Etäkoulukeskustelu
Miten nuo lääkärit kommentoi ihan lillukanvarsia vanhemmista jotka joutuu jäämään hoitamaan lapsia etäkouluun? Siksipä juuri 1-3 jää lähikouluun ettei tarvi vanhempaa kotiin.
Lisäksi etäkoulua ollaan laittamassa rokottamattomien vanhempien syyksi.
En ymmärrä baarien aukiolon vertaamista kouluihin. Mitä tekemistä niillä on keskenään?
Useat koululaiset ovat joutuneet olla karanteenissa ja siitäkin selvitty vaikka karanteenissa ei ole etäopetusta.
Miksei keskustella asiasta? Miksi keskustellaan asian vierestä?
Kommentit (228)
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellainen kysymys, että jos meidän 7-, 8- ja 10-vuotiaat jää etäopetukseen, niin kuka maksaa mun palkan siltä ajalta kun oon kotona heitä valvomassa? Kuka kouluttaa mulle sijaisen ja mistä ylipäänsä löydetään sijainen tähän hätään?
Lue nyt ihan ensin stm:n suunnitelmat.
Odotan edelleen tietoa siitä, miksi juuri Suomessa pitää siirtää lapset etäkouluun ja muut Pohjoismaat ei ole tällaisessa tilanteessa? Alapeukkua tulee, vastauksia ei. Niitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella opettajalla on halutessaan ollut mahdollisuus saada kaksi rokotusta. On omaa ajattelemattomuutta, jos ei ole rokotesuojaa hakenut. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmansista rokotteista on omikronia vastaan hyötyä vain 70+ vuotiaille. Muille omikron on itsessään niin lievä, että erityistä lisäsuojaa ei tarvita. Vielä kun altistuskaranteeneista luovuttaisiin ja lyhennetään sairastuneiden eristäminen 5 päivään niin tilanne vastaa normaalia flunssakautta.
Suomen kaikki johtavat infektiotautien lääkärit, myös Lastensairaalan lääkärit, ovat sitä mieltä ettei etäkoulusta ole lapsille tai yhteiskunnalle hyötyä. Miksi ette usko heitä? Luuletteko oikeasti olevanne tässä asiassa parempia asiantuntijoita?
Kukaan heistä ei ole kuitenkaan sanonut mitä pitäisi tehdä, jotta nyt ylikuormittunut sairaanhoito saataisiin kuriin. Mielestäni tämä on juuri yksi epäkohta asiantuntijoilla. Kerrotaan mitä ei kannata tehdä, mutta i sitä mitä kannattaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella opettajalla on halutessaan ollut mahdollisuus saada kaksi rokotusta. On omaa ajattelemattomuutta, jos ei ole rokotesuojaa hakenut. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmansista rokotteista on omikronia vastaan hyötyä vain 70+ vuotiaille. Muille omikron on itsessään niin lievä, että erityistä lisäsuojaa ei tarvita. Vielä kun altistuskaranteeneista luovuttaisiin ja lyhennetään sairastuneiden eristäminen 5 päivään niin tilanne vastaa normaalia flunssakautta.
Suomen kaikki johtavat infektiotautien lääkärit, myös Lastensairaalan lääkärit, ovat sitä mieltä ettei etäkoulusta ole lapsille tai yhteiskunnalle hyötyä. Miksi ette usko heitä? Luuletteko oikeasti olevanne tässä asiassa parempia asiantuntijoita?
En luule, vaan tiedän olevani opetuksen asiantuntija ja tiedän, miten opetus kannattaa järjestää eri tilanteissa.
Miksi kuvittelet, että etäkoulu olisi epidemiatilanteen kannalta välttämätön toimenpide? Ainoa peruste etäkoululle kun on koronaepidemia ja jos lääketieteen asiantuntijoiden mielestä etäkoulu ei auta epidemian hillitsemisessä, miksi etakoulua silti tarvittaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku vastata, mikä erottaa Suomen muista Pohjoismaista tai vaikkapa Britanniasta siinä, että juuri täällä pitäisi siirtää lapset etäkouluun ja siellä ei?
Eikös tanskalaiset laittaneet koulut kiinni joulukuussa? Norjassakin oli joulukuussa etäopetusta. Ruotsi siis ainoa, jossa ei reagoida Suomen lisäksi.
Ja oliko tällä sululla mitään vaikutusta epidemiaan, ei ollut.
Vierailija kirjoitti:
Odotan edelleen tietoa siitä, miksi juuri Suomessa pitää siirtää lapset etäkouluun ja muut Pohjoismaat ei ole tällaisessa tilanteessa? Alapeukkua tulee, vastauksia ei. Niitä ei ole.
