Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä muualla yöpymisessä on kamalaa?
01.01.2022 |
Selittäkää tyhmälle. Sekä lapset ja aikuiset tuntuvat panikoivan siitä, että pitää päästä kotiin yöksi. Tartuttavatko aikuiset asenteen lapsiin? Esimerkiksi päiväkodin yöhoidosta keskusteltaessa tekisi mieli sanoa, että olisi hyvä totutella nukkumaan eri paikoissa. Tätä en kuitenkaan viitsi lausua, koska tulee huutoa.
Henkilö voi vaikkapa joutua sairaalaan, ja siellä on yöpyminen edessä. Tällöin muualla nukkumiseen ei yleensä ole valmistautunut ja muutenkin ehkä on epämiellyttävä poikkeustilanne, niin olisi hyvä ettei tämä nukkuminen ainakaan pahentaisi kokonaisuutta.
Ajattelisin, että lapselle pitää opettaa suhteellisen säännöllinen unirytmi ja se, että nukkumapaikka voi olla turvallinen, vaikkei se olekaan koti. Perheenjäseniäkään siinä ei aina tarvita, koska heidän kanssaan ollaan päivällä.
Kai olen huono sanomaan, koska pystyn nukkumaan missä vain. Tästä on ollut hyötyä esimerkiksi hätätapauksissa sekä partioleireillä, yöjunalla matkustaessani, tai opiskelujen alussa kimppamajoitukseen joutuessani. Työkomennuksella toisella paikkakunnalla jotkut välttämättä haluavat ajaa vaikkapa sata kilometriä kotiin työpäivän jälkeen, ja sitten aamulla takaisin (vaikka olisi mahdollisuus ilmaisena olla yötä). Ajan ja luonnonvarojen kulutusta. Toki ymmärrän, jos kotona on akuutteja hommia, kuten lapsiin liittyviä.
En tiedä, mikä on syytä ja mikä seurausta. Vanhemmat ovat aina vieneet minua eri paikkoihin eivätkä ole tehneet yöpymisestä numeroa. Olenko sen vuoksi oppinut olemaan muualla yötä, vai onko minua juuri siksi viety, koska se on minun kohdallani onnistunut (ja myös sisarusteni)?
Asiallista keskustelua, näin vuoden alkuun.
Kommentit (108)
Vierailija kirjoitti:
Mitenhän esimerkiksi rippileirillä pystyy olemaan? Tai opiskeluaikojen kimppamajoituksessa, jossa ei välttämättä ole omaa huonettakaan?
Rippileirillä oli vaikeaa, kun osa porukasta halusi jutella aamuyöhön asti. Neljä henkeä pienessä huoneessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mentiin yökylään: tarjottiin edellisten vieraiden käyttämiä petivaatteita, oli liian ohut peitto (oikeesti todella ohut), lättänä haiseva tyyny. Isäntäväki halusi mennä nukkumaan puolen yön jälkeen ja mä illantorkkuna yritin kympin jälkeen kammeta nukkumaan. Heidän koiransa raapi ovee ja sitä piti kusettaa keskellä yötä ja heidän vauva rupesi huutamaan keskellä yötä kans. Viimenen yökylä mulla. Että totuteltkaa vaan yökyläilyihin te muut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yleensä nnroe vierastyynyt eivät ole sieltä mukavimmasta päästä ja seurauksena niskasärky seuraavana aamuna. Vain omassa kodissaan voi tehdä mitä haluaa, miksi siis nukkuisi muualla kuin pakottavista syistä.
Sairaalasta kokemusta sen verran, että viereisellä pedillä nukkuva kuorsasi äänekkäästi koko yön.
Omassa teltassa tai matkailuautossa nukkuminen on ok, siellä on oma tila ja rauha.
Sama mulla. Yhden yön olen eläissäni viettänyt sairaalassa, ja huonekaveri kuorsasi niin etten nukkunut hetkeäkään. Muuten ei olisi ollut hätää. Yksityishuoneita kaivataan suomalaisiin sairaaloihin.
Ei sairaalat mitään hotelleja ole.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin pidetään sairaaloissa niin vähän aikaa, että kun pahimmasta olet toipunut, sut pistetään jo kotiin. Ja silloin, kun on se pahin vaihe, on ihan sama, missä makaat.
Ja sairaalassa ei niin haittaa vaikkei nuku kuin pätkissä, kun ei siellä tarvitse tehdä muuta kuin olla vaan. Ei tarvitse jaksaa mitään erityistä.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin pidetään sairaaloissa niin vähän aikaa, että kun pahimmasta olet toipunut, sut pistetään jo kotiin. Ja silloin, kun on se pahin vaihe, on ihan sama, missä makaat.
