Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Laihdutus 2022
Tehdäänkö laihdutus ketju, eli tähän taas keskustellaan tän vuoden laihdutus jutut. Täällä perus mamma 164cm ja painoa kertynyt kiitettävät 90kg. Pitäisi saada se 10kg ainakin pois.
Kommentit (1329)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Aloitetaan sitten huomenna” -tyylin tilalle suosittelen lämpimästi aloittamaan heti. Elämää ei voi laittaa hyllylle laihdutuksen ajaksi ja jos ajattelee, että aloitan sitten joulun/pääsiäisen/juhannuksen jälkeen tai kun ensin on tehty viikonloppureissu/juhlittu kaverin häitä/juhlittu omia synttäreitä, ei taida koskaan päästä aloittamaan. Aika usein todellisuus on sitä, että arkea ja vuotta rytmittää tällaiset erityiset tilanteet ja ne täytyy ottaa huomioon ja mukaan siihen elämäntaparemonttiin eikä aloittaa vasta niiden jälkeen.
Mulla ainakin jää normi elämä hyllylle, kun yritän laihduttaa. En näe kavereita, mies tai lapset ei saa herkutella (en kestä)
Pakko liikkua, vaikka olisi hirveästi kotitöitä jneSitten aina tapahtuu se repsahdus ja sata perään. Ja taas alkaa laihdutus alusta
N35 ja bmi 38, 5 vuotta yrittänyt laihduttaa
sen takia se ei onnistukaan. laihdutus pitää saada osaksi arkea. teet pysyviä muutoksia joita pystyt pitämään yllä, haet tukea muilta jos perhe ei tue, menet vaikka lenkille silloin kun herkut on pöydässä jne jos aluksi on vaikea vältellä niitä. kuurit epäonnistuu aina pitemmän päälle.
No meillä ei kukaan herkuttele, jos minä en saa. Hyvin osaavat olla ilman, jonku aikaa.
Sosiaalinen elämä kyllä kärsii, kun yritän laihduttaa.
En osaa ottaa rasvattomia, hajuttomia, mauttomia ruokia osaksi arkea
Sama
Aika ankeaa elämä muille kun joutuu yhden perheenjäsenen laihdutuksen mukaan elämään. Opettele vastustamaan niitä herkkuja vaikka ne olisi sinun naaman edessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin laihdutusprojektini vuosi sitten ja pudotin n. 10kg. Vielä haluaisin 5-10kg pois ja sen aion yhtä hillityllä otteella tänä vuonna pudottaa.
Olin ensin kitudieetillä muutaman kuukauden ja mulla oli nälkä koko ajan. Se ei toiminut ollenkaan, sillä paino ei oikeastaan laskenut kuin ehkä parisen kiloa yhteensä.
Sitten noudatin jotain ilmaista ruokavaliota, jossa syötiin viisi kertaa päivässä ohjeiden mukaan, mutta sekin oli mielestäni hankalaa. En oikein osannut miettiä reseptejä, kun kaikki ylimääräinen oli kielletty. Myös riisikakut kinkulla ja smoothiet rupesivat etomaan, kun niitä söi väkisin joka päivä, jotta sai tarpeeksi ison määrän marjoja ja proteiinia. Olisi ehkä pitänyt jatkaa sitä ja kunnolla panostaa ruoan suunnitteluun, mutta lopetin ruokavalionkin seuraamisen parissa kuukaudessa.
Tällä hetkellä menen aika mututuntumalla - en kirjaa kaloreita ylös, mutta tiedostan kyllä, että mikä on sopiva määrä ruokaa päivittäin, jotta tuloksia syntyy. Syön kolme kertaa päivässä, aamulla puuron, päivällä paahtoleipää ja hedelmiä, ja illalla runsaamman lämpimän ruoan. Lisäsin myös liikuntaa, erityisesti kesällä lähti paino laskemaan hyvin, kun pyöräilin muutaman kerran viikossa n. 30km lenkkejä.
Aion jatkaa samaan tahtiin, mutta tänä vuonna tavoitteenani on hillitä herkkujen syöntiä. Olen aika hyvin voinut syödä makeaa, sillä aktiivisuuteni takia painoni ei oikeastaan nouse, vaikka söisinkin huonommin silloin tällöin. Mutta sokeriaddiktioni on huolestuttava, enkä pysty syömään herkkuja hillityin määrin, vaikka kuinka kieltäisin itseäni. Haluaisin siis sen olevan mahdollista, että ostan konvehtirasian, mutta syön vain muutaman ja jätän loput odottamaan jotain toista päivää.
Tsemppiä kaikille!
Kuulostaa hyvältä ja toimivalta. Aktiivisuus ja se, että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan alentaa painoa.
Sokerikoukusta sanon sen verran, että siitä on oikeasti mahdollista päästä eroon! Ja on todella ihanaa ja vapauttavaa kun ei enää kaipaa makeaa.
Se vaatii sen, että ei pidä yllä mitään makean makuisia asioita. Light-limukin pitää sokerikoukkua yllä, vaikka ei sisällä sokeria. Tämän irrottautumisen voi tehdä hitaasti makeaa välttämällä tai sitten nopeasti, miten kullekin parhaiten sopii. Mutta sitten kun ei ole enää koukussa, niin ei tee enää mieli
karkkia, eikä mitään sokerisia, koska ne maistuu pahalle.Tiedän itse, että se koukku voi kuitenkin syntyä uudelleen jos sille tielle lähtee ja vaatii aktiivista otetta, ettei altista itseään vahingossakaan sokerille. Niin monessa asiassa on sitä ja kaikenlaisia makeita makuja, jotka huijaa elimistöä haluamaan makeaa yhä enemmän, kunnes sen saa. Siksi tässä taistelussa pitää olla tietoinen. Valitsee aina sen vähäsokerisemman vaihtoehdon. Onneksi tuotteiden valmistajat ovat heränneet tähän ja valmistavat tuotteita, joita ei ole ällömakeutettu.
Joo, pitkä matka on kyllä edessä. Olen lapsesta asti aina rohmunnut herkkuja, jos niitä oli saatavilla. Meillä kun oli karkkipäivä kerran viikossa, niin luulen, että herkuista muodostui sellainen kuva, että niitä kannattaa syödä niin paljon kuin mahdollista, kun kerran ovat niin kiellettyjä ja annosteltuja.
Vaikeinta koen olevan se, että kaikkea sokeria pitäisi välttää. Pastassa kun pidän ketsupista toisinaan ja puurossakin hunajasta. Niin pienistäkin jutuista lopulta tulee runsas määrä sokeria ja olen niin tottunut niiden käyttöön, että lopettaminen tulee olemaan vaikeaa. Mutta nyt on sen aika, en voi antaa sokerikoukun hallita elämääni!
Kannattaa miettiä miten haluaa tehdä, katkaiseeko kerralla, eli vaikka pariksi kuukaudeksi suunnittelee sokerittoman ja vähä hiilarisen ruokavalion. Vai meneekö niin, että poistaa pahimmat eli karkit, sipsit, leivonnaiset jne ja antaa niiden pastojen, hunajanja ketsuppien olla, vähentää niitä sitten pikkuhiljaa. Molemmat tavat on ihan hyviä ja toinen sopii toiselle ja toinen toiselle. Minä kannatan hyvien hiilaireiden jättöä ruokavalioon, koska minulle tuli vähähiilarisella huono olo.
No, vähähiilarisella syödään juurikin niitä hyviä hiilareita.
Mä lähden kanssa mukaan. Pituutta 163 cm, painoa 80 kg eli pudotettavaa riittää. Tavoitteena saada 10 kiloa pois ja ehkä vielä toiset 10, jos on lähteäkseen. Kunhan saa sen ensimmäisenkin kympin, niin sekin varmaan jo vaikuttaa positiivisesti terveyteen ja energiatasoihin. Tsemppiä kaikille!
Mulla pituutta 169cm ja paino 128kg. Järkyttävää. Pakko tehdä asialle jotakin! Tänään en salille ehdi kun pitää töihin, mutta huomenna illalla menen. Ostin ennen joulua puolen vuoden salikortin. Myös hiihtämään olen menossa pari kertaa viikossa. Ruokavalio on kuitenkin se tärkein mikä pitää laittaa kuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te syötte jäätävään nälkään? Kun mulla on koko ajan nälkä.
Ongelma ei ole suklaat tai muut herkut vaan kaikki muu ruoka ja nälkä koko ajan. Nyt lomalla vielä kotona ollessa ei oikein saa ajatuksia edes muuhun kuin jääkaapin sisältöön.
Syön aamupalan. Yleensä kaksi leipää, sitten lounaaksi ruokaa n klo 12 ja tuntuu, että jo kello 14 maha taas kurnii ja tätä jatkuu koko päivän. Näläntunne taas aiheuttaa itselleni helposti huonon, kiukkuisen ja pyörryttävän olon.
Sitten ahdan leipää joka välissä, eikä nälkä lähde.
Painoa pitäisi saada pois +10kg
Jotain syötävää mun on pakko saada.Leipä ei pidä nälkää mitenkään hyvin, jättäisin sen pois. Mitä siis syöt lounaaksi? Kokeile kuinka nopeasti tulee nälkä jos syöt lounaaksi kanaa/kananmunia/kalaa, runsaasti majoneesia tai öljyä, ja iso keko vihreää salaattia, paprikaa, kurkkua, tomaattia... Mulla pysyy nälkä pois tällaisella lounaalla 6 tuntia, kunhan rasvaa on paljon.
Ja aamupalani on kaksi voissa paistettua kananmunaa ja rasiallinen kirsikkatomaatteja. Illalla juureksia, vähän riisiä/perunaa tms., proteiinin lähde ja rasvaa.
Jos syön kaksi leipää tai ns. "kotiruokaa" lounaaksi, 2-3h päästä on jo valtava nälkä.
No tänään syön esim jauhelihakeittoa lautasellisen lounaaksi ja siihen kylkeen ruisleipää. Eilen oli sama homma ja nälkä jo klo 14.
Eikö tuo ole ihan normaalia? Kello 7 aamupala, kello 11-12 lounas, kello 14 välipala, kello 17 ruoka ja kello 21 iltapala.
Itse suosin välipalaksi kasviksia ja jos on kova nälkä, niin rahkaa tai kananmuna kaveriksi. Joskus teen ison salaatin vaikka fetajuustolla, jota syön lounaan kanssa, välipalaksi ja päivällisen kanssa.
No mä esim paisuisin kuin pullataikina jos söisin noin usein. Syön aamupalan klo 11, lounaan klo 15 ja illallisen klo 19. Ei väli- tai iltapaloja - mitä enemmän/useammin syön, sitä enemmän haluan syödä ja sitä kovempi nälkä on päivän aikana. Pätkäpaastolla taasen olen saanut nyt 7kg pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille meille muistukseksi, ei aloiteta huomenna "koska tämä päivä on jo pilalla kun söin asian x". Aina kannattaa aloittaa heti, jos tulee syötyä huonoa, yrittää liikkua enemmän ja syödä loppu päivä paremmin. Tarkoitus on löytää tapa elää loppuelämän, vaikka aluksi pitäisikin herkuttoman kuukauden tai pari. Oikeassa elämässä välillä syödään huonosti ja sitten pitää pari päivää ottaa kevyemmin.
