavaa, älä sano mitään. Jos hän ei tykkää hiljaisuudestakaan, älä ole ylimielinen, ts. muista edellä mainittu periaate.
Anna hänelle enemmän valtaa, jotta osoitat rakkauttasi. Ellei se auta, sinä et voi häneen vaikutaa helpottavasti.
Hänellä on kyllä valtaa ihan jatkuvasti. En voi sitä enempää antaa. Kaikkeni olen yrittänyt.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt sinuun
Kuulostaa enemmänkin kyllästyneeltä omaan tilaanteeseensa. Purkaa vihan sitten lähimpään ihmiseen.
Minusta itsestä tuntuu turhauttavalta se, että minulle huudetaan kun pitää ruokaa tehdä, mutta kun tarjoudun auttamaan niin suuttuu ja huutaa, että hän haluaa itse tehdä ruokaa. En tiedä mitä teen, kun en kelpaa mihinkään enkä enempää pysty sen takia auttamaan.
Ap
Sano hänelle vilpittömästi, että huutamista et siedä. (Jos et sitä siedä.)
Älä tyrkytä itseäsi. Apua ei voi tyrkyttää. Sano, että rakas, olen käytettävisdä kun sinä tarvitset!
-eri
Kuulostaa täsmälleen minun mieheltäni! Siis ihan oikeasti. Olen huomannut, että mikään, mitä minä teen tai sanon niin ei auta. Ei auta olla ystävällinen ja ymmärtäväinen, ei auta huutaminen (pahentaa vaan) ei auta keskustelu, ei auta myöskään se että sulkeudun täysin ja olen vain hiljaa. En itsekään tiedä mitä tekisin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lopetin lukemisen tuossa kohtaa, kun väitettiin kipuja psyykkisiksi oireiksi.
Yhden kaverin ex-vaimo oli just tommonen, että meinasi, että esim. miehen selkäkivut johtuu psyykkisistä oireista. Totesin hänelle sitten, että tuollaisia puhuu vain ihminen, jolla ei ole selkä oikeasti ikinä ollut kipeä.
Sinulla ei ole sisälukutaitoa: tuolla kerrotaan, että masennus voi oireilla kipuna, mutta ei väitetä, että kipu olisi aina sama asia kuin psyykkinen oire.
Testot laskee vanhetessa ja noh .,..se parisuhde on sen jälkeen vaaan tee töitä ja tuo rahaa suhde.
Kellään mitään neuvoja?
Ap