Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Mikä Suomen koulujärjestelmässä on mennyt 2000-luvulla pieleen?

Vierailija
30.12.2021 |

Sveitsiläislehti ryöpyttää Suomea: ”Pisa-mestari putoaa huipulta” https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008507403.html

Tyttöjen ja poikien väliset erot ovat jatkaneet kasvuaan joten on aivan selvää, että jotkin muutokset eivät ole olleet oikeansuuntaisia. Meillä ei ole varaa jatkaa muutoinkin lapsiköyhtyvässä Suomessa tätä kehitystä vaan ideapakkiin tarvitaan uusia keinoja. Mikä mielestäsi on mennyt pieleen ja mitä voitaisiin tehdä paremmin?

Kommentit (77)

Vierailija
61/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mikä motivoi opiskelemaan, jos meillä on kortisto täynnä insinöörejä mutta pulaa on lähäreistä ja postinjakelijoista?

Insinöörejä pyritään kouluttamaam lisää.

60%:lle korkeakoulututkinto on tavoite.

Yliopistoihin pääsy jo vaatii pitkää riviä L:iä.

Kaikki kynnellekykenevät menevät lukioon.

Mihin kaikki A:n B:n ja C:n ylioppilaat?

Amiksiin enää riittää alle seiskan keskiarvolla peruskoulun läpäisseitä.

Amiksilta on aikaa sitten viety resurssit opettaa motivoituneille keskivertoihmisille ammatin perusteet.

Nyt sinne valuu rivillä viitosia peruskoulun läpäisseet ja oppi velvollisuuden jatkon myötä kouluun pakotetut.

Vierailija
62/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kokoomus

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Herää kysymys, tehdäänkö nykyisiä päätöksiä aikuisten ihanteiden täyttämiseksi vai ajatellaanko niissä aidosti sitä mikä on lapsen tulevan elämän kannalta parhaaksi?

1. Jos lapsi on hyvä matematiikassa niin miksi se on niin kauhea ajatus, että hän saa opiskella muiden hyvien matematiikan opiskelijoiden kanssa haastavampia asioita sen sijaan, että tunnilla pitää edetä niin, että hitaammatkin pysyvät tahdissa? Lapsi ei ole kärsivällisyys puolellaan aikuisen tasolla, joten eihän tästä pakkohimmailusta seuraa kuin turhaumaa, joka voi näkyä esim. häiriköintinä.

2. Jos lapsi on erityisen tuen tarpeessa niin kumpi hänen tulevan elämänsä kannalta on tärkeämpää, se, että hän saa riittävää ja tarvittavaa tukea koulunsa läpiviemiseen vai se, että hän saa olla tavallisella luokalla? Tavallisessa luokassa tukea saa vain rajatusti, kun taas erityiskoulussa vaihtoehtoja olisi huomattavasti enemmän.

3. Lapsi ei vielä yläasteikäisenäkään aina ymmärrä omaa parastaan, joten eikö nyt vihdoin voitaisi käynnistellä lakialoite jotta kännykät saataisiin parkkiin oppitunnin ajaksi? Koululla on aina numeroita joita kautta lapsi saadaan kiinni oppitunniltakin, aivan kuten kasarillakin.

Vierailija
64/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on äärettömän helppo älykkäille lapsille. Ei eriytetä ylöspäin, kun kaikki aika menee alaspäin eriytettävien kanssa.

Älykkäät lapset diggaavat kunnon haasteista. Opetuksen helppous vain tylsistyttää ja väsyttää. Fiksut lapset valvoo yöt ja koodailee tuolloin C++:lla, ja nukkuu päivät koulussa, ei siellä mitään kuitenkaan järkevää tapahdu. Hauki on kuitenkin kala. Ei se muuksi muutu. 

Nykyään kooderialut taitavat suosia enemmän Pythonia ja c#:ta.

Vierailija
65/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei tästäkään saa keskustella, edes asiallisesti, koska tähän liittyy se asia mistä ei saa puhua. Näin se on kaikissa puheenaiheissa. Tätä on "Ruotsin tie". Ongelmia ei voi ratkoa, koska tähän joutuisi ottamaan mukaan sen ilmiselvän seikan joka koulumaailmassa nykyään vaikuttaa. Pitkää, asiallista pohdintaa tai ongelmanratkaisua ei voi kirjoittaa, jos kirjoitus sisältää yhdenkin kerran väärän, kielletyn sanan. R.kortti vie sitten pohjan siltä itse asialta ja pointilta. Suomen sensuuri ja ylhäältä tulleet käskyt estävät kaiken kansalaiskeskustelun. Algoritmi ei katso, onko postaus ihan asiallinen ja totuudenmukainen - jos kirjoitit jonkun "trigger" -sanan, joka on ohjelmoituna algoritmiin, niin se riittää. Näinhän ne ongelmat ei tietenkään ratkea, päinvastoin.

