Kuinka pitkä kihlaus olisi mielestäsi "liian pitkä"?

[quote author="Vierailija" time="24.04.2015 klo 11:45"]

4 vuotta kihloissa, 5 vuotta yhdessä. Takana lapsettomuushoidot ja yksi lapsikin eikä mikään kiire naimisiin :) naimisiinmenoa mietittiin vain yhdessä välissä kun harkitsimme adoptiota ja se ei avoparina onnistu.

[/quote]

Jos ette aio naimisiin, miksi olette kihloissa? Kihlautuminen kun tarkoittaa miestä ja naista, jotka ovat sopineet menevänsä naimisiin.

Aivotonta shaissea... eikö ole muuta mietittävää?

Me ei oltu lainkaan kihloissa, ei kai se mitenkään laitonta ole. Mies vain muutti minun luokseni ja haettiin kuulutukset ja sitten pidettiin kirkkohäät. Nyt on kulunut jo 36 vuotta. Lastenlapsia jo täällä passataan.

Exä rengasti uuden valittunsa ja kuudetta vuotta mennään... Roomalais-katolinen kun on niin ei toi piispa suostu vihkimään. Kyynel!;-)

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:13"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:43"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä   OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi.   AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"? [/quote] Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan. ap

[/quote]

Jos olisin sinä, yrittäisin jutella kihlatun kanssa rauhallisesti ja selittää, että vaikkei tosiaan varsinainen "kiire" olekaan, niin sinulle olisi tärkeää että voisitte mennä naimisiin. Kysyisin myös, onko pitkän kihlauksen takana tosiaan vain se, ettei itsellä ole kiirettä (jolloin voitte yhtä hyvin mennä naimisiin jo nyt) vai onko kumppanillasi jokin erityinen syy lykätä alttarille astelemista. Syyn kuultuasi voit sitten miettiä, miten reagoit siihen.

Hääthän voivat olla todella pienet ja halvatkin, eli rahapulan takia ei välttämättä ole pakko niitä lykätä. Voitte vaikka järjestää isot häät ja uusia vihkivalat sitten kun on paremmin varaa, jos haluatte kestitä sukulaisia ja ystäviä ja juhlistaa rakkauttanne hienommissa puitteissa.

Minkä ikäisiä muuten olette?
[/quote]
Olen yrittänyt jutella ja kysellä rauhallisesti. Olen myös yrittänyt olla painostamatta. Tämä kaikki tiedustelukin tuntuu jotenkin hassulta, kun eikö naimisiinmenon pitäisi olla jo itsestäänselvää? Luulin että se juurikin olisi koko kihlauksen pointti, mutta ei. Olen tässä oikeastaan jo luovuttamassa kaiken suhteen. On vähän huijattu olo. Olemme n 25-30-vuotiaita.
ap
[/quote]

Elät sellaisessa tilanteessa, jota itse kammosin nuorena. Tosi paljon kuului tuttavapiiristä itkemistä, että kihloissa ollaan mutta mies ei halua naimisiin. Kuulostaa kamalalta pattitilanteelta. Itse ajattelen, että tuossa tilanteessa pitäisi kysyä suoraan mieheltä ett koska mennään naimisiin, ja jos vastaus ei ole selvästi positiivinen, pitäisi itse sanoa että en sitten halua olla kihloissakaan.

Ja koska kihlauksen purkamisen jälkeen en näkisi järkeväksi jatkaa seurustelua, jättäisin miehen. Seurustelun tarkoitus kun on mielestäni selvittää, voisiko toisen kanssa mennä naimisiin ja perustaa perheen. Tämä on siis minun mielipiteeni. En jaksaisi vaan seurustella ja seurustella.

