Lue keskustelun säännöt.
Moni yli 50 + korkeasti koulutettu ei pääse edes työvoimatoimiston koulutuksiin. Eli he ovat myös huonossa asemassa. Töihin ei oteta eikä k...
06.01.2022 |
Jotenkin omituista. Tuttu haki välinehuoltajan koulutukseen mutta ei päässyt kun on korkeasti koulutettu.
Töihin ei kelpaa ja koulutukseen ei pääse.
Tarjotaan jotain tsemppikoulutusta!
Kommentit (338)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Fakta on ettei yli 45 vuotiaat saa nykyään töitä. Karsitaan iän perusteella, aivan sama vaikka olisi tohtori.
Tosin tuokin vaikeuttaa työn saantia.
Tuo on varmaan alakohtaista ja riippuu myös muista asioista kuin pelkästään iästä. Siivoustöissä varmasti yli 45-vuotias alkaa olla riski, jos on ikänsä tehnyt raskasta työtä. Työkyvyttömyyseläkkeet ovat työnantajille kalliita. Opetusalalla palkataan melko usein vielä 50-vuotiaita, mutta 60-vuotiaita ei enää palkata helposti vakituisiin töihin. Projektitöihin saatetaan ottaa 60-vuotiaskin. Hoitoalalla palkataan keikkalaisiksi 70-vuotiaitakin, etenkin niihin töihin, mitkä eivät ole fyysisesti raskaita.
Mieluummin haetaan ulkomailta halpatyövoimaa kuin palkattaisiin pätevä viisikymppinen töihin. Kertoo todella paljon yhteiskunnan arvomaailmasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai sinusta on ihan oikein, että jos on koulutus alalle joka ei työllistä, niin saa pysyäkin työttömänä?
No niinpä. Kummallinen ylipäänsä tämä näkemys, että korkeasti koulutetuilla on jotain "enemmän" kuin muilla. Kyse on vain erilaisista aloista ja ammate
On paljon töitä, missä ei tarvita korkeakoulutuksesta tullutta alakohtaista pätevyyttä, vaan riittää yleiset akateemiset taidot: kyky käsitellä laajoja tietokokonaisuuksia, raportoida, tuottaa tekstiä, esitellä, käydä keskustelua asiantuntijoiden kanssa, ratkaista ongelmia, toimia itsenäisesti jne. Itse asiassa on aika tyypillistä, että esim. humanistisen alan korkeakoulutetut ovat töissä muualla kuin omaa alakohtaista pätevyyttä vaativilla aloilla.
Vierailija kirjoitti:
Moni 50 vee haluaisi kouluttautua alalle joka työllistää ja voisi mahdollisesti myös eläkkeellä tehdä töitä.
Tämä ei onnistu kun työkkärin kursseille ei oteta ja aikuiskoulutustukikin loppui.
Eli sohvalla makoilu on lähes ainoa vaihtoehto kun töihin ei pääse mutta työkkäri pompottaa.
Tuttavani kouluttautui uudelleen 50-vuotiaana ja työllistyi heti uudelle alalle. Koska kolme vuotta pois työelämästä opiskeluaikana pienensi eläkettä, tarkoituksena oli jatkaa töitä eläkeiän yli. Sitten tuli uudet yt:t 60-vuotiaana. Ei mitään mahdollisuuksia enää saada töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä järkeä on enää nykyaikana satsata vuosia korkeakoulututkintoon, jos yleinen mielipide on, että siitä on vain lyhytaikaisesti hyötyä, jos edes ollenkaan, sitä ei välttämättä arvosteta, ja joka kerta työttömäksi jäätyään pitäisi kouluttautua uudestaan.
En siis arvostele niitä, jotka haluavat kouluttautua uudestaan jäätyään työttömäksi, mutta ihmettelen niitä, jotka kitisevät, kun nuoriso ei kouluttaudu tarpeeksi korkealle. Mitä väliä, mitä he menettävät, jos korkeampi tutkinto ei enää takaa parempaa elämänlaatua?
Vierailija kirjoitti:
Näitä viestejä spämmäävät vajagit eivät tietenkään koskaan hämäänny sellaisesta pikku detaljista että lähihoitajan koulutus vaatii 2-3 vuotta ja sairaanhoitajan 3,5 vuodesta eteenpäin.
"Hei, mä keksin. Miksei kaikki työttömät mee vaan näihin oikeisiin töihin lähihoitajaksi kerta niistä on hirvee pula!"
Sopisiko että meen suoraan aivokirurgin hommaan kun niistäkin on hirveä pula eikä minun akateemisella tutkinnollani ole yhtään sen epäpätevämpi tuohon hommaan kuin lähihoitajan virkaankaan.
Toivottavasti saan tämän tyypin ensimmäiseksi potilaaksi. Minulla on aika selkeä käsitys s
Käytännössä lähihoitajan tutkinnon suorittaa suurin osa aikuisopiskelijoista noin 2 vuodessa, koska vuosi siitä on yleissivistäviä aineita ja ne on melkein jokainen aikuinen tehnyt jo jossain toisessa koulutuksessa tai oppinut muuten vain elämässä ja töissä ollessaan. Taustakoulutuksesta riippuen, osa aikuisista tekee lähihoitajan opinnot jopa 1-1,5 vuodessa. Töihin pääsee usein jo noin 4-5 kk:n jälkeen, kun on tehnyt kaksi ensimmäistä tutkinnon osaa, jotka vastaavat hoiva-avustajan koulutusta.
