Lue keskustelun säännöt.
Vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja - onko muilla tällaista?
Meillä on taaperoikää lähestyvä vauva. Vauvalla on ollut haasteita koko ikänsä erityisesti nukkumisen suhteen, joten olemme pyrkineet pitämään säännöllisen päivärytmin ja rutiineista kiinni, sillä ne helpottavat arkea. Tätä on ollut todella vaikea perheen ulkopuolisten ymmärtää. Meillä ei siis ole vauvaa, joka nukahtaisi mihin vain ja kaikki sujuisi superjouhevasti. Haastavan vauvan kanssa ollaankin oltu aika paljon kotona oman perheen kesken ja vieraita (isovanhemmat/ystävät) käy meillä 1-2 kertaa kuussa.
Kun isovanhemmat/ystävät ovat nähneet vauvaa, he eivät ollenkaan ymmärrä miksi rutiinien kanssa pitäisi olla tarkkaa. Jos vauva menee normaalisti päiväunille klo 14, niin olemme päiväunille nukuttamisen ajan kotona hiljaa (päiväunien aikana vauva ei herää meteliin, mutta nukahtamisesta ei tule mitään metelissä). Isovanhemmat/ystävät puhuvat kovaan ääneen, avaavat television/alkavat tehdä jotain meluisaa ja vaikka sanoo, että voitaisiinko nyt olla vartti hiljaa, niin toive kaikuu kuuroille korville. Eivät ylipäätään ymmärrä, miksi vauvan pitää nukkua päiväunet juuri silloin, kun he ovat käymässä (viipyvät useamman tunnin kerrallaan eli unet osuvat joka tapauksessa johonkin väliin).
Ruokailut ovat toinen haaste: nyt on menossa vaihe, että ruoka maistuu huonosti ja silti vieraat haluavat syöttää vauvaa. Sitten turhautuvat, kun vauva ei saa syödyksi ja pää pyörii kuin pöllöllä, kun vauva ihmettelee keittiössä höpöttäviä aikuisia eikä saa ruokarauhaa. Vaikka ruokarauhaa toivoisi, niin sitä ei saada, "koska kyllä se vauva kuitenkin syö, kun minä syötän". Herkästi käy niin, että ruoka ei maistu ja loppupäivän ruokailut ovat haastavia.
Ilta-aikaan käyvät vieraat eivät ymmärrä, että tarvitsisimme rauhaa vauvan iltapuuhiin. Iltapuurot, nukutukset ja muut vievät meillä aikaa. Vieraat odottavat meiltä samaan aikaan seurustelua heidän kanssaan. Ihan suoraan on jouduttu sanomaan, että nyt on aika lähteä kotiin, mutta osa jää silti viivyttelemään, kun haluaisi nähdä vauvan menevän nukkumaan tai eivät usko, että nyt pitää ihan tosissaan lähteä. Muutamat ovat tulleet höpöttämään pinnasängyn luokse "tuitui pikku Eevi-Eevertti, oletko menossa nukkumaan?" ja meinaa mennä hermo, kun vauva ei saa unta vieraan jutellessa. Pahimmillaan iltanukutus vie pari tuntia, kun vauva ei rauhoitu millään ja on levoton vieraiden jäljiltä. Kun olemme oman perheen kesken kotona koko päivän, niin on rauhallisempaa.
Onko muilla vastaavaa, että vieraat eivät ymmärrä vauvaperheen rutiineja? Meillä on ollut monesta syystä raskas vauvavuosi ja turhauttaa, kun nuo päivärytmeistä ja rutiineista lipsumiset kaatuvat sitten meidän vanhempien niskaan levottomina iltoina ja huonosti nukuttuina öinä. Vieraitahan tuo ei haittaa, sillä he eivät joudu kestämään itse noita lipsumisten aiheuttamia haasteita. Mitä tällaisen tilanteen kanssa voi tehdä? Emme haluaisi linnoittautua kotiinkaan ja olla täysin näkemättä vieraita.
ap
Kommentit (615)
Mulle vaikee vauva on ollut arkea mutta ärsyttää tapasi käyttää sanaa "haastava" ihan kuin vauva olisi joku it-alan projekti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Einän se taapero vaadi sekuntti- ja minuuttiaikataulua. Sitähän vaativat nämä vanhemmat kun haluavat hallita omaa elämäänsä. Rakastavat itse rutiineja ja muuttumattomia tilanteita, ovat itse joustamattomia.