No, tapasin miehen jonka kanssa mentiin naimisiin vuoden päästä ensikohtaamisesta. Kihlaus oli kai se n. 5 kk jakso mikä jäi naimisiinmenopäätöksen ja hääpäivän väliin, kihlasormuksia ei jaksettu ostaa.
[/quote]
Kokositkin selkeästi myös omat ajatukseni, joita en haluaisi itselleni myöntää. Otin tässä illalla asian esiin tuon toisen kanssa, ja hän alkoi jankuttaa rahasta, että rahaa pitäisi kerätä ennen kuin mitään voi suunnitella tai päättää. Tuntuu, ettei tämä tule koskaan etenemään mihinkään. En itse ymmärrä kihloja ilman häitä.
Kiitos kaikille mielipiteistänne :)
ap

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:38"]Me ei oltu lainkaan kihloissa, ei kai se mitenkään laitonta ole. Mies vain muutti minun luokseni ja haettiin kuulutukset ja sitten pidettiin kirkkohäät. Nyt on kulunut jo 36 vuotta. Lastenlapsia jo täällä passataan.
[/quote]
Olitte kihloissa siitä hetkestä eteenpäin kun olitte päättäneet menevänne naimisiin.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:13"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä   OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi.   AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"? [/quote] Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan. ap [/quote]   Jos olisin sinä, yrittäisin jutella kihlatun kanssa rauhallisesti ja selittää, että vaikkei tosiaan varsinainen "kiire" olekaan, niin sinulle olisi tärkeää että voisitte mennä naimisiin. Kysyisin myös, onko pitkän kihlauksen takana tosiaan vain se, ettei itsellä ole kiirettä (jolloin voitte yhtä hyvin mennä naimisiin jo nyt) vai onko kumppanillasi jokin erityinen syy lykätä alttarille astelemista. Syyn kuultuasi voit sitten miettiä, miten reagoit siihen.   Hääthän voivat olla todella pienet ja halvatkin, eli rahapulan takia ei välttämättä ole pakko niitä lykätä. Voitte vaikka järjestää isot häät ja uusia vihkivalat sitten kun on paremmin varaa, jos haluatte kestitä sukulaisia ja ystäviä ja juhlistaa rakkauttanne hienommissa puitteissa.   Minkä ikäisiä muuten olette? [/quote] Olen yrittänyt jutella ja kysellä rauhallisesti. Olen myös yrittänyt olla painostamatta. Tämä kaikki tiedustelukin tuntuu jotenkin hassulta, kun eikö naimisiinmenon pitäisi olla jo itsestäänselvää? Luulin että se juurikin olisi koko kihlauksen pointti, mutta ei. Olen tässä oikeastaan jo luovuttamassa kaiken suhteen. On vähän huijattu olo. Olemme n 25-30-vuotiaita. ap [/quote] Elät sellaisessa tilanteessa, jota itse kammosin nuorena. Tosi paljon kuului tuttavapiiristä itkemistä, että kihloissa ollaan mutta mies ei halua naimisiin. Kuulostaa kamalalta pattitilanteelta. Itse ajattelen, että tuossa tilanteessa pitäisi kysyä suoraan mieheltä ett koska mennään naimisiin, ja jos vastaus ei ole selvästi positiivinen, pitäisi itse sanoa että en sitten halua olla kihloissakaan. Ja koska kihlauksen purkamisen jälkeen en näkisi järkeväksi jatkaa seurustelua, jättäisin miehen. Seurustelun tarkoitus kun on mielestäni selvittää, voisiko toisen kanssa mennä naimisiin ja perustaa perheen. Tämä on siis minun mielipiteeni. En jaksaisi vaan seurustella ja seurustella. No, tapasin miehen jonka kanssa mentiin naimisiin vuoden päästä ensikohtaamisesta. Kihlaus oli kai se n. 5 kk jakso mikä jäi naimisiinmenopäätöksen ja hääpäivän väliin, kihlasormuksia ei jaksettu ostaa. [/quote] Kokositkin selkeästi myös omat ajatukseni, joita en haluaisi itselleni myöntää. Otin tässä illalla asian esiin tuon toisen kanssa, ja hän alkoi jankuttaa rahasta, että rahaa pitäisi kerätä ennen kuin mitään voi suunnitella tai päättää. Tuntuu, ettei tämä tule koskaan etenemään mihinkään. En itse ymmärrä kihloja ilman häitä. Kiitos kaikille mielipiteistänne :) ap

[/quote]

Pelkääköhän mies että häihin uppoaa se 16 000 euroa? Oletteko puhuneet siitä millaiset häät haluaisitte?

