Veljen lapsia vahtimassa, tyttö 5v ei suostu syömään kun ei ole tiettyä prinsessalautasta

Tuttu tunne. Meillä vielä se että äiti komppasi vieressä että meidän muksut ei syö kun niitä tiettyjä nakkeja. Ajoivat sitten nimeltä mainitsemattomaan paikkaan syömään lihapullia. Tämä heidän mielestään kai normaalia käytöstä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä itseään näyttämään missä / millainen se prinsessa lautanen on? Tai kysy veljiltä

Juuri näin. Ei niitä lapsen tunteita voi vaan lytätä tylysti. En kyllä haluaisi olla noi lapset juuri nyt.

Ootko tosissasi? Kyllä aikuisten tulee järjestää lapsille myös pettymyksiä, sillä niitä tulee elämän aikana kohtaamaan. Lautanen on aika pieni murhe, eikä kukaan lapsi pui 20 vuoden päästä terapiassa, että kun en sitä lautasta saanut.

Vierailija kirjoitti:

Jutelkaa hetki käyttäytyykö oikeat prinsessat vaativasti ja huonotapaisesti kuten Tuhkimon siskopuolet, vai ystävällisesti ja kiitollisesti kuten Tuhkimo.

Hyvä pointti! Turhan moni näistä oman elämänsä pikkurinsessoista on tosiaan käytökseltään ilkeiden sisarpuolen tasolla. Yök.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä itseään näyttämään missä / millainen se prinsessa lautanen on? Tai kysy veljiltä

Juuri näin. Ei niitä lapsen tunteita voi vaan lytätä tylysti. En kyllä haluaisi olla noi lapset juuri nyt.

Ootko tosissasi? Kyllä aikuisten tulee järjestää lapsille myös pettymyksiä, sillä niitä tulee elämän aikana kohtaamaan. Lautanen on aika pieni murhe, eikä kukaan lapsi pui 20 vuoden päästä terapiassa, että kun en sitä lautasta saanut.

Pitää pettymyksiä oppia kestämään mutta ei niitä kyllä kuulu järkätä. Kiva iskä tai äiti ois joka hajottaisi lempilelun ihan vaan että lapsi oppii kestämään vastuksia! Tämä prinsesslaautasepisodi on lähes samaa sarjaa. Silkkaa kiusantekoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä itseään näyttämään missä / millainen se prinsessa lautanen on? Tai kysy veljiltä

Juuri näin. Ei niitä lapsen tunteita voi vaan lytätä tylysti. En kyllä haluaisi olla noi lapset juuri nyt.

Ootko tosissasi? Kyllä aikuisten tulee järjestää lapsille myös pettymyksiä, sillä niitä tulee elämän aikana kohtaamaan. Lautanen on aika pieni murhe, eikä kukaan lapsi pui 20 vuoden päästä terapiassa, että kun en sitä lautasta saanut.

Pitää pettymyksiä oppia kestämään mutta ei niitä kyllä kuulu järkätä. Kiva iskä tai äiti ois joka hajottaisi lempilelun ihan vaan että lapsi oppii kestämään vastuksia! Tämä prinsesslaautasepisodi on lähes samaa sarjaa. Silkkaa kiusantekoa.

Eihän tässä kai oltu ketään tahallaan kiusaamassa tai väkisin järjestämässä pettymyksiä. Lautasta ei vaan tuohon hätään löytynyt, ja sellaista nyt voi käydä paremmissakin piireissä. Lisäksi lapselle tarjottiin ihan mukavia vaihtoehtoja, eli ei tämä nyt mitään henkisen väkivallan tunnuspiirteitä täytä. Ihan hyvä lapsen on kohdata tilanteita, joissa sitä omaa lempparia ei aina saakaan.

Vierailija kirjoitti:

Minulla yksi muksuista on 2 viikonloppua kuukaudessa luonani.