Siihen on vaan kätevää vedota, että kun meidän vauva/taapero/koululainen jne.
Joustavilla vanhemmilla on joustavat rutiinit, joustamattomilla joustamattomat.
Vauvalla tai taaperolla niihin ei ole osaa eikä arpaa, heidän vain täytyy toimia tai yrittää toimia kuten vanhemmat haluaa ja millaiseen perheeseen ovat syntyneet.
Olisi mielenkiintoinen koe, jos olisi mahdollista, että seurattaisiin vaikka pari vuotta kahta samantyyppistä ja -ikäistä vauvaa miten he käyttäytyisivät kun toisella olisi järkevät ja joustavat vanhemmat ja toisella tarkat minuuttivanhemmat.
En ole asiantuntija, mutta onhan aikuisissakin aamu- ja iltavirkkuja ihmisiä. Ja kuulemma on synnynnäinen ominaisuus.
Miten sitten on vallalla ajatus, että vauvat ja taaperot laitetaan minuutilleen määrättyyn kellonaikaan nukkumaan?
Eiköhän vauvoissa ja taaperoissakin ole eroja, toiset nukahtavat luontevasti aikaisemmin illalla ja toiset myöhemmin.
Jotenkin tuntuu oudolta, ettei enemmän sovelleta lapsen omaa, luontaista rytmiä vaan sen päättää moni vanhempi jyrkästi. Ei ole olemassa vaihtoehtoja näille vauvoille vaan nukkumaan mennään kun vanhempi niin päättä.
Myös toiset lapset tarvitsevat enemmän, toiset vähemmän unta.
Ehkä unitappelut ja itkut vähentyisivät kun elämä ei olisi niin kaavamaista.
Omg 5/5, olipas nähty vaivaa :D nukkumisajat sinänsä ymmärrän, mutta pidän epäuskottavana, että taaperoikää lähestyvä vauva, jolla tarkat nukkumisajat, nukkuisi vain yhdet päikkärit klo 14 - eikä - esim. lounaan jälkeen ja alkuillasta. Lisäksi en ymmärrä miten huonosti juuri sen ruokarauhattomuuden vuoksi syöty ateria vaikuttaisi suuresti seuraaviin päivän aterioihin ja lisäisi teidän tuskaanne merkittävästi? "Pahimmillaan iltanukutus vie pari tuntia, kun vauva ei rauhoitu millään ja on levoton vieraiden jäljiltä. Kun olemme oman perheen kesken kotona koko päivän, niin on rauhallisempaa." Pidän tuota myös epäuskottavana, että nukahtaminen olisi niin helppoa normipäivien jälkeen, mutta tavallista virikkeellisempien päivien jälkeen ei sitten muka uni tule vauvalle ollenkaan moneen tuntiin? Juupa juu... vai tahtoisiko se lähteä vieraiden mukaan ja parkuu turhautumistaan jäädessään teidän pakkosyöttö- ja pakkonukutusvankilaan?
Ei hyvää päivää sentään. Meidän perheessä on kolme lasta, kaksi koiraa ja pari kissaa. Lapset syntyivät lyhyin välein. Aikuisten pitää muuttua vanhemmiksi, kun lapsia alkaa syntyä. Ei lapsia voi aikatauluttaa tiettyyn rytmiin, vaan jokaisella vauvalla on oma rytminsä. Aikuisten ajantarve ja oma aika menevät ensiksi remonttiin, kun vauva syntyy eikä niin, että vauva rytmitetään tai yritetään rytmittää tietynlaiseksi. Terve lapsi syö, kun on nälkäinen. On vanhemman tehtävä tunnistaa vauvan nälkä. Vauva myös totutetaan elämän ääniin ihan ensimmäisestä kotonaolopäivästä lähtien.
