Kuinka pitkä kihlaus olisi mielestäsi "liian pitkä"?
Kommentit (63)
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:18"]No minä taas en välitä siitä, mitä muut ajattelevat. Olen ollut aiemmin kihloissa ja mentiin naimisiin vuoden kuluttua. Muutenkin parisuhde eteni ns. perinteisiä latuja eli toteutettiin sitä keskiluokkaista lähiöidylliä. Nyt olemme eronneet ja olen uudessa suhteessa. Kihloihin menimme koska se tuntui meistä hyvälle ja halusimme virallistaa niin suhteemme. Naimisiin kyllä menemme joskus, mutta sillä ei ole kiire eikä olla suunniteltu milloin. Eiköhän jokainen saa tehdä miten parhaaksi kokee. Perinteet kunniaan niiden kohdalla, joille ne ovat tärkeitä mutta vastsuksena kysymyjseen: mielestäni ei ole väärää tai liian pitkää/ liian lyhyttä kihlausaikaa. Eläkää itselkenne, älkää muille. Toki jos sinusta tuntuu että teidän kihlauksenne on liian pitkä, sinun täytyy esittää tämä kysymys miehellesi eikä meille täällä.
[/quote]
Aloitusviestissä kysynkin nimenomaan juurikin kunkin omakohtaisia mielipiteitä. Jos vaikka saisin itselleni uusia näkökulmia. Tottakai jokainen tekee ja kokee tavallaan, itsestäänselvää.
ap
MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä
OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi.
AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"?
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä
OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi.
AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"?
[/quote]
Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan.
ap
Puoli vuotta ja hääpäivä pitää olla sovittuna. Kihlaus on lupaus avioliitosta.
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi. AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"? [/quote] Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan. ap
[/quote]
Jos olisin sinä, yrittäisin jutella kihlatun kanssa rauhallisesti ja selittää, että vaikkei tosiaan varsinainen "kiire" olekaan, niin sinulle olisi tärkeää että voisitte mennä naimisiin. Kysyisin myös, onko pitkän kihlauksen takana tosiaan vain se, ettei itsellä ole kiirettä (jolloin voitte yhtä hyvin mennä naimisiin jo nyt) vai onko kumppanillasi jokin erityinen syy lykätä alttarille astelemista. Syyn kuultuasi voit sitten miettiä, miten reagoit siihen.
Hääthän voivat olla todella pienet ja halvatkin, eli rahapulan takia ei välttämättä ole pakko niitä lykätä. Voitte vaikka järjestää isot häät ja uusia vihkivalat sitten kun on paremmin varaa, jos haluatte kestitä sukulaisia ja ystäviä ja juhlistaa rakkauttanne hienommissa puitteissa.
Minkä ikäisiä muuten olette?
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:47"]
Puoli vuotta ja hääpäivä pitää olla sovittuna. Kihlaus on lupaus avioliitosta.
[/quote]
Entä jos haluaa isot häät ja kestitä vieraita kunnolla, silloin moni joutuu säästämään kauemman aikaa. Hesarissahan oli se pariskunta joka säästi kaksi vuotta.
Ei kai häitä varten kannata alkaa säästää ennen kihloja?
Vaikea määrittää tarkkaa aikarajaa, mutta sanotaan että 2-3 vuotta on vielä siedettävä aika. Mulle kihlaus tarkoittaa naimisiinmenoa, joten hääpäivän ajankohta pitäisi olla hyvin pian kihlauksen jälkeen tiedossa.
Ap taitaa olla teini"kihloissa".
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi. AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"? [/quote] Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan. ap
[/quote]
Jos olisin sinä, yrittäisin jutella kihlatun kanssa rauhallisesti ja selittää, että vaikkei tosiaan varsinainen "kiire" olekaan, niin sinulle olisi tärkeää että voisitte mennä naimisiin. Kysyisin myös, onko pitkän kihlauksen takana tosiaan vain se, ettei itsellä ole kiirettä (jolloin voitte yhtä hyvin mennä naimisiin jo nyt) vai onko kumppanillasi jokin erityinen syy lykätä alttarille astelemista. Syyn kuultuasi voit sitten miettiä, miten reagoit siihen.
