Parisuhteessa täytyy tehdä kompromisseja, mutta jos mies ei halua että harrastan?
Tekisi mieli mennä vaikka paritanssikurssille, mutta mies ei tanssi eikä haluaisi minunkaan sitä harrastavan. Miehen mielestä tuo on normaalia kompromissien tekoa, mitä parisuhteessa täytyy välillä tehdä yheisen hyvän hyväksi. Mikä kompromissi on, etten saa harrastaa mitä haluan?
Kommentit (50)
Kiinnostaisi mennä muillekin tanssikursseille, paritanssikurssi oli vain esimerkki. Täällä on paritanssikursseja järjestetty korona-aikanakin, mutta en tiedä pitäisikö niissä olla oma pari. Voisin lähteä sellaiselle vaikka tyttökaverin kanssa, niin ei tarvitsisi miehen olla mustasukkainenkaan. Baariinkin voisin lähteä tanssimaan, siis sitten joskus tulevaisuudessa kun se on mahdollista, mutta mies ei pitäisi siitäkään. En oo nuoruusvuosien jälkeen niissä käynyt itsekään, mutta nyt oon muistanut miten hauskaa se tanssiminen onkaan.
Tanssikurssille päästäisin hänet jos haluaisi mennä. En oo estänyt miestä harrastamasta mitään, vaikka kuulemma lopettaisi omat harrastuksensa jos pyytäisin.
Jo parisuhteessa puoliso ei voi kieltää toista tekemistä mitä hän haluaa niin onko vieraissa käyminenkin sallittua, jos sellasta toimintaa haluaa harrastaa? Ei naisella ole siihen sanottavaa, ei hän sitä voi kieltää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kieltänyt mieheltäsi jotain? Jos et niin tee se, kiellä mieheltäsi sellainen asia mistä hän taas tykkää niin ehkä hän huomaa sen että kumpikin voisi joustaa. Oletko kysynyt miksi miehesi ei anna sinunkaan harrastaa sitä? Pelkääkö hän että hän tulisi mustasukkaiseksi jos käyt tansikursseilla? Ymmärrettävää, mutta kokeilaa, että jos annat luvan miehesi tehdä sitä mitä hän haluaa niin miehesi pitää antaa lupa myös sinulle menä tanssimaan.
Lähdetäänkö kuitenkin siitä, ettei aikuisen ihmisen tarvitse kysellä lupia elääkseen tavallista elämää.
Paitsi parisuhteessa pitää, pitää ottaa toinenkin huomioon. Ei voi olla noin itsekäs. Sinä tuskin tulet olemaan parisuhteessa koskaan kun olet niin itsekeskeinen ihminen, joka ei muita osaa ottaa huomioon.
Toisen huomioiminen ei ole yhtä kuin toisen mielivaltaisten kieltojen ja mielenpahoituksen uhan mukaan pomppiminen.
Olen naimisissa.
Et ilmeisesti ymmärrä mitä sinulle yritän sanoa. En tarkoittanut, että toista saa pompotella ja määräillä miten huvittaa. Vaan asiasta pitää keskustella, jonka lopputuloksena syntyy molempia miellyttävä kompromissi. Eli molemmat joustaa yhtä paljon, eikä se tilanne mene aina toisen mielen mukaan, vaan MOLEMPIEN. Hankala tähän on sanoa ratkasua koska en pysty aloittajan ja aloittajan miehen kanssa keskustelemaan. SIllä molempien toiveet pitäisi saada kuulla jolloinka ratkaisua voidaan lähteä ratkaisemaan. Jos näitä toiveita ja ajatuksia ei ääneen sano niin ratkaisun tekeminen on mahdotonta.
Tanssikurssille osallistuminen ei ole asia jossa pitää päästä molempia tyydyttävään ratkaisuun. Tanssikurssille mennään jos mieli tekee.