Kun lapsi/lapset kasvavat, heille voi ruveta järjestämään yhteistä vuorokausirytmiä kehitystason mukaan lapsen ehdoilla. Jossakin vaiheessa lapsen päiväunien pituutta kannattaa hiukan lyhentää, jos illalla ei uni tule. Nukkumaan käymisestä kannattaa myös tehdä mukavaa ja odotettua - vaikka yhteinen satuhetki. Jos nukkumaanmeno on aina pakotettua, vaikka lasta ei väsytä, ei tarvitse ihmetellä, jos se on vaikeaa. Se on lapsesta epämiellyttävää ja vanhempikin voi olla hermostunut.
Ap:n kannattaa hakea apua perheelleen. Olette rakentaneet itsellenne loukun. Mikäli jatkatte samaan tapaan, tilanne vain huononee. Elämän lapsen kanssa pitäisi olla täynnä ihmettä ja iloa eikä tuollaista pakkojen määräämää kireyttä. Ette jaksa tuota pitemmän päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sun koti, sun säännöt. Simple as that.
Ei tuo edes ole mitään erityisen vaativaa, että lapsi tarvitsee muutaman rauhallisen minuutin nukahtaakseen, ruokarauhan ja iltatoimien alkaessa vieraat lähtevät. Varmaan täällä sitten kaikki mummolassakin soittavat trumpettia kun vaari ja mummi heittäytyvät ettonelle sohvalle, käyvät ilveilemässä päivällisvieraiden edessä ruokapöydässä sekä eivät lähde kyläpaikasta vaikka isäntäväki vaihtaa yöpuvun ja alkaa pestä hampaita. Itse myös varmaan haluatte vieraanne sängyn viereen katsomaan kun nukahdatte, ettehän ole mitään hysteerisiä paapottuja rutiiniaikuisia, vaan sopeudutte vieraiden aikatauluihin. Jos teillä on herätys klo 6 ja vieraat pälättävät sängyn vieressä vielä kahdelta yöllä, niin ettehän ole nipoja ja pyydä lähtemään? Meinaan sellaista kohtelua ystävänne eivät kauan siedä, ei pidä sulkeutua siihen työssäkäyvien kuplaan. Luonnollisesti lapsiperheet voivat tulla kylään sunnuntaiaamulla seitsemältä, kun teillähän rytmit joustavat jos on vieraita. Ette ole paapottuja kermapyllyjä, jotka nipottavat nukkumisen tärkeydestä siellä isojen ihmisten vuorokausirytmikuplassa, vaan ilahdutte rakkaiden ystävien aamuvierailusta ja ihanasta seurustelusta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks ne vieraat pitää päästää kylään silloin kun lapsella on joku spesiaalihetki menossa?
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varmaan hirveän mukavuudenhaluinen verrattuna useimpiin palstalla kirjoittaneisiin. Jos minä tiedän, että tekemällä asian x noin, kaikki rullaa hyvin, mutta jos teen saman asian näin, siitä koituu minulle paljon epämukavuutta ja huonosti nukuttuja öitä, niin en edes kerran kuukauteen halua sitä itselleni. En edes suostu syömään sellaista ruokaa, josta saan vatsakipua ja ripulia. Minulle olisi myös ihan yksi lysti miten vauva nukkuu ja syö, kunhan silloin vauvan hoitaa joku muu kuin minä parin seuraavan vuorokauden ajan.
