"Ei kukaan enää tee noin", mitä vanhan ajan tapoja sinulla on?

Kerran jouduin lainaamaan pojan boxereita, ei vasn käy reiteen.. m-67

Vierailija kirjoitti:

Tiskaan käsin. Tosin se johtuu siitä, että tiskikone sanoi sopimuksensa irti muutama päivä sitten.

 Minä olen tiskannut käsin viimeiset 26v, ei ole ollut konetta.  Säästynyt se 300-500€ rahaa per kone, tuossa ajassa olisi varmasti pari kolme konetta jo hajonnut. Lisäksi tulee puhdasta nopeammin. Taatusti puhtaita joka veitsi ja haarukka kun jokaisen yksitellen pesee. Käsitiskiaineetkin maksaa murto-osan siitä mitä koneaineet. Eikä voi unohtaa sitäkään että monta konetta jäänyt tekemättä ja eivät ole ongelmajätteenä missään minun jäljiltäni.

Vierailija kirjoitti:

Sovin tapaamisista ajoissa kellontarkalleen ja sitovasti. En pidä yhtään nykyajan "kattellaan" -kulttuurista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että minua roikotetaan varalla, jos ei parempaakaan tekemistä tule. Tai sitten viestitellään viime hetkellä tapaamisaikamuutoksista, ärsyttävää aikani tuhlaamista.

Tämä on nykynuorissa suunnilleen raivostuttavin piirre että mitään ei voi sopia. Omatkin jo aikuiset lapset kuvittelee että minä istun aina kotona ja kaapit on täynnä ruokaa ja he voivat mitään ilmoittamatta tulla syömään. Joskus ilmoittavat että tullaan viikonloppuna käymään, mutta ei näy eikä kuulu, ei peruta eikä pyydellä anteeksi. Ruokia on ostettu kymmenien eurojen edestä heitä varten.  Sitten kun ajattelee että taas turha lupaus eivät kuitenkaan tule, enkä osta ruokia, niin ihan taatusti ovat ovella. Kyllä oon epäonnistunut tässä kasvatusasiassa. Ylimielistä käytöstä kun ei oteta toisen aikatauluja tms huomioon. Enkä kuulemma ole ainoa jonka lapset näin käyttäytyy.

Vierailija kirjoitti:

Nuoriso on kärkäs arvostelemaan vanhempien ihmisten tapoja että ei "kukaan" enää tee noin, vaikka ihminen olisi vaikka 40 vuotta tehnyt samoin. Nuorisolla ei ole elämänkokemusta, vaan kuvittelevat että heidän tapansa on ainoa oikea, mikä on virhe.

Joskus iltapäivälehtiin tulee otsikoita siitä, kuina TikTokissa on esitetty joku niksi nerokkaana kikkana, vaikka kyseessä on ikivanha asia, mikä meidän ikäisille on ollut aina itsestään selvää.  Aloittaja on itse vm-64 ja koko aloitus perustuu siihen, kun puhuin vapaaehtoistyössä yhdessä siivotessamme että ostin kotiin hyvän harjan, niin 79-vuotias! tuttu kysyi, että vieläkö te nuoret (nuoret, hih) sellaisia käytätte.  Kiva huomata, ettei se niin erikonen olekaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sovin tapaamisista ajoissa kellontarkalleen ja sitovasti. En pidä yhtään nykyajan "kattellaan" -kulttuurista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että minua roikotetaan varalla, jos ei parempaakaan tekemistä tule. Tai sitten viestitellään viime hetkellä tapaamisaikamuutoksista, ärsyttävää aikani tuhlaamista.

Tämä on nykynuorissa suunnilleen raivostuttavin piirre että mitään ei voi sopia. Omatkin jo aikuiset lapset kuvittelee että minä istun aina kotona ja kaapit on täynnä ruokaa ja he voivat mitään ilmoittamatta tulla syömään. Joskus ilmoittavat että tullaan viikonloppuna käymään, mutta ei näy eikä kuulu, ei peruta eikä pyydellä anteeksi. Ruokia on ostettu kymmenien eurojen edestä heitä varten.  Sitten kun ajattelee että taas turha lupaus eivät kuitenkaan tule, enkä osta ruokia, niin ihan taatusti ovat ovella. Kyllä oon epäonnistunut tässä kasvatusasiassa. Ylimielistä käytöstä kun ei oteta toisen aikatauluja tms huomioon. Enkä kuulemma ole ainoa jonka lapset näin käyttäytyy.

