Karmea ikävä miehen kosketusta
Puolisen vuotta mennyt taas ilman mitään läheisyyttä miehen kanssa, eikä sitä sitä ennenkään paljon ollut. Tuntuu, että alkaa hermot ratkeamaan. Kaiken yötä näen unta työkavereista ja muista tutuista miehistä, niiden kanssa unissa harrastetaan niin seksiä kuin kädestäpitelyäkin. Ja kun töissä joku miestyökaveri tulee vaikka seisomaan vähän normaalia lähemmäs, olen ihan huumaantunut siitä läheisyydestä.
Mitähän ihmeen jarrua tässä pitäisi alkaa syödä? Käytän pillereitäkin selibaatista huolimatta vain siksi, että ne vievät enimmät seksihalut. Miten tätä taas jaksaisi jonkun äärettömän ajan, kun ei ole mitään tietoa, koska oma puoliso viitsii suvaitsee taas koskettaa...
Kommentit (189)
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:37"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:22"]
Tämä on omituinen ketju. Ap valittaa, että kaipaa kamalasti miehen kosketusta mutta menee puolustuslinjalle välittömästi eikä halua ottaa kommentteja vastaan.
[/quote]
Kas kun vahvankin ihmisen muurit murtuvat hetkittäin. ;) Nyt ne on taas jo kasassa, enkä kaipaa mitään enkä ketään. Ap (Mutta tuo höyrypää on kieltämättä vähän omituinen.)
[/quote]
Ootko siis opetellut sietämään tilannetta? (Mieheni kommentti) Eli tiedostat, että ongelma on, mutta siedät sitä. Se on minusta ihan ok-asenne lapsille. Itse asiassa kasvattava.
[/quote]
Näinkin voisi ajatella. Ei aina tarvitse saada kaikkea, mitä mieli tekee. Ap
Minä ajattelen nykyään, että paljon suurempaa vahvuutta on kertoa miehelle tarvitsevansa miehen kosketusta ja edellyttää saavansa sitä kuin kyetä selviyttmään ilman.
Etkö itse voi mennä koskemaan omaa puolisoasi?
Mitä se tekee, jos sinä kosketat sitä? Et sitten ole eroa ajatellut syystä että..? Oletko edes kertonut, mitä tarvitset?
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:21"]Etkö itse voi mennä koskemaan omaa puolisoasi?
[/quote]
Öö, en? Ja miksi haluaisinkaan, jos se on hänelle vastenmielistä ja hän osoittaa sen sanoin ja teoin? Ap
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:21"]Mitä se tekee, jos sinä kosketat sitä? Et sitten ole eroa ajatellut syystä että..? Oletko edes kertonut, mitä tarvitset?
[/quote]
Kyllä olen ajatellut eroa ja yhden kerran on ihan tosissaan oltu eroamassakin. Olen kertonut, mitä tarvitsen, mutta meillä on hyvin erilaiset käsitykset siitä, minkälaisia asioita parisuhteeseen kuuluu. Ap
Ja miksi ihmeessä sitten et ole jo eronnut?
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:23"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:21"]Etkö itse voi mennä koskemaan omaa puolisoasi? [/quote] Öö, en? Ja miksi haluaisinkaan, jos se on hänelle vastenmielistä ja hän osoittaa sen sanoin ja teoin? Ap
[/quote]
Ööööö, kummallista. Miksi aloitteen pitää tulla yksipuolisesti mieheltä? Mikset sinä voisi ihan yhtä hyvin mennä lähelle, silitellä, halata, suukottaa niskaa tai viritellä seksiä? Minusta on ihan normaalia, että aloitteta läheisyyteen, halaukseen tai arotiikkaan tekee kumpikin. Meillä voi myös pyytää "tuu mun viereen, kauhee halipula. Siltä mua".
Sulla on mies mutta et saa kosketusta ja ilmeisesti et muutakaan. Miksi et itse tee aloitetta. ????????????
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:25"]Ja miksi ihmeessä sitten et ole jo eronnut?
[/quote]
Koska tämä kuulemma on ihan hyvä, normaali avioliitto? Koska lapset? Koska ei ole aikuismaista rikkoa lasten perhettä siksi, että äidillä on itsekkäitä haluja? Koska ero ei ole mikään automaattiratkaisu kaikkiin parisuhdeongelmiin? Ap
Kuulostaapa tutulta, paitsi en omalta mieheltä enää edes kosketusta halua, ero suunnitteilla.
Jonkun viehättävän kaksilahkeisen hipaisustakin menee pasmat nykyään sekaisin, alkaisin varmaan vollottamaan jos joku pitäisi lähellä :) Tai voi olla että en enää edes osaisi olla kenenkään lähellä ja karkaisin tilanteesta.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:24"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:21"]Mitä se tekee, jos sinä kosketat sitä? Et sitten ole eroa ajatellut syystä että..? Oletko edes kertonut, mitä tarvitset? [/quote] Kyllä olen ajatellut eroa ja yhden kerran on ihan tosissaan oltu eroamassakin. Olen kertonut, mitä tarvitsen, mutta meillä on hyvin erilaiset käsitykset siitä, minkälaisia asioita parisuhteeseen kuuluu. Ap
[/quote] parixsuhteeseen kuuluu kosketukset, hellyydenosoitukset, keskustelut, jakaa asioita yhdessä, kenties on joku yhteinen harrastus, lohduttaa, kannustaa jne. Tietenkin seksi on tärkeä jos sen kumpikin kokee tärkeäksi.
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:25"][quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:23"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:21"]Etkö itse voi mennä koskemaan omaa puolisoasi? [/quote] Öö, en? Ja miksi haluaisinkaan, jos se on hänelle vastenmielistä ja hän osoittaa sen sanoin ja teoin? Ap
[/quote]
Ööööö, kummallista. Miksi aloitteen pitää tulla yksipuolisesti mieheltä? Mikset sinä voisi ihan yhtä hyvin mennä lähelle, silitellä, halata, suukottaa niskaa tai viritellä seksiä? Minusta on ihan normaalia, että aloitteta läheisyyteen, halaukseen tai arotiikkaan tekee kumpikin. Meillä voi myös pyytää "tuu mun viereen, kauhee halipula. Siltä mua".
[/quote]
Siksi, koska aloitteella ei ole mitään vaikutusta. "Tuu mun viereen" ja sitten istutaan sohvalla vierekkäin jäykkinä kuin ennen vanhaan kirkon penkissä. "Silitä mua" ja toinen on, että "no en, mulla on peli kesken". Miten halataan tai suukotetaan ihmistä, joka torjuu koko olemuksellaan ja on sitä mieltä, että sellainen ei kuulu avioliittoon? Enkä minä nyt oikeastaan haluakaan taas yrittää, se on niin nöyryyttävää, emkä oileastaan kaipaa nyt tämän henkilön läheisyyytä kaiken tprjumisen jälkeen. Ap
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:27"][quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:25"]Ja miksi ihmeessä sitten et ole jo eronnut?
[/quote]
Koska tämä kuulemma on ihan hyvä, normaali avioliitto? Koska lapset? Koska ei ole aikuismaista rikkoa lasten perhettä siksi, että äidillä on itsekkäitä haluja? Koska ero ei ole mikään automaattiratkaisu kaikkiin parisuhdeongelmiin? Ap
[/quote] kuinka kauan mies on ollut tuollainen? Mikä on selitys? Ei ole itsekästä haluta elää parisuhteessa, joa kerran miehen kanssa elää. Vai onko mies jotenkin sairas?
Tuttu tilanne, mutta erosin lopulta. Yritin ja yritin, kokeilin vaikka mitä. Itsetunto kärsi ja lopulta uskoin, etten kelpaisi enää mihinkään ja luovutin, alistuin jäämään lapsen takia. Mutta vuosien jälkeen en sittenkään enää jaksanut. Päätin että on parempi elää vaikka yksin. Ja lapsikin oli jo vähän ismpi.
Jälkeenpäin voin sanoa, että kannatti. Lapsi on tyytyväinen ja muutenkin asiat hyvin. Alle vuosi erosta minulla oli uusi mies ja kosketusta riitti ja riittää edelleen (vaikka ikääkin on).
Meillä on vain yksi elämä!
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:33"][quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:27"][quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 09:25"]Ja miksi ihmeessä sitten et ole jo eronnut?
[/quote]
Koska tämä kuulemma on ihan hyvä, normaali avioliitto? Koska lapset? Koska ei ole aikuismaista rikkoa lasten perhettä siksi, että äidillä on itsekkäitä haluja? Koska ero ei ole mikään automaattiratkaisu kaikkiin parisuhdeongelmiin? Ap
[/quote] kuinka kauan mies on ollut tuollainen? Mikä on selitys? Ei ole itsekästä haluta elää parisuhteessa, joa kerran miehen kanssa elää. Vai onko mies jotenkin sairas?
[/quote]
Siis ollaanhan me parisuhteessa, meillä on yhteinen koti ja jääkaappi ja ollaan naimisissa. Tuollainen mies on ollut nyt viitisentoista vuotta. Joskus menee vuosi ilman kosketusta, joskus kolme. Ap
No, miehesi on sitten lakannut rakastamasta sinua. Itsepä ratkaiset tyydytkö tuohon elämään vai lähdetkö kälppimään. Koska elämä, koska yksi kappale, koska ainutlaatuinen, koska marttyyri ja katkera.
No voi voi. Ja 100 marttyyripointsia. Ette ole parisuhteessa vaan kämppiksiä.
Kiitos nyt näistä marttyyripointseista. Mutta olen elänyt tässä suhteessa keskenkasvuisesta asti ja tämä on aina ollut tällainen. Ja olen aina saanut kuulla olevani vääränlainen ihminen kun kaipaan avioliitossa asioita, jotka kuuluvat teineille. Miehen mielestä ja minustakin se on vahvuutta ja hyvää kovuutta, että ei kaipaa sellaista. Hellin kyllä lapsiani tosi paljon, varmaan enemmäm kuin monet äidit, mutta aikuisten kesken olen aika hyvä olemaan ns. kova. En esimerkiksi itke enää mistään miehen tekemästä.
Mutta joskus on näitä heikkoja hetkiä kyllä. Taitaa liittyä ovulaatioon, olen huomannut. Menee varmaan pian ohi. :) Ap
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:26"]
[quote author="Vierailija" time="26.04.2015 klo 18:22"]
Tämä on omituinen ketju. Ap valittaa, että kaipaa kamalasti miehen kosketusta mutta menee puolustuslinjalle välittömästi eikä halua ottaa kommentteja vastaan.
[/quote]
Kas kun vahvankin ihmisen muurit murtuvat hetkittäin. ;) Nyt ne on taas jo kasassa, enkä kaipaa mitään enkä ketään. Ap (Mutta tuo höyrypää on kieltämättä vähän omituinen.)
[/quote]
Ootko siis opetellut sietämään tilannetta? (Mieheni kommentti) Eli tiedostat, että ongelma on, mutta siedät sitä. Se on minusta ihan ok-asenne lapsille. Itse asiassa kasvattava.