En ymmärrä tuota logiikkaa, että ei pidä syödä kasviksia, koska niissä on vain vähän energiaa, niin ei pidä nälkää. Ei se nälkä muutenkaan useimilla pysy poissa kuin 3-5h, sitten on seuraava ateria. Jossain oli hyvä neuvo, syö niin kevyesti ja vähän, että pärjäät sinne seuraavaan ruokailuun. Eikä siis ajatusta, että yhdellä ruokailulla pitää pystyä olemaan ikuisesti. Kasvisten napostelu on hyvä tapa, jos tyyppiä joka tarvitsee ruokaa usein. Toki ruuassa pitää olla myös rasvat ja proteiinit kunnossa, mutta nälkä tulee takaisin kuitenkin.
Minä taas en ymmärrä sitä logiikkaa, että vastataan kriittisesti viestiin, jota ei ole edes ymmärretty ja sitten keksitään omiaan.
Missään kohtaa ei ole kehotettu olemaan syömättä kasviksia pienen energiamäärän vuoksi, vaan kyse on siitä, että niillä kasviksilla ei kannata sitä mahaansa täyttää juurin vähäisen energian takia.
Ei pidä väännellä muiden sanomisia.
Miksi sinun mielestäsi ei kannata mahaa täyttää vähäisen energian ruualla? Sehän olisi juuri hyvä, että ei saa liikaa energiaa aterioiden välillä.
Hei, mukana! Aloitin tosin jo viikko sitten, joulumähmäys oli viimeinen niitti. Pudotettavaa n. 10 kg, nyt mitat n. 170 / 80.
Käyn vaa'alla vasta kuun lopussa, en pysty enkä kykene vielä ja muutenkin päätin luopua päivittäisestä painon tarkkailusta.
Syön 3 - 4 ateriaa päivässä. Esim eilen tuorepuuro + hedelmä, kanaa riisin ja vihannesten kera ja illalla pääruuan jämät. Sokeri pois, hiilarieita vähennetty.
Jo viikon jälkeen olo on parempi ja keventynyt, eikä toppahousun liitinki kiristä niin pahasti. Tsemppiä kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mukana. Lihonut lyhyen ajan sisällä 10 kiloa. Vaikka paino on edelleen normaalin rajoissa, olo on silti huono ja väsynyt, vyötärömitta kasvanut lievän terveyshaitan puolelle ja vanhat vaatteet eivät mahdu enää päälle. Joten tarkoitus laihduttaa pois nuo kymmenen kiloa. Viisi kiloa jos saisi kesään mennessä ja sitten toiset viisi kiloa vuoden vaihteeseen mennessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avainsana on säännölliset ruoka-ajat. Vähintään 3 tunnin välein pitää syödä hereilläoloaikana ja kalorit aamupainotteisesti, eli runsas aamupala ja lounas ja iltaa kohtaan kevennys.
Valkoiset jauhot, sokeri ja kova rasva minimiin. Suosi oliiviöljyä, kasviksia, kalaa. Keittiössä tulokset tehdään, liikunta vain bonus.
Itse 179/76 ja tavoite toukokuulle 69kg. Puoli kiloa viikossa mennään.
Hyvä, että sinulla toimii tuo. Mutta ei tuo sovi välttämättä kaikille.
Itselleni avainsana oli pätkäpaasto. Iltaisin en syönyt mitään enää klo 18 jälkeen. Pätkäpaaston ansiosta laihduin 10 kiloa ja kilot eivät myöskään tulleet takaisin. Pätkäpaaston jälkeen en palannut takaisin syömään samallalailla kuin ennen, koska silloinhan olisin vain lihonut takaisin samoihin lukemiin.
Pätkäpaasto opetti, että nälkään ei aina tarvitse syödä ja ihminen pärjää vähemmälläkin. Näläntunne on vain tunne ja ajatus, että näläntunne eli paastoaminen on itseasiassa terveellistä, auttoi sietämään nälkää.
Sama homma, olen opetellut sietämään nälkää. Olen aina varonut, etten olisi liian nälkäinen, koska joskus silloin alkaa heikottamaan. Mutta olenkin todennut, että tulee nälkä ja myöskin se heikotus, mutta molemmat menee ohi ja olo on sitten hyvä. Eli kunhan sitä nälkää sietää, niin elämän muuttaminen onnistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi napostelu olisi jotenkin todella paha juttu? Jos napostelee vaikka porkkanoita tai tomaatteja. Toki joku voi elää täydellisessä maailmassa, jossa jokainen ateria syödään säännöllisesti keittiön pöydän ääressä itse tehtynä mahtavista raaka-aineista. Mutta useimmat eivät, joskus ateria jää välistä, eikä ole aikaa syödä, joskus ostetaan valmis aterioita, joskus haluaa katsoa leffaa sohvalla ja samalla syödä jotain, joskus ruokaa vaan oli liian vähän ja nälkä iskee saman tien uudestaan.
Ei kaikki toimi kaikille, joillekin toimii vähähiilarinen, joillekin siitä tulee huono olo. Joku tykkää pätkäpaastosta, jollekin sopii säännöllinen syöminen. Pitäisi vaan löytää se mikä sopii itselle ja mitä voi noudattaa loppuelämän. Liikunta auttaa myös hyvinvoinnissa ja jonkun verran myös painonhallinnassa, vaikka ruualla on siihen isompi merkitys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te syötte jäätävään nälkään? Kun mulla on koko ajan nälkä.
Ongelma ei ole suklaat tai muut herkut vaan kaikki muu ruoka ja nälkä koko ajan. Nyt lomalla vielä kotona ollessa ei oikein saa ajatuksia edes muuhun kuin jääkaapin sisältöön.
Syön aamupalan. Yleensä kaksi leipää, sitten lounaaksi ruokaa n klo 12 ja tuntuu, että jo kello 14 maha taas kurnii ja tätä jatkuu koko päivän. Näläntunne taas aiheuttaa itselleni helposti huonon, kiukkuisen ja pyörryttävän olon.