Asia koskee molempia siinä vaiheessa, jos parisuhteessa on mustasukkaisuutta ja toinen siitä mielensä pahoittaa, kuten nyt ilmeisesti on tapahtunut. En tarkoita etteikö tämä nainen joskus voisi mennä sinne kurssille mutta miestä pitää auttaa. Onko tämä tanssikurssi naiselle niin välttämätön, että hän ei voisi siitä luopua? Se on teidän keskusteltava, jos se miehelle on niin ylitsepääsemätön asia etkä halua siitä luopua niin voi olla että teidän suhteessa tulee olemaan aika ankeita hetkiä jatkossakin.
Vierailija kirjoitti:
No varmaan joo näin korona-aikana järjestetäänkin paritanssikursseja. Ihan paska provo.
Mä olin syksyllä paritanssikurssilla eli kyllä niitä järjestetään.
Vierailija kirjoitti:
Jo parisuhteessa puoliso ei voi kieltää toista tekemistä mitä hän haluaa niin onko vieraissa käyminenkin sallittua, jos sellasta toimintaa haluaa harrastaa? Ei naisella ole siihen sanottavaa, ei hän sitä voi kieltää.
No varmaan noi on vähän suhteellisia asioita. On yleinen näkemys, että parisuhteessa vieraissa käyminen ei ole sallittua, mutta en ole kuullut, että olisi yleistä, ettei parisuhteessa saa käydä paritanssikurssilla. Jos parisuhteessa puoliso ei voi kieltää toista tekemästä jotain mitä hän haluaa, niin onko se puolison hakkaaminenkin sitten sallittua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kieltänyt mieheltäsi jotain? Jos et niin tee se, kiellä mieheltäsi sellainen asia mistä hän taas tykkää niin ehkä hän huomaa sen että kumpikin voisi joustaa. Oletko kysynyt miksi miehesi ei anna sinunkaan harrastaa sitä? Pelkääkö hän että hän tulisi mustasukkaiseksi jos käyt tansikursseilla? Ymmärrettävää, mutta kokeilaa, että jos annat luvan miehesi tehdä sitä mitä hän haluaa niin miehesi pitää antaa lupa myös sinulle menä tanssimaan.
Lähdetäänkö kuitenkin siitä, ettei aikuisen ihmisen tarvitse kysellä lupia elääkseen tavallista elämää.
Paitsi parisuhteessa pitää, pitää ottaa toinenkin huomioon. Ei voi olla noin itsekäs. Sinä tuskin tulet olemaan parisuhteessa koskaan kun olet niin itsekeskeinen ihminen, joka ei muita osaa ottaa huomioon.
Toisen huomioiminen ei ole yhtä kuin toisen mielivaltaisten kieltojen ja mielenpahoituksen uhan mukaan pomppiminen.
Olen naimisissa.
Et ilmeisesti ymmärrä mitä sinulle yritän sanoa. En tarkoittanut, että toista saa pompotella ja määräillä miten huvittaa. Vaan asiasta pitää keskustella, jonka lopputuloksena syntyy molempia miellyttävä kompromissi. Eli molemmat joustaa yhtä paljon, eikä se tilanne mene aina toisen mielen mukaan, vaan MOLEMPIEN. Hankala tähän on sanoa ratkasua koska en pysty aloittajan ja aloittajan miehen kanssa keskustelemaan. SIllä molempien toiveet pitäisi saada kuulla jolloinka ratkaisua voidaan lähteä ratkaisemaan. Jos näitä toiveita ja ajatuksia ei ääneen sano niin ratkaisun tekeminen on mahdotonta.
Tanssikurssille osallistuminen ei ole asia jossa pitää päästä molempia tyydyttävään ratkaisuun. Tanssikurssille mennään jos mieli tekee.