Ja tässä kärsii nimenomaan ne itse "asianomaiset" eli ne joista ei saa puhua. Ruotsissahan tämä on nähty ja nyt ovat siellä hiljalleen heräämässä. Suomi jatkaa virheiden tekoa vielä vuosia ja meilläkin opitaan kantapään kautta mieluummin, kuin katsomalla naapurin varoittavaa esimerkkiä. Koska kukaan ei halua saada r. leimaa, vaikka kuinka perusteeton onkin. (En edes yritä kirjoittaa tuota sanaa, koska se on kielletty. Tässä sen juuri näkee taas). Suomessa tullaa heräämään jossain vaiheessa, kun tarpeeksi moni avaa silmänsä ja kyllästyy tähän kaikkeen järjettömyyteen. 

Vierailija
66/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

INKUSIIVIO hitto vie!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
67/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä motivoi opiskelemaan, jos meillä on kortisto täynnä insinöörejä mutta pulaa on lähäreistä ja postinjakelijoista?

Insinöörejä pyritään kouluttamaam lisää.

60%:lle korkeakoulututkinto on tavoite.

Yliopistoihin pääsy jo vaatii pitkää riviä L:iä.

Kaikki kynnellekykenevät menevät lukioon.

Mihin kaikki A:n B:n ja C:n ylioppilaat?

Amiksiin enää riittää alle seiskan keskiarvolla peruskoulun läpäisseitä.

Amiksilta on aikaa sitten viety resurssit opettaa motivoituneille keskivertoihmisille ammatin perusteet.

Nyt sinne valuu rivillä viitosia peruskoulun läpäisseet ja oppi velvollisuuden jatkon myötä kouluun pakotetut.

Aikoinaan tuli kirjoitettua B:n paperit, kun ei opiskelu silloin paljoa napannut. Nyt on kuitenkin kahdet maisterin paperit eli kyllä niitä väyliä löytyy.

Vierailija
68/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos joku patologinen häirikkö ei pääse pilaamaan 20 muun oppilaan oppimista, hänelle voi tulla paha mieli. Sosialidemokratia vaatii Pisa-tulosten heikentämistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
69/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei, vaan tässä romutetaan julkiset palvelut, jotta yksityisille luodaan monopoli.

Kokoomushan on kannattanut nimenomaan sitä, että julkinen ja yksityinen saisivat kilpailla. Tutustu Sipilän hallituksen valinnanvapausmalliin.

Vierailija
70/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Ei tästäkään saa keskustella, edes asiallisesti, koska tähän liittyy se asia mistä ei saa puhua. Näin se on kaikissa puheenaiheissa. Tätä on "Ruotsin tie". Ongelmia ei voi ratkoa, koska tähän joutuisi ottamaan mukaan sen ilmiselvän seikan joka koulumaailmassa nykyään vaikuttaa. Pitkää, asiallista pohdintaa tai ongelmanratkaisua ei voi kirjoittaa, jos kirjoitus sisältää yhdenkin kerran väärän, kielletyn sanan. R.kortti vie sitten pohjan siltä itse asialta ja pointilta. Suomen sensuuri ja ylhäältä tulleet käskyt estävät kaiken kansalaiskeskustelun. Algoritmi ei katso, onko postaus ihan asiallinen ja totuudenmukainen - jos kirjoitit jonkun "trigger" -sanan, joka on ohjelmoituna algoritmiin, niin se riittää. Näinhän ne ongelmat ei tietenkään ratkea, päinvastoin.

Ja tässä kärsii nimenomaan ne itse "asianomaiset" eli ne joista ei saa puhua. Ruotsissahan tämä on nähty ja nyt ovat siellä hiljalleen heräämässä. Suomi jatkaa virheiden tekoa vielä vuosia ja meilläkin opitaan kantapään kautta mieluummin, kuin katsomalla naapurin varoittavaa esimerkkiä. Koska kukaan ei halua saada r. leimaa, vaikka kuinka perusteeton onkin. (En edes yritä kirjoittaa tuota sanaa, koska se on kielletty. Tässä sen juuri näkee taas). Suomessa tullaa heräämään jossain vaiheessa, kun tarpeeksi moni avaa silmänsä ja kyllästyy tähän kaikkeen järjettömyyteen. 

Kuka kaipaa tällaistä monikulttuurillista yhteiskuntaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
71/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nämä on molemmat jo sanottu, mutta vahvistan että erityisluokkien ja -koulujen alasajo ja tasapäistäminen sekä se, että heikompi aines lisääntyy kuin hiiret. Ne joiden pitäisi lisääntyä, eivät uskalla koska palkalla ei tule toimeen tai pätkätyöt rasittaa elämän suunnittelua pidemmälle.