Lasten kasvatus ei lopu siihen, että  he täyttävät 18. Kyllä minä edelleen sanon omilleni, jotka ovat jo 30 ja 28 ja vuosia asuneet omillaan, jos on tarpeen. Yleensä kysyn, että kasvatinko minä teidät noin. Perille menee. Harvoin noita tilanteita tulee, mutta joskus, jotain pientä, esim. jos eivät vie lautasia pois pöydästä kun ovat meillä syömässä ja tällaista aika pikkujuttua. Aikatauluissa osaavat pysyä, siihen ovat pienestä pitäen oppineet, että niistä pidetään kiinni. 

Leivon itse karjalanpiirakoita ja mureita ässiä.

Vierailija kirjoitti:

Onkohan tv-sarjojen ja elokuvien tallennusten katsominen (tallennettavan digiboxin kautta) vanhanaikaista? Teen sitä ja olen pulassa, kun laitteeni joskus hajoaa, sillä uudemmilla systeemeillä ei pysty katsomaan yhtä kätevästi pikakelauksella.

En ole koskaan kuullut digiboksista johon laitetaan kasetti. Yleensä digiboksit tallentaa....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Ainahan kaunokirjoituksen oppimiseen on aika riittänyt, miksei enää nykyään riittäisi?

Käsin kirjoittaminen joidenkin opettajien mukaan edistää muutakin oppimista.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.

Luen paperisia kirjoja.

Tilaan useampaa lehteä.

Keitän perunoita kuorineen.

Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.

Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D

Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.

No, moni ihminen tuntuu ketiiävän perunst kuorittuina tai sitten ei keitä perunoita ollenkaan, vaan syö joþsin muuta.

Useampikin lasten kaveri on ollut meillä ruokapöydässä ihmeissään keitetyn perunan kuorimisen kanssa.

lammitan kaikki ruuat paistinpannulla tai pienessa poyta sahkouunissa, en ikina kayta mikroa, en omista sita enka syo mikroruokaa muuallakaan...

Teetän valokuvat. Soitan onnitellakseni. 

t. kalkkis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiskaan käsin. Tosin se johtuu siitä, että tiskikone sanoi sopimuksensa irti muutama päivä sitten.

 Minä olen tiskannut käsin viimeiset 26v, ei ole ollut konetta.  Säästynyt se 300-500€ rahaa per kone, tuossa ajassa olisi varmasti pari kolme konetta jo hajonnut. Lisäksi tulee puhdasta nopeammin. Taatusti puhtaita joka veitsi ja haarukka kun jokaisen yksitellen pesee. Käsitiskiaineetkin maksaa murto-osan siitä mitä koneaineet. Eikä voi unohtaa sitäkään että monta konetta jäänyt tekemättä ja eivät ole ongelmajätteenä missään minun jäljiltäni.

Loppujen lopuksi se kone ei kovin paljoa nopeuta tiskaamista. Koneen täyttö ja tyhjennys vie aikaa. Käsin tiskaamalla astiat on saman tien kuivauskaapissa valmiina. Ja tosiaan, ne koneet hajoilee 2-3 vuoden välein.

m56

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Ainahan kaunokirjoituksen oppimiseen on aika riittänyt, miksei enää nykyään riittäisi?

Käsin kirjoittaminen joidenkin opettajien mukaan edistää muutakin oppimista.

Käsin tekeminen harjaannuttaa aivoja. Sen on myöntänyt jo "kapitalistinenkin tiedemies".

Käytän paperikalenteria sähköisen ohella. 6-kymppinen mieskollega huomasi ja kehotti luopumaan paperisesta. Olen sen verran nykyaikainen, etten tottele miesten käskyjä, joten jatkan tänäkin vuonna vanhanaikaista tapaani.

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Katson TV:stä ja kuuntelen radiosta ohjelmia.

Luen paperisia kirjoja.

Tilaan useampaa lehteä.

Keitän perunoita kuorineen.

Olen ollut yhdessä saman naisen(olen mies) kanssa 30v.

Onko perunoiden keittäminen vanhanaikaista vai mitä se tekee listalla? :D

Ihmettelee N27, joka keittää perunat samalla lailla.

Kyllä kuoriperunat on niin sou laaaast siison. Meillä teinit ei koskaan halua kuoriperunoita. Ja jos niitä on, niin syövät kuorineen. Ei viitsi vaivautua kuorimaan. No, onhan niissä kai ne vitamiinit juuri kuorissa. Nykyisin kuoriperunoita syö vain Antti Litja mielensäpahoittajassa, karvalakki päässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kirjoitan kynällä, kirjoitan yleensä kaunoa.