Asia koskee molempia siinä vaiheessa, jos parisuhteessa on mustasukkaisuutta ja toinen siitä mielensä pahoittaa, kuten nyt ilmeisesti on tapahtunut. En tarkoita etteikö tämä nainen joskus voisi mennä sinne kurssille mutta miestä pitää auttaa. Onko tämä tanssikurssi naiselle niin välttämätön, että hän ei voisi siitä luopua? Se on teidän keskusteltava, jos se miehelle on niin ylitsepääsemätön asia etkä halua siitä luopua niin voi olla että teidän suhteessa tulee olemaan aika ankeita hetkiä jatkossakin.
Mustasukkaiselle ei saa antaa tuumaakaan periksi. Keskustella pitää, mutta ei tanssikurssista vaan siitä mustasukkaisuudesta. Tanssikurssille voi mennä jos haluaa, mies tarvitsee mustasukkaisuuteen apua. Toisen aiheettoman mustasukkaisuuden takia ei pidä missään nimessä luopua mistään - se on loputon tie ja toinen saa vielä oikeutuksen kontrollinhalulleen. Kompromissia ei pidä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
No varmaan joo näin korona-aikana järjestetäänkin paritanssikursseja. Ihan paska provo.
Huomenna menossa taas tanssitunnille, tosin yksityistunnille. Ne on ihan laillisia. Korona-aikana " yksityistilaisuuksia " mahdollista järjestää ja niissä tanssia
Anonyymi ap kirjoitti:
Kiinnostaisi mennä muillekin tanssikursseille, paritanssikurssi oli vain esimerkki. Täällä on paritanssikursseja järjestetty korona-aikanakin, mutta en tiedä pitäisikö niissä olla oma pari. Voisin lähteä sellaiselle vaikka tyttökaverin kanssa, niin ei tarvitsisi miehen olla mustasukkainenkaan. Baariinkin voisin lähteä tanssimaan, siis sitten joskus tulevaisuudessa kun se on mahdollista, mutta mies ei pitäisi siitäkään. En oo nuoruusvuosien jälkeen niissä käynyt itsekään, mutta nyt oon muistanut miten hauskaa se tanssiminen onkaan.
Tanssikurssille päästäisin hänet jos haluaisi mennä. En oo estänyt miestä harrastamasta mitään, vaikka kuulemma lopettaisi omat harrastuksensa jos pyytäisin.
Olethan kertonut nuo asiat miehellesikin? Sano, että voisit mennä tyttökaverin kanssa niin mitä mies siihen sanoo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kieltänyt mieheltäsi jotain? Jos et niin tee se, kiellä mieheltäsi sellainen asia mistä hän taas tykkää niin ehkä hän huomaa sen että kumpikin voisi joustaa. Oletko kysynyt miksi miehesi ei anna sinunkaan harrastaa sitä? Pelkääkö hän että hän tulisi mustasukkaiseksi jos käyt tansikursseilla? Ymmärrettävää, mutta kokeilaa, että jos annat luvan miehesi tehdä sitä mitä hän haluaa niin miehesi pitää antaa lupa myös sinulle menä tanssimaan.
Lähdetäänkö kuitenkin siitä, ettei aikuisen ihmisen tarvitse kysellä lupia elääkseen tavallista elämää.
Paitsi parisuhteessa pitää, pitää ottaa toinenkin huomioon. Ei voi olla noin itsekäs. Sinä tuskin tulet olemaan parisuhteessa koskaan kun olet niin itsekeskeinen ihminen, joka ei muita osaa ottaa huomioon.
Toisen huomioiminen ei ole yhtä kuin toisen mielivaltaisten kieltojen ja mielenpahoituksen uhan mukaan pomppiminen.
Olen naimisissa.