Ja hän syö kanssa ns.kuin lintu. Mutta en silti tuputa ylimääräistä ruokaa. Syö sen mitä syö ja sillä selvä. Tyyliin iltapala - salaatti, 5 nuppua kukkakaalista, 5 fetajuusto-palaa, 5 suolakurkku-viipaletta & 5 oliivia.

Miksi tunget siihen lapseen illalla kahden viikon suola-annoksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä itseään näyttämään missä / millainen se prinsessa lautanen on? Tai kysy veljiltä

Juuri näin. Ei niitä lapsen tunteita voi vaan lytätä tylysti. En kyllä haluaisi olla noi lapset juuri nyt.

Ootko tosissasi? Kyllä aikuisten tulee järjestää lapsille myös pettymyksiä, sillä niitä tulee elämän aikana kohtaamaan. Lautanen on aika pieni murhe, eikä kukaan lapsi pui 20 vuoden päästä terapiassa, että kun en sitä lautasta saanut.

Pitää pettymyksiä oppia kestämään mutta ei niitä kyllä kuulu järkätä. Kiva iskä tai äiti ois joka hajottaisi lempilelun ihan vaan että lapsi oppii kestämään vastuksia! Tämä prinsesslaautasepisodi on lähes samaa sarjaa. Silkkaa kiusantekoa.

Eihän tässä kai oltu ketään tahallaan kiusaamassa tai väkisin järjestämässä pettymyksiä. Lautasta ei vaan tuohon hätään löytynyt, ja sellaista nyt voi käydä paremmissakin piireissä. Lisäksi lapselle tarjottiin ihan mukavia vaihtoehtoja, eli ei tämä nyt mitään henkisen väkivallan tunnuspiirteitä täytä. Ihan hyvä lapsen on kohdata tilanteita, joissa sitä omaa lempparia ei aina saakaan.

Ei löydy, kun ap ei vaivaudu kysymään, että missä se on. Ihan ihmeellistä kiusantekoa tuollainen.

Onhan se melkoinen tahtojen taistelu. Ajatella miten noloa olisi "hävitä" 5 vuotiaalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä itseään näyttämään missä / millainen se prinsessa lautanen on? Tai kysy veljiltä

Juuri näin. Ei niitä lapsen tunteita voi vaan lytätä tylysti. En kyllä haluaisi olla noi lapset juuri nyt.

Ootko tosissasi? Kyllä aikuisten tulee järjestää lapsille myös pettymyksiä, sillä niitä tulee elämän aikana kohtaamaan. Lautanen on aika pieni murhe, eikä kukaan lapsi pui 20 vuoden päästä terapiassa, että kun en sitä lautasta saanut.

Pitää pettymyksiä oppia kestämään mutta ei niitä kyllä kuulu järkätä. Kiva iskä tai äiti ois joka hajottaisi lempilelun ihan vaan että lapsi oppii kestämään vastuksia! Tämä prinsesslaautasepisodi on lähes samaa sarjaa. Silkkaa kiusantekoa.

Lempilelun hajottaminen nyt on ihan eri asia, se on kiusaamista. Prinsessalautasen hajottaminen olisi sitä myös. Tässä tapauksessa ko. lautanen on kuitenkin ehjä, mutta vieras ei vain löydä sitä. Ei mitään kiusantekoa, sitä hiton lautasta nyt vaan ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pyydä itseään näyttämään missä / millainen se prinsessa lautanen on? Tai kysy veljiltä

Juuri näin. Ei niitä lapsen tunteita voi vaan lytätä tylysti. En kyllä haluaisi olla noi lapset juuri nyt.

Ootko tosissasi? Kyllä aikuisten tulee järjestää lapsille myös pettymyksiä, sillä niitä tulee elämän aikana kohtaamaan. Lautanen on aika pieni murhe, eikä kukaan lapsi pui 20 vuoden päästä terapiassa, että kun en sitä lautasta saanut.