Samaa teen. Harmi vaan, että lapseni eivät osaa lukea kunnolla heille antamiani onnittelukortteja.

Yliopiston historian koulutusohjelmassa oli aikoinaan yhdellä kurssilla teemana vanhat käsialat, jotta osaisi lukea vaikkapa 1800-luvun kirkonkirjoja, joita käytetään sukututkimuksessa.

Suoritin tämän kurssin keväällä 2021. :-)

T. Opiskelija 23v

Vierailija kirjoitti:

Käytän paperikalenteria sähköisen ohella. 6-kymppinen mieskollega huomasi ja kehotti luopumaan paperisesta. Olen sen verran nykyaikainen, etten tottele miesten käskyjä, joten jatkan tänäkin vuonna vanhanaikaista tapaani.

Entä jos kehotuksen olisi sanonut nainen?

Vierailija kirjoitti:

Assburger kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin kirjoitan kaunoa. Ja tosoaan, monet lapset ja nuoret ei tunnu sitä osaavan lukea. Mutta se on heidän ongelmansa, minä en kirjoitustyyliäni ala muuttamaan sen takia, ettei lapsille opeteta perustaitoja.

Ei kauno ole perustaito. Sitä ei opeteta lapsille siksi, että sen opettaminen vie oikeasti aikaa, ja koska nykyään ei enää kirjoiteta kovin paljon käsin, se on vähän turha opetussuunnitelmassa, kun kaikenlaista muutakin pitää sinne mahtua.

Ainahan kaunokirjoituksen oppimiseen on aika riittänyt, miksei enää nykyään riittäisi?

Käsin kirjoittaminen joidenkin opettajien mukaan edistää muutakin oppimista.

Käsin tekeminen harjaannuttaa aivoja. Sen on myöntänyt jo "kapitalistinenkin tiedemies".

Niin sitten erinäisistä motorisista vaikeuksista kärsiviä juoksutetaan toimintaterapeutilla.

Eikä maksa paljon...

Taisi olla omalla kohdallani toimintaterapiaa se kaunokirjoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sovin tapaamisista ajoissa kellontarkalleen ja sitovasti. En pidä yhtään nykyajan "kattellaan" -kulttuurista. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että minua roikotetaan varalla, jos ei parempaakaan tekemistä tule. Tai sitten viestitellään viime hetkellä tapaamisaikamuutoksista, ärsyttävää aikani tuhlaamista.

Tämä on nykynuorissa suunnilleen raivostuttavin piirre että mitään ei voi sopia. Omatkin jo aikuiset lapset kuvittelee että minä istun aina kotona ja kaapit on täynnä ruokaa ja he voivat mitään ilmoittamatta tulla syömään. Joskus ilmoittavat että tullaan viikonloppuna käymään, mutta ei näy eikä kuulu, ei peruta eikä pyydellä anteeksi. Ruokia on ostettu kymmenien eurojen edestä heitä varten.  Sitten kun ajattelee että taas turha lupaus eivät kuitenkaan tule, enkä osta ruokia, niin ihan taatusti ovat ovella. Kyllä oon epäonnistunut tässä kasvatusasiassa. Ylimielistä käytöstä kun ei oteta toisen aikatauluja tms huomioon. Enkä kuulemma ole ainoa jonka lapset näin käyttäytyy.

Lasten kasvatus ei lopu siihen, että  he täyttävät 18. Kyllä minä edelleen sanon omilleni, jotka ovat jo 30 ja 28 ja vuosia asuneet omillaan, jos on tarpeen. Yleensä kysyn, että kasvatinko minä teidät noin. Perille menee. Harvoin noita tilanteita tulee, mutta joskus, jotain pientä, esim. jos eivät vie lautasia pois pöydästä kun ovat meillä syömässä ja tällaista aika pikkujuttua. Aikatauluissa osaavat pysyä, siihen ovat pienestä pitäen oppineet, että niistä pidetään kiinni. 

Mun äitini toimi ennen noin, mutta muutti tapansa, kun aloin kasvattaa häntä.

Kun käyttäytyi huonosti, kysyin "kuka sinut on opettanut käyttäytymään noin", "ennen tuollainen ehkä oli hyväksyttävää, mutta ei nykyään" jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytän paperikalenteria sähköisen ohella. 6-kymppinen mieskollega huomasi ja kehotti luopumaan paperisesta. Olen sen verran nykyaikainen, etten tottele miesten käskyjä, joten jatkan tänäkin vuonna vanhanaikaista tapaani.

Entä jos kehotuksen olisi sanonut nainen?

Sama lopputulos tietenkin. Mitä kuvittelit?