Lue keskustelun säännöt.
Onko työkaverini vähän tyhmä?
01.01.2022 |
Pidän hänestä kyllä, ja arvostan, mutta kun kysyin häneltä eilen akuutissa selkävaivassa, että kummalla satulatuolilla hän mieluiten istuu, (kun ne ovat erilaiset, se toinen niistä on sellainen ylipieni ja huono itselleni ja toinen normaalin kokoinen ja hyvä, ja hänellä oli se hyvä itsellään), niin hän vain sanoi, että ”mä tykkään tästä, toi toinen on huono”.
Kiva siinä sitten kysyä, että ”voisitko antaa sen hyvän minulle?” Miten joku ei tajua, että jos selkävaivainen kysyy tuollaista, hän itse istuisi siinä tuolissa hetken mielellään?
Työn luonne on vieläpä sellaista, että emme istu pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti, vaan aina hetken.
Ajatteliko hän, että minua vain ihan hänen näkökulmastaan kiinnostaa kysyä, kummalla tuolilla hän mieluummin istuu? Oikeasti.
Joskus 2 tunnin päästä hänellä oli sytyttänyt ja hän kysyi minulta, että ”haluaisitko sä istua tällä?” En viitsinyt sanoa, että olisin halunnut istua joo, koska ainakin itse olisin hänenä kokenut itseni ihan tyhmäksi siinä tapauksessa, että olisin ollut noin itsekäs. Tai ehkä hän siis oli vain tyhmä ja huonosti kasvatettu. Ei kasvatettu huomioimaan sitä, että kaikki ei liity aina juuri SINUUN.
Kommentit (628)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
ApNo ethän sinä tuossa ajattele ja huomioi ketään muita kuin itseäsi, kun hän oli mielestäsi tyhmä, kun ei antanut tuolia sinulle. Miksi hän on tyhmä, jos oikeasti ajattelet, että hänkin voisi sitä oikeasti tarvita?
Huomioinhan! Minä nimenomaan annoin hänelle täyden mahdollisuuden päättä ja kasvojaan tai arvoaan kenenkään silmissä vähentämättä pitää sen itselläänkin! Jos siis arvioi, ettei voi sitä luovuttaa toiselle selkävaivaiselle ja kärsivälle.
Jos ihmiseltä vain kysyy, että saisinko tuon tuolin, koska mun selkä, ei ota huomioon, että sillä toisellakin voi olla syynsä, joista ei halua ehkä edes puhua.
Jos kysyy kohteliaasti, normaali kotikasvatuksen saanut ihminen alkaa arvioimaan sitä, että ”ahaa, tuo toinenkin haluaisi tämän tuolin, miten voimme jakaa sen tasaveroisesti?”
ApEthän anna, kun et ilmiselvästi hyväksy hänen päätöstään. Turha leikkiä jotain laupiasta ja suvaitsevaista siinä, kun kuitenkin tuomitset ja haukut toisen "vapaan" valinnan.
Kyllä minä näen, ettei siinä ollut kyse mistään hänen päätöksestään, vaan hänen (ja sinun, kun luulet hänen siinä päättäneen jotain) tyhmyydestään ja siitä, ettei tillä kummallakaan ole ollut hyvää kotikasvatusta ja sinullakin on luultavasti joku koulutason koulutus.
ApVastaa nyt vielä kahteen kysymykseen:
a) onko mahdollista, että hänellä olisi myös ollut selkävaiva, joka on pahempi kuin sinulla, mutta josta hän ei vain sinulle ole kertonut
b) olisiko tässä tapauksessa ollut häneltä oikein valita se parempi tuoli itselleen vai olisiko siinäkin tilanteessa hänen kuulunut antaa se tuoli sinulle
a) ei ole
b) no siksipä juuri kysyin! Jos en ois piitannut, tarvitseeko hän sitä vai ei, olisin pyytänyt sen ihan suoraan! Kuka siinä kehtaa sanoa että en anna? Tai jos kehtaa, aika itsekäs on. Tietenkin joku voi alkaa anteeksi pyydellen neuvottelemaan, mutta se on harvinaista. Yleensä ihmine antaa sen tuolin ja jupisee selän takana, jos itsekin kärsi.
ApSiis mitä ihmettä? Ei ole mahdollista että hänellä on sinua pahempi selkävaiva, mutta silti nimenomaan käytit tätä syynä sille, että et voi kysyä asiaa suoraan?