Sitten ahdan leipää joka välissä, eikä nälkä lähde.
Painoa pitäisi saada pois +10kg
Jotain syötävää mun on pakko saada.Leipä ei pidä nälkää mitenkään hyvin, jättäisin sen pois. Mitä siis syöt lounaaksi? Kokeile kuinka nopeasti tulee nälkä jos syöt lounaaksi kanaa/kananmunia/kalaa, runsaasti majoneesia tai öljyä, ja iso keko vihreää salaattia, paprikaa, kurkkua, tomaattia... Mulla pysyy nälkä pois tällaisella lounaalla 6 tuntia, kunhan rasvaa on paljon.
Ja aamupalani on kaksi voissa paistettua kananmunaa ja rasiallinen kirsikkatomaatteja. Illalla juureksia, vähän riisiä/perunaa tms., proteiinin lähde ja rasvaa.
Jos syön kaksi leipää tai ns. "kotiruokaa" lounaaksi, 2-3h päästä on jo valtava nälkä.
No tänään syön esim jauhelihakeittoa lautasellisen lounaaksi ja siihen kylkeen ruisleipää. Eilen oli sama homma ja nälkä jo klo 14.
Eikö tuo ole ihan normaalia? Kello 7 aamupala, kello 11-12 lounas, kello 14 välipala, kello 17 ruoka ja kello 21 iltapala.
Itse suosin välipalaksi kasviksia ja jos on kova nälkä, niin rahkaa tai kananmuna kaveriksi. Joskus teen ison salaatin vaikka fetajuustolla, jota syön lounaan kanssa, välipalaksi ja päivällisen kanssa.
No mä esim paisuisin kuin pullataikina jos söisin noin usein. Syön aamupalan klo 11, lounaan klo 15 ja illallisen klo 19. Ei väli- tai iltapaloja - mitä enemmän/useammin syön, sitä enemmän haluan syödä ja sitä kovempi nälkä on päivän aikana. Pätkäpaastolla taasen olen saanut nyt 7kg pois.
Mulla ihan sama rytmi ja hyvin toimiin. Illallisen syön kyllä klo 19 mennessä eli aloitan klo 18.30 jo ja sitten jää tuo 16 tuntia tuohon väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä te syötte jäätävään nälkään? Kun mulla on koko ajan nälkä.
Ongelma ei ole suklaat tai muut herkut vaan kaikki muu ruoka ja nälkä koko ajan. Nyt lomalla vielä kotona ollessa ei oikein saa ajatuksia edes muuhun kuin jääkaapin sisältöön.
Syön aamupalan. Yleensä kaksi leipää, sitten lounaaksi ruokaa n klo 12 ja tuntuu, että jo kello 14 maha taas kurnii ja tätä jatkuu koko päivän. Näläntunne taas aiheuttaa itselleni helposti huonon, kiukkuisen ja pyörryttävän olon.
Sitten ahdan leipää joka välissä, eikä nälkä lähde.
Painoa pitäisi saada pois +10kg
Jotain syötävää mun on pakko saada.Leipä ei pidä nälkää mitenkään hyvin, jättäisin sen pois. Mitä siis syöt lounaaksi? Kokeile kuinka nopeasti tulee nälkä jos syöt lounaaksi kanaa/kananmunia/kalaa, runsaasti majoneesia tai öljyä, ja iso keko vihreää salaattia, paprikaa, kurkkua, tomaattia... Mulla pysyy nälkä pois tällaisella lounaalla 6 tuntia, kunhan rasvaa on paljon.
Ja aamupalani on kaksi voissa paistettua kananmunaa ja rasiallinen kirsikkatomaatteja. Illalla juureksia, vähän riisiä/perunaa tms., proteiinin lähde ja rasvaa.
Jos syön kaksi leipää tai ns. "kotiruokaa" lounaaksi, 2-3h päästä on jo valtava nälkä.
No tänään syön esim jauhelihakeittoa lautasellisen lounaaksi ja siihen kylkeen ruisleipää. Eilen oli sama homma ja nälkä jo klo 14.
Eikö tuo ole ihan normaalia? Kello 7 aamupala, kello 11-12 lounas, kello 14 välipala, kello 17 ruoka ja kello 21 iltapala.
Itse suosin välipalaksi kasviksia ja jos on kova nälkä, niin rahkaa tai kananmuna kaveriksi. Joskus teen ison salaatin vaikka fetajuustolla, jota syön lounaan kanssa, välipalaksi ja päivällisen kanssa.
On normaalia. Mutta jotkut täällä pitää sitä epänormaalina laiduntamisena. Kukin tietysti tyylillään. Ehkä kannattaa ottaa viisaita ohjeita vastaan niiltä ketkä ovat pysyvästi saaneet painon pysymään normaalina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikille meille muistukseksi, ei aloiteta huomenna "koska tämä päivä on jo pilalla kun söin asian x". Aina kannattaa aloittaa heti, jos tulee syötyä huonoa, yrittää liikkua enemmän ja syödä loppu päivä paremmin. Tarkoitus on löytää tapa elää loppuelämän, vaikka aluksi pitäisikin herkuttoman kuukauden tai pari. Oikeassa elämässä välillä syödään huonosti ja sitten pitää pari päivää ottaa kevyemmin.
En ymmärrä tuota logiikkaa, että ei pidä syödä kasviksia, koska niissä on vain vähän energiaa, niin ei pidä nälkää. Ei se nälkä muutenkaan useimilla pysy poissa kuin 3-5h, sitten on seuraava ateria. Jossain oli hyvä neuvo, syö niin kevyesti ja vähän, että pärjäät sinne seuraavaan ruokailuun. Eikä siis ajatusta, että yhdellä ruokailulla pitää pystyä olemaan ikuisesti. Kasvisten napostelu on hyvä tapa, jos tyyppiä joka tarvitsee ruokaa usein. Toki ruuassa pitää olla myös rasvat ja proteiinit kunnossa, mutta nälkä tulee takaisin kuitenkin.
Minä taas en ymmärrä sitä logiikkaa, että vastataan kriittisesti viestiin, jota ei ole edes ymmärretty ja sitten keksitään omiaan.
Missään kohtaa ei ole kehotettu olemaan syömättä kasviksia pienen energiamäärän vuoksi, vaan kyse on siitä, että niillä kasviksilla ei kannata sitä mahaansa täyttää juurin vähäisen energian takia.
Ei pidä väännellä muiden sanomisia.
Miksi sinun mielestäsi ei kannata mahaa täyttää vähäisen energian ruualla? Sehän olisi juuri hyvä, että ei saa liikaa energiaa aterioiden välillä.
Se johtaa lopulta ylensyöntiin. Ei kenenkään kroppa kestä, jos ei saa energiaa. Kasviksista ei saa TARPEEKSI energiaa. Kituuttamalla ei painoa hallita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
”Aloitetaan sitten huomenna” -tyylin tilalle suosittelen lämpimästi aloittamaan heti. Elämää ei voi laittaa hyllylle laihdutuksen ajaksi ja jos ajattelee, että aloitan sitten joulun/pääsiäisen/juhannuksen jälkeen tai kun ensin on tehty viikonloppureissu/juhlittu kaverin häitä/juhlittu omia synttäreitä, ei taida koskaan päästä aloittamaan. Aika usein todellisuus on sitä, että arkea ja vuotta rytmittää tällaiset erityiset tilanteet ja ne täytyy ottaa huomioon ja mukaan siihen elämäntaparemonttiin eikä aloittaa vasta niiden jälkeen.
Mulla ainakin jää normi elämä hyllylle, kun yritän laihduttaa. En näe kavereita, mies tai lapset ei saa herkutella (en kestä)
Pakko liikkua, vaikka olisi hirveästi kotitöitä jneSitten aina tapahtuu se repsahdus ja sata perään. Ja taas alkaa laihdutus alusta
N35 ja bmi 38, 5 vuotta yrittänyt laihduttaa
sen takia se ei onnistukaan. laihdutus pitää saada osaksi arkea. teet pysyviä muutoksia joita pystyt pitämään yllä, haet tukea muilta jos perhe ei tue, menet vaikka lenkille silloin kun herkut on pöydässä jne jos aluksi on vaikea vältellä niitä. kuurit epäonnistuu aina pitemmän päälle.
No meillä ei kukaan herkuttele, jos minä en saa. Hyvin osaavat olla ilman, jonku aikaa.
Sosiaalinen elämä kyllä kärsii, kun yritän laihduttaa.
En osaa ottaa rasvattomia, hajuttomia, mauttomia ruokia osaksi arkea
SamaAika ankeaa elämä muille kun joutuu yhden perheenjäsenen laihdutuksen mukaan elämään. Opettele vastustamaan niitä herkkuja vaikka ne olisi sinun naaman edessä.
Joo tätä en ole koskaan ymmärtänyt. Olen välillä herkkulakossa, mutta ei tule mieleenkään kieltää niitä herkkuja muilta perheenjäseniltä. Aikoinaan ihmettelin, kun kaverin mies ei saanut juoda tippaakaan alkoholia kaverin ollessa raskaana. Itselle tuo ei siis edes tullut mieleenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin laihdutusprojektini vuosi sitten ja pudotin n. 10kg. Vielä haluaisin 5-10kg pois ja sen aion yhtä hillityllä otteella tänä vuonna pudottaa.
Olin ensin kitudieetillä muutaman kuukauden ja mulla oli nälkä koko ajan. Se ei toiminut ollenkaan, sillä paino ei oikeastaan laskenut kuin ehkä parisen kiloa yhteensä.
Sitten noudatin jotain ilmaista ruokavaliota, jossa syötiin viisi kertaa päivässä ohjeiden mukaan, mutta sekin oli mielestäni hankalaa. En oikein osannut miettiä reseptejä, kun kaikki ylimääräinen oli kielletty. Myös riisikakut kinkulla ja smoothiet rupesivat etomaan, kun niitä söi väkisin joka päivä, jotta sai tarpeeksi ison määrän marjoja ja proteiinia. Olisi ehkä pitänyt jatkaa sitä ja kunnolla panostaa ruoan suunnitteluun, mutta lopetin ruokavalionkin seuraamisen parissa kuukaudessa.
Tällä hetkellä menen aika mututuntumalla - en kirjaa kaloreita ylös, mutta tiedostan kyllä, että mikä on sopiva määrä ruokaa päivittäin, jotta tuloksia syntyy. Syön kolme kertaa päivässä, aamulla puuron, päivällä paahtoleipää ja hedelmiä, ja illalla runsaamman lämpimän ruoan. Lisäsin myös liikuntaa, erityisesti kesällä lähti paino laskemaan hyvin, kun pyöräilin muutaman kerran viikossa n. 30km lenkkejä.
Aion jatkaa samaan tahtiin, mutta tänä vuonna tavoitteenani on hillitä herkkujen syöntiä. Olen aika hyvin voinut syödä makeaa, sillä aktiivisuuteni takia painoni ei oikeastaan nouse, vaikka söisinkin huonommin silloin tällöin. Mutta sokeriaddiktioni on huolestuttava, enkä pysty syömään herkkuja hillityin määrin, vaikka kuinka kieltäisin itseäni. Haluaisin siis sen olevan mahdollista, että ostan konvehtirasian, mutta syön vain muutaman ja jätän loput odottamaan jotain toista päivää.
Tsemppiä kaikille!
Kuulostaa hyvältä ja toimivalta. Aktiivisuus ja se, että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan alentaa painoa.