Älä sitten syyllistä sukua ja varsinkaan ystäviä siitä jos hekin ovat mukavuudenhaluisia. Ei heitäkään varmasti kiinnosta kyläillä jos koko ajan pitää olla mykkänä tai istua yksin peukaloita pyörittelemässä lapsen ruokailun tai jonkun nukutus-shown vuoksi. Tarjolla olisi usein muutakin menoa ja seuraa. Ei kukaan jaksa loputtomiin venyä ja joustaa sen vuoksi, ettei lapsen vanhempi halua sietää mitään epämukavuutta. Koska tuollaiset järjestelyt on kyllä epämukavia ja todella turhauttavia vieraille kun jatkuvat toista, kolmatta jne. vuotta. Moni etsii lopulta muuta kiinnostavampaa ja myös ystävän asioista kiinnostunutta seuraa kun väsyy siihen, että kaikki tehdään AINA vain toisen ehdoilla. Parin vuoden päästä nämä äidit katkerana sitten tilittävät yksinäisyyttään ja miten ystävät lopettivat yhteydenpidon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varmaan hirveän mukavuudenhaluinen verrattuna useimpiin palstalla kirjoittaneisiin. Jos minä tiedän, että tekemällä asian x noin, kaikki rullaa hyvin, mutta jos teen saman asian näin, siitä koituu minulle paljon epämukavuutta ja huonosti nukuttuja öitä, niin en edes kerran kuukauteen halua sitä itselleni. En edes suostu syömään sellaista ruokaa, josta saan vatsakipua ja ripulia. Minulle olisi myös ihan yksi lysti miten vauva nukkuu ja syö, kunhan silloin vauvan hoitaa joku muu kuin minä parin seuraavan vuorokauden ajan.
Älä sitten syyllistä sukua ja varsinkaan ystäviä siitä jos hekin ovat mukavuudenhaluisia. Ei heitäkään varmasti kiinnosta kyläillä jos koko ajan pitää olla mykkänä tai istua yksin peukaloita pyörittelemässä lapsen ruokailun tai jonkun nukutus-shown vuoksi. Tarjolla olisi usein muutakin menoa ja seuraa. Ei kukaan jaksa loputtomiin venyä ja joustaa sen vuoksi, ettei lapsen vanhempi halua sietää mitään epämukavuutta. Koska tuollaiset järjestelyt on kyllä epämukavia ja todella turhauttavia vieraille kun jatkuvat toista, kolmatta jne. vuotta. Moni etsii lopulta muuta kiinnostavampaa ja myös ystävän asioista kiinnostunutta seuraa kun väsyy siihen, että kaikki tehdään AINA vain toisen ehdoilla. Parin vuoden päästä nämä äidit katkerana sitten tilittävät yksinäisyyttään ja miten ystävät lopettivat yhteydenpidon.
Miksi kenenkään pitäisi sietää sinun aiheuttamaasi epämukavuutta? Et kuulosta ihmiseltä jonka kanssa ollaan vapaaehtoisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varmaan hirveän mukavuudenhaluinen verrattuna useimpiin palstalla kirjoittaneisiin. Jos minä tiedän, että tekemällä asian x noin, kaikki rullaa hyvin, mutta jos teen saman asian näin, siitä koituu minulle paljon epämukavuutta ja huonosti nukuttuja öitä, niin en edes kerran kuukauteen halua sitä itselleni. En edes suostu syömään sellaista ruokaa, josta saan vatsakipua ja ripulia. Minulle olisi myös ihan yksi lysti miten vauva nukkuu ja syö, kunhan silloin vauvan hoitaa joku muu kuin minä parin seuraavan vuorokauden ajan.
Älä sitten syyllistä sukua ja varsinkaan ystäviä siitä jos hekin ovat mukavuudenhaluisia. Ei heitäkään varmasti kiinnosta kyläillä jos koko ajan pitää olla mykkänä tai istua yksin peukaloita pyörittelemässä lapsen ruokailun tai jonkun nukutus-shown vuoksi. Tarjolla olisi usein muutakin menoa ja seuraa. Ei kukaan jaksa loputtomiin venyä ja joustaa sen vuoksi, ettei lapsen vanhempi halua sietää mitään epämukavuutta. Koska tuollaiset järjestelyt on kyllä epämukavia ja todella turhauttavia vieraille kun jatkuvat toista, kolmatta jne. vuotta. Moni etsii lopulta muuta kiinnostavampaa ja myös ystävän asioista kiinnostunutta seuraa kun väsyy siihen, että kaikki tehdään AINA vain toisen ehdoilla. Parin vuoden päästä nämä äidit katkerana sitten tilittävät yksinäisyyttään ja miten ystävät lopettivat yhteydenpidon.