Nuo luomasi skenaariot tilanteesta, jossa olisit kysynyt suoraan, ovat normaalille (hyvän kasvatuksen saaneelle) ihmiselle hyvin epätodennäköisiä. Siksi me muut emme pelkää tällaisia tilanteita vaan osaamme kysyä suoraan. Ja oliko tämä oikeasti tapahtunut tilanne nyt sitten yhtään parempi kuin nuo tilanteet, joita sinä pyrit tällä ihme kiertelylläsi nyt välttämään? Joka tapauksessa pidät häntä huonosti kasvatettuna ja tyhmänä, joten olisiko tilanne ollut yhtään huonompi, jos hän olisi töksäyttänytkin asian suoraan päin naamaasi. Tässä sinun tavassasi jäi nyt vain melko hankalaksi toimia sillä ihanteellisimmalla tavalla, eli että ihan asiallisella sananvaihdolla olisi päädytty kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Hänellä voi olla jokin muu syy haluta siinä istua, vaikka lonkkavaiva. Tai jos ei pidä minua minään, eikä halua vaihtaa sen takia, eikä piittaa, vaikka se masentaisi minua. Ei kaikki välitä. Koska jos välittäisi, ei kai nyt olisi vain ajatellut, että mä kysyn hänen työvälinemieltymyksistään? Vaikka kai sekin olisi tosi huomioivaa, mutta suoraan sanoen mua ei kiinnosta. Mutta mua kiinnostaa tasaveroisuus ja oikeudenmukaisuus.
Ap
ApNiin? Eli sinun logiikallasi et voi kysyä suoraan, koska hänellä voi olla jokin hyvä syy (jota ei kerro), mutta kuitenkin hänen olisi joka tapauksessa pitänyt antaa tuoli sinulle, kun hänellä ei voi olla hyvää syytä (jota ei kerro).
Niin, syytä ei tosiaan tarvitse kertoa, mietipä, jos se liittyisi vaikkapa jotenkin alapäähän? Mutta siinä tapauksessa, jos tajuaisi, että selkävaivainen kyselee tuollaista koska se työväline kiinnostaa, ei sinun tykkämisesi siitä, hän voisi sanoa, että mullakin on vaivaa miksi tarvitsen tätä ja jos olisin niin utelia, että kysyisin, että ai millaista, eikä halua sanoa, voi sanoa, että ”sellaista vaan”. Ja sitten katsoa, että tuolin käyttöä voidaan jakaa yhteisesti.
Apno ethän sinä nytkään tiedä, jos hänellä onkin alapäävaivoja, joista ei kerro, mutta silti haukut häntä tyhmäksi.
Tyhmyys ei liity vaivoihin, vaan siihen, että olisi edes pahoitellut tajuttuaan asiani.
ApMinä minä minä.. miksi sinun asiasi on tärkeämpi?? Takaisin köyttä rasvaamaan!
Miksi olisi tärkeämpi?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka olet sitä mieltä, että työkaverisi pitäisi tuosta ymmärtää antaa tuoli, niin eikö sinun ymmärtäväisenä ja sivistyneenä ihmisenä oppia tuntemaan työkaverisi? Ettei tämä kyseinen henkilö ymmärrä vihjailua ja hänen kanssaan pitää puhua suoraan. Vai oletko tyhmä ja itsekäs, etkä viitsi tutustua työkavereihisi tai tunne heidän luonnettaan?
No, tässähän opin. Mutta siis mä oletan ihmisistä aina samaa tasoa, jolla itsekin olen. Miksi olettaisin muita itseäni tyhmemmiksi tai heikommin kasvatetuiksi?
Ap
Niin työkaverisikin oletti, että olet samaa tasoa, jolla hän itsekin on. Eli että joku voi ihan oikeasti kysyä toisen mielipidettä ilman itsekkäitä taka-ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä on aika käsittämättön aloitus. Ap varmaan alapeukutuksista jo tajuaa itsekin olleensa väärässä, mutta:
Tuollainen kysymys on logiikaltaan hämärä. "Kummalla tuolilla tykkäät istua" voi ihan yhtä hyvin viitata siihen taka-ajatukseen, että "näyt nyt istuvan sillä isommalla, mikä on hyvä, toivottavasti pidätkin siitä, koska mulle tämä pienempi on parempi". Kuin että "siirrä se perseesi muualle".
Toiseksi: tietääkö työtoverisi, että sinulla on selkävaivoja ja että ne liittyvät työtuoliisi? Vai oletatko lähipiirisi lukevan ajatuksiasi?
Kolmanneksi: tiedätkö itse työtoverisi selän tilanteen? Entä jos hänellekin se toinen tuoli on syystäkin tärkeä? Miksi tosiaan et pyydä työnantajaltasi parempaa tuolia?
Neljänneksi: Jos työtoverisi ajattelee - kuten työaikana sinunkin pitäisi - työasioita, hän ei ehkä keskity satunnaiseen kysymykseesi kovin tarkasti. Hän ei voi tietää asian olevan sinulle tärkeä.
Siksi - summa summarum - opettele itse esittämään asiasi ja toiveesi selkeämmin.
Missään nimessä kyse ei ole kasvatuksen puutteesta tai huonosta käytöksestä kuin ap sinun omalla kohdallasi. FIKSU IHMINEN OSAA SANOA HARMISTAA. SUORAAN EIKÄ HAUKU SELÄN TAKANA SOMESSA!
Noilla tuoleilla istutaan silloin, kun hommia ei juuri sillä hetkellä ole. Joten ei ajatellut työasioita. Selasi ehkä nettiä, en muista.
Ap
Jos siis muulloin liikut, ei voi olla satunnaisen istumisen kohdalla väliä sillä, millä pirun satulatuolilla istahdat hetkeksi.