Vierailija
72/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun Pisa-menestys oli parhaillaan, Suomessa saatiin päähän, että koulussa pitää uudistaa kaikki. Jos opettajien olisi annettu opettaa entiseen malliin, tuloksen olisivat olleet paremmat.

Joko voitaisiin sanoa ei pulpetittomille kouluille, ei luokkahuoneettomille kouluille, ei inkluusiolle, ei opetussuunnitelmahumpalle ja ei konsulttien vetämille kehittämispäiville... muun muassa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
73/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On paljon perheitä, joissa 34-vuotias äiti on tehnyt 11 lasta 8 eri miehen kanssa ja lisää tulee.

Kuinka paljon Suomessa oikeasti on perheitä, joissa on kymmenen lasta? Riittääkö joka kouluun edes?

Suomalainen nainen synnyttää nykyään keskimäärin 1,37 lasta. Korkeasti koulutettujen syntyvyys on korkeampi kuin matalasti koulutettujen. Että sellaisia suurperheitä.

Mutta tämä johtuu siitä, että matalasti koulutettu on useammin kokonaan lapseton kuin korkeammin koulutettu. Eli hieman kärjistäen matalasti koulutetulla on 0 tai 3-5 lasta ja korkeakoulutetulla 1-2.

Vähemmän koulutetuilla on enemmän sukupolviakin. Siinä kun koulutettu alkaa miettiä lastentekoa 35-40 vuotiaana, on se vähemmän koulutettu usein jo isoäiti.

Vierailija
74/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Herää kysymys, tehdäänkö nykyisiä päätöksiä aikuisten ihanteiden täyttämiseksi vai ajatellaanko niissä aidosti sitä mikä on lapsen tulevan elämän kannalta parhaaksi?

1. Jos lapsi on hyvä matematiikassa niin miksi se on niin kauhea ajatus, että hän saa opiskella muiden hyvien matematiikan opiskelijoiden kanssa haastavampia asioita sen sijaan, että tunnilla pitää edetä niin, että hitaammatkin pysyvät tahdissa? Lapsi ei ole kärsivällisyys puolellaan aikuisen tasolla, joten eihän tästä pakkohimmailusta seuraa kuin turhaumaa, joka voi näkyä esim. häiriköintinä.

2. Jos lapsi on erityisen tuen tarpeessa niin kumpi hänen tulevan elämänsä kannalta on tärkeämpää, se, että hän saa riittävää ja tarvittavaa tukea koulunsa läpiviemiseen vai se, että hän saa olla tavallisella luokalla? Tavallisessa luokassa tukea saa vain rajatusti, kun taas erityiskoulussa vaihtoehtoja olisi huomattavasti enemmän.

3. Lapsi ei vielä yläasteikäisenäkään aina ymmärrä omaa parastaan, joten eikö nyt vihdoin voitaisi käynnistellä lakialoite jotta kännykät saataisiin parkkiin oppitunnin ajaksi? Koululla on aina numeroita joita kautta lapsi saadaan kiinni oppitunniltakin, aivan kuten kasarillakin.

Ehdottomasti aikuisten ihanteiden. Koska ei tuo heikoimman mukaan meneminen palvele ketään. Tai ainakin sitten sieltä lahjakkaasta päästä pitää alkaa armahtamaan ja päästämään eteenpäin. Ei mitään järkeä tuhrata koko ikäluokkaa aikuisten ideologioille.

Ja ihan tosissaan tarvitsisiko siitä tehdä lapsille mitään numeroa että hyvät on keskenään, keskiverrot keskenään ja heikot sitten keskenään. Aivan varmasti olisi toteutettavissa ilman että asian tarvitsisi näkyä lapsille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
75/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Isoin ongelma on inkluusio. Eli kaikki oppilaat laitetaan samaan yleisopetuksen ryhmään. Nykyään älyllisesti kehitysvammaiset, erilaisia diagnooseja omaavat lapset ym. ovat kaikki samassa yleisopetuksen ryhmässä. Keskimäärin ryhmässä on 15-17 oppilaalla jokin diganoosi, luokassa 25 oppilasta. Erityisopettajia koko isossa koulussa kaksi, joten ei tuki tule perässä tunneille. Erityisluokat pitäisi saada takaisin ja ryhmäkoot pienemmäksi.

Minulla on jokaisessa ryhmässä niin vaikeasti älyllisesti kehitysvammaisia oppilaita, etteivät osaa edes pukeutua kunnolla itse. Silti he ovat normaaleissa luokissa, mikä on huono asia heille itselleen ja kaikille muille. Eivät he pahoja ole, mutta se säälivitonen on ihan liikaa, kun eivät osaa lukea tai kirjoittaa yläkouluun tullessaan. Näillä perheillä on useimmiten samanlaiset vanhemmat, joten perhe ei pysty tukemaan lasta, vaan lapset huolehtivat itsestään. Eihän se onnistu, eli lapset saattavat tulla t-paidassa ja shortsit jalassa kouluun keskellä talvea, minkä lisäksi lapsia on perheessä 8-12, joten ei heille jää kotona aikaa.