180 cm.

Yksinkertaista: kihlaus on liian pitkä, jos se toisesta/molemmista osapuolista alkaa tuntua liian pitkältä. Suhteen ulkopuolisille kihlauksen pituus ei kuulu ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:16"]

Teinikihloihin menevät teinit. Aikuiset voivat olla hyvin kihloissa vaikka sata vuotta, eikä se ole kenenkään muun asia kysellä milloin häät.

[/quote]

voi helevetin kuustoista kukin tavallaan, me oltiin 12 vuotta kihloissa ennen naimisiin menoa, tuttavapariskunta on ollu jo 15 vuotta kihloissa ja heillä 5 lasta, perkele

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:38"]

Me ei oltu lainkaan kihloissa, ei kai se mitenkään laitonta ole. Mies vain muutti minun luokseni ja haettiin kuulutukset ja sitten pidettiin kirkkohäät. Nyt on kulunut jo 36 vuotta. Lastenlapsia jo täällä passataan.

[/quote]

Ja tässä kohtaa kihlauksenne merkittiin ihan kirkonkirjoihin asti!

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:56"]180 cm.
[/quote]
Oletpas näppärä :)
ap

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:58"]Yksinkertaista: kihlaus on liian pitkä, jos se toisesta/molemmista osapuolista alkaa tuntua liian pitkältä. Suhteen ulkopuolisille kihlauksen pituus ei kuulu ollenkaan.
[/quote]
Kysyinkin nimenomaan ihmisten omakohtaisia tunnelmia :)
ap

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:55"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:50"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:13"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä   OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi.   AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"? [/quote] Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan. ap [/quote]   Jos olisin sinä, yrittäisin jutella kihlatun kanssa rauhallisesti ja selittää, että vaikkei tosiaan varsinainen "kiire" olekaan, niin sinulle olisi tärkeää että voisitte mennä naimisiin. Kysyisin myös, onko pitkän kihlauksen takana tosiaan vain se, ettei itsellä ole kiirettä (jolloin voitte yhtä hyvin mennä naimisiin jo nyt) vai onko kumppanillasi jokin erityinen syy lykätä alttarille astelemista. Syyn kuultuasi voit sitten miettiä, miten reagoit siihen.   Hääthän voivat olla todella pienet ja halvatkin, eli rahapulan takia ei välttämättä ole pakko niitä lykätä. Voitte vaikka järjestää isot häät ja uusia vihkivalat sitten kun on paremmin varaa, jos haluatte kestitä sukulaisia ja ystäviä ja juhlistaa rakkauttanne hienommissa puitteissa.   Minkä ikäisiä muuten olette? [/quote] Olen yrittänyt jutella ja kysellä rauhallisesti. Olen myös yrittänyt olla painostamatta. Tämä kaikki tiedustelukin tuntuu jotenkin hassulta, kun eikö naimisiinmenon pitäisi olla jo itsestäänselvää? Luulin että se juurikin olisi koko kihlauksen pointti, mutta ei. Olen tässä oikeastaan jo luovuttamassa kaiken suhteen. On vähän huijattu olo. Olemme n 25-30-vuotiaita. ap [/quote] Elät sellaisessa tilanteessa, jota itse kammosin nuorena. Tosi paljon kuului tuttavapiiristä itkemistä, että kihloissa ollaan mutta mies ei halua naimisiin. Kuulostaa kamalalta pattitilanteelta. Itse ajattelen, että tuossa tilanteessa pitäisi kysyä suoraan mieheltä ett koska mennään naimisiin, ja jos vastaus ei ole selvästi positiivinen, pitäisi itse sanoa että en sitten halua olla kihloissakaan. Ja koska kihlauksen purkamisen jälkeen en näkisi järkeväksi jatkaa seurustelua, jättäisin miehen. Seurustelun tarkoitus kun on mielestäni selvittää, voisiko toisen kanssa mennä naimisiin ja perustaa perheen. Tämä on siis minun mielipiteeni. En jaksaisi vaan seurustella ja seurustella. No, tapasin miehen jonka kanssa mentiin naimisiin vuoden päästä ensikohtaamisesta. Kihlaus oli kai se n. 5 kk jakso mikä jäi naimisiinmenopäätöksen ja hääpäivän väliin, kihlasormuksia ei jaksettu ostaa. [/quote] Kokositkin selkeästi myös omat ajatukseni, joita en haluaisi itselleni myöntää. Otin tässä illalla asian esiin tuon toisen kanssa, ja hän alkoi jankuttaa rahasta, että rahaa pitäisi kerätä ennen kuin mitään voi suunnitella tai päättää. Tuntuu, ettei tämä tule koskaan etenemään mihinkään. En itse ymmärrä kihloja ilman häitä. Kiitos kaikille mielipiteistänne :) ap