Hän siis kumminkin luki jotain, jonka sinä keskeytit oudolla ja triviaalin oloisella kysymykselläsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pyytänyt tuolin vaihtoa eikä asiassa ollut työkaverin mielestä mitään outoa. Vaihdettiin ja homma oli sillä selvä.
Kukapa näyttäisi, että sä olet taas pomottamassa ja ottamassa mitä itsellesi sopii.
Ap
Etkö osaa lukea että PYYSIN en käskenyt. Ja homma oli ok vaikka olen vain pätkätyöläinen ja keltä PYYSIN on vakituinen työntekijä.
Vierailija kirjoitti:
Hän tajusi asiani lopulta, missä pahoittelut, ettei tajunnut heti?
Ap
Sinun pitäisi tässä pahoitella. Jos et tajua miksi, niin todistat tyhmyytesi ja huonon kotikasvatuisesi heti. Soittaisin erikseen työkaverille tai veisin kukkia seuraavana työpäivänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on oikeasti selkäkipu akuutisti päällä, et pääsisi edes siihen satulatuoliin
Muutenkaan en ymmärrä satulatuoleja, hirveän vaarallisia kapineita, eikä ollenkaan ergonomisia. Pelkkää höpötystä.
Ap, halusit vain kitistä työkaveristasi.
Mulla oli vaiva, joka oireili selässä. Se saattaa ollakin hermopinne kahdessa eri kohtaa jalassa, (menin työn jälkeen ensiapuun) en todellakaan ”halua vain kitistä”, vaan selkäni on ollut todella kipeä ja olisin jo tänään saikulla, jos ei olisi vapaata.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
ApNo ethän sinä tuossa ajattele ja huomioi ketään muita kuin itseäsi, kun hän oli mielestäsi tyhmä, kun ei antanut tuolia sinulle. Miksi hän on tyhmä, jos oikeasti ajattelet, että hänkin voisi sitä oikeasti tarvita?
Huomioinhan! Minä nimenomaan annoin hänelle täyden mahdollisuuden päättä ja kasvojaan tai arvoaan kenenkään silmissä vähentämättä pitää sen itselläänkin! Jos siis arvioi, ettei voi sitä luovuttaa toiselle selkävaivaiselle ja kärsivälle.
Jos ihmiseltä vain kysyy, että saisinko tuon tuolin, koska mun selkä, ei ota huomioon, että sillä toisellakin voi olla syynsä, joista ei halua ehkä edes puhua.
Jos kysyy kohteliaasti, normaali kotikasvatuksen saanut ihminen alkaa arvioimaan sitä, että ”ahaa, tuo toinenkin haluaisi tämän tuolin, miten voimme jakaa sen tasaveroisesti?”
ApEthän anna, kun et ilmiselvästi hyväksy hänen päätöstään. Turha leikkiä jotain laupiasta ja suvaitsevaista siinä, kun kuitenkin tuomitset ja haukut toisen "vapaan" valinnan.
Kyllä minä näen, ettei siinä ollut kyse mistään hänen päätöksestään, vaan hänen (ja sinun, kun luulet hänen siinä päättäneen jotain) tyhmyydestään ja siitä, ettei tillä kummallakaan ole ollut hyvää kotikasvatusta ja sinullakin on luultavasti joku koulutason koulutus.
ApVastaa nyt vielä kahteen kysymykseen:
a) onko mahdollista, että hänellä olisi myös ollut selkävaiva, joka on pahempi kuin sinulla, mutta josta hän ei vain sinulle ole kertonut
b) olisiko tässä tapauksessa ollut häneltä oikein valita se parempi tuoli itselleen vai olisiko siinäkin tilanteessa hänen kuulunut antaa se tuoli sinulle
a) ei ole
b) no siksipä juuri kysyin! Jos en ois piitannut, tarvitseeko hän sitä vai ei, olisin pyytänyt sen ihan suoraan! Kuka siinä kehtaa sanoa että en anna? Tai jos kehtaa, aika itsekäs on. Tietenkin joku voi alkaa anteeksi pyydellen neuvottelemaan, mutta se on harvinaista. Yleensä ihmine antaa sen tuolin ja jupisee selän takana, jos itsekin kärsi.
ApSiis mitä ihmettä? Ei ole mahdollista että hänellä on sinua pahempi selkävaiva, mutta silti nimenomaan käytit tätä syynä sille, että et voi kysyä asiaa suoraan?
Nuo luomasi skenaariot tilanteesta, jossa olisit kysynyt suoraan, ovat normaalille (hyvän kasvatuksen saaneelle) ihmiselle hyvin epätodennäköisiä. Siksi me muut emme pelkää tällaisia tilanteita vaan osaamme kysyä suoraan. Ja oliko tämä oikeasti tapahtunut tilanne nyt sitten yhtään parempi kuin nuo tilanteet, joita sinä pyrit tällä ihme kiertelylläsi nyt välttämään? Joka tapauksessa pidät häntä huonosti kasvatettuna ja tyhmänä, joten olisiko tilanne ollut yhtään huonompi, jos hän olisi töksäyttänytkin asian suoraan päin naamaasi. Tässä sinun tavassasi jäi nyt vain melko hankalaksi toimia sillä ihanteellisimmalla tavalla, eli että ihan asiallisella sananvaihdolla olisi päädytty kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Hänellä voi olla jokin muu syy haluta siinä istua, vaikka lonkkavaiva. Tai jos ei pidä minua minään, eikä halua vaihtaa sen takia, eikä piittaa, vaikka se masentaisi minua. Ei kaikki välitä. Koska jos välittäisi, ei kai nyt olisi vain ajatellut, että mä kysyn hänen työvälinemieltymyksistään? Vaikka kai sekin olisi tosi huomioivaa, mutta suoraan sanoen mua ei kiinnosta. Mutta mua kiinnostaa tasaveroisuus ja oikeudenmukaisuus.