Sairaalassa ei saa nukuttua. Jo yksi yö on ihan hel -vettiä ja univelkaa sitten saa tasata kunhan kotiin pääsee. Hoitajat pistää täyden valaistuksen päälle pitkin yötä, kovalla äänellä hoitavat pitkin öitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko näitä nyt kaksi eri ketjua, kun äsken kirjoitin pitkän kommentin eikä sitä ole enää missään.
Niin ap kun suurella osalla aikuisista on sellaisia velvollisuuksia, että on vaan helpompaa ajaa kotiin kuin alkaa järjestellä niitä jonkun muun vaivoiksi. On ehkä lapset, lemmikit, omakotitalon lämmitys jne jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin pidetään sairaaloissa niin vähän aikaa, että kun pahimmasta olet toipunut, sut pistetään jo kotiin. Ja silloin, kun on se pahin vaihe, on ihan sama, missä makaat.
Sairaalassa ei saa nukuttua. Jo yksi yö on ihan hel -vettiä ja univelkaa sitten saa tasata kunhan kotiin pääsee. Hoitajat pistää täyden valaistuksen päälle pitkin yötä, kovalla äänellä hoitavat pitkin öitä.
Juuri näin. Ja muutenkin siellä on sairaalan rytmi. Viimeksi, kun olin sairaalassa, huoneesta sammutettiin valot ja klo 20 eikä saanut pitää edeslukuvaloa, kun yksi huoneessa olevista potilaista häiriintyi. Huoneessa oli telkkari ja olisi ollut ihan kiva edes katsella sitä, mutta ei sitäkään saanut pistää päälle. Hyvä puoli hommassa on, että kotiin haluaa välittömästi, kun pystyy itse käymään vessassa.
Vierailija kirjoitti:
Mä en esim voi mennä kenenkään miehen luo yöksi koska suoleni toimii HETI herättyäni. Jokaikinen aamu. Siksi en anna myöskään miesten jäädä luokseni yöksi.
Mitä tarkoitat? Kakitko siis sänkyyn heti herätyäsi?
Vai eikö näiden miesten kämpässä oo vessaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muualla yöpyminen on/ei ole ongelma tapauksesta riippuen. Joskus ajetaan kotiin keskellä yötä ja se on kyllä melko tympeää, mutta niissä tapauksissa vaihtoehto on ollut huonompi. Esim. eräät kaverimme usein pyytävät jäämään yöksi, mutta siinä huushollissa on niin paljon melua ja melskettä, ettei vaan pysty (kaikella rakkaudella, emmekä tietenkään sitä suoraan heille sano). Mitkään siskonpetit seitinohuella patjalla jossain sukulaisten olohuoneessa eivät myöskään houkuttele, mutta hotellivaihtoehto on onneksi olemassa. Mekin haluamme, että edes hieman yksityisyyttä ja rauhaa saisi olla jossain muodossa. Vaikkapa jossain kesämökeillä on kiva, kun on erillisiä sivurakennuksia, missä on majoitustilaa eli kaikkien ei tarvitse asua missään yhdessä isossa päämökissä (huh huh, kauhistus).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on se mukavuus ja oma rauha. Vanhemmillani tykkään yöpyä, koska siellä saan oman huoneen.
Kavereiden kanssa mökkireissu on ok, jos on yhteisessä tilassa oma sänky.
Kieltäydyn yökyläilyistä joissa joutuisin nukkumaan lattialla jollain kälysellä ikivanhalla patjalla. Myöskään koirataloudessa en mielelläni yövy.
En mielelläni ota kotiini yövieraita. Jokunen viikko sitten ystäväni toiselta paikkakunnalta olisi tarvinnut yöpaikkaa, mutta keksin valkoisen valheen miksi ei käy. Hän on paapottava persoona, enkä jaksa kodissani ihmistä jonka syömiset ja nukkumaan menot minun täytyy kysellä, koska toinen ei kehtaa sanoa mitä tarvitsee.
Oma tupa, oma lupa. Ei mulle yöpyminen itsessään ongelma oo, ennemminkin kaikki mitä tapahtuu ennen ja jälkeen nukkumisen. Menen nukkumaan joko liian aikaisin tai liian myöhään, herään yleensä ihan liian aikaisin. Kylässä ei voi vaan mennä keittelemään kahvia, katsella TVtä ynnä muuta pientä häärätä isäntäväen nukkuessa, ja nukkumaan meno tunteja ennen isäntäväkeä on vaivaannuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole välttämätöntä osata nukkuu muualla kuin kotona. Varmasti siihen on hyvä syy miksi lasten kanssa ei yökyläillä, ison perheen kanssa ei edes kyläpaikoissa riittä tila, koliikki vauvan kanssa kukaan ei halua yöpyä, voi olla omia terveydellisiä ongelmia yms.
Kyllä lapset itse osaavat kaverien luo yökylään pyytää kun kasvavat.
Minulle on aivan sama missä nukun, kunhan on oma rauha. Eli oma huone ja kylpyhuone. Ja tietysti kunnollinen sänky on ehdoton vaatimus, en tässä iässä enää lattialla tai sohvilla makoile.
Meillä edes teini ei pidä yökylässä olosta, vaikka on matkustellut, ollut teltassa, hotellissa, matkailuautossa, sukulaisilla ja mökillä. Luultavasti vaan ahdistaa että joutuisi olemaan "vieraiden ihmisten" kanssa koko yön yli, ystävät ja heidän perheensä ei ole yhtä läheisiä kuitenkaan kun oma perhe tai suku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin pidetään sairaaloissa niin vähän aikaa, että kun pahimmasta olet toipunut, sut pistetään jo kotiin. Ja silloin, kun on se pahin vaihe, on ihan sama, missä makaat.
Ja sairaalassa ei niin haittaa vaikkei nuku kuin pätkissä, kun ei siellä tarvitse tehdä muuta kuin olla vaan. Ei tarvitse jaksaa mitään erityistä.
Paitsi, jos olet tullut sairaalaan synnytyksen käynnistykseen. Kolme vuorokautta valvottuani se kuorsaajan vieressä osastolla piti sitten hiukan vielä synnyttää.
Yksityishuoneita tarvitaan lisää.
Vierailija kirjoitti:
Se on se mukavuus ja oma rauha. Vanhemmillani tykkään yöpyä, koska siellä saan oman huoneen.
Kavereiden kanssa mökkireissu on ok, jos on yhteisessä tilassa oma sänky.
Kieltäydyn yökyläilyistä joissa joutuisin nukkumaan lattialla jollain kälysellä ikivanhalla patjalla. Myöskään koirataloudessa en mielelläni yövy.
En mielelläni ota kotiini yövieraita. Jokunen viikko sitten ystäväni toiselta paikkakunnalta olisi tarvinnut yöpaikkaa, mutta keksin valkoisen valheen miksi ei käy. Hän on paapottava persoona, enkä jaksa kodissani ihmistä jonka syömiset ja nukkumaan menot minun täytyy kysellä, koska toinen ei kehtaa sanoa mitä tarvitsee.
Niin tuttua, pahimpia on vieraat jotka ovat paapottavia ja vielä vaativat itse sitä palvelua. En ymmärrä miksi ei voisi mennä suoraan hotelliin...
En ole ikinä tullut ajatelleeksi tuota ilmiötä josta ap kirjoitti. Sairaala ei mielestäni kuulu tähän keskusteluun koska kukaan ei kai mielellään joudu sairaalaan muutenkaan, paitsi synnyttämään.
Mulla on varmaan poikkeuksellisen rennot ystävät ja sukulaiset koska en ole ikinä kokenut kenenkään panikoivan muualla yöpymisestä. Puolin ja toisin voidaan jäädä yöksi, riippuen tilanteesta. Silloin pyritään yöksi kotiin kun on vaikkapa menoa seuraavana päivänä, tai on useampi henkilö kylässä niin että kaikille ei löydy mukavaa makuupaikkaa.
Olen sitten varmaan harvinaisen sosiaalinen koska jopa pidän yökyläilyistä. Minusta on mukava rupatella yömyöhään kun ei ole kiire lähteä, ja syödä rauhassa aamiainen vieraan tai isäntäväen kanssa. Arkena oman perheen kesken ei tule harrastettua kiireettömiä aamiaisia.
Lapsena ja nuorena ja nuorena aikuisena nukuin missä vaan; leirillä, kaverin sohvalla/lattialla, yöjunassa istumapaikalla, putkassa, intissä teltassa -32 asteen pakkasessa..
Nykyään on kremppaa ja vaivaa sen verran paljon, että mieluiten nukun omassa sängyssä omien tukityynyjen ympäröimänä.
T. Selkärankareumaatikko