[/quote]

Pelkääköhän mies että häihin uppoaa se 16 000 euroa? Oletteko puhuneet siitä millaiset häät haluaisitte?
[/quote]
No itse olen sanonut, etteivät itse juhlat ole minulle niin tärkeät, joten oletan myös hänen ymmärtävän, etten kaipaa mitään ökyä.
ap

Meillä oli miehen kanssa sovittu että vuoden sisään kihlauksesta. Alettiin säästämään rahaa häihin mutta opiskelija + työtön on vähän hidas tiimi sellaiseen =( Ja sitten tuli raskaus ja pohdittiin että kannattaako mennä naimisiin ennen vai jälkeen synnytyksen ja päädyttiin jälkeen ja nyt on ollut kiirettä =D Että se niistä suunnitelmista. Mutta naimisiin mennään, toivon mukaan vuoden sisään.

Kihlausaikamme kesti 7 vuotta, en osaa sanoa milloin siitä olisi tullut liian pitkä, tuskin olisi tullut ollenkaan.

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 23:04"]

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:55"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 22:50"] [quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:43"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 21:13"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:49"][quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:43"] [quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:24"]MUIDEN TAPAUKSESSA: Mikä ikinä tuntuu kihlaparin osapuolista liian pitkältä   OMASSA TAPAUKSESSA: Kovasti yli vuoden kihlaus olisi tuntunut kummalta, ainakin jos ei ole järkevää syytä. Meillä kihlautuminen tarkoitti sitä hetkeä kun sovimme menevämme naimisiin, ja asetimme hääpäivän puolen vuoden päähän. Jos oltaisi kihlauduttu kesän lopulla ja haluttu kesähäät, niin reilu vuoden kihlausaika olisi tietysti tarvittu, mutta muuten. En haluaisi kihloihin lainkaan jos häitä ei ole oikeasti tiedossa, kokisin lähinnä teinikihloiksi.   AP:N TAPAUKSESSA: Miksi kihlaus on venähtänyt? Mitä kihlattusi ajattelee asiasta? Menittekö kihloihin ajatuksella "tuletko vaimokseni" vai "mennäänkö kihloihin"? [/quote] Kiitos kysymyksen ymmärtämisestä! En tiedä, miksi tämä on venähtänyt. Toinen osapuoli sanoo aina vain, ettei tässä ole mikään kiire. Myönnettäköön, etten muista millä sanoin kosinta tehtiin.... Alkaa tosiaan tuntua, ettei tässä olla edes kihloissa, sillä itsekin pidän kihloja lupauksena naimisiinmenosta. Mietin tässä, että kannattako tätä touhua jatkaa ollenkaan. ap [/quote]   Jos olisin sinä, yrittäisin jutella kihlatun kanssa rauhallisesti ja selittää, että vaikkei tosiaan varsinainen "kiire" olekaan, niin sinulle olisi tärkeää että voisitte mennä naimisiin. Kysyisin myös, onko pitkän kihlauksen takana tosiaan vain se, ettei itsellä ole kiirettä (jolloin voitte yhtä hyvin mennä naimisiin jo nyt) vai onko kumppanillasi jokin erityinen syy lykätä alttarille astelemista. Syyn kuultuasi voit sitten miettiä, miten reagoit siihen.   Hääthän voivat olla todella pienet ja halvatkin, eli rahapulan takia ei välttämättä ole pakko niitä lykätä. Voitte vaikka järjestää isot häät ja uusia vihkivalat sitten kun on paremmin varaa, jos haluatte kestitä sukulaisia ja ystäviä ja juhlistaa rakkauttanne hienommissa puitteissa.   Minkä ikäisiä muuten olette? [/quote] Olen yrittänyt jutella ja kysellä rauhallisesti. Olen myös yrittänyt olla painostamatta. Tämä kaikki tiedustelukin tuntuu jotenkin hassulta, kun eikö naimisiinmenon pitäisi olla jo itsestäänselvää? Luulin että se juurikin olisi koko kihlauksen pointti, mutta ei. Olen tässä oikeastaan jo luovuttamassa kaiken suhteen. On vähän huijattu olo. Olemme n 25-30-vuotiaita. ap [/quote] Elät sellaisessa tilanteessa, jota itse kammosin nuorena. Tosi paljon kuului tuttavapiiristä itkemistä, että kihloissa ollaan mutta mies ei halua naimisiin. Kuulostaa kamalalta pattitilanteelta. Itse ajattelen, että tuossa tilanteessa pitäisi kysyä suoraan mieheltä ett koska mennään naimisiin, ja jos vastaus ei ole selvästi positiivinen, pitäisi itse sanoa että en sitten halua olla kihloissakaan. Ja koska kihlauksen purkamisen jälkeen en näkisi järkeväksi jatkaa seurustelua, jättäisin miehen. Seurustelun tarkoitus kun on mielestäni selvittää, voisiko toisen kanssa mennä naimisiin ja perustaa perheen. Tämä on siis minun mielipiteeni. En jaksaisi vaan seurustella ja seurustella. No, tapasin miehen jonka kanssa mentiin naimisiin vuoden päästä ensikohtaamisesta. Kihlaus oli kai se n. 5 kk jakso mikä jäi naimisiinmenopäätöksen ja hääpäivän väliin, kihlasormuksia ei jaksettu ostaa. [/quote] Kokositkin selkeästi myös omat ajatukseni, joita en haluaisi itselleni myöntää. Otin tässä illalla asian esiin tuon toisen kanssa, ja hän alkoi jankuttaa rahasta, että rahaa pitäisi kerätä ennen kuin mitään voi suunnitella tai päättää. Tuntuu, ettei tämä tule koskaan etenemään mihinkään. En itse ymmärrä kihloja ilman häitä. Kiitos kaikille mielipiteistänne :) ap [/quote]
Pelkääköhän mies että häihin uppoaa se 16 000 euroa? Oletteko puhuneet siitä millaiset häät haluaisitte? [/quote] No itse olen sanonut, etteivät itse juhlat ole minulle niin tärkeät, joten oletan myös hänen ymmärtävän, etten kaipaa mitään ökyä. ap

[/quote]

Oletko kysynyt mieheltä että mihin sitä rahaa sitten tarvitaan?

Meillä vanhempi sukulainen taivasteli että kyllä omaisuutta on oltava kerättynä ennen avioliittoa, luuli että aiomme hankkia lapsia heti avioiduttuamme.

Jokin tuossa nyt mättää, kun kihlat on vaihdettu mutta mies jahkailee.

Mun mielestä 2v yli alkaa olla liian pitkä. Lisäksi ihmettelen näitä "ollaan (muka) kihloissa mutta ei aiota mennä naimisiin" tyyppejä. Eikö se nyt kuulu ihan yleissivistykseen tietää mitä kihlaus ja kihloissa olo tarkoittaa? Teinikihlat on tosiaan sitten kyseessä jos muuten vaan vaihdetaan sormuksia :)

[quote author="Vierailija" time="23.04.2015 klo 20:04"]

Miksi mennä kihloihin jos ei ole aikomustakaan noin vuoden sisällä järjestää häitä. Tuntuu vähän teinikihlaukselta...

[/quote]

Oltiiin kihloissa 10vuottta, ja mahtuu tuohon väliin muutama lapsikin. (0llaan toki jo naimisissa), Kyllä kihlaamisella on kuitenkin sellainen merkitys, että sormuksen myötä kaikkien on helppo havaita, että ko, ihminen ei ole enää vapailla markkinoilla.

Lulululu