Sokerikoukusta sanon sen verran, että siitä on oikeasti mahdollista päästä eroon! Ja on todella ihanaa ja vapauttavaa kun ei enää kaipaa makeaa.
Se vaatii sen, että ei pidä yllä mitään makean makuisia asioita. Light-limukin pitää sokerikoukkua yllä, vaikka ei sisällä sokeria. Tämän irrottautumisen voi tehdä hitaasti makeaa välttämällä tai sitten nopeasti, miten kullekin parhaiten sopii. Mutta sitten kun ei ole enää koukussa, niin ei tee enää mieli
karkkia, eikä mitään sokerisia, koska ne maistuu pahalle.Tiedän itse, että se koukku voi kuitenkin syntyä uudelleen jos sille tielle lähtee ja vaatii aktiivista otetta, ettei altista itseään vahingossakaan sokerille. Niin monessa asiassa on sitä ja kaikenlaisia makeita makuja, jotka huijaa elimistöä haluamaan makeaa yhä enemmän, kunnes sen saa. Siksi tässä taistelussa pitää olla tietoinen. Valitsee aina sen vähäsokerisemman vaihtoehdon. Onneksi tuotteiden valmistajat ovat heränneet tähän ja valmistavat tuotteita, joita ei ole ällömakeutettu.
Joo, pitkä matka on kyllä edessä. Olen lapsesta asti aina rohmunnut herkkuja, jos niitä oli saatavilla. Meillä kun oli karkkipäivä kerran viikossa, niin luulen, että herkuista muodostui sellainen kuva, että niitä kannattaa syödä niin paljon kuin mahdollista, kun kerran ovat niin kiellettyjä ja annosteltuja.
Vaikeinta koen olevan se, että kaikkea sokeria pitäisi välttää. Pastassa kun pidän ketsupista toisinaan ja puurossakin hunajasta. Niin pienistäkin jutuista lopulta tulee runsas määrä sokeria ja olen niin tottunut niiden käyttöön, että lopettaminen tulee olemaan vaikeaa. Mutta nyt on sen aika, en voi antaa sokerikoukun hallita elämääni!
Kannattaa miettiä miten haluaa tehdä, katkaiseeko kerralla, eli vaikka pariksi kuukaudeksi suunnittelee sokerittoman ja vähä hiilarisen ruokavalion. Vai meneekö niin, että poistaa pahimmat eli karkit, sipsit, leivonnaiset jne ja antaa niiden pastojen, hunajanja ketsuppien olla, vähentää niitä sitten pikkuhiljaa. Molemmat tavat on ihan hyviä ja toinen sopii toiselle ja toinen toiselle. Minä kannatan hyvien hiilaireiden jättöä ruokavalioon, koska minulle tuli vähähiilarisella huono olo.
No, vähähiilarisella syödään juurikin niitä hyviä hiilareita.
Minulle on ainakin monessa vähähiilariskeskustelussa kerrottu, etten toimi oikein, koska syön ruisleipää ja ruuan kansa täysjyvä pastaa ja usein myös perunaa. Banaani oli myös kirosana.
Vierailija kirjoitti:
Miksi napostelu olisi jotenkin todella paha juttu? Jos napostelee vaikka porkkanoita tai tomaatteja. Toki joku voi elää täydellisessä maailmassa, jossa jokainen ateria syödään säännöllisesti keittiön pöydän ääressä itse tehtynä mahtavista raaka-aineista. Mutta useimmat eivät, joskus ateria jää välistä, eikä ole aikaa syödä, joskus ostetaan valmis aterioita, joskus haluaa katsoa leffaa sohvalla ja samalla syödä jotain, joskus ruokaa vaan oli liian vähän ja nälkä iskee saman tien uudestaan.
Ei kaikki toimi kaikille, joillekin toimii vähähiilarinen, joillekin siitä tulee huono olo. Joku tykkää pätkäpaastosta, jollekin sopii säännöllinen syöminen. Pitäisi vaan löytää se mikä sopii itselle ja mitä voi noudattaa loppuelämän. Liikunta auttaa myös hyvinvoinnissa ja jonkun verran myös painonhallinnassa, vaikka ruualla on siihen isompi merkitys.
Ei tarvita mitään täydellisyyttä. Jo ihan ruuansulatuselimistön terveyden kannalta napostelu ei ole hyväksi.
Pätkapaastossa kylläkin syödään säännöllisesti.
Ei ole ylipainoa, mutta huomasin, että kun aloin syödä tietoisesti enemmän ihan tavallista ruokaa, makeannälkä katosi.
Jos syö viikon aikana sipsipussin, suklaalevyn, karkkipussin ja keksipaketin, siitä tulee helposti parin päivän energiantarpeen verran energiaa, joten jos jättää ne pois, voi ihan rauhassa syödä muuten enemmän.
Itse taisin olla tottunut siihen, että söin aterioilla tasaisesti liian vähän ja täytin lopun nälän herkuilla. En edes tajunnut, että minulla oli nälkä, kun aloin syödä herkkuja, vaan ajattelin, että "tekee vain mieli". Eikä aterioilla tullut syötyä tarpeeksi, kun keho tiesi saavansa myöhemmin taas herkkuja.
Ja tähän tosiaan auttoi, kun aloin syödä sen verran kun mahaan mahtui enkä pinttyneiden tapojen mukaan, kuten että puuroon menee aina 1 dl kaurahiutaleita tai että tästä kanapaketista on aina ennenkin riittänyt kolmeksi kerraksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin laihdutusprojektini vuosi sitten ja pudotin n. 10kg. Vielä haluaisin 5-10kg pois ja sen aion yhtä hillityllä otteella tänä vuonna pudottaa.
Olin ensin kitudieetillä muutaman kuukauden ja mulla oli nälkä koko ajan. Se ei toiminut ollenkaan, sillä paino ei oikeastaan laskenut kuin ehkä parisen kiloa yhteensä.