Miksi kenenkään pitäisi sietää sinun aiheuttamaasi epämukavuutta? Et kuulosta ihmiseltä jonka kanssa ollaan vapaaehtoisesti.
Ei tietenkään tarvitse. Olenkin jättänyt yhteydenpidon lopulta kokonaan niihin kavereihin, joille äitiys puhkaisi tuollaisen ihme neuroosin, päähän ei mahdu enää yhtään mitään muuta ja joiden perheessä lapset pyörittävät aivan kaikkea. Enkä ole ainoa. Jäljelle jäi valtaosa ystävistä. Nyt nämä kuninkaallisten perillisten kasvattajat ihmettelevät lasten alkaessa vähitellen itsenäistyä kouluiässä, että mihin ystävät katosivat, ei ollakaan aikoihin nähty, jotenkin yhteydenpito vaan jäi, miksi heitä ei ole vuosiin kutsuttu, ai muut ovat viettäneet juhlia ja lomia yhdessä jne. Niin, miksiköhän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi aistii vanhempien hermostuneisuuden ja kireyden ja muuttuu hermostuneeksi ja kireäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on perhe ! Perhellä oikeus sanella säännöt. Oli kyse isovanhemmat,kummin kaimat tai ystävät. Mikä estä sinua tekemästä kotiisi omat säännöt ja sanoa ne vieraillesi suoraan,vaikka olisi kyse isovanhemmat tai parhaat ystävät?Puhumalla asiat suoraan ne selviävät. Ei tarvitse kestittää vieraita.Ei tarvitse kutsua kylään.He eivät kuitenkaan ole selvän näkiöitä tietäkseen kotisi rutiinit ymm.Joten nosta kissa pöydälle puhu ongelmasta suoraan heille kasvotusten. Sovi tapaamiset vaikka ulkoilun merkeissä, jos heille ei sovi se oli siinä.
Hyvä kun olette löytäneet mikä teille toimii, ap.
Meillä vähän samantyyppinen ongelma, tiettyjen vierailijoiden osalta: miehen äiti ja tämän miesystävä. Vauvan iltatoimet aloitetaan noin klo18 ja vielä viime syksyllä olivat parin viikon välein tulossa meille kylään "illalla". He siis nukkuvat itse työpäivän jälkeen päikkärit, jonka jälkeen alkaisivat valumaan meille päin ja odottavat kahvia ja pullaa siihen aikaan. Viimeksi kun kehtasivat loppusyksystä tulla jälleen kuudelta illalla kahville vaikka oli sovittu Klo 17, sanoin että voimme myöhästyttää vielå tällä kertaa puoli tuntia lapsen iltarutiineja, mutta kahveja meillä ei enää tähän aikaan keitetä. Ja jatkossa ovat tervetulleita keskellä päivää. Koska meidän rytmiä ei itsessään arvosteta, perustelin sillä että iltavierailut eivät käy meille kun lapsi on väsynyt ja kiukkuinen. Tämä johti siihen, etteivät ole enää tulleet meille ollenkaan ja mummua ei kiinnosta tavata lastenlastensa. Joulua ennen olisi tullut miesystävänsä ja tämän suvun kanssa "ihan vain piipahtamaan myöhemmin illalla kun miesystävän sukulaiset haluaisivat nähdä vauvaa", soitti minulle puoli kuudelta. Sanoin, ettei siihen aikaan enää käy.