Ap
ApNiin? Eli sinun logiikallasi et voi kysyä suoraan, koska hänellä voi olla jokin hyvä syy (jota ei kerro), mutta kuitenkin hänen olisi joka tapauksessa pitänyt antaa tuoli sinulle, kun hänellä ei voi olla hyvää syytä (jota ei kerro).
Niin, syytä ei tosiaan tarvitse kertoa, mietipä, jos se liittyisi vaikkapa jotenkin alapäähän? Mutta siinä tapauksessa, jos tajuaisi, että selkävaivainen kyselee tuollaista koska se työväline kiinnostaa, ei sinun tykkämisesi siitä, hän voisi sanoa, että mullakin on vaivaa miksi tarvitsen tätä ja jos olisin niin utelia, että kysyisin, että ai millaista, eikä halua sanoa, voi sanoa, että ”sellaista vaan”. Ja sitten katsoa, että tuolin käyttöä voidaan jakaa yhteisesti.
Apno ethän sinä nytkään tiedä, jos hänellä onkin alapäävaivoja, joista ei kerro, mutta silti haukut häntä tyhmäksi.
Tyhmyys ei liity vaivoihin, vaan siihen, että olisi edes pahoitellut tajuttuaan asiani.
Ap
Pahoittelitko sinä, kun et ymmärtänyt hänen alapäävaivojaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hän tajusi asiani lopulta, missä pahoittelut, ettei tajunnut heti?
Ap
Anteeksipyyntö mistä? Ettet osaa ilmaista itseäsi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen pyytänyt tuolin vaihtoa eikä asiassa ollut työkaverin mielestä mitään outoa. Vaihdettiin ja homma oli sillä selvä.
Kukapa näyttäisi, että sä olet taas pomottamassa ja ottamassa mitä itsellesi sopii.
ApEtkö osaa lukea että PYYSIN en käskenyt. Ja homma oli ok vaikka olen vain pätkätyöläinen ja keltä PYYSIN on vakituinen työntekijä.
Ja kuka hyvinkasvatettu kehtaa sanoa sun pyyntöösi että ei käy, vaikka hänelläkin olisi vaivoja…. Tai vaikka käytöksesi olisi aina törkeää omimista, mutta pyynnöksi verhottuna. En sano, että SÄ olet sellainen, mutta osa ihmisistä on.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hän tajusi asiani lopulta, missä pahoittelut, ettei tajunnut heti?
ApAnteeksipyyntö mistä? Ettet osaa ilmaista itseäsi?
Osasinhan. Siitä, ettei heti tajunnut.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on oikeasti selkäkipu akuutisti päällä, et pääsisi edes siihen satulatuoliin
Muutenkaan en ymmärrä satulatuoleja, hirveän vaarallisia kapineita, eikä ollenkaan ergonomisia. Pelkkää höpötystä.
Ap, halusit vain kitistä työkaveristasi.Mulla oli vaiva, joka oireili selässä. Se saattaa ollakin hermopinne kahdessa eri kohtaa jalassa, (menin työn jälkeen ensiapuun) en todellakaan ”halua vain kitistä”, vaan selkäni on ollut todella kipeä ja olisin jo tänään saikulla, jos ei olisi vapaata.
Ap
Et ole tosissasi että tommosen takia menit kuormittamaan ensiapua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tullut mieleen sanoa siitä selästäsi? Jos haluaa jotain niin pitää sanoa suoraan eikä kierrellä.
Aika erikoista, että joku olettaa, että jos laitan aloitukseen olleeni akuutissa selkävaivassa, muut töissä, joiden kanssa ollaan tekemisissä, eivät saisi tietää siitä. Typerä oletus. Jos hän eiolisi tiennyt, mitä pointtia aloituksessani olisi? Etkö tajua, että muut kirjoittajat tällä palstalla (nyt minä) eivät ole NIIN tyhmiä?
Ap
Niin miten se oli ettei kaikki ei liity aina juuri SINUUN?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
ApNo ethän sinä tuossa ajattele ja huomioi ketään muita kuin itseäsi, kun hän oli mielestäsi tyhmä, kun ei antanut tuolia sinulle. Miksi hän on tyhmä, jos oikeasti ajattelet, että hänkin voisi sitä oikeasti tarvita?
