Lue keskustelun säännöt.
Kun euro tuli niin markan maksanut kahvikuppi maksoi yhtäkkiä euron
01.01.2022 |
Surutta vaan pistettiin hinnat kuusinkertaiseksi. Näin kertoi naapurin taksimies ja on tästä muutkin puhuneet. Ei ihme että moni kaipaa markkaa.
Kommentit (298)
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli kallista, makkarapaketin ja kossupullon kun osti, ei paljon satasesta jäänyt.
Et saanut sitä makkaraa kun kossu maksoi juuri sen satasen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan hinnat moninkertaistuneet markka-ajoista, mutta tulot ei ole nousseet samassa tahdissa.
Höpö höpö. Mikä hinta on moninkertaistunut markka-ajoista? Kahvin sai pariin markkaan joskus 1980-luvulla sotilaskodeissa, ellei kyseessä ollut joku markkinointikikka tai sisäänvetotuote. Muuttuivathan tuotteiden markkamäärär sen 40- vuoden aikana liki kymmenkertaiseksi, mutta niin muuttuivat palkatkin.
Yks mikä tulee mieleen on tupakan hinta, vaikka ei kai se sentään ihan moninkertaistunut ole, muistaako kukaan mitä maksoi 20v sitten? Ainakin tuplaantunut on hinta.
Marlboro maksoi muistaakseni 23,80mk. ja samaan aikaan oli askeja jotka maksoi 4,00€
Leppävaaran Maxissa oli Norttiaski 9,90, yhdessä yössä nousi vitoseen.
Vieläkö tätä urbaania legendaa jotkut jaksaa vääntää? Ei todellakaa noussut kahvikupin hinta markasta euroon, kun missään ei vuosituhannen alussa ollut noin halpaa kahvia myynnissä, että olisi kupin saanut markalla.
Ainakin pk-seudun asunnot on kallistuneet moninkertaisesti verrattuna 90-lukuun. Jos nykyhinnat kirjoitettaisiin markkoina, ne olisivat luokkaa 1 500 000 - 5 000 000 mk riippuen alueesta. Ysärillä lottovoitot oli tuota luokkaa.
Kahvin hinta on merkityksetön vaikka olisikin moninkertaistunut. Siksi tilastoissa tutkitaankin ruoka- tai hyödykekorin hintoja. Jokin asia voi olla nyt suhteessa halvempaa, jokin kalliimpaa.
Autot ja alkoholi ainakin on nyt halvempia kuin 1990-luvulla. Asunnot kalliimpia, ruoka halvempaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Leppävaaran Maxissa oli Norttiaski 9,90, yhdessä yössä nousi vitoseen.
Ja sitten heräsit...
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pk-seudun asunnot on kallistuneet moninkertaisesti verrattuna 90-lukuun. Jos nykyhinnat kirjoitettaisiin markkoina, ne olisivat luokkaa 1 500 000 - 5 000 000 mk riippuen alueesta. Ysärillä lottovoitot oli tuota luokkaa.
Kahvin hinta on merkityksetön vaikka olisikin moninkertaistunut. Siksi tilastoissa tutkitaankin ruoka- tai hyödykekorin hintoja. Jokin asia voi olla nyt suhteessa halvempaa, jokin kalliimpaa.
Autot ja alkoholi ainakin on nyt halvempia kuin 1990-luvulla. Asunnot kalliimpia, ruoka halvempaa.
Asuntojen hinnat olis noussu vaikka mikä olis valuuttana, siinä on kyse kysynnän ja tarjonnan laista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paljo tuota järkyttävämpää on se, että markka-aikaan työmiehen palkalla pystyi rakentamaan omakotitalon ihmisten ilmoille.
Kyllähän tässä köyhdytty on roimasti. Tekee nykyään tiukkaa senior-tason asiantuntijallekin.
Minulla kävi juuri noin. Sain ensimmäisen työni, joten tulot kuusinkertaistuivat opintotukeen verrattuna. Myös rahankäyttö muuttui. Hoikka teinityttö joi pikaiset pussikaljakännit 20 markalla, mutta baari-iltaan meni se 20 euroa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50mk oli iso raha.
Ei makseltu EU-tukia.
Ei ilmastohömppää..
Mm ongelmaa
Koronaa50 mk oli "iso" raha koska palkat olivat niin paljon pienempiä, korot huitelivat korkeuksissa ja devalvaatiot söivät joka palkankorotuksen puolessa vuodessa! Suomi oli markka-aikaan oikeasti moninkertaisesti köyhempi maa kuin nykyään.
Enpä tiedä tuosta. Markka-aikana ensimmäisissä kesätöissä tienasin 5000-6000mk/kk (hanttihommissa) ja bensalitra maksoi 2mk. Nykyään tienaan saman erikoisasiantuntijana(hehe), ja bensa maksaa myös 2, yksiköt ovat vaan euroja.
Asunnot ovat myös ahtaampia, minun duunarivanhemmillani oli uusi omakotitalo, itse korkeakoulutettuna asun rivarissa. Lainat he olivat maksaneet pois jo kolmikymppisinä, minä 20 vuotta jäljessä.
Kiinan romu on ainoa mitä nykyään on enemmän.
Markka-aikana tienasin kesätöissä 50mk tunti kun oli vuorotyötä, se oli todella iso palkka vuonna 1990, normaalisti palkka oli n. 35mk matalan koulutuksen töissä. Mutta varmasti miesten aloilla jotkut ammattimiehet tienasivat jotain 70-80mk tunti, mutta ei mitkään tavalliset duunarit esim. hitsaajat päässeet noille palkoille kuin tekemällä kovaa urakkaa.
20 vuotta sitten kun siirryttiin euroon, oli kesällä jonkin aikaa bensalitra tasan euron, siitä näkee mikä on ollut kehitys 20 vuodessa kun se nyt on n. 1,9.€. Ja palkat on keskimäärin kolme tonnia euroissa kun ne 20 vuotta sitten oli jotain viisi-kuusi tonnia markoissa. Nykyään suuren osan peruspalkka on pari tonnia, ja silloin suuren osan palkka oli kolme- neljä tonnia markoissa, ja suuripalkkaisten kymppitonnin palkkoja pidettiin ihan tähtitieteellisinä.
Maitopurkki maksoi 20 vuotta sitten 3,90mk ja nykyään 0,59€ eli 3,50mk.
Höpsistä. Mä tienasin kesätöissä 1998 21-vuotiaana yliopisto-opiskelijana muistaakseni 7800 markkaa kuussa. Kymppitonni oli ihan normaali vastavalmistuneen maisterin palkka.
Nimenomaan, maisterin palkka, se oli iso duunareiden mielestä. Muistan että yksi ystävättären mies tienasi ysärillä jopa kymppitonnin kuussa ja mun mielestä se oli jotain ihan järjetöntä ihmiseltä joka ei ollut korkeakoulutettu. Siihen aikaan korkeasti koulutettuja oli vähemmän ja oli vähemmän töitä joihin sitä vaadittiin.
Tämä oli varmaan 80-luvun loppua, mutta veljeni opiskeli atk-merkonomiksi ja pääsi töihin 10 000 mk palkalla, se tuntui tosi hurjalta. Sittemmin kuvio onkin kääntynyt vähän toisinpäin eli amista käyvä poikani tullee tienaamaan ihan mukavasti verrattuna moniin akateemisiin pätkätyöläisiin (kaikki akateemiset kun eivät ole jotain lääkäreitä) ja muihin siistiä sisätyötä tekeviin. Mutta ihan hyvin miesduunarit ennenkin tienasivat, isänikin tienasi kansakoulupohjalta tehtaassa aika hyvin. Mielikuva vaan edelleenkin on, että kaikki amistyöt ovat huonosti palkattuja tai raskaita. Eivät ole. Kyllä meidänkin putkimiehellä aika hieno auto on...
Höpsistä. Ihmiset muistelee paljon vanhempia markkahintoja ja markka-aikana inflaatio oli paljon nopeampaa kuin nykyisin.
Olin kahvilassa töissä markka-ajan lopussa. Taksarit ja bussikuskit sai kahvin 3.5 markalla, muille se oli 5.5 mk. Hienommissa kahviloissa kahvista joutui maksamaan 12 mk.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kahvi maksoi tuohon aikaan 3-5 markkaa, joten taksikuski muistelee omiaan.
Mites taksikuski itse, tai myöhemmin mainittu kampaaja? Kuusinkertaistivatko hinnat suruitta?
Enpä usko.
Jossain vessanoven 20 pennillä toimineessa lukossa tuo muutos on saattanut olla moninkertainen, sillä tuotetta on kannattanut myydä alihintaan jos vanha lukko on riittänyt pitämään spuget poissa ja lukon uusiminen olisi maksanut satasia. Kun se sitten euroaikaan onnollut pakko tehdä niin on laitettu samalla 50snt tai 1 eur. Sitä vastoin palveluiden ja tuotteiden hinnat nousivat tarkalleen oikean määrän sillä kuluttajat kyttäsivät niitä pikku laskimineen. Jonkin aikaa hinnnat ilmoitettiin sekä euroina että markkoina ja molemmilla saattoi maksaa. Seuraava hinnankorotus tulikin tämän ajan jälkeen kun kahvikuppi saattoi nousta 0, 89 eurosta tasalukemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
50mk oli iso raha.
Ei makseltu EU-tukia.
Ei ilmastohömppää..
Mm ongelmaa
Koronaa50 mk oli "iso" raha koska palkat olivat niin paljon pienempiä, korot huitelivat korkeuksissa ja devalvaatiot söivät joka palkankorotuksen puolessa vuodessa! Suomi oli markka-aikaan oikeasti moninkertaisesti köyhempi maa kuin nykyään.
Enpä tiedä tuosta. Markka-aikana ensimmäisissä kesätöissä tienasin 5000-6000mk/kk (hanttihommissa) ja bensalitra maksoi 2mk. Nykyään tienaan saman erikoisasiantuntijana(hehe), ja bensa maksaa myös 2, yksiköt ovat vaan euroja.
Asunnot ovat myös ahtaampia, minun duunarivanhemmillani oli uusi omakotitalo, itse korkeakoulutettuna asun rivarissa. Lainat he olivat maksaneet pois jo kolmikymppisinä, minä 20 vuotta jäljessä.
Kiinan romu on ainoa mitä nykyään on enemmän.
Markka-aikana tienasin kesätöissä 50mk tunti kun oli vuorotyötä, se oli todella iso palkka vuonna 1990, normaalisti palkka oli n. 35mk matalan koulutuksen töissä. Mutta varmasti miesten aloilla jotkut ammattimiehet tienasivat jotain 70-80mk tunti, mutta ei mitkään tavalliset duunarit esim. hitsaajat päässeet noille palkoille kuin tekemällä kovaa urakkaa.
20 vuotta sitten kun siirryttiin euroon, oli kesällä jonkin aikaa bensalitra tasan euron, siitä näkee mikä on ollut kehitys 20 vuodessa kun se nyt on n. 1,9.€. Ja palkat on keskimäärin kolme tonnia euroissa kun ne 20 vuotta sitten oli jotain viisi-kuusi tonnia markoissa. Nykyään suuren osan peruspalkka on pari tonnia, ja silloin suuren osan palkka oli kolme- neljä tonnia markoissa, ja suuripalkkaisten kymppitonnin palkkoja pidettiin ihan tähtitieteellisinä.
Maitopurkki maksoi 20 vuotta sitten 3,90mk ja nykyään 0,59€ eli 3,50mk.
Höpsistä. Mä tienasin kesätöissä 1998 21-vuotiaana yliopisto-opiskelijana muistaakseni 7800 markkaa kuussa. Kymppitonni oli ihan normaali vastavalmistuneen maisterin palkka.
Nimenomaan, maisterin palkka, se oli iso duunareiden mielestä. Muistan että yksi ystävättären mies tienasi ysärillä jopa kymppitonnin kuussa ja mun mielestä se oli jotain ihan järjetöntä ihmiseltä joka ei ollut korkeakoulutettu. Siihen aikaan korkeasti koulutettuja oli vähemmän ja oli vähemmän töitä joihin sitä vaadittiin.
Tämä oli varmaan 80-luvun loppua, mutta veljeni opiskeli atk-merkonomiksi ja pääsi töihin 10 000 mk palkalla, se tuntui tosi hurjalta. Sittemmin kuvio onkin kääntynyt vähän toisinpäin eli amista käyvä poikani tullee tienaamaan ihan mukavasti verrattuna moniin akateemisiin pätkätyöläisiin (kaikki akateemiset kun eivät ole jotain lääkäreitä) ja muihin siistiä sisätyötä tekeviin. Mutta ihan hyvin miesduunarit ennenkin tienasivat, isänikin tienasi kansakoulupohjalta tehtaassa aika hyvin. Mielikuva vaan edelleenkin on, että kaikki amistyöt ovat huonosti palkattuja tai raskaita. Eivät ole. Kyllä meidänkin putkimiehellä aika hieno auto on...
a
Alotuspalkkani suunnitteluinsinöörinä 1997 oli 9800€.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljo tuota järkyttävämpää on se, että markka-aikaan työmiehen palkalla pystyi rakentamaan omakotitalon ihmisten ilmoille.