Sitten noudatin jotain ilmaista ruokavaliota, jossa syötiin viisi kertaa päivässä ohjeiden mukaan, mutta sekin oli mielestäni hankalaa. En oikein osannut miettiä reseptejä, kun kaikki ylimääräinen oli kielletty. Myös riisikakut kinkulla ja smoothiet rupesivat etomaan, kun niitä söi väkisin joka päivä, jotta sai tarpeeksi ison määrän marjoja ja proteiinia. Olisi ehkä pitänyt jatkaa sitä ja kunnolla panostaa ruoan suunnitteluun, mutta lopetin ruokavalionkin seuraamisen parissa kuukaudessa.
Tällä hetkellä menen aika mututuntumalla - en kirjaa kaloreita ylös, mutta tiedostan kyllä, että mikä on sopiva määrä ruokaa päivittäin, jotta tuloksia syntyy. Syön kolme kertaa päivässä, aamulla puuron, päivällä paahtoleipää ja hedelmiä, ja illalla runsaamman lämpimän ruoan. Lisäsin myös liikuntaa, erityisesti kesällä lähti paino laskemaan hyvin, kun pyöräilin muutaman kerran viikossa n. 30km lenkkejä.
Aion jatkaa samaan tahtiin, mutta tänä vuonna tavoitteenani on hillitä herkkujen syöntiä. Olen aika hyvin voinut syödä makeaa, sillä aktiivisuuteni takia painoni ei oikeastaan nouse, vaikka söisinkin huonommin silloin tällöin. Mutta sokeriaddiktioni on huolestuttava, enkä pysty syömään herkkuja hillityin määrin, vaikka kuinka kieltäisin itseäni. Haluaisin siis sen olevan mahdollista, että ostan konvehtirasian, mutta syön vain muutaman ja jätän loput odottamaan jotain toista päivää.
Tsemppiä kaikille!
Kuulostaa hyvältä ja toimivalta. Aktiivisuus ja se, että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan alentaa painoa.
Sokerikoukusta sanon sen verran, että siitä on oikeasti mahdollista päästä eroon! Ja on todella ihanaa ja vapauttavaa kun ei enää kaipaa makeaa.
Se vaatii sen, että ei pidä yllä mitään makean makuisia asioita. Light-limukin pitää sokerikoukkua yllä, vaikka ei sisällä sokeria. Tämän irrottautumisen voi tehdä hitaasti makeaa välttämällä tai sitten nopeasti, miten kullekin parhaiten sopii. Mutta sitten kun ei ole enää koukussa, niin ei tee enää mieli
karkkia, eikä mitään sokerisia, koska ne maistuu pahalle.Tiedän itse, että se koukku voi kuitenkin syntyä uudelleen jos sille tielle lähtee ja vaatii aktiivista otetta, ettei altista itseään vahingossakaan sokerille. Niin monessa asiassa on sitä ja kaikenlaisia makeita makuja, jotka huijaa elimistöä haluamaan makeaa yhä enemmän, kunnes sen saa. Siksi tässä taistelussa pitää olla tietoinen. Valitsee aina sen vähäsokerisemman vaihtoehdon. Onneksi tuotteiden valmistajat ovat heränneet tähän ja valmistavat tuotteita, joita ei ole ällömakeutettu.
Joo, pitkä matka on kyllä edessä. Olen lapsesta asti aina rohmunnut herkkuja, jos niitä oli saatavilla. Meillä kun oli karkkipäivä kerran viikossa, niin luulen, että herkuista muodostui sellainen kuva, että niitä kannattaa syödä niin paljon kuin mahdollista, kun kerran ovat niin kiellettyjä ja annosteltuja.
Vaikeinta koen olevan se, että kaikkea sokeria pitäisi välttää. Pastassa kun pidän ketsupista toisinaan ja puurossakin hunajasta. Niin pienistäkin jutuista lopulta tulee runsas määrä sokeria ja olen niin tottunut niiden käyttöön, että lopettaminen tulee olemaan vaikeaa. Mutta nyt on sen aika, en voi antaa sokerikoukun hallita elämääni!
Kannattaa miettiä miten haluaa tehdä, katkaiseeko kerralla, eli vaikka pariksi kuukaudeksi suunnittelee sokerittoman ja vähä hiilarisen ruokavalion. Vai meneekö niin, että poistaa pahimmat eli karkit, sipsit, leivonnaiset jne ja antaa niiden pastojen, hunajanja ketsuppien olla, vähentää niitä sitten pikkuhiljaa. Molemmat tavat on ihan hyviä ja toinen sopii toiselle ja toinen toiselle. Minä kannatan hyvien hiilaireiden jättöä ruokavalioon, koska minulle tuli vähähiilarisella huono olo.
No, vähähiilarisella syödään juurikin niitä hyviä hiilareita.
Minulle on ainakin monessa vähähiilariskeskustelussa kerrottu, etten toimi oikein, koska syön ruisleipää ja ruuan kansa täysjyvä pastaa ja usein myös perunaa. Banaani oli myös kirosana.
No mutta kysehän onkin HYVISTÄ hiilareista. Niitä syödään vähähiilarisessa ruokavaliossa, ei suinkaan noita sinun mainitsemisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä aloitin laihdutusprojektini vuosi sitten ja pudotin n. 10kg. Vielä haluaisin 5-10kg pois ja sen aion yhtä hillityllä otteella tänä vuonna pudottaa.
Olin ensin kitudieetillä muutaman kuukauden ja mulla oli nälkä koko ajan. Se ei toiminut ollenkaan, sillä paino ei oikeastaan laskenut kuin ehkä parisen kiloa yhteensä.
