Tiesitkö, että kasvatuksen vaikutus persoonallisuuteen on täysin olematon?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Käyttäytymisgenetiikka
"Yleensä persoonallisuuseroista puolet selittyy geeneillä ja puolet ei-jaetulla ympäristöllä, noin 0 % (kaksosten) yhteisellä ympäristöllä.[1] Kasvatuksen, koulun, perheen sosioekonomisen aseman ja vastaavien vaikutus on siis lähellä nollaa."
Kommentit (15)
Jos kasvatus on pahoinpitelyä, laiminlyöntiä ja vähättelyä, niin väitän , että näkyy persoonallisuudessa ja pahasti.
Näin se menee. Ihminen on mitä on eikä siinä kasvatus juuri mitään vaikuta.
Siis kaksosten erot eivät selity kasvatuksella/ jaetulla ympäristöllä. Se on samankaltaista, koska ympäristö on samankaltainen. Erot selittyvät eroilla. Doh.
Tuossahan persoonallisuus on määritelty tietyllä tavalla. Eli ei ns. perusluonnetta pystykään muuttamaan kasvatuksella, mutta reagointitapoja kyllä. Lue ap noi tutkimukset, äläkä wikipediaa. Tässä esim. ote:
"...the etiology of negative emotionality was as attributable to shared environmental factors as it was to genetic factors" https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2593100/
Joku ei taas ole ymmärtänyt lukemaansa. Tässä tuo tutkimus (johon [1] viittaa).
Eri mieltä. Fiksu kasvatus vaikuttaa varmaan hyvin. Mutta jos aikuinen (kotona, koulussa, hammaslääkäri) on ilkeä tai ylivaativa, sellainen kasvatus tuo huonon tuloksen, lapsi aistii sen.
Käsitteet haltuun. Persoonallisuus ei tarkoita esim. näkyvää käyttäytymistä, vaan persoonatyyppiä.
Kasvatuksella taas voidaan hyvinkin paljon vaikuttaa siihen, että tykkääkö ihminen vaikkapa jalkapallosta vai lukemisesta ja mihin ammattiin hän opiskelee. Ne kun eivät ole riippuvaisia persoonasta.
Mutta mikä tai mitä oikeastaan tarkoittaa persoonallisuus? - Itseäni toisinaan turhauttaa myös kommentit siitä, että kaikki tai lähes kaikki on vain geenien sanelemaa, joten miksi siis vaivautua ja yrittää itse. - Ehkä minunkin olisi kannattanut pysyä "tyhnänä" kun ylioppilastodisyukseni arvosanat olivat 3x"A" ja 2x"B" mutta jokin veti ja sai minut hakemaan ja lopulta myös pääsemään yliopistoon, josta sain suoritettua maisterin tutkinnon.
Tyhmyydestäni kertoo paitsi se, että liitän nyt älykkyyden merkiksi pääseminsen yliopistoon ja sen, että en ymmärtänyt hakeutua jonnekin itselleni soveilaampaan paikkaan ja jättää jollekin geneettisesti sopivammalle opiskelupaikkaani, joka varmasti olsi saanut tutkinnon suorittamisesta paljon enemmän irti.
Kun taas minunlaiseni jolla ensin opiskelupaikansaaminen ja ja myöhemmin maisteriksi valmistunen lienevät menneet kusen lailla päähän kun kirjoitan tai kirjoitin niistä kuin kyseessä olisi jokin erityinen ansio tai huomattava suoritus, vaikka saman tai samantapaisen opintosuorituksen tekee varmaan enemmän kuin puolet suomalaisista, ainakin nuoremmista ikäluokkiin kuuluvista, jossain vaiheessa elämäänsä.
Tämä on tällaista laiskojen ja välinpitämättömien vanhempien itsepetosta. Luonteenpiirteet on toki vahvasti periytyviä, mutta kasvatuksella voi vaikuttaa aika helkutisti siihen, kuinka m*lkkuna muut ihmiset lastasi pitävät.
Vierailija kirjoitti:
Käsitteet haltuun. Persoonallisuus ei tarkoita esim. näkyvää käyttäytymistä, vaan persoonatyyppiä.
Kasvatuksella taas voidaan hyvinkin paljon vaikuttaa siihen, että tykkääkö ihminen vaikkapa jalkapallosta vai lukemisesta ja mihin ammattiin hän opiskelee. Ne kun eivät ole riippuvaisia persoonasta.
Onnsituiko kavastus vai menikö kasvatuksessa jokin pieleen kun maisterin ja tohtorin lapsi halusi ja toteutti haluaan menemällä opiskelemaan ammattikoullun vaikka hänen peruskoulun päättötodistuksensa keskiarvo oli yli yhdeksän.
Vai kertooko tämä kysymys vain rajoittuneisuudesta, jossa ammattikoulutus nähdään kategorisesti "vähemmän älykkäiden" valintana kuin lukio -opiskelu.
Itse olen yrittänyt päästä tästä mielikuvasta eroon. vaikka tuon jaon perusteella kuuluisin itse "älykkäämpien" jokkoon. - Mutta muistan elävästi kuinka tällaista mielikuvaa mm. opo halusi vakaasti ylläpitää silloin kun itse olin lukion kynnyksellä.
20 vuotta kasvatustyön ammattia tehneenä sanon, että kyllä vaikuttaa. Etenkin se kasvatus mitä kotona saadaan.
Kasvatuksella ja kasvuolosuhteilla on erittäin suuri merkitys persoonallisuudelle. Persoonallisuushäiriöt kehittyvät nimenomaan epäsuotuisista ympäristön vuorovaikutussuhteista. Luonne on sitten toinen juttu. Se on jokaisella sellainen kuin on, mutta persoonallisuus ja varsinkin käyttäytymismallit on kyllä vahvasti muokattavissa. Wikipedia on muuten erittäin epäluotettava tiedonhaku lähde. Sinne voi periaatteessa kuka vaan kirjoittaa mitä vaan. Kuten myös tänne, joten jokainen voi uskoa kumpaa haluaa.
Geenit ja perimä mikä ihana tekosyy milloin ja missä tahansa!
Hauska, luin, että kaavoituksella ja ajattelin, että jopas ympäristötutkimus on pitkällä :D