Joulunapäivänå taas kauhea vääntö siitä, että lapset pitää pistää myöhemmin nukkumaan, jotta nukkuisi sitten aamulla myöhempään. Olivat itse aamiaispöydässä kun tulimme kahdeksi (kutsuttuna) kylään. Jos he haluavat valvoa puoleenyöhön ja nousta Klo 12 päivällä, fine by me. Mutta miksi meidän pitäisi niin tehdä? Jouluna mentiin heidän rytminsä mukaan, koska heidän kotinsa. Meille ei tulla meidän rytmiä rikkomaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varmaan hirveän mukavuudenhaluinen verrattuna useimpiin palstalla kirjoittaneisiin. Jos minä tiedän, että tekemällä asian x noin, kaikki rullaa hyvin, mutta jos teen saman asian näin, siitä koituu minulle paljon epämukavuutta ja huonosti nukuttuja öitä, niin en edes kerran kuukauteen halua sitä itselleni. En edes suostu syömään sellaista ruokaa, josta saan vatsakipua ja ripulia. Minulle olisi myös ihan yksi lysti miten vauva nukkuu ja syö, kunhan silloin vauvan hoitaa joku muu kuin minä parin seuraavan vuorokauden ajan.
Älä sitten syyllistä sukua ja varsinkaan ystäviä siitä jos hekin ovat mukavuudenhaluisia. Ei heitäkään varmasti kiinnosta kyläillä jos koko ajan pitää olla mykkänä tai istua yksin peukaloita pyörittelemässä lapsen ruokailun tai jonkun nukutus-shown vuoksi. Tarjolla olisi usein muutakin menoa ja seuraa. Ei kukaan jaksa loputtomiin venyä ja joustaa sen vuoksi, ettei lapsen vanhempi halua sietää mitään epämukavuutta. Koska tuollaiset järjestelyt on kyllä epämukavia ja todella turhauttavia vieraille kun jatkuvat toista, kolmatta jne. vuotta. Moni etsii lopulta muuta kiinnostavampaa ja myös ystävän asioista kiinnostunutta seuraa kun väsyy siihen, että kaikki tehdään AINA vain toisen ehdoilla. Parin vuoden päästä nämä äidit katkerana sitten tilittävät yksinäisyyttään ja miten ystävät lopettivat yhteydenpidon.
Luulisi nyt tyhmemmänkin ihmisen tajuavan, että lapsen nukkumaanmenoaika ei ole sovelias aika vierailulle. Ystäviä voi tavata muuallakin kuin toisten kotona.
Vierailija kirjoitti:
En ole asiantuntija, mutta onhan aikuisissakin aamu- ja iltavirkkuja ihmisiä. Ja kuulemma on synnynnäinen ominaisuus.
Miten sitten on vallalla ajatus, että vauvat ja taaperot laitetaan minuutilleen määrättyyn kellonaikaan nukkumaan?
Eiköhän vauvoissa ja taaperoissakin ole eroja, toiset nukahtavat luontevasti aikaisemmin illalla ja toiset myöhemmin.
Jotenkin tuntuu oudolta, ettei enemmän sovelleta lapsen omaa, luontaista rytmiä vaan sen päättää moni vanhempi jyrkästi. Ei ole olemassa vaihtoehtoja näille vauvoille vaan nukkumaan mennään kun vanhempi niin päättä.
Myös toiset lapset tarvitsevat enemmän, toiset vähemmän unta.
Ehkä unitappelut ja itkut vähentyisivät kun elämä ei olisi niin kaavamaista.
Samoilla linjoilla roikutaan! Sain esikoiseni viime helmikuussa ja kuuntelin muiden esikoisten äitien juttuja, että lapsi on ehdottomasti laitettava nukkumaan klo 19. Kokeilin tätä aina säännöllisin väliajoin sitkeästi monta iltaa putkeen kun vauva kasvoi, mutta siitä ei tullut yhtään mitään! Tällä hetkellä lapsi nukahtaa 21:30-22 välillä ilman mitään taisteluja. Minä ja isänsä teemme vuorotyötä ja olemme todella iltavirkkuja. Ei siis ihme, että lapsikin on sellainen. Myöhemmin olen ollut tyytyväinen, etten enää yrittänyt ns. väärää rytmiä. Vauva nukkuu 8-9 asti joten saamme itsekin nukkua. Seiskalta nukuttajat joutuvat nousemaan pahimmillaan jo kello 4. Kiitos mutta ei kiitos.
tia.a68.äiti/mummo kirjoitti:
Sinulla on perhe ! Perhellä oikeus sanella säännöt. Oli kyse isovanhemmat,kummin kaimat tai ystävät. Mikä estä sinua tekemästä kotiisi omat säännöt ja sanoa ne vieraillesi suoraan,vaikka olisi kyse isovanhemmat tai parhaat ystävät?Puhumalla asiat suoraan ne selviävät. Ei tarvitse kestittää vieraita.Ei tarvitse kutsua kylään.He eivät kuitenkaan ole selvän näkiöitä tietäkseen kotisi rutiinit ymm.Joten nosta kissa pöydälle puhu ongelmasta suoraan heille kasvotusten. Sovi tapaamiset vaikka ulkoilun merkeissä, jos heille ei sovi se oli siinä.
Missä välissä tämä perhe voi ulkoilla kun ruokailut (5× päivässä?), päiväunet, niille asettuminen ja iltatoimet pitää olla kellontarkasti ja orjallisesti hiljaisessa asunnossa ettei pakka leviä? Mitä se hyödyttää, että ollaan ulkona? Eiköhän se vaunuihin nukuttaminen ole jollain tapaa liian vaivalloista, rutiineja hetkauttavaa, lapsen mieltä kuohuttavaa ja vieraan tulisi taas vain kävellä hiljaa vieressä ettei arvon taapero herää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen varmaan hirveän mukavuudenhaluinen verrattuna useimpiin palstalla kirjoittaneisiin. Jos minä tiedän, että tekemällä asian x noin, kaikki rullaa hyvin, mutta jos teen saman asian näin, siitä koituu minulle paljon epämukavuutta ja huonosti nukuttuja öitä, niin en edes kerran kuukauteen halua sitä itselleni. En edes suostu syömään sellaista ruokaa, josta saan vatsakipua ja ripulia. Minulle olisi myös ihan yksi lysti miten vauva nukkuu ja syö, kunhan silloin vauvan hoitaa joku muu kuin minä parin seuraavan vuorokauden ajan.
Älä sitten syyllistä sukua ja varsinkaan ystäviä siitä jos hekin ovat mukavuudenhaluisia. Ei heitäkään varmasti kiinnosta kyläillä jos koko ajan pitää olla mykkänä tai istua yksin peukaloita pyörittelemässä lapsen ruokailun tai jonkun nukutus-shown vuoksi. Tarjolla olisi usein muutakin menoa ja seuraa. Ei kukaan jaksa loputtomiin venyä ja joustaa sen vuoksi, ettei lapsen vanhempi halua sietää mitään epämukavuutta. Koska tuollaiset järjestelyt on kyllä epämukavia ja todella turhauttavia vieraille kun jatkuvat toista, kolmatta jne. vuotta. Moni etsii lopulta muuta kiinnostavampaa ja myös ystävän asioista kiinnostunutta seuraa kun väsyy siihen, että kaikki tehdään AINA vain toisen ehdoilla. Parin vuoden päästä nämä äidit katkerana sitten tilittävät yksinäisyyttään ja miten ystävät lopettivat yhteydenpidon.
Luulisi nyt tyhmemmänkin ihmisen tajuavan, että lapsen nukkumaanmenoaika ei ole sovelias aika vierailulle. Ystäviä voi tavata muuallakin kuin toisten kotona.
Mä oon itse nyt äitiyslomalla ja suurin osa ystävistä kollegoita. Meidän työvuorot loppuu yleensä illalla kuudelta. Jos meille ei saisi tulla vieraita enää sen jälkeen, ei mulla olisi kohta kavereita. Kaikkia ei ehdi näkemään viikonloppuna, ja asutaankin työpaikan vieressä, joten tähän on helppo tulla töiden jälkeen. Vauva menee nukkumaan 19.30 ja siihen nukutushommaan menee 15-30 min. Sen jälkeen saatetaan istua iltaa vielä pitkäänkin.
Taas tämä provoilija täällä....