Kyllähän tässä köyhdytty on roimasti. Tekee nykyään tiukkaa senior-tason asiantuntijallekin.
höpö höpö taas kerran
Vierailija kirjoitti:
Minulla kävi juuri noin. Sain ensimmäisen työni, joten tulot kuusinkertaistuivat opintotukeen verrattuna. Myös rahankäyttö muuttui. Hoikka teinityttö joi pikaiset pussikaljakännit 20 markalla, mutta baari-iltaan meni se 20 euroa.
Kauoasta saat nykyään keskarin päälle eurolla, baarissa se on 5 euroa, eli kannattaako näitä vertailla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljo tuota järkyttävämpää on se, että markka-aikaan työmiehen palkalla pystyi rakentamaan omakotitalon ihmisten ilmoille.
Kyllähän tässä köyhdytty on roimasti. Tekee nykyään tiukkaa senior-tason asiantuntijallekin.
höpö höpö taas kerran
Mitenkä niin?
Tiedän kyllä kun olen elänyt silloin.
Vierailija kirjoitti:
Paljo tuota järkyttävämpää on se, että markka-aikaan työmiehen palkalla pystyi rakentamaan omakotitalon ihmisten ilmoille.
Kyllähän tässä köyhdytty on roimasti. Tekee nykyään tiukkaa senior-tason asiantuntijallekin.
Näin on. Tosin täytyy muistaa sekin, että ihmisten rahankäyttö on muuttunut paljon. Olen syntynyt 70-l. puolivälissä ja vaikka vanhempani rakensivat omakotitalon, äitini laittoi ruoan aina edullisesti itse alusta asti laittaen, emme matkailleet muualla kuin kesällä vanhempien kotiseudulla, kävin ensimmäisen kerran ravintolassa vanhojentanssipäivänä koulukavereiden kanssa, en harrastanut muuta kuin lukemista, sisustusta ei vaihdettu jne. Tavallisessa arjessa elettiin tosi säästeliäästi, mutta niin elivät muutkin. Oli minullakin akateemisen perheen lapsi kaverina ja he kävivät ulkomailla, mutta kukaan ei ihmetellyt, jos joku ei matkustanut. Toinen kaverini harrasti ratsastusta, mutta hänen äitinsä olikin sanonut äidilleni, että se on niin kallista, ettei senkään takia olisi ollut varaa toiseen lapseen. Aika harvoin nykyisin noin menee. Silloin ei todellakaan olisi tultu jostain tarhasta tai koulusta vaatimaan rahaa retkiin ym., eikä kenelläkään "huoli herännyt", vaikka lapsi ei harrastanut mitään.
Muistan sen että ennen euroa hintoja alettiin joka paikassa pyöristämään ylöspäin. Vitosen iltapäivälehdet maksoi euron ja kaikki muukin nousi vähän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainakin pk-seudun asunnot on kallistuneet moninkertaisesti verrattuna 90-lukuun. Jos nykyhinnat kirjoitettaisiin markkoina, ne olisivat luokkaa 1 500 000 - 5 000 000 mk riippuen alueesta. Ysärillä lottovoitot oli tuota luokkaa.
Kahvin hinta on merkityksetön vaikka olisikin moninkertaistunut. Siksi tilastoissa tutkitaankin ruoka- tai hyödykekorin hintoja. Jokin asia voi olla nyt suhteessa halvempaa, jokin kalliimpaa.
Autot ja alkoholi ainakin on nyt halvempia kuin 1990-luvulla. Asunnot kalliimpia, ruoka halvempaa.
Asuntojen hinnat olis noussu vaikka mikä olis valuuttana, siinä on kyse kysynnän ja tarjonnan laista
Hintakuplasta siinä on kyse.
Yks mikä tulee mieleen on tupakan hinta, vaikka ei kai se sentään ihan moninkertaistunut ole, muistaako kukaan mitä maksoi 20v sitten? Ainakin tuplaantunut on hinta.