Et ilmeisesti ymmärrä mitä sinulle yritän sanoa. En tarkoittanut, että toista saa pompotella ja määräillä miten huvittaa. Vaan asiasta pitää keskustella, jonka lopputuloksena syntyy molempia miellyttävä kompromissi. Eli molemmat joustaa yhtä paljon, eikä se tilanne mene aina toisen mielen mukaan, vaan MOLEMPIEN. Hankala tähän on sanoa ratkasua koska en pysty aloittajan ja aloittajan miehen kanssa keskustelemaan. SIllä molempien toiveet pitäisi saada kuulla jolloinka ratkaisua voidaan lähteä ratkaisemaan. Jos näitä toiveita ja ajatuksia ei ääneen sano niin ratkaisun tekeminen on mahdotonta.
Tanssikurssille osallistuminen ei ole asia jossa pitää päästä molempia tyydyttävään ratkaisuun. Tanssikurssille mennään jos mieli tekee.
Asia koskee molempia siinä vaiheessa, jos parisuhteessa on mustasukkaisuutta ja toinen siitä mielensä pahoittaa, kuten nyt ilmeisesti on tapahtunut. En tarkoita etteikö tämä nainen joskus voisi mennä sinne kurssille mutta miestä pitää auttaa. Onko tämä tanssikurssi naiselle niin välttämätön, että hän ei voisi siitä luopua? Se on teidän keskusteltava, jos se miehelle on niin ylitsepääsemätön asia etkä halua siitä luopua niin voi olla että teidän suhteessa tulee olemaan aika ankeita hetkiä jatkossakin.
Mustasukkaiselle ei saa antaa tuumaakaan periksi. Keskustella pitää, mutta ei tanssikurssista vaan siitä mustasukkaisuudesta. Tanssikurssille voi mennä jos haluaa, mies tarvitsee mustasukkaisuuteen apua. Toisen aiheettoman mustasukkaisuuden takia ei pidä missään nimessä luopua mistään - se on loputon tie ja toinen saa vielä oikeutuksen kontrollinhalulleen. Kompromissia ei pidä tehdä.
Minä kanattaisin ensin sitä mustasukkaisuuden hoitia ja sen jälkeen näitä kursseja. Jos kärsii mustasukkaisuudesta niin pahimillaan nämä mustasukkaisuutta aiheuttavat tilanteet van pahentaa mustasukkaisuutta, joten on erityisen tärkeää ensin päästä eroon mustasukkaisuudesta ja sen jälkeen elämää pystyy jatkamaan normaalisti. Silloin ei tosin kaikki ole kunnossa, jos puoliso ei tue tai auta mustasukkaisuudesta kärsivää. Mutasukkaisuudesta kärsivä on saatava hoitoon ja saada puolisoltaan tuke siinä matkassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo parisuhteessa puoliso ei voi kieltää toista tekemistä mitä hän haluaa niin onko vieraissa käyminenkin sallittua, jos sellasta toimintaa haluaa harrastaa? Ei naisella ole siihen sanottavaa, ei hän sitä voi kieltää.
No varmaan noi on vähän suhteellisia asioita. On yleinen näkemys, että parisuhteessa vieraissa käyminen ei ole sallittua, mutta en ole kuullut, että olisi yleistä, ettei parisuhteessa saa käydä paritanssikurssilla. Jos parisuhteessa puoliso ei voi kieltää toista tekemästä jotain mitä hän haluaa, niin onko se puolison hakkaaminenkin sitten sallittua?
Hakkaaminen ei ole oikein, eikä myös toisen mielen pahoittaminen. En tarkoita tässä nyt itä, ettei tanssikurssille voisi mennä, vaan sitä että se ratkasu pitää tehdä molempia tyydyttävästi - mikä taasen ratkaistaan keskustelemalla. Meidän tuntemattomien on hirveän hankala mitään oikeaa apua tarjota mutta yleisesti ottaen keskustelette, pyörittelette asiaa eri kanteilta ja mietitte miksi se miehelle on paha asia, voisiko sitä mielipahaa jotenkin lieventää esim, juuri sillä että mies tulisi mukaan? vaikka vaan katselemaan tms. Tai ehkä itsekin kurssille, jos ei niin miksi ei? Jne.
