Mikä Suomen koulujärjestelmässä on mennyt 2000-luvulla pieleen?

Vierailija kirjoitti:

Kaikki oli hyvin, kunnes opetushallitus alkoi kehittämään.

Joku virkakyösti alkoi kehittämään liikaa. Mutta tottahan se on, että jos olet jo huipulla, niin hyvin todennäköisesti muutokset johtavat huonompaan lopputulokseen. Joka puolella kun alkaa rotko.

Ilmeisesti inkluusio oli myös aika suuri muutos, eikä vain pieni jalalta toiselle painopisteen vaihto. Jos olet vuoren huipulla, niin ei kannata juosta umpimähkään 100 metriä johonkin suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni alakoulussa hänen luokanopettajansa vaihtui 5 kertaa lähinnä äitiyslomien takia.

Ja sen ensimmäisen open äitiysloma alkoi liian aikaisin ja tilalle tuli noin 8 epäpätevää sijaista.

Sitten viidennelle luokalle tuli miesope, joka lupasi olla loput 2 vuotta. Näin kävi.

Jo eskarissa ope vaihtui kesken vuoden. Halusi kuulemma vaihtelua toisestakin päiväkodista.

Opettajien vaihtuvuus on ihan liian suurta.

Meillä taas lapsella oli gradua vaille valmis opettaja, eli taitojen puolesta kyllä pätevä, mutta muodollisesti epäpätevä. Hän laski sen varaan, että ei kukaan pätevä sitä paikkaa hae, sillä koulun sijainti ei ollut paras mahdollinen. Tämä toimi 5 vuotta, kunnes tuli se eka pätevä hakija. Tämä hankkiutui vakiviran kunniaksi heti raskaaksi. Sijainen tosin oli valmiina, hänen opettajapuolisonsa. Joka luonnollisesti jäi muutaman viikon jälkeen isyyslomalle ja tarvittiin muutama sijainen.

Näin oli yksi opettaja 5 vuotta ja sen jälkeen yhden vuoden aikana 5 opettajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki oli hyvin, kunnes opetushallitus alkoi kehittämään.

Joku virkakyösti alkoi kehittämään liikaa. Mutta tottahan se on, että jos olet jo huipulla, niin hyvin todennäköisesti muutokset johtavat huonompaan lopputulokseen. Joka puolella kun alkaa rotko.

Ilmeisesti inkluusio oli myös aika suuri muutos, eikä vain pieni jalalta toiselle painopisteen vaihto. Jos olet vuoren huipulla, niin ei kannata juosta umpimähkään 100 metriä johonkin suuntaan.

Inkluusio toimisi, jos tukitoimet olisivat kohdallaan. Eli avustaja- ja erityisopettajaresurssia, pienempi ryhmäkoko ja myös niin, että kaikkein vaikeimmat tapaukset olisivat edelleen omassa ryhmässään.

Näitä kommentteja lukiessa tulee valtava epätoivo opetuksen tasosta. Organisoinnit ovat aivan jumissa ja sotkussa. Ja käyttäytyä saa miten tahtoo. Mieletöntä!  Miten tähän on tultu? Kävin oppikoulun 70-luvulla ja silloin oli jotakuinkin selvät polut mitä kuljetaan ja tunneilla oli opettajalla auktoriteetti. Luin aiemmin artikkelin matematiikan opetuksesta ja tasosta. Olin pöyristynyt, käytännössä ei vaadita juuri mitään! Jääkö oppilaita edes luokalleen enää? Sitten näitä rääpäleitä työnnetään työelämään tutustumaan ja harjoittelemaan. Ihmettelin kyllä erästäkin poikaa yksikössäni, joka ei osannut allekirjoittaa nimeään, ja hän nolona kertoi että kun koulussa ei enää opeteta kaunokirjoitusta. Työyhteisökö sitten opettaa asioita aivan alakoulutasolta???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On paljon perheitä, joissa 34-vuotias äiti on tehnyt 11 lasta 8 eri miehen kanssa ja lisää tulee.

Kuinka paljon Suomessa oikeasti on perheitä, joissa on kymmenen lasta? Riittääkö joka kouluun edes?

Meillä 9000 asukkaan kaupungissa on ainakin 13 tällaista perhettä, jotka keksin lyhyellä mietinnällä. Ainoastaan yksi on uskovaisia, muut ihan vain elämäntapatyyppejä. Tämä on yleistynyt ihan hirveästi, mutta ei sitä keskiluokkainen ihminen näe, ainoastaan me näemme, jotka teemme töitä heidän kanssaan. Varsinkin, kun eivät ne lapset tämän 9000 asukkaan kaupungin kouluun asti pääse, vaan ovat jo huostassa muualla kauan sitä ennen.