Odota mitä odotat.
Mailla on ollut erilaisia strategioita ja tilanteita koko ajan.
Esimerkiksi Tanskassa on ollut koulut pitkiä aikoja KIINNI tässä matkan varrella. Siis kiinni, ei etänä. Ja siellä oli koko maa kiinni ennen joulua.
Vierailija kirjoitti:
Meillä sairastui 20% opettajista koronaan, onneksi joululoman aikana, mutta kun sen suhteuttaa koulujen alkuun ovat koulut joka tapauksessa kaaoksessa olipa kyse etä- tai lähipetuksesta.
Osalla oppilaista päivän ainoa ruokailu on koulussa. Koulu voi olla ainoa paikka, jossa voi ylipäätään opiskella.VAnhemilla ei ole mahdollisuutta tai osaamista tukea lasta etäopetuksessa, joten haastetta kyllä riittää mikä olisi oikein.
Jos mietttii myös abikevääseen siirtyviä lukiolaisia, niin mitä he ovat saaneet lukiosta irti koko luokionsa ajan ja joka on ollut kolmisen vuotta oppimista koronan varjossa?
Omikron jatkaa kulkuaan olipa koulut etänä tai lähiopetuksessa. Eiköhän yksi tärkeä asia kouluissa ole opettajat ja jos heitä ei ole on tilanne haastava koululle sekä oppilaille? Sijaisia ei joka paikkaan riitä ja oppilaat eivät luokissa opiskele, jos on luokkakavereiden kanssa kivempaa harrastaa älämölöä ilman valvontaa.
Paljon on tänään päättäjillä miettimistä MInäkin luettelin vain osan haasteista, mitä henkilökuntapula voi aiheuttaa saati millaisia eri tilanteita oppilailla onkaan.
Meillä ei yhteiskunnassa riitä kapasiteetti omikronin varalta, joten ainoa keino taitaa pian olla löysäämällä eristyksien ja karanteenien pituutta sekä vaan mennä ihmisten sekaan.
Kävin lukion osittain etänä oman sairastumisen takia. Välillä tein puolikin vuotta koulua kotoa käsin. Olin läsnä lukiossa varmaan 1,5v pätkittäin ja loput kotona. Hyvin meni ja kirjoitin hyvät paperit. Ymmärrän, että kaikki eivät tähän pysty, mutta herääkin kysymys, että miten pärjäävät jatko-opiskeluissa, jos eivät pysty opiskelemaan itsenäisesti? Toki kavereiden puute rassaa ainakin osaa. Lukiossa koulukaverit ovat toki tärkeitä. Oppimistulokset eivät ainakaan osalla tule tippumaan olennaisen paljoa etäopetuksessa. Toisilla, vähän heikommilla on tietysti vaikeampaa. Luulisi, että opettajat olisivat jo päässeet etäopetuksen saloihin kiinni. Lukiossa muutenkaan ei enää pidetä kädestä ja vahdita siellä tunnilla miten menee, vaan pitää joka tapauksessa osata ohjautua itsekin, vaikka olisi lähiopetuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Odotan edelleen tietoa siitä, miksi juuri Suomessa pitää siirtää lapset etäkouluun ja muut Pohjoismaat ei ole tällaisessa tilanteessa? Alapeukkua tulee, vastauksia ei. Niitä ei ole.
Koska Norjassa ja Tanskassa tämä tehtiin jo Omikronin alussa. Ruotsissa han tartunnat myös ovat nyt taas räjähtäneet käsiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaisiko joku vastata, mikä erottaa Suomen muista Pohjoismaista tai vaikkapa Britanniasta siinä, että juuri täällä pitäisi siirtää lapset etäkouluun ja siellä ei?
Eikös tanskalaiset laittaneet koulut kiinni joulukuussa? Norjassakin oli joulukuussa etäopetusta. Ruotsi siis ainoa, jossa ei reagoida Suomen lisäksi.
Tanskassa aloitettiin joululoma hieman aikaisemmin, mutta kouluihin palataan nyt normaalisti. Norjassa koulut alkoivat tällä viikolla lähiopetuksessa. Kaikissa näissä maissa on vähintään yhtä vaikea tai vaikeampi koronaepidemia kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella opettajalla on halutessaan ollut mahdollisuus saada kaksi rokotusta. On omaa ajattelemattomuutta, jos ei ole rokotesuojaa hakenut. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmansista rokotteista on omikronia vastaan hyötyä vain 70+ vuotiaille. Muille omikron on itsessään niin lievä, että erityistä lisäsuojaa ei tarvita. Vielä kun altistuskaranteeneista luovuttaisiin ja lyhennetään sairastuneiden eristäminen 5 päivään niin tilanne vastaa normaalia flunssakautta.