Vierailija kirjoitti:
Jo parisuhteessa puoliso ei voi kieltää toista tekemistä mitä hän haluaa niin onko vieraissa käyminenkin sallittua, jos sellasta toimintaa haluaa harrastaa? Ei naisella ole siihen sanottavaa, ei hän sitä voi kieltää.
Harvinaisen typerä rinnastus. Minulla on omat harrastukseni ja vaimollani omat, eikä tähän asti ole ollut kummallakaan valittamista. Musiikkia tosin harrastetaan yhdessä, mutta esim. kuntosalilla käymme eri aikaan ja eri saleillakin. Aloittajan tapauksen taustoja tarkemmin tuntematta voin silti sanoa että aikuisilla ihmisillä on oikeus harrastaa haluamiaan asioita jos se ei aiheuta kohtuutonta haittaa esim. ajallisesti tai taloudellisesti, ja on tasapuolista.
Taitaa ylläolevasta kommentista paistaa aikamoinen mustasukkaisuus, kuten ap:n miehestäkin.
Onko mahdollista saada niitä tunteja esimerkiksi kotiin? Näin korona aikaan ei ole hyvä ihmispaljoudessa liikkua vaikkei se kiellettykään ole. SIlloin miehesi olisi tilanteessa läsnä ja huomaisi, ettei hänellä ole syytä mustasukkaisuuteen. Ehkä hän nauttisikin näkemästään, kun oma tyttönen siinä tanssii ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jo parisuhteessa puoliso ei voi kieltää toista tekemistä mitä hän haluaa niin onko vieraissa käyminenkin sallittua, jos sellasta toimintaa haluaa harrastaa? Ei naisella ole siihen sanottavaa, ei hän sitä voi kieltää.
Harvinaisen typerä rinnastus. Minulla on omat harrastukseni ja vaimollani omat, eikä tähän asti ole ollut kummallakaan valittamista. Musiikkia tosin harrastetaan yhdessä, mutta esim. kuntosalilla käymme eri aikaan ja eri saleillakin. Aloittajan tapauksen taustoja tarkemmin tuntematta voin silti sanoa että aikuisilla ihmisillä on oikeus harrastaa haluamiaan asioita jos se ei aiheuta kohtuutonta haittaa esim. ajallisesti tai taloudellisesti, ja on tasapuolista.
Taitaa ylläolevasta kommentista paistaa aikamoinen mustasukkaisuus, kuten ap:n miehestäkin.
Hyvä ettei teill ole ap.n kaltaisia ongelmia. Mutta pitää musitaa, että toisenkin tunteet on otettava huomioon ja pohdittava mikä oikeasti on tärkeää ja onko valmis vähentämään omia harrastuksiaan puolison vuoksi. Toki silloin pitää olla vastavuoroista, että myös se toinenkin puolisko joustaa. Yhteishengellä joka tilanteessa ja jos jollain tulee sanottavaa niin sitten pitää istuutua alas ja alkaa keskustelemaan.
Mun mies harrastaa kilpatanssia ja on käynyt kisoissa parinsa kanssa, tanssivat senioriluokissa. Mies haluaa tanssia joten mikä mä olen sitä kieltämään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kieltänyt mieheltäsi jotain? Jos et niin tee se, kiellä mieheltäsi sellainen asia mistä hän taas tykkää niin ehkä hän huomaa sen että kumpikin voisi joustaa. Oletko kysynyt miksi miehesi ei anna sinunkaan harrastaa sitä? Pelkääkö hän että hän tulisi mustasukkaiseksi jos käyt tansikursseilla? Ymmärrettävää, mutta kokeilaa, että jos annat luvan miehesi tehdä sitä mitä hän haluaa niin miehesi pitää antaa lupa myös sinulle menä tanssimaan.
Lähdetäänkö kuitenkin siitä, ettei aikuisen ihmisen tarvitse kysellä lupia elääkseen tavallista elämää.