Pitää pettymyksiä oppia kestämään mutta ei niitä kyllä kuulu järkätä. Kiva iskä tai äiti ois joka hajottaisi lempilelun ihan vaan että lapsi oppii kestämään vastuksia! Tämä prinsesslaautasepisodi on lähes samaa sarjaa. Silkkaa kiusantekoa.

Lempilelun hajottaminen nyt on ihan eri asia, se on kiusaamista. Prinsessalautasen hajottaminen olisi sitä myös. Tässä tapauksessa ko. lautanen on kuitenkin ehjä, mutta vieras ei vain löydä sitä. Ei mitään kiusantekoa, sitä hiton lautasta nyt vaan ei ole.

Ei se lautanen ole edes tärkeää. Lapsia haluaa vain tulla huomioiduksi.

Jos on ihan normi lapsi, niin ei se nälkään kuole. Syö kun tarpeeksi nälkä tulee. Jos on autisti, joka on tarkka rutiineistaan, niin sitten on hankalampi juttu.

Menet ravintolaan, tilaat lasin valkoviiniä aterian kanssa. Ruokasi tuodaan ja samalla pullo olutta.

Et halua olutta, haluat valkoviiniä. Sinulle suositellaan likööriä, et halua likööriä, haluat valkoviiniä.

Meillä ei ole muuta, toteaa tarjoilija. Ota tai jätä. Menetät ruokahalusi ja poistut ravintolasta.

Ihmettelen, pitäisihän sinun sietää pettymyksiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vaihdit uutenavuotena toisten lapsia?

Tämä.

Miksi olette uutenavuotena vauva-palstalla lukemassa lapsenvahtiketjua?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi vaihdit uutenavuotena toisten lapsia?

Tämä.

Miksi olette uutenavuotena vauva-palstalla lukemassa lapsenvahtiketjua?

Johonkin se on aikaansa kulutettava kevättä odottaessa.

Tuskin se lautanen on ufoksi muuttunut ja lentänyt tiehensä, ap ei vain viitsinyt nähdä vaivaa ja etsiä.

Lapsi kyllä ilmaisi syömättömyydellään, että se lautanen olisi ollut hänelle hyvin tärkeä asia ja kuului niihin asioihin, jotka on mahdollista toteuttaa. On myös asioita, joita lapsi ei voi saada, vaikka haluaisikin, kuten sen kuun taivaalta. Silloin on sen pettymyksen sieto kasvatuksen paikka.

En yhtään ihmettele suomalaisten tunnekylmyyttä ja lukuisia mt-ongelmia, kun jo pienestä pitäen ne lapsen tunteet ja toiveet lytätään pienissäkin asioissa kasvatuksen nimissä. 

Ihan perus uhmaa. Illalla varmasti viimeistään tulee itse pyytää leipää tai jotain nälkäänsä.

Vierailija kirjoitti:

Minulla yksi muksuista on 2 viikonloppua kuukaudessa luonani.

Ja hän syö kanssa ns.kuin lintu. Mutta en silti tuputa ylimääräistä ruokaa. Syö sen mitä syö ja sillä selvä. Tyyliin iltapala - salaatti, 5 nuppua kukkakaalista, 5 fetajuusto-palaa, 5 suolakurkku-viipaletta & 5 oliivia.

Aikuisista se yleensä tuntuu juuri tuolta. Lapsen vatsalaukkku on hänen nyrkin kokoinen, ei sinne oikeasti paljon mahdu ruokaa. Moni ylisyöttää lasta, vaaditaan syömään lisää ja lisää, ei sillä tavalla saa tervettä suhdetta ruokaan myöhemmällä iällä.

Kulttuureissa, joissa lapsen toiveita ei vähätellä ja/tai rangaista toiveista, on paljon vähemmän itsetunto-ongelmia ja itsemurhia. Suomihan loistaa näissä vähemmän hyvissä tilastoissa.

Aikuinen on yleensä se, joka sen ongelman kehittää ja väärällä vallankäytöllä hiljentää tai nolaa lapsen.