Suomen kaikki johtavat infektiotautien lääkärit, myös Lastensairaalan lääkärit, ovat sitä mieltä ettei etäkoulusta ole lapsille tai yhteiskunnalle hyötyä. Miksi ette usko heitä? Luuletteko oikeasti olevanne tässä asiassa parempia asiantuntijoita?
En luule, vaan tiedän olevani opetuksen asiantuntija ja tiedän, miten opetus kannattaa järjestää eri tilanteissa.
Miksi kuvittelet, että etäkoulu olisi epidemiatilanteen kannalta välttämätön toimenpide? Ainoa peruste etäkoululle kun on koronaepidemia ja jos lääketieteen asiantuntijoiden mielestä etäkoulu ei auta epidemian hillitsemisessä, miksi etakoulua silti tarvittaisiin?
Nämä pilipalipellet eivät tunne koulujen todellisuutta. Eivätkä poliitikot.
Heille se lähiopetus on sitä mitä he itse sai joskus viime vuosituhannella. Se ei ole ollut sitä enää pitkään aikaan, eikä todellakaan ole sitä nyt korona-aikana. Se on vain kaaosta.
Ja se etäopetus ostaa aikaa hoitaa ihmisten rokotesuojaa kuntoon, millä saadaan vaimennettua sitä iskua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitenköhän mahtaa erityisen tuen tarpeen omaavien lasten lähiopetuksen käyvän? Oma ekaluokkalainen tarvitsee tukea koulunkäynnissä ja olisi hankalaa jos ei olisi mahdollista lähiopetukseen..
Olisi tärkeää päästää niiden perheiden lapset etäopetukseen, joilta se onnistuu helposti. Tämä turvaisi lopuille, myös erityisopetusta tarvitseville, turvallisemman lähiopetuksen.
On väärin pakottaa perheitä ottamaan lapsia kotikouluun, jossa kustannetaan itse oppimateriaali ja vastataan itse myös opetuksesta!
Ei taida teitä sitten korona ollenkaan huolettaa kun mittaat rahassa mikä on tärkeintä.
Miksi siis osalle pitäisi etämahdollisuus antaa ja toisille ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella opettajalla on halutessaan ollut mahdollisuus saada kaksi rokotusta. On omaa ajattelemattomuutta, jos ei ole rokotesuojaa hakenut. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmansista rokotteista on omikronia vastaan hyötyä vain 70+ vuotiaille. Muille omikron on itsessään niin lievä, että erityistä lisäsuojaa ei tarvita. Vielä kun altistuskaranteeneista luovuttaisiin ja lyhennetään sairastuneiden eristäminen 5 päivään niin tilanne vastaa normaalia flunssakautta.
Suomen kaikki johtavat infektiotautien lääkärit, myös Lastensairaalan lääkärit, ovat sitä mieltä ettei etäkoulusta ole lapsille tai yhteiskunnalle hyötyä. Miksi ette usko heitä? Luuletteko oikeasti olevanne tässä asiassa parempia asiantuntijoita?
Kukaan heistä ei ole kuitenkaan sanonut mitä pitäisi tehdä, jotta nyt ylikuormittunut sairaanhoito saataisiin kuriin. Mielestäni tämä on juuri yksi epäkohta asiantuntijoilla. Kerrotaan mitä ei kannata tehdä, mutta i sitä mitä kannattaisi.
Teho-osastoilla on aiempaa vähemmän potilaita. Aiemmin juuri tehohoitokapasiteetti on ollut keskeinen kriteeri rajoitustoimille. Tavallisia sairaalapetejä ja normaalia sairaanhoitoa voidaan kyllä laajentaa. Muut maat ovat kyenneet hoitamaan merkittävästi suurempia potilasmääriä. Koululaisia ei pidä laittaa kärsimään sen vuoksi, että Suomessa pihistellään sairaanhoidon resursseja.
Vierailija kirjoitti:
Ensin kannattaisi tehdä se päätös että joululomaa jatketaan viikolla. Toisaalta tuon etäkoulukeskustelun aloittaminen nyt eikä joulukuun alussa on ehkä jo myöhäistä. Kyse on tammi-helmikuusta ja nyt vasta kysymys esitettiin.