Paitsi parisuhteessa pitää, pitää ottaa toinenkin huomioon. Ei voi olla noin itsekäs. Sinä tuskin tulet olemaan parisuhteessa koskaan kun olet niin itsekeskeinen ihminen, joka ei muita osaa ottaa huomioon.
Toisen huomioiminen ei ole yhtä kuin toisen mielivaltaisten kieltojen ja mielenpahoituksen uhan mukaan pomppiminen.
Olen naimisissa.
Et ilmeisesti ymmärrä mitä sinulle yritän sanoa. En tarkoittanut, että toista saa pompotella ja määräillä miten huvittaa. Vaan asiasta pitää keskustella, jonka lopputuloksena syntyy molempia miellyttävä kompromissi. Eli molemmat joustaa yhtä paljon, eikä se tilanne mene aina toisen mielen mukaan, vaan MOLEMPIEN. Hankala tähän on sanoa ratkasua koska en pysty aloittajan ja aloittajan miehen kanssa keskustelemaan. SIllä molempien toiveet pitäisi saada kuulla jolloinka ratkaisua voidaan lähteä ratkaisemaan. Jos näitä toiveita ja ajatuksia ei ääneen sano niin ratkaisun tekeminen on mahdotonta.
Tottakai, silloin kun on kyse asiasta joka koskee molempia. Naisen tanssikurssille tai muuhunkaan harrastukseen meno nyt vaan ei koske sitä toista mitenkään, joten häneltä ei tarvitse pyytää lupaa eikä kompromissistä ole erityistä syytä neuvotella.
Keskustelua tilanne toki kaipaa, mutta ei harrastukseen menosta vaan siitä, miksi mies pahoittaa mielensä toisen harrastuksesta.
Joskus harrastuskin voi olla yhteinen asia, jos se esimerkiksi lohkaisee merkittävän osan vapaa-ajasta tai perheen budjetista.
No kuulehan, kun siellä tanssikursseilla, siis noilla paritanssikursseilla, on sekä miehiä että naisia.
Ja siellä oudot miehet ja naiset tanssivat toistensa kanssa, koska toisen parin täytyy olla mies, että oppii sen, että tanssissa tietyissä askelissa mies vie.
Niin eihän se ihme ole, jos oma aviomies pikkasen saattaa mustasukkaisuutta tuntea.
Ja nyt kun viime vuosina nuo paritanssikurssit ovat olleet erittäin suosittuja ja tanssalava kulttuuri on tullut takaisin, niin siinä joillekin pareille tullut avioero.
Se uusi kumppani saattaa löytyä sieltä kursseilta tai sitten tanssilavoilta, kun toinen puoliso ei lähde tansseihin ollenkaan, tai pidä tanssista tai ei tanssi tanssaipaikalla.
Varmaan ap:n mies ei olisi yhtään vastaan ap:n harrastuksia, jos ne harrastukset olisivat, voimistelua, sulkapalloa, tennistä, vieraiden kieltenopiskelua tai muuta vastavaa.
Mutta vieraan miehen kanssa tanssiminen viikottain pari tuntia kerrallaan, saattaa kyllä kenen tahansa puolison mielessä herättää vähän epäluuloja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kieltänyt mieheltäsi jotain? Jos et niin tee se, kiellä mieheltäsi sellainen asia mistä hän taas tykkää niin ehkä hän huomaa sen että kumpikin voisi joustaa. Oletko kysynyt miksi miehesi ei anna sinunkaan harrastaa sitä? Pelkääkö hän että hän tulisi mustasukkaiseksi jos käyt tansikursseilla? Ymmärrettävää, mutta kokeilaa, että jos annat luvan miehesi tehdä sitä mitä hän haluaa niin miehesi pitää antaa lupa myös sinulle menä tanssimaan.
Lähdetäänkö kuitenkin siitä, ettei aikuisen ihmisen tarvitse kysellä lupia elääkseen tavallista elämää.