Sairaanhoitajaksi tosiaan suurin osa opiskelee kuitenkin vähintään tuon 3,5 vuotta, ja siinä on pohjavaatimuksenakin, että on jokin aikaisempi ammatillinen perustutkinto tai lukio jo tehtynä. Sairaanhoitajaopiskelija pääsee kuitenkin töihin usein heti 1. lukuvuoden aikana, jos haluaa tehdä hoiva-avustajan töitä, ja lähihoitajan sijaisuuksia pääsee tekemään yleensä yleensä 2. opiskeluvuonna, jolloin tulee 100-120 op täyteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä viestejä spämmäävät vajagit eivät tietenkään koskaan hämäänny sellaisesta pikku detaljista että lähihoitajan koulutus vaatii 2-3 vuotta ja sairaanhoitajan 3,5 vuodesta eteenpäin.
"Hei, mä keksin. Miksei kaikki työttömät mee vaan näihin oikeisiin töihin lähihoitajaksi kerta niistä on hirvee pula!"
Sopisiko että meen suoraan aivokirurgin hommaan kun niistäkin on hirveä pula eikä minun akateemisella tutkinnollani ole yhtään sen epäpätevämpi tuohon hommaan kuin lähihoitajan virkaankaan.
Toivottavasti saan tämän tyypin ensimmäiseksi potilaaksi. Minulla on aika selkeä käsitys s
Käytännössä lähihoitajan tutkinnon suorittaa suurin osa aikuisopiskelijoista noin 2 vuodessa, koska vuosi siitä on yleissivistäviä aineita ja ne on melkein jokainen aikuinen tehnyt jo jossain toisessa koulutuksessa tai oppinut muuten vain elämässä ja töi
Eikös hoitoala ollut kaiken lisäksi tunnettu palkattomista harjoitteluista, että sekin ''houkutin'' alalle.
Vierailija kirjoitti:
Minä opiskelin ansiosidonnaisella vuoden yliopistolla täydennyskoulutusta, työllistyin ekaan hakemaani työpaikkaan puolen vuoden viransijaiseksi ja nyt sain uuden samanlaisen viransijaisuuden.
Ja olen yli 60.
Miten ihmeessä joku voi opiskella vuoden yliopistolla ansiosidonnaista täydennyskoulutusta? Olen yrittänyt päästä lyhyeen täydennyskoulutukseen avoimeen yliopistoon, jotta työllistyisin, mutta TE-virkailija torppaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käytännössä lähihoitajan tutkinnon suorittaa suurin osa aikuisopiskelijoista noin 2 vuodessa, koska vuosi siitä on yleissivistäviä aineita ja ne on melkein jokainen aikuinen tehnyt jo jossain toisessa koulu
Eikös hoitoala ollut kaiken lisäksi tunnettu palkattomista harjoitteluista, että sekin ''houkutin'' alalle.
Harjoittelut on yleensä palkattomia, koska niissä on tiukat tavoitteet ja ne kuuluvat opintoihin. Opiskelusta ei muillakaan aloilla makseta palkkaa. Mutta tosiaan noita hoiva-avustajan tai "hoitajan" nimikkeellä tehtäviä töitä pääsee tekemään melko pian opiskelujen aloittamisen jälkeen.
Osan harjoitteluista voi joskus tehdä palkallisena, jos on sellainen työpaikka, missä sen kyseisen osa-alueen harjoittelun voi tehdä työn ohessa. Tämä kyllä yleensä koskee vain niitä, joilla on jo valmiiksi lähihoitajan koulutus, ovat töissä lähihoitajana ja tekevät työn ohessa sairaanhoitajaopintoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni 50 vee haluaisi kouluttautua alalle joka työllistää ja voisi mahdollisesti myös eläkkeellä tehdä töitä.
Tämä ei onnistu kun työkkärin kursseille ei oteta ja aikuiskoulutustukikin loppui.
Eli sohvalla makoilu on lähes ainoa vaihtoehto kun töihin ei pääse mutta työkkäri pompottaa.
aikuiskoulutustukikin loppui.
Faktantarkistustoimistosta päivää. Aikuisoulutustuesta ei tänä päivänäkään ole työttömälle hyötyä koska sitä on saanut/saa ainoastaa sellaiset, joilla on työpaikka johon palata. Mutta jatka toki valehtelua ja turhaa öyhötystä, senhän te demarivihervasut parhaiten osaatte.
Olen eri. Moni lähti opiskelemaan aikuiskoulutustuella uutta ammattia jo siinä vaiheessa kun työpaikalla oli nähtävissä ensimmäisiä merkkejä siitä, että lähiaikoina on tulossa yt:t ja on uhka jäädä työttömäksi. Varsinkin akateemisissa asiantuntijatehtävissä on usein näköalapaikalla ja pystyy ennakoimaan. Ehkä tämä selittää myös sitä, miksi aikuiskoulutustuki oli suosittua nimenomaan akateemisilla aloilla. Piilotyöllisyysvaikutusta olisi voinut mitata esimerkiksi kysymällä aikuiskoulutustuen saaneilta noita taustavaikuttimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinkahan motivoitunut korkeakoulutettu olisi välinehuoltajan töihin? Ne ei ole mitään aivotyötä, vaan pikkutarkkaa suorittamista, itseohjautuvasti pitää toimia mutta pitää olla myös tiimityöntekijä. Varmaan kuitenkin lähtisi pois heti, kun saisi sellaisia töitä, missä tarvitaan korkeakoulututkintoa. Ainakaan ei ole osannut perustella hyvin, kun ei ole koulutukseen päässyt.
Vierailija kirjoitti:
Olkaa ylpeästi työttömiä.
Jos töitä hakee eikä pääse niin vika ei ole hakijassa.
Olipas naurettava ajatus. Se nyt vaan on niin, että osaajille töitä riittää yllin kyllin tässäkin tilanteessa.
Turhakkeet lojuu sohvalla.
up