On pöyristyttävää, että koronan torjunnasta ovat johtajuus ja suunnitelmallisyys edelleen, kohta kahden vuoden jälkeen, tipotiessään. Mitään ei edelleenkään kyetä ennakoimaan eikä toteuttamaan ajoissa. Kaiken päälle saa seurata niin eri hallintoinstanssien ja poliitikkojen kuin kansalaisten riitelyä. Marinin olisi kannattanut hyväksyä Niinistön ehdotus koronanyrkistä, koska ei ole itse osannut virtaviivaistaa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihan sellainen kysymys, että jos meidän 7-, 8- ja 10-vuotiaat jää etäopetukseen, niin kuka maksaa mun palkan siltä ajalta kun oon kotona heitä valvomassa? Kuka kouluttaa mulle sijaisen ja mistä ylipäänsä löydetään sijainen tähän hätään?
Ihan sellainen vastaus, että lue uutisia. Sun 7- ja 8-vuotias menee kouluun joka tapauksessa ja 10-vuotiaan on hyvä oppia vähän omatoimisuutta. Jos on erityisoppilas pääsee sekin kouluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella opettajalla on halutessaan ollut mahdollisuus saada kaksi rokotusta. On omaa ajattelemattomuutta, jos ei ole rokotesuojaa hakenut. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmansista rokotteista on omikronia vastaan hyötyä vain 70+ vuotiaille. Muille omikron on itsessään niin lievä, että erityistä lisäsuojaa ei tarvita. Vielä kun altistuskaranteeneista luovuttaisiin ja lyhennetään sairastuneiden eristäminen 5 päivään niin tilanne vastaa normaalia flunssakautta.
Suomen kaikki johtavat infektiotautien lääkärit, myös Lastensairaalan lääkärit, ovat sitä mieltä ettei etäkoulusta ole lapsille tai yhteiskunnalle hyötyä. Miksi ette usko heitä? Luuletteko oikeasti olevanne tässä asiassa parempia asiantuntijoita?
Kukaan heistä ei ole kuitenkaan sanonut mitä pitäisi tehdä, jotta nyt ylikuormittunut sairaanhoito saataisiin kuriin. Mielestäni tämä on juuri yksi epäkohta asiantuntijoilla. Kerrotaan mitä ei kannata tehdä, mutta i sitä mitä kannattaisi.
Sairaanhoito on ollut ylikuormittunut jo ennen koronaa, harva korona potilas joutuu enää sairaalahoitoon. Nyt ongelma on lähinnä kuormittunut perusterveydenhuolto joka joutuu jäljittämään, rokottamaan ja ottamaan näytteitä. Mutta eiköhän tuohonkin saada joku tolkku kun turhasta jäljityksestä luovutaan ja testausta kohdennetaan sinne mistä sille on suurin hyöty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella opettajalla on halutessaan ollut mahdollisuus saada kaksi rokotusta. On omaa ajattelemattomuutta, jos ei ole rokotesuojaa hakenut. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmansista rokotteista on omikronia vastaan hyötyä vain 70+ vuotiaille. Muille omikron on itsessään niin lievä, että erityistä lisäsuojaa ei tarvita. Vielä kun altistuskaranteeneista luovuttaisiin ja lyhennetään sairastuneiden eristäminen 5 päivään niin tilanne vastaa normaalia flunssakautta.
Suomen kaikki johtavat infektiotautien lääkärit, myös Lastensairaalan lääkärit, ovat sitä mieltä ettei etäkoulusta ole lapsille tai yhteiskunnalle hyötyä. Miksi ette usko heitä? Luuletteko oikeasti olevanne tässä asiassa parempia asiantuntijoita?
Kukaan heistä ei ole kuitenkaan sanonut mitä pitäisi tehdä, jotta nyt ylikuormittunut sairaanhoito saataisiin kuriin. Mielestäni tämä on juuri yksi epäkohta asiantuntijoilla. Kerrotaan mitä ei kannata tehdä, mutta i sitä mitä kannattaisi.
Teho-osastoilla on aiempaa vähemmän potilaita. Aiemmin juuri tehohoitokapasiteetti on ollut keskeinen kriteeri rajoitustoimille. Tavallisia sairaalapetejä ja normaalia sairaanhoitoa voidaan kyllä laajentaa. Muut maat ovat kyenneet hoitamaan merkittävästi suurempia potilasmääriä. Koululaisia ei pidä laittaa kärsimään sen vuoksi, että Suomessa pihistellään sairaanhoidon resursseja.
Vuodeosastoilla koko ajan enemmän ja enemmän koronapotilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella opettajalla on halutessaan ollut mahdollisuus saada kaksi rokotusta. On omaa ajattelemattomuutta, jos ei ole rokotesuojaa hakenut. Tanskassa tehdyn tutkimuksen mukaan kolmansista rokotteista on omikronia vastaan hyötyä vain 70+ vuotiaille. Muille omikron on itsessään niin lievä, että erityistä lisäsuojaa ei tarvita. Vielä kun altistuskaranteeneista luovuttaisiin ja lyhennetään sairastuneiden eristäminen 5 päivään niin tilanne vastaa normaalia flunssakautta.