Huomioinhan! Minä nimenomaan annoin hänelle täyden mahdollisuuden päättä ja kasvojaan tai arvoaan kenenkään silmissä vähentämättä pitää sen itselläänkin! Jos siis arvioi, ettei voi sitä luovuttaa toiselle selkävaivaiselle ja kärsivälle.
Jos ihmiseltä vain kysyy, että saisinko tuon tuolin, koska mun selkä, ei ota huomioon, että sillä toisellakin voi olla syynsä, joista ei halua ehkä edes puhua.
Jos kysyy kohteliaasti, normaali kotikasvatuksen saanut ihminen alkaa arvioimaan sitä, että ”ahaa, tuo toinenkin haluaisi tämän tuolin, miten voimme jakaa sen tasaveroisesti?”
ApEthän anna, kun et ilmiselvästi hyväksy hänen päätöstään. Turha leikkiä jotain laupiasta ja suvaitsevaista siinä, kun kuitenkin tuomitset ja haukut toisen "vapaan" valinnan.
Kyllä minä näen, ettei siinä ollut kyse mistään hänen päätöksestään, vaan hänen (ja sinun, kun luulet hänen siinä päättäneen jotain) tyhmyydestään ja siitä, ettei tillä kummallakaan ole ollut hyvää kotikasvatusta ja sinullakin on luultavasti joku koulutason koulutus.
ApVastaa nyt vielä kahteen kysymykseen:
a) onko mahdollista, että hänellä olisi myös ollut selkävaiva, joka on pahempi kuin sinulla, mutta josta hän ei vain sinulle ole kertonut
b) olisiko tässä tapauksessa ollut häneltä oikein valita se parempi tuoli itselleen vai olisiko siinäkin tilanteessa hänen kuulunut antaa se tuoli sinulle
a) ei ole
b) no siksipä juuri kysyin! Jos en ois piitannut, tarvitseeko hän sitä vai ei, olisin pyytänyt sen ihan suoraan! Kuka siinä kehtaa sanoa että en anna? Tai jos kehtaa, aika itsekäs on. Tietenkin joku voi alkaa anteeksi pyydellen neuvottelemaan, mutta se on harvinaista. Yleensä ihmine antaa sen tuolin ja jupisee selän takana, jos itsekin kärsi.
ApSiis mitä ihmettä? Ei ole mahdollista että hänellä on sinua pahempi selkävaiva, mutta silti nimenomaan käytit tätä syynä sille, että et voi kysyä asiaa suoraan?
Nuo luomasi skenaariot tilanteesta, jossa olisit kysynyt suoraan, ovat normaalille (hyvän kasvatuksen saaneelle) ihmiselle hyvin epätodennäköisiä. Siksi me muut emme pelkää tällaisia tilanteita vaan osaamme kysyä suoraan. Ja oliko tämä oikeasti tapahtunut tilanne nyt sitten yhtään parempi kuin nuo tilanteet, joita sinä pyrit tällä ihme kiertelylläsi nyt välttämään? Joka tapauksessa pidät häntä huonosti kasvatettuna ja tyhmänä, joten olisiko tilanne ollut yhtään huonompi, jos hän olisi töksäyttänytkin asian suoraan päin naamaasi. Tässä sinun tavassasi jäi nyt vain melko hankalaksi toimia sillä ihanteellisimmalla tavalla, eli että ihan asiallisella sananvaihdolla olisi päädytty kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Hänellä voi olla jokin muu syy haluta siinä istua, vaikka lonkkavaiva. Tai jos ei pidä minua minään, eikä halua vaihtaa sen takia, eikä piittaa, vaikka se masentaisi minua. Ei kaikki välitä. Koska jos välittäisi, ei kai nyt olisi vain ajatellut, että mä kysyn hänen työvälinemieltymyksistään? Vaikka kai sekin olisi tosi huomioivaa, mutta suoraan sanoen mua ei kiinnosta. Mutta mua kiinnostaa tasaveroisuus ja oikeudenmukaisuus.
Ap
ApNiin? Eli sinun logiikallasi et voi kysyä suoraan, koska hänellä voi olla jokin hyvä syy (jota ei kerro), mutta kuitenkin hänen olisi joka tapauksessa pitänyt antaa tuoli sinulle, kun hänellä ei voi olla hyvää syytä (jota ei kerro).
Niin, syytä ei tosiaan tarvitse kertoa, mietipä, jos se liittyisi vaikkapa jotenkin alapäähän? Mutta siinä tapauksessa, jos tajuaisi, että selkävaivainen kyselee tuollaista koska se työväline kiinnostaa, ei sinun tykkämisesi siitä, hän voisi sanoa, että mullakin on vaivaa miksi tarvitsen tätä ja jos olisin niin utelia, että kysyisin, että ai millaista, eikä halua sanoa, voi sanoa, että ”sellaista vaan”. Ja sitten katsoa, että tuolin käyttöä voidaan jakaa yhteisesti.
Apno ethän sinä nytkään tiedä, jos hänellä onkin alapäävaivoja, joista ei kerro, mutta silti haukut häntä tyhmäksi.
Tyhmyys ei liity vaivoihin, vaan siihen, että olisi edes pahoitellut tajuttuaan asiani.