Se on sitten erikoista, että ne ovat kuitenkin kouluissa häiritsemässä toisten oppimista. 

Vierailija kirjoitti:

Näitä kommentteja lukiessa tulee valtava epätoivo opetuksen tasosta. Organisoinnit ovat aivan jumissa ja sotkussa. Ja käyttäytyä saa miten tahtoo. Mieletöntä!  Miten tähän on tultu? Kävin oppikoulun 70-luvulla ja silloin oli jotakuinkin selvät polut mitä kuljetaan ja tunneilla oli opettajalla auktoriteetti. Luin aiemmin artikkelin matematiikan opetuksesta ja tasosta. Olin pöyristynyt, käytännössä ei vaadita juuri mitään! Jääkö oppilaita edes luokalleen enää? Sitten näitä rääpäleitä työnnetään työelämään tutustumaan ja harjoittelemaan. Ihmettelin kyllä erästäkin poikaa yksikössäni, joka ei osannut allekirjoittaa nimeään, ja hän nolona kertoi että kun koulussa ei enää opeteta kaunokirjoitusta. Työyhteisökö sitten opettaa asioita aivan alakoulutasolta???

Eivät oppilaat enää luokalle jää. Jos ovat jäämässä luokalleen, heidät siirretään kiireen vilkkaa vsop-oppilaiksi.

https://www.valteri.fi/artikkelit/yha-useampi-oppilas-opiskelee-vuosilu…

Koska inkluusio ei toimi nyt eikä tule koskaan toimimaan, jollei niitä erityisopettajia ja avustajia ole siellä,yleisopetuksessa samassa määrin kuin erityisopetuksessa oppilaiden ollessa eeityisluokalla, on keskittävä yhtä sun toista jippoa, millä todistetaan, että inkluusio toimii. Vsop-on hyvä työkalu tähän. Oppilas opiskelee, miten opiskelee…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki oli hyvin, kunnes opetushallitus alkoi kehittämään.

Joku virkakyösti alkoi kehittämään liikaa. Mutta tottahan se on, että jos olet jo huipulla, niin hyvin todennäköisesti muutokset johtavat huonompaan lopputulokseen. Joka puolella kun alkaa rotko.

Ilmeisesti inkluusio oli myös aika suuri muutos, eikä vain pieni jalalta toiselle painopisteen vaihto. Jos olet vuoren huipulla, niin ei kannata juosta umpimähkään 100 metriä johonkin suuntaan.

Inkluusio toimisi, jos tukitoimet olisivat kohdallaan. Eli avustaja- ja erityisopettajaresurssia, pienempi ryhmäkoko ja myös niin, että kaikkein vaikeimmat tapaukset olisivat edelleen omassa ryhmässään.

Raha siinä on syynä. Pitäisi perustaa joku puolueeton tarkastajan virka, joka määräisi kuntia perustamaan lisää pienryhmiä. Toki tähän tarkastustoimintaan menisi sitten kaikki kuvitellut säästöt. Itse tarkastajan palkkaan. 😁

Jos ei pysty, kokeillaan Jopoa, jos ei pääse, sitten Otea, lopulta turvaudutaan vsop:n ja näitä seuraaviin lukemattomiin palavereihin, joihin käytetään opettajien aikaa mieltön määrä samalla, kun oppilas ei tee edes sitä ensimmäistäkään sovittuakaan asiaa - tule kouluun sovittuna aikana tekemään yhdessä erityisopettajan kanssa tehtäviä.