Hääthän voivat olla todella pienet ja halvatkin, eli rahapulan takia ei välttämättä ole pakko niitä lykätä. Voitte vaikka järjestää isot häät ja uusia vihkivalat sitten kun on paremmin varaa, jos haluatte kestitä sukulaisia ja ystäviä ja juhlistaa rakkauttanne hienommissa puitteissa.
Minkä ikäisiä muuten olette?
[/quote]
Olen yrittänyt jutella ja kysellä rauhallisesti. Olen myös yrittänyt olla painostamatta. Tämä kaikki tiedustelukin tuntuu jotenkin hassulta, kun eikö naimisiinmenon pitäisi olla jo itsestäänselvää? Luulin että se juurikin olisi koko kihlauksen pointti, mutta ei. Olen tässä oikeastaan jo luovuttamassa kaiken suhteen. On vähän huijattu olo. Olemme n 25-30-vuotiaita.
ap
Meillä meni n. 7,5 vuotta kihloissa ennen häitä. Melkein 10 v oltiin oltu yhdessä hääpäivänä. Oltiin nuoria seurustelun alkaessa, kihloihin mennessä tiedettiin, että naimisiin mennään, mutta ei päätetty milloin ja miten. "Hetki" piti miettiä yksityiskohtia...
Olimme yhdessä pari vuotta ennen kihloja, sen jälkeen meni 12 vuotta ennenkuin menimme naimisiin. Niin vain kävi, ei ollut kiirettä yhteisestä sopimuksesta. Olemme olleet kaikenkaikkiaan yhdessä pian 20 vuotta. Jokainen tavallaan.
4 vuotta kihloissa, 5 vuotta yhdessä. Takana lapsettomuushoidot ja yksi lapsikin eikä mikään kiire naimisiin :) naimisiinmenoa mietittiin vain yhdessä välissä kun harkitsimme adoptiota ja se ei avoparina onnistu.
Miten ylipäätään mennään vain kihloihin? Minä en ole kihloissa enkä naimisissa, mutta oma ajatukseni on, että kun hetki on oikea, ja haluan olla rakastamani ihmisen kanssa myös juridisesta näkökulmasta perhe, juttelen kumppanini kanssa ja kysyn haluaisiko hän mennä naimisiin kanssani. Sitten sopisimme, että mennään, miettisimme, milloin ja toteuttaisimme sen. Päätöksen ja toteutuksen väli olisi sitten kihla-aikaa.
Minusta olisi ehkä hieman erikoista sanoa: "Päätimme mennä naimisiin viisi vuotta sitten", jos sanoja ei olisikaan jo naimisissa. Mikä päätös sellainen on, jota ei panna täytäntöön? Ehkä kihloissa oleminen tosiaan on jollekulle jonkinlainen kevytversio avioiliiton kaltaisesta sitoutumisesta. Minä näen, että on olemassa avoliitto ja sitten se, että on sovittu naimisiinmenosta ja myös mennään naimisiin (kuten sovittu on). Siihen väliin en tarvitse mitään puoliavioiliittoa enää. Joku toinen voi tällaisesta tykätäkin ja nähdä asian ihan eri tavalla.
4 vuotta kihloissa, koko aika meni häiden suunnitteluun ja toteutukseen. Ei varmaan tarvitse erikseen mainita että rahaa upposi reippaasti yli 1,5milj. eur
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:13"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:43"]
[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi. AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"? [/quote] Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan. ap
[/quote]
Jos olisin sinä, yrittäisin jutella kihlatun kanssa rauhallisesti ja selittää, että vaikkei tosiaan varsinainen "kiire" olekaan, niin sinulle olisi tärkeää että voisitte mennä naimisiin. Kysyisin myös, onko pitkän kihlauksen takana tosiaan vain se, ettei itsellä ole kiirettä (jolloin voitte yhtä hyvin mennä naimisiin jo nyt) vai onko kumppanillasi jokin erityinen syy lykätä alttarille astelemista. Syyn kuultuasi voit sitten miettiä, miten reagoit siihen.
Hääthän voivat olla todella pienet ja halvatkin, eli rahapulan takia ei välttämättä ole pakko niitä lykätä. Voitte vaikka järjestää isot häät ja uusia vihkivalat sitten kun on paremmin varaa, jos haluatte kestitä sukulaisia ja ystäviä ja juhlistaa rakkauttanne hienommissa puitteissa.
Minkä ikäisiä muuten olette?
[/quote]
Olen yrittänyt jutella ja kysellä rauhallisesti. Olen myös yrittänyt olla painostamatta. Tämä kaikki tiedustelukin tuntuu jotenkin hassulta, kun eikö naimisiinmenon pitäisi olla jo itsestäänselvää? Luulin että se juurikin olisi koko kihlauksen pointti, mutta ei. Olen tässä oikeastaan jo luovuttamassa kaiken suhteen. On vähän huijattu olo. Olemme n 25-30-vuotiaita.
ap
[/quote]
Elät sellaisessa tilanteessa, jota itse kammosin nuorena. Tosi paljon kuului tuttavapiiristä itkemistä, että kihloissa ollaan mutta mies ei halua naimisiin. Kuulostaa kamalalta pattitilanteelta. Itse ajattelen, että tuossa tilanteessa pitäisi kysyä suoraan mieheltä ett koska mennään naimisiin, ja jos vastaus ei ole selvästi positiivinen, pitäisi itse sanoa että en sitten halua olla kihloissakaan.
Ja koska kihlauksen purkamisen jälkeen en näkisi järkeväksi jatkaa seurustelua, jättäisin miehen. Seurustelun tarkoitus kun on mielestäni selvittää, voisiko toisen kanssa mennä naimisiin ja perustaa perheen. Tämä on siis minun mielipiteeni. En jaksaisi vaan seurustella ja seurustella.
No, tapasin miehen jonka kanssa mentiin naimisiin vuoden päästä ensikohtaamisesta. Kihlaus oli kai se n. 5 kk jakso mikä jäi naimisiinmenopäätöksen ja hääpäivän väliin, kihlasormuksia ei jaksettu ostaa.
Tunnen paljon pareja, jotka ovat olleet kihloissa useita vuosia, vaikka kymmenenkin, ennen avioitumista. En ole koskaan pitänyt sitä outona.
Tuttavapiirissä moni on mennyt naimisiin just ennenkun jompikumpi täyttää 50. Sen jälkeen jos menee, ei saa leskeneläkettä.
Meillä kosinta oli kihlaus, mentiin seuraavana päivänä ostamaan sormukset, ja naimisiin maistraatissa 4 kk sen jälkeen. Isot hääjuhlat pidettiin siitä vuoden päästä samalla kun vietettiin yhteisiä tasavuosisynttäreitä.
Meille kihlaus oli lupaus ja vihkiminen lähinnä juridinen sopimus. Ne bileet oli aika kivat kun ei tarvinnut huntua eikä pitkää mekkoa etc. perushäästressiä.
Muistan aikoinaan naapurustossa naisen, joka ehti olla kihloissa 40 vuotta. Sitten sulhanen kuoli.
Ei se avioliittoon astumisen ajankohta katso sitä onko suhde kunnossa :D Mulle on oikeastaan sama vaikka oltaisiin loppuelämä "vaan kihloissa", kunhan vaan saan olla kihlattuni kanssa ;)
No kihlaushan on lupaus naimisiinmenosta, joten jos kihloihin menee niin minun ymmärrykseni mukaan sitten häätkin pidettäisiin aikanaan. Ehkä viiden vuoden sisään olisi mielestäni ns "normaalin rajoissa" jos tarvitsee esim säästää häitä varten tmv. Se on ehkä vähän hassua jos ei vaan "saada aikaiseksi" päättää päivää/järjestettyä sitä naimisiinmenoa, sen kun ei tarvitse olla mikään megaluokan juhla jos se ei hääparin tyyliä ole. Mutta siis jos ei aikomusta naimisiinmenolle niin en kutsuisi sitä kihlaukseksi. Sormuksia nyt voi vaihtaa toki muutenkin, voisi puhua sitten että sormukset ovat vain merkkinä yhteisestä elämästä tai parisuhteesta/sitoutumisesta muuten loppuelämään tai jotain. Kihlat ja kosinta ("Tuletko vaimokseni/kanssani naimisiin" tmv) viittaa selkeästi naimisiinmenoon.