Erittäin vaikeasti mielenterveysongelmaiset oppilaat ovat normaaleissa ryhmissä. Keski-Suomessa psykiatriseen hoitoon ei pääse lainkaan, vaan oppilaat pitää ottaa huostaan ja siirtää eri maakuntaan, että he saavat apua. Nytkin meillä on kymmenkunta oppilasta, jotka ovat liian vaikeasti mielenterveysongelmaisia, eivätkä siksi pääse hoitoon. Kouluun saa kuitenkin tulla.

Vanhemmuus on hukassa. Lapsia ei koskaan ole komennettu, joten yläkoulussa käyvät fyysisesti kimppuun, kun käsken laittaa puhelimen pois. Täysin neutraali: "Hei Jesse, laita puhelin pois", saa oppilaan käymään fyysisesti opettajan kimppuun. Älylaitteista todella moni on vaikeasti riippuvainen. Pojista melkein 70 % pelaa yöt, eli menee nukkumaan kello 6 aamulla, joten ehtii nukkua alle pari tuntia ennen koulun alkamista. Ei noin väsyneenä opi tai jaksa keskittyä.

Tässä muutamia juttuja.

Huh. Alkaa jännittää meidän vanhimman lapsen koulun aloitus syksyllä.

Vierailija
76/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Kun Pisa-menestys oli parhaillaan, Suomessa saatiin päähän, että koulussa pitää uudistaa kaikki. Jos opettajien olisi annettu opettaa entiseen malliin, tuloksen olisivat olleet paremmat.

Joko voitaisiin sanoa ei pulpetittomille kouluille, ei luokkahuoneettomille kouluille, ei inkluusiolle, ei opetussuunnitelmahumpalle ja ei konsulttien vetämille kehittämispäiville... muun muassa.

Ehdottomasti takaisin vanhaan. Aivan naurettavaa keksiä vain lisää piiperrystä siksi ettei uskalleta myöntää oikeaa syytä tulosten laskuun.

En myöskään ymmärrä miksi se ylöspäin eriyttäminen ei toimi jos alaspäinkin toimii. Todella epäreilua että mitä parempi olet, sitä enemmän saat pärjätä keskenäsi ja kärsiä.

Vierailija
77/77 |
30.12.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun Pisa-menestys oli parhaillaan, Suomessa saatiin päähän, että koulussa pitää uudistaa kaikki. Jos opettajien olisi annettu opettaa entiseen malliin, tuloksen olisivat olleet paremmat.

Joko voitaisiin sanoa ei pulpetittomille kouluille, ei luokkahuoneettomille kouluille, ei inkluusiolle, ei opetussuunnitelmahumpalle ja ei konsulttien vetämille kehittämispäiville... muun muassa.

Ehdottomasti takaisin vanhaan. Aivan naurettavaa keksiä vain lisää piiperrystä siksi ettei uskalleta myöntää oikeaa syytä tulosten laskuun.

En myöskään ymmärrä miksi se ylöspäin eriyttäminen ei toimi jos alaspäinkin toimii. Todella epäreilua että mitä parempi olet, sitä enemmän saat pärjätä keskenäsi ja kärsiä.

Miksiköhän jotkut vajaat taukit aina kuvittelee, että paluulla johonkin mystiseen menneisyyden onnelaan asiat muuttuvat paremmaksi? Koko ajatus on ihan täydellisen typerä. Eihän sitä yhteiskuntaakaan ole sellaisenaan enää olemassa, mihin silloin opetettiin, miten ihmiset silloin käyttäytyivät ja mihin se malli sellaisenaan osin toimi silloin. Jos sinusta paluu 70-luvun asumisstandardeihin, viestintävälineisiin, autoihin tai työpaikkoihin ei kuulosta hyvältä, niin miksi sitten koulussa se olisikin se maaginen ratkaisu?

Ja on ihan älytöntä houretta kuvitella, että meillä olis joskus ollut malli, joka oli täydellinen ja että sellaiseen kannattaisi palata. Ei se malli täydellinen ollut. Siitä kannattaa selvittää ne osat, mitkä toimi ja ottaa nykyisestä se mikä toimii ja tehdä parempi uusi malli eikä hourailla jostain vuosikymmenien taakse paluusta. Mikään ei olisi varmempi keino romuttaa koko systeemi kerralla kuin palata johonkin museomuistelujen haavemaailmaan. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi yhdeksän yksi