Paitsi parisuhteessa pitää, pitää ottaa toinenkin huomioon. Ei voi olla noin itsekäs. Sinä tuskin tulet olemaan parisuhteessa koskaan kun olet niin itsekeskeinen ihminen, joka ei muita osaa ottaa huomioon.
Toisen huomioiminen ei ole yhtä kuin toisen mielivaltaisten kieltojen ja mielenpahoituksen uhan mukaan pomppiminen.
Olen naimisissa.
Et ilmeisesti ymmärrä mitä sinulle yritän sanoa. En tarkoittanut, että toista saa pompotella ja määräillä miten huvittaa. Vaan asiasta pitää keskustella, jonka lopputuloksena syntyy molempia miellyttävä kompromissi. Eli molemmat joustaa yhtä paljon, eikä se tilanne mene aina toisen mielen mukaan, vaan MOLEMPIEN. Hankala tähän on sanoa ratkasua koska en pysty aloittajan ja aloittajan miehen kanssa keskustelemaan. SIllä molempien toiveet pitäisi saada kuulla jolloinka ratkaisua voidaan lähteä ratkaisemaan. Jos näitä toiveita ja ajatuksia ei ääneen sano niin ratkaisun tekeminen on mahdotonta.
Tanssikurssille osallistuminen ei ole asia jossa pitää päästä molempia tyydyttävään ratkaisuun. Tanssikurssille mennään jos mieli tekee.
Asia koskee molempia siinä vaiheessa, jos parisuhteessa on mustasukkaisuutta ja toinen siitä mielensä pahoittaa, kuten nyt ilmeisesti on tapahtunut. En tarkoita etteikö tämä nainen joskus voisi mennä sinne kurssille mutta miestä pitää auttaa. Onko tämä tanssikurssi naiselle niin välttämätön, että hän ei voisi siitä luopua? Se on teidän keskusteltava, jos se miehelle on niin ylitsepääsemätön asia etkä halua siitä luopua niin voi olla että teidän suhteessa tulee olemaan aika ankeita hetkiä jatkossakin.
Miestä pitää auttaa? Onpa avuton reppana. Vaihtoon tuo menisi meillä.
Jos ongelma siis on, että sinä haluaisit tanssikurssille mutta miehesi ei anna sinun mennä, olisit ottamassa myös miehen mukaan mutta mies ei halua lähteä. Sanot miehellesi, että haluat mennä tanssimaan ja miehen on joko lähdettävä mukaan (mikä olisi hänelle parempi ratkaisu) tai hän vain koittaa sietää että olet siellä ilman häntä. Sinulla on oikeus mennä tansiskurssille, jos mies ei anna sinun yksinään mennä niin kaikista paras ratkaisu on että mies tulee mukaan. Piste.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kieltänyt mieheltäsi jotain? Jos et niin tee se, kiellä mieheltäsi sellainen asia mistä hän taas tykkää niin ehkä hän huomaa sen että kumpikin voisi joustaa. Oletko kysynyt miksi miehesi ei anna sinunkaan harrastaa sitä? Pelkääkö hän että hän tulisi mustasukkaiseksi jos käyt tansikursseilla? Ymmärrettävää, mutta kokeilaa, että jos annat luvan miehesi tehdä sitä mitä hän haluaa niin miehesi pitää antaa lupa myös sinulle menä tanssimaan.
Lähdetäänkö kuitenkin siitä, ettei aikuisen ihmisen tarvitse kysellä lupia elääkseen tavallista elämää.
Paitsi parisuhteessa pitää, pitää ottaa toinenkin huomioon. Ei voi olla noin itsekäs. Sinä tuskin tulet olemaan parisuhteessa koskaan kun olet niin itsekeskeinen ihminen, joka ei muita osaa ottaa huomioon.