ApPahoittelitko sinä, kun et ymmärtänyt hänen alapäävaivojaan?
Hänen mahdolliset vaivansa TULIVAT huomioiduksi.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on oikeasti selkäkipu akuutisti päällä, et pääsisi edes siihen satulatuoliin
Muutenkaan en ymmärrä satulatuoleja, hirveän vaarallisia kapineita, eikä ollenkaan ergonomisia. Pelkkää höpötystä.
Ap, halusit vain kitistä työkaveristasi.Mulla oli vaiva, joka oireili selässä. Se saattaa ollakin hermopinne kahdessa eri kohtaa jalassa, (menin työn jälkeen ensiapuun) en todellakaan ”halua vain kitistä”, vaan selkäni on ollut todella kipeä ja olisin jo tänään saikulla, jos ei olisi vapaata.
Ap
Ja siihen vaikutti se, missä hetkeksi työn lomassa istahdat? Juu ei. Jos pääsääntöisesti liikut työpäivän aikana, se on olennaisempaa kuin hetkellinen istuminen.
Tiesikö sun työkaveri sun selkävaivoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla on oikeasti selkäkipu akuutisti päällä, et pääsisi edes siihen satulatuoliin
Muutenkaan en ymmärrä satulatuoleja, hirveän vaarallisia kapineita, eikä ollenkaan ergonomisia. Pelkkää höpötystä.
Ap, halusit vain kitistä työkaveristasi.Mulla oli vaiva, joka oireili selässä. Se saattaa ollakin hermopinne kahdessa eri kohtaa jalassa, (menin työn jälkeen ensiapuun) en todellakaan ”halua vain kitistä”, vaan selkäni on ollut todella kipeä ja olisin jo tänään saikulla, jos ei olisi vapaata.
Ap
Satulatuolista ensiapuun. Kas kun ei lanssilla.
Vierailija kirjoitti:
Hän tajusi asiani lopulta, missä pahoittelut, ettei tajunnut heti?
Ap
Siellä samassa paikassa, missä sinunkin pahoittelusi siitä, että et tajunnut, että työkaverillakin voi olla vaivoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
ApNo ethän sinä tuossa ajattele ja huomioi ketään muita kuin itseäsi, kun hän oli mielestäsi tyhmä, kun ei antanut tuolia sinulle. Miksi hän on tyhmä, jos oikeasti ajattelet, että hänkin voisi sitä oikeasti tarvita?
Huomioinhan! Minä nimenomaan annoin hänelle täyden mahdollisuuden päättä ja kasvojaan tai arvoaan kenenkään silmissä vähentämättä pitää sen itselläänkin! Jos siis arvioi, ettei voi sitä luovuttaa toiselle selkävaivaiselle ja kärsivälle.
Jos ihmiseltä vain kysyy, että saisinko tuon tuolin, koska mun selkä, ei ota huomioon, että sillä toisellakin voi olla syynsä, joista ei halua ehkä edes puhua.
Jos kysyy kohteliaasti, normaali kotikasvatuksen saanut ihminen alkaa arvioimaan sitä, että ”ahaa, tuo toinenkin haluaisi tämän tuolin, miten voimme jakaa sen tasaveroisesti?”
ApEthän anna, kun et ilmiselvästi hyväksy hänen päätöstään. Turha leikkiä jotain laupiasta ja suvaitsevaista siinä, kun kuitenkin tuomitset ja haukut toisen "vapaan" valinnan.
Kyllä minä näen, ettei siinä ollut kyse mistään hänen päätöksestään, vaan hänen (ja sinun, kun luulet hänen siinä päättäneen jotain) tyhmyydestään ja siitä, ettei tillä kummallakaan ole ollut hyvää kotikasvatusta ja sinullakin on luultavasti joku koulutason koulutus.
ApVastaa nyt vielä kahteen kysymykseen:
a) onko mahdollista, että hänellä olisi myös ollut selkävaiva, joka on pahempi kuin sinulla, mutta josta hän ei vain sinulle ole kertonut
b) olisiko tässä tapauksessa ollut häneltä oikein valita se parempi tuoli itselleen vai olisiko siinäkin tilanteessa hänen kuulunut antaa se tuoli sinulle
a) ei ole
b) no siksipä juuri kysyin! Jos en ois piitannut, tarvitseeko hän sitä vai ei, olisin pyytänyt sen ihan suoraan! Kuka siinä kehtaa sanoa että en anna? Tai jos kehtaa, aika itsekäs on. Tietenkin joku voi alkaa anteeksi pyydellen neuvottelemaan, mutta se on harvinaista. Yleensä ihmine antaa sen tuolin ja jupisee selän takana, jos itsekin kärsi.
ApSiis mitä ihmettä? Ei ole mahdollista että hänellä on sinua pahempi selkävaiva, mutta silti nimenomaan käytit tätä syynä sille, että et voi kysyä asiaa suoraan?
Nuo luomasi skenaariot tilanteesta, jossa olisit kysynyt suoraan, ovat normaalille (hyvän kasvatuksen saaneelle) ihmiselle hyvin epätodennäköisiä. Siksi me muut emme pelkää tällaisia tilanteita vaan osaamme kysyä suoraan. Ja oliko tämä oikeasti tapahtunut tilanne nyt sitten yhtään parempi kuin nuo tilanteet, joita sinä pyrit tällä ihme kiertelylläsi nyt välttämään? Joka tapauksessa pidät häntä huonosti kasvatettuna ja tyhmänä, joten olisiko tilanne ollut yhtään huonompi, jos hän olisi töksäyttänytkin asian suoraan päin naamaasi. Tässä sinun tavassasi jäi nyt vain melko hankalaksi toimia sillä ihanteellisimmalla tavalla, eli että ihan asiallisella sananvaihdolla olisi päädytty kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Hänellä voi olla jokin muu syy haluta siinä istua, vaikka lonkkavaiva. Tai jos ei pidä minua minään, eikä halua vaihtaa sen takia, eikä piittaa, vaikka se masentaisi minua. Ei kaikki välitä. Koska jos välittäisi, ei kai nyt olisi vain ajatellut, että mä kysyn hänen työvälinemieltymyksistään? Vaikka kai sekin olisi tosi huomioivaa, mutta suoraan sanoen mua ei kiinnosta. Mutta mua kiinnostaa tasaveroisuus ja oikeudenmukaisuus.
Ap
ApNiin? Eli sinun logiikallasi et voi kysyä suoraan, koska hänellä voi olla jokin hyvä syy (jota ei kerro), mutta kuitenkin hänen olisi joka tapauksessa pitänyt antaa tuoli sinulle, kun hänellä ei voi olla hyvää syytä (jota ei kerro).
Niin, syytä ei tosiaan tarvitse kertoa, mietipä, jos se liittyisi vaikkapa jotenkin alapäähän? Mutta siinä tapauksessa, jos tajuaisi, että selkävaivainen kyselee tuollaista koska se työväline kiinnostaa, ei sinun tykkämisesi siitä, hän voisi sanoa, että mullakin on vaivaa miksi tarvitsen tätä ja jos olisin niin utelia, että kysyisin, että ai millaista, eikä halua sanoa, voi sanoa, että ”sellaista vaan”. Ja sitten katsoa, että tuolin käyttöä voidaan jakaa yhteisesti.
Apno ethän sinä nytkään tiedä, jos hänellä onkin alapäävaivoja, joista ei kerro, mutta silti haukut häntä tyhmäksi.
Tyhmyys ei liity vaivoihin, vaan siihen, että olisi edes pahoitellut tajuttuaan asiani.
ApPahoittelitko sinä, kun et ymmärtänyt hänen alapäävaivojaan?
Hänen mahdolliset vaivansa TULIVAT huomioiduksi.
Ap
Juu ei tulleet - sinä et kysynyt perusteluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tullut mieleen sanoa siitä selästäsi? Jos haluaa jotain niin pitää sanoa suoraan eikä kierrellä.
Aika erikoista, että joku olettaa, että jos laitan aloitukseen olleeni akuutissa selkävaivassa, muut töissä, joiden kanssa ollaan tekemisissä, eivät saisi tietää siitä. Typerä oletus. Jos hän eiolisi tiennyt, mitä pointtia aloituksessani olisi? Etkö tajua, että muut kirjoittajat tällä palstalla (nyt minä) eivät ole NIIN tyhmiä?
ApNiin miten se oli ettei kaikki ei liity aina juuri SINUUN?
Mullakin on ollut traumatisoiva äiti, kuten tuolla yhdellä kirjoittajalla, siksi minun pitää aina olla kauhean kohtelias toisille. En kestä sitä, jos he ovat eri tasoa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kutsutaan muiden huomioon ottamiseksi tai muiden ajattelemiseksi , kun toiselta ei kysytä tuollaista suoraan ja taas toisaalta, jos työkaveri kysyy noin, ajatellaan häntä , ei itseä, ja ymmärretään, että hän ei halua viedä tuolia minulta, mutta tarvitsisi sen henk koht. syistä.
ApNo ethän sinä tuossa ajattele ja huomioi ketään muita kuin itseäsi, kun hän oli mielestäsi tyhmä, kun ei antanut tuolia sinulle. Miksi hän on tyhmä, jos oikeasti ajattelet, että hänkin voisi sitä oikeasti tarvita?
Huomioinhan! Minä nimenomaan annoin hänelle täyden mahdollisuuden päättä ja kasvojaan tai arvoaan kenenkään silmissä vähentämättä pitää sen itselläänkin! Jos siis arvioi, ettei voi sitä luovuttaa toiselle selkävaivaiselle ja kärsivälle.
Jos ihmiseltä vain kysyy, että saisinko tuon tuolin, koska mun selkä, ei ota huomioon, että sillä toisellakin voi olla syynsä, joista ei halua ehkä edes puhua.
Jos kysyy kohteliaasti, normaali kotikasvatuksen saanut ihminen alkaa arvioimaan sitä, että ”ahaa, tuo toinenkin haluaisi tämän tuolin, miten voimme jakaa sen tasaveroisesti?”