Sitten noudatin jotain ilmaista ruokavaliota, jossa syötiin viisi kertaa päivässä ohjeiden mukaan, mutta sekin oli mielestäni hankalaa. En oikein osannut miettiä reseptejä, kun kaikki ylimääräinen oli kielletty. Myös riisikakut kinkulla ja smoothiet rupesivat etomaan, kun niitä söi väkisin joka päivä, jotta sai tarpeeksi ison määrän marjoja ja proteiinia. Olisi ehkä pitänyt jatkaa sitä ja kunnolla panostaa ruoan suunnitteluun, mutta lopetin ruokavalionkin seuraamisen parissa kuukaudessa.
Tällä hetkellä menen aika mututuntumalla - en kirjaa kaloreita ylös, mutta tiedostan kyllä, että mikä on sopiva määrä ruokaa päivittäin, jotta tuloksia syntyy. Syön kolme kertaa päivässä, aamulla puuron, päivällä paahtoleipää ja hedelmiä, ja illalla runsaamman lämpimän ruoan. Lisäsin myös liikuntaa, erityisesti kesällä lähti paino laskemaan hyvin, kun pyöräilin muutaman kerran viikossa n. 30km lenkkejä.
Aion jatkaa samaan tahtiin, mutta tänä vuonna tavoitteenani on hillitä herkkujen syöntiä. Olen aika hyvin voinut syödä makeaa, sillä aktiivisuuteni takia painoni ei oikeastaan nouse, vaikka söisinkin huonommin silloin tällöin. Mutta sokeriaddiktioni on huolestuttava, enkä pysty syömään herkkuja hillityin määrin, vaikka kuinka kieltäisin itseäni. Haluaisin siis sen olevan mahdollista, että ostan konvehtirasian, mutta syön vain muutaman ja jätän loput odottamaan jotain toista päivää.
Tsemppiä kaikille!
Kuulostaa hyvältä ja toimivalta. Aktiivisuus ja se, että olet löytänyt itsellesi sopivan tavan alentaa painoa.
Sokerikoukusta sanon sen verran, että siitä on oikeasti mahdollista päästä eroon! Ja on todella ihanaa ja vapauttavaa kun ei enää kaipaa makeaa.
Se vaatii sen, että ei pidä yllä mitään makean makuisia asioita. Light-limukin pitää sokerikoukkua yllä, vaikka ei sisällä sokeria. Tämän irrottautumisen voi tehdä hitaasti makeaa välttämällä tai sitten nopeasti, miten kullekin parhaiten sopii. Mutta sitten kun ei ole enää koukussa, niin ei tee enää mieli
karkkia, eikä mitään sokerisia, koska ne maistuu pahalle.Tiedän itse, että se koukku voi kuitenkin syntyä uudelleen jos sille tielle lähtee ja vaatii aktiivista otetta, ettei altista itseään vahingossakaan sokerille. Niin monessa asiassa on sitä ja kaikenlaisia makeita makuja, jotka huijaa elimistöä haluamaan makeaa yhä enemmän, kunnes sen saa. Siksi tässä taistelussa pitää olla tietoinen. Valitsee aina sen vähäsokerisemman vaihtoehdon. Onneksi tuotteiden valmistajat ovat heränneet tähän ja valmistavat tuotteita, joita ei ole ällömakeutettu.
Joo, pitkä matka on kyllä edessä. Olen lapsesta asti aina rohmunnut herkkuja, jos niitä oli saatavilla. Meillä kun oli karkkipäivä kerran viikossa, niin luulen, että herkuista muodostui sellainen kuva, että niitä kannattaa syödä niin paljon kuin mahdollista, kun kerran ovat niin kiellettyjä ja annosteltuja.
Vaikeinta koen olevan se, että kaikkea sokeria pitäisi välttää. Pastassa kun pidän ketsupista toisinaan ja puurossakin hunajasta. Niin pienistäkin jutuista lopulta tulee runsas määrä sokeria ja olen niin tottunut niiden käyttöön, että lopettaminen tulee olemaan vaikeaa. Mutta nyt on sen aika, en voi antaa sokerikoukun hallita elämääni!
Kannattaa miettiä miten haluaa tehdä, katkaiseeko kerralla, eli vaikka pariksi kuukaudeksi suunnittelee sokerittoman ja vähä hiilarisen ruokavalion. Vai meneekö niin, että poistaa pahimmat eli karkit, sipsit, leivonnaiset jne ja antaa niiden pastojen, hunajanja ketsuppien olla, vähentää niitä sitten pikkuhiljaa. Molemmat tavat on ihan hyviä ja toinen sopii toiselle ja toinen toiselle. Minä kannatan hyvien hiilaireiden jättöä ruokavalioon, koska minulle tuli vähähiilarisella huono olo.
No, vähähiilarisella syödään juurikin niitä hyviä hiilareita.
Minulle on ainakin monessa vähähiilariskeskustelussa kerrottu, etten toimi oikein, koska syön ruisleipää ja ruuan kansa täysjyvä pastaa ja usein myös perunaa. Banaani oli myös kirosana.
Söisin mieluummin siemenleipää, ruuan kanssa aina paljon kasviksia ja hedelmien sijaan söisin mieluummin marjoja. Leivässä, banaanissa ja perunassa on niin paljon hiilareita, etten puhuisi vähähiilarisesta ruokavaliosta silloin.
Alue: Aihe vapaa
Mukana.
Mitat 177cm ja paino jotain 77kg hoodeilla. En nyt halua mennä vaa'alle, joten ihan tarkkaa painoa en tiedä.
Sain loppukesästä pudotettua viitisen kiloa, mutta ahdistavan syksyn aikana paino on tullut takas, kun oon lohtusyönyt ja "luovutin" terveellisen syömisen kanssa. Koin aikamoisen henkisen romahduksen.
Tavoite 5-10kg pudotus, tavoite enemmänkin saada ruokailut säännöllisiksi, terveellisiksi ja samalla pudotttaa painoa.