Näitä keskusteluja lukiessa alkaa tuntua siltä, ettei nykypäivän parisuhteissa ole kunnioitusta toista kohtaan.
Toisen huomioiminen ei ole yhtä kuin toisen mielivaltaisten kieltojen ja mielenpahoituksen uhan mukaan pomppiminen.
Olen naimisissa.
Et ilmeisesti ymmärrä mitä sinulle yritän sanoa. En tarkoittanut, että toista saa pompotella ja määräillä miten huvittaa. Vaan asiasta pitää keskustella, jonka lopputuloksena syntyy molempia miellyttävä kompromissi. Eli molemmat joustaa yhtä paljon, eikä se tilanne mene aina toisen mielen mukaan, vaan MOLEMPIEN. Hankala tähän on sanoa ratkasua koska en pysty aloittajan ja aloittajan miehen kanssa keskustelemaan. SIllä molempien toiveet pitäisi saada kuulla jolloinka ratkaisua voidaan lähteä ratkaisemaan. Jos näitä toiveita ja ajatuksia ei ääneen sano niin ratkaisun tekeminen on mahdotonta.
Tanssikurssille osallistuminen ei ole asia jossa pitää päästä molempia tyydyttävään ratkaisuun. Tanssikurssille mennään jos mieli tekee.
Asia koskee molempia siinä vaiheessa, jos parisuhteessa on mustasukkaisuutta ja toinen siitä mielensä pahoittaa, kuten nyt ilmeisesti on tapahtunut. En tarkoita etteikö tämä nainen joskus voisi mennä sinne kurssille mutta miestä pitää auttaa. Onko tämä tanssikurssi naiselle niin välttämätön, että hän ei voisi siitä luopua? Se on teidän keskusteltava, jos se miehelle on niin ylitsepääsemätön asia etkä halua siitä luopua niin voi olla että teidän suhteessa tulee olemaan aika ankeita hetkiä jatkossakin.
Miestä pitää auttaa? Onpa avuton reppana. Vaihtoon tuo menisi meillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene tanssikurssille itse ja miehen ei tarvitse osallistua
Ei ihme, että ihmiset eroavat. Tässä näkee taas sen itsekkään vastauksen: "Jos sinä et halua niin et sinä minua voi kieltää". Ei ajatella kumppania vaan itseä. Aloittaja (olkoot provo tai ei) niin tarkoittaa varmaan sitä kompromissia, ettei kummallekaan tule paha mieli. Pitää ajatella MOLEMPIEN puolesta, ei vain itsensä puolesta.
Häh?
Tuleehan aplle selvästi paha mieli jos hän ei "kompromissin" takia saa harrastaa.
Ap sun mies on ymmärtänyt sanan kompromissi väärin. Se ei tarkoita sitä, että sä saat tehdä vain mitä hän sallii, ettei hänelle tule paha mieli. Se tarkoittaa sitä, ettå MOLEMMAT joustavat. Eli tässä tapauksessa voisi olla vaihtoehtoina:'
- menette yhdessä, vaikkei mies niin haluaisi
- menet yksin
- et mene, vaikka niin haluaisit
Tai esim: mietit löytyisikö joku muu, ei "parin olemassaoloon" perustuva vastaava, vaikkapa rivitanssi, samba tms minkä voisit ihan melkein yhtä mielellään aloittaa?
Tottakai, silloin kun on kyse asiasta joka koskee molempia. Naisen tanssikurssille tai muuhunkaan harrastukseen meno nyt vaan ei koske sitä toista mitenkään, joten häneltä ei tarvitse pyytää lupaa eikä kompromissistä ole erityistä syytä neuvotella.
Keskustelua tilanne toki kaipaa, mutta ei harrastukseen menosta vaan siitä, miksi mies pahoittaa mielensä toisen harrastuksesta.
Joskus harrastuskin voi olla yhteinen asia, jos se esimerkiksi lohkaisee merkittävän osan vapaa-ajasta tai perheen budjetista.