ApEthän anna, kun et ilmiselvästi hyväksy hänen päätöstään. Turha leikkiä jotain laupiasta ja suvaitsevaista siinä, kun kuitenkin tuomitset ja haukut toisen "vapaan" valinnan.
Kyllä minä näen, ettei siinä ollut kyse mistään hänen päätöksestään, vaan hänen (ja sinun, kun luulet hänen siinä päättäneen jotain) tyhmyydestään ja siitä, ettei tillä kummallakaan ole ollut hyvää kotikasvatusta ja sinullakin on luultavasti joku koulutason koulutus.
ApVastaa nyt vielä kahteen kysymykseen:
a) onko mahdollista, että hänellä olisi myös ollut selkävaiva, joka on pahempi kuin sinulla, mutta josta hän ei vain sinulle ole kertonut
b) olisiko tässä tapauksessa ollut häneltä oikein valita se parempi tuoli itselleen vai olisiko siinäkin tilanteessa hänen kuulunut antaa se tuoli sinulle
a) ei ole
b) no siksipä juuri kysyin! Jos en ois piitannut, tarvitseeko hän sitä vai ei, olisin pyytänyt sen ihan suoraan! Kuka siinä kehtaa sanoa että en anna? Tai jos kehtaa, aika itsekäs on. Tietenkin joku voi alkaa anteeksi pyydellen neuvottelemaan, mutta se on harvinaista. Yleensä ihmine antaa sen tuolin ja jupisee selän takana, jos itsekin kärsi.
ApSiis mitä ihmettä? Ei ole mahdollista että hänellä on sinua pahempi selkävaiva, mutta silti nimenomaan käytit tätä syynä sille, että et voi kysyä asiaa suoraan?
Nuo luomasi skenaariot tilanteesta, jossa olisit kysynyt suoraan, ovat normaalille (hyvän kasvatuksen saaneelle) ihmiselle hyvin epätodennäköisiä. Siksi me muut emme pelkää tällaisia tilanteita vaan osaamme kysyä suoraan. Ja oliko tämä oikeasti tapahtunut tilanne nyt sitten yhtään parempi kuin nuo tilanteet, joita sinä pyrit tällä ihme kiertelylläsi nyt välttämään? Joka tapauksessa pidät häntä huonosti kasvatettuna ja tyhmänä, joten olisiko tilanne ollut yhtään huonompi, jos hän olisi töksäyttänytkin asian suoraan päin naamaasi. Tässä sinun tavassasi jäi nyt vain melko hankalaksi toimia sillä ihanteellisimmalla tavalla, eli että ihan asiallisella sananvaihdolla olisi päädytty kaikkia tyydyttävään lopputulokseen.
Hänellä voi olla jokin muu syy haluta siinä istua, vaikka lonkkavaiva. Tai jos ei pidä minua minään, eikä halua vaihtaa sen takia, eikä piittaa, vaikka se masentaisi minua. Ei kaikki välitä. Koska jos välittäisi, ei kai nyt olisi vain ajatellut, että mä kysyn hänen työvälinemieltymyksistään? Vaikka kai sekin olisi tosi huomioivaa, mutta suoraan sanoen mua ei kiinnosta. Mutta mua kiinnostaa tasaveroisuus ja oikeudenmukaisuus.
Ap
ApNiin? Eli sinun logiikallasi et voi kysyä suoraan, koska hänellä voi olla jokin hyvä syy (jota ei kerro), mutta kuitenkin hänen olisi joka tapauksessa pitänyt antaa tuoli sinulle, kun hänellä ei voi olla hyvää syytä (jota ei kerro).
Niin, syytä ei tosiaan tarvitse kertoa, mietipä, jos se liittyisi vaikkapa jotenkin alapäähän? Mutta siinä tapauksessa, jos tajuaisi, että selkävaivainen kyselee tuollaista koska se työväline kiinnostaa, ei sinun tykkämisesi siitä, hän voisi sanoa, että mullakin on vaivaa miksi tarvitsen tätä ja jos olisin niin utelia, että kysyisin, että ai millaista, eikä halua sanoa, voi sanoa, että ”sellaista vaan”. Ja sitten katsoa, että tuolin käyttöä voidaan jakaa yhteisesti.
Apno ethän sinä nytkään tiedä, jos hänellä onkin alapäävaivoja, joista ei kerro, mutta silti haukut häntä tyhmäksi.
Tyhmyys ei liity vaivoihin, vaan siihen, että olisi edes pahoitellut tajuttuaan asiani.
ApPahoittelitko sinä, kun et ymmärtänyt hänen alapäävaivojaan?
Hänen mahdolliset vaivansa TULIVAT huomioiduksi.
Ap
Millä tavalla? Edelleenkään en näe sinun kommunikoinnissasi yhtäkään hetkeä, jossa sinä olisit ottanut huomioon tämän vaihtoehdon.
Jos sulla on oikeasti selkäkipu akuutisti päällä, et pääsisi edes siihen satulatuoliin
Muutenkaan en ymmärrä satulatuoleja, hirveän vaarallisia kapineita, eikä ollenkaan ergonomisia. Pelkkää höpötystä.
Ap, halusit vain kitistä työkaveristasi.