Tiesin tämän, ja siksi koulutuksesta huolimatta suuntasin muualle kuin opettajaksi. Ehkä nyt viimein myös "näemme" todellisen tasomme, asiaa voisi verrata juoksuun (laji), kun kaikki maailman maat pääsivät lähettämään juoksijansa kilpailuihin, niin siihen loppui myös suomalaisten juoksumenestys. Eli: mitä laajempaa on globalisaatio, niin sitä enemmän otetaan turpiin, niin urheilussa kuin koulutuksessakin. Toki varmasti muitakin syitä on runsaasti, eikä vähäisimpänä ole, että koko meidän hyvinvointi-yhteiskunta (ideana, ei rahallisessa mielessä, sillä julkiset menot syövät yhä enemmän) on tullut aika päiviä sitten tiensä päähän, ja vain tottumuksesta sitä pidetään yllä; muutos kaikilla rintamilla on välttämätön, mutta kykyä (tahtoa, halua) tähän ei heikkouden vuoksi enää ole. Suomi on myös todella yli-ikäinen kansakunta, mikä vain entisestään pahentaa turvautumista varmuuteen, turvallisuuteen ja samuuteen. Jonkun uuden on nyt auranvarteen jälleen tartuttava, sillä jokainen pelto tulee jossain vaiheessa hedelmättömäksi. Hetki alkaa olla käsillä.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei pysty, kokeillaan Jopoa, jos ei pääse, sitten Otea, lopulta turvaudutaan vsop:n ja näitä seuraaviin lukemattomiin palavereihin, joihin käytetään opettajien aikaa mieltön määrä samalla, kun oppilas ei tee edes sitä ensimmäistäkään sovittuakaan asiaa - tule kouluun sovittuna aikana tekemään yhdessä erityisopettajan kanssa tehtäviä.

Kaikki erityisoppilaat eivät kuitenkaan ole tällaisia.

Jos kotiolot ovat kunnossa ja tukea riittää, erityisoppilailla menee vieläkin ihan hyvin. Jos tukea ei ole tarjolla, jälki on kamalaa.

Miten te opettajat kestätte tällaista sekamelskaa? Kustannukset ovat valtavat eri tukimuotoihin. Kaikkeen tarvitaan kohta eritysopettaja + yksi oppilas.

Näyttää siltä, että kohta opetuksestakin hakeutuu henkilöstö muihin tehtäviin. Loppuunpalamista ennen eläkeikää, ym. Se vasta kalliiksi tulee. Työ ei ole enää sitä mitä oli lähtenyt opiskelemaan.

Muistakaa toki äänestää poliitikkoja, niin tiedätte, että asioihin ei tule mitään parannusta. Peruskoulutuksen romuttaminen julkisella sektorilla on länsimainen trendi ja ne maat, joissa on yksityisiä kouluja, voivat menestyä. Tasa-arvo on poliittisesti niin tärkeä ideologia, että se oikeuttaa julkisen peruskoulun systemaattisen alasajon. 

PS. Kannattaa opettaa historian ja yhteiskuntaopin tunnilla, että äänestämällä voi vaikuttaa.

Kokoomus paskoo kaiken mihin se koskee. Pitäisi tehdä kuten Kekkosen aikaan ja eristää äärioikeisto oppositioon.

Vierailija kirjoitti:

Ei luokkakoot ole isoja.

Laskin luokkakuvasta (joku saattoi olla poiskin), että luokallani oli vuonna 1975 oppilaita 39 kappaletta. Oppikoulussa oltiin.

Oppikouluun pyrittiin eikä sinne heikoimmat päässeet eikä sinne integroitu erityisoppilaita! Ennen opettaja sai pitää kuria. Laki salli tuolloin jopa ruumiillisen kurittamisen, joka kiellettiin vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Ajat ovat muuttuneet.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa toki äänestää poliitikkoja, niin tiedätte, että asioihin ei tule mitään parannusta. Peruskoulutuksen romuttaminen julkisella sektorilla on länsimainen trendi ja ne maat, joissa on yksityisiä kouluja, voivat menestyä. Tasa-arvo on poliittisesti niin tärkeä ideologia, että se oikeuttaa julkisen peruskoulun systemaattisen alasajon. 

PS. Kannattaa opettaa historian ja yhteiskuntaopin tunnilla, että äänestämällä voi vaikuttaa.

Ei, vaan tässä romutetaan julkiset palvelut, jotta yksityisille luodaan monopoli. Juuri siksi, koska sinäkin äänestät kokoomusta, vaikka se ei aja sun 50 tonnin vuositulojen mukaisia palveluita.

Mikä motivoi opiskelemaan, jos meillä on kortisto täynnä insinöörejä mutta pulaa on lähäreistä ja postinjakelijoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa toki äänestää poliitikkoja, niin tiedätte, että asioihin ei tule mitään parannusta. Peruskoulutuksen romuttaminen julkisella sektorilla on länsimainen trendi ja ne maat, joissa on yksityisiä kouluja, voivat menestyä. Tasa-arvo on poliittisesti niin tärkeä ideologia, että se oikeuttaa julkisen peruskoulun systemaattisen alasajon. 

PS. Kannattaa opettaa historian ja yhteiskuntaopin tunnilla, että äänