Ihana kamala uusperhe ja miehen munattomuus

[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 22:54"]

Ydinperheissä on varmaan kiukuttelevia 10-vuotiaita, tosin ovat "ei kiukuttelevassa" -iässä yleensä.

MUTTA: Ydinperheessä tuolle käytökselle uskalletaan vetää raja. Ei tuollaista sättimistä, mummun dissausta ja muuta tarvi sietää määräänsä enempää. Oikeastiko joku kestäisi tuollaista lapseltaan noin kauan kuin ap:n kirjoituksesta käy ilmi? Olette munattomia vanhempia ja vailla vastuuta, jos tuollainen isovanhemmillekin äksyily hyväksytään!

Ja siitä päästäänkin aiheeseen. Lapsi tarvii rajoja. Se tuo turvallisuutta. Lapsi saa osoittaa kiukkunsa ja harmistuksensa, mutta sillekin osoittamiselle on olemassa raja. Rakkautta on vetää se raja ja lapsi kokee olonsa turvattomaksi, jos vanhempi on noin ryhditön. Miksi te hoette, että on tärkeää pitää rajat ja rakkautta taaperolle, koska taapero tuntee ilman rajoja itsensä epävarmaksi? Ihan samalla tavalla 10-vuotias tarvii rajat tunteakseen olonsa rakastetuksi. Ei lapsi rakasta vanhempiaan vähemmän, jos vanhemmat kieltää joskus jotain.

[/quote]

Samaa mieltä!!

[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 22:05"]

[quote author="Vierailija" time="16.04.2015 klo 21:56"]

Taas tätä uusperheasiaa. Tänään taas tyypillinen esimerkki miten tilanne kärjistyi ja riitaa tulee kasvatuksesta. Taustaa sen verran, että ollaan miehen kanssa oltu 6 vuotta yhdessä. Miehellä 10-vuotias tyttö aiemmasta liitosta. Meillä on myös yhteinen lapsi, 3-vuotias tyttö. Ja vielä sanottakoon, ennenkuin tulee lunta tupaan, että en ollut syynä eroon, enkä tekemisissä miehen kanssa mitenkään tuona aikana.

Eli tilanne tänään. Aika tyypillinen esimerkki. 10-vuotias on harrastuksissa. Päätämme miehen kanssa hakea tytön autollani, jonka jälkeen tarkoitusena on hakea pikkusisko mummolta. 10-vuotias suuttuu, koska isä ei hakenut tätä yksin omalla autollaan. Selitämme, että tehdään ensi viikolla toisella tavalla ja nyt lähdemme hakemaan pikkusiskoa. Tämä ei käy 10-vuotiaalle, joka huutaa ja mesoaa, että haluaa kotiin. Päätämme miehen kanssa, että edelleenkin menemme mummolle hakemaan pikkusiskoa, sillä kodin kautta ajaminen pidentäisi matkaa.

Mummolaan päästyään 10-vuotias ei suostu tulemaan sisälle vaan jää ulos odottamaan. Sekä mummo ja vaari käyvät erikseen houkuttelemassa tyttöä sisään, onnistumatta siitä. Tyttö soittelee ulkoa puhelimella isälleen. Lähdemme pian kaikki kotimatkalle. Autossa tytön mesoaminen jatkuu, nyt kaikki viha tulee minun päälle: "sinä et ole äitini, et ole perhettäni" jne. Fine, annan tytön mesota ja en ota pulttia asiasta. Mies ei reagoi millään tavalla tilanteeseen.

Kotona 3-vuotias pikkusisko itkee kadottamiaan vesivärejä, johon mies ärähtää voimalla ärsyyntyneesti. Tästä minulla palaa käpy ja sanon miehelle pari valittua sanaa.

Kaikkein eniten tässä ärsyttää miehen munattomuus pitää 10-vuotias aisoissa. Mielestäni mies "ymmärtää" tyttöä aivan liian pitkään ja tämän huonoa käytöstä, on super keskusteleva jnejne. Väsymys ja pinnan venyttäminen sitten purkautuu meihin muihin, minuun ja 3-vuotiaaseen. Samalla kun välit minun ja miehen välillä kiristyvät, 10-vuotias muuttuu kuin salaman iskusta ihanaksi tyttökullaksi -lepertelee isälleen jne.

lopuksi todettakoon, että kaikkein eniten ärsyttää siis oma mies, ei tämä 10-vuotias. Lapset nyt ovat lapsia. En voi puuttua millään lailla kasvatukseen, josta meillä on aivan eri näkemys.

kommentteja? Miten muilla? Ah, tulipas pitkä ja sekava sepustus. Pakko päästä purkamaan...

[/quote]Lopetat kaikki palvelukset 10 vuotiaalle! Kuuntelet häntä vain hyvää käytöstä vastaan."

Huhhuh, miten kukaan voi odottaa 10 vuotiaalta pelkää hyvää käytöstä, kun siihen aikuisetkaan eivät aina pysty, saati 10-vuotias. Se on nähty työelämässä moneen kertaan ja tällä palstalla. Luulen, tuon tytön tehneen pitkän koulupäivän, läksyt ja sen jälkeen tukka putkella harrastuksiin ja vielä ylimääräinen mummolareissu. Ei ihme jos lasta kiukututtaa ja hakee huomiota, kun väsymys painaa ja se kuuluu normaalin 10 vuotiaan kehitykseen.

Ap. on kyllä fiksu ja vastuullinen äiti, sillä lapsen panettelun sijaan, hän purkaa "oloaan" keskustelupalstalle ja se on täysin ymmärrettävää ja luonnollista, eikä pura kiukkuaan lapsiinsa. Sellainen nyt sattuu olemaan ihmismieli. Hyvä ap. 

Koetko olevasi itse kovinkin hyvä ihminen haukkuessasi miestä , ja herranjumala, 10-vuotiasta LASTA????????