Suomen kaikki johtavat infektiotautien lääkärit, myös Lastensairaalan lääkärit, ovat sitä mieltä ettei etäkoulusta ole lapsille tai yhteiskunnalle hyötyä. Miksi ette usko heitä? Luuletteko oikeasti olevanne tässä asiassa parempia asiantuntijoita?
Kukaan heistä ei ole kuitenkaan sanonut mitä pitäisi tehdä, jotta nyt ylikuormittunut sairaanhoito saataisiin kuriin. Mielestäni tämä on juuri yksi epäkohta asiantuntijoilla. Kerrotaan mitä ei kannata tehdä, mutta i sitä mitä kannattaisi.
Teho-osastoilla on aiempaa vähemmän potilaita. Aiemmin juuri tehohoitokapasiteetti on ollut keskeinen kriteeri rajoitustoimille. Tavallisia sairaalapetejä ja normaalia sairaanhoitoa voidaan kyllä laajentaa. Muut maat ovat kyenneet hoitamaan merkittävästi suurempia potilasmääriä. Koululaisia ei pidä laittaa kärsimään sen vuoksi, että Suomessa pihistellään sairaanhoidon resursseja.
Helsingissä ei ole mitään muuta terveydenhuoltoa enää. Kyse ei ole tehohoidosta.
Täällä ei saa edes reseptiä uusittua enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin kannattaisi tehdä se päätös että joululomaa jatketaan viikolla. Toisaalta tuon etäkoulukeskustelun aloittaminen nyt eikä joulukuun alussa on ehkä jo myöhäistä. Kyse on tammi-helmikuusta ja nyt vasta kysymys esitettiin.
Joululoman jatkaminen ei ole niin yksinkertaista kun luulet. Vaikuttaa niin moneen asiaan että ei ole järkevää. Esim. Ylioppilaskirjoitukset, pääsykokeet sekä toiselle että korkealle asteelle, ysien arviointi myöhästyy eli opiskelijavalinta toiselle asteelle viivästyy, määräaikaisten opettajien työsuhteet mikäli lukuvuotta jatketaan jne. Ei kai kukaan voi oikeasti kuvitella että lomaa voi tuosta niin vain jatkaa viikolla.
Onko oikeasti niin että muutaman viikon lomien jatkaminen vaikeuttaa kauheasti tuota edellä mainittua, ysit hakevat jatko opintoihin alustavilla numeroilla jo helmi-maaliskuussa ja voisin kuvitella että ne numerot ei kauheasti ehdi muuttua siitä joulutodistuksesta. Työsuhteen jatkaminen muutamalla viikolla ei voi olla kauhean vaikeaa, tehdäänhän sitä muissakin työpaikoissa. Ylioppilaskirjoituksia on siirretty muutamalla viikolla jo aijemmin nyt korona aikaan kuin myös pääsykokeita jatko-opiskelupaikkoihin. Välillä tuntuu että kaikissa muissa työpaikissa kuin koulussa on pystytty joustamaan koranan aikaan. Mieti miten esim terveyspalvelut joutuvat muuttamaan toimintojaan päivittäin ohjeiden muututtua ja sekin on iso organisaatio ja on siinä onnistunut hyvinkin lyhyellä varoajalla.
Muutaman viikon etäkoulu ei vaikuta koronaepidemiaan hyttysen p*skan vertaa. Koronatilanne ei parissa viikossa muutu mihinkään. Juurihan koulut ovat olleet kiinni kolme viikkoa, eikä koronaa ole sillä välillä saatu suitsittua eikä rokotekattavuutta juurikaan nostettua. Miksi pari lisäviikkoa nyt yhtäkkiä olisi tässä asiassa pelastus?
Jos koulusululla halutaan jotakin oikeita vaikutuksia, siitä tulisi tehdä todella pitkä, useita kuukausia. Ja silloin myös kaikki negatiiviset vaikutukset moninkertaistuvat.
Ehdittäisiin rokottaa lapsia ensimmäisillä rokotteilla ja aikuisia kolmansilla rokotteilla
Ehdittäisiin organisoida pikatestaus.
Mistä sä keksit tän lasten kärsimyksen? Vanhemmat tässä valittaa kun lapset olisi kotona häiritsemässä.
Teiltä jää vain yksi mahdollisesti etään. 1.-3. luokkalaiset ovat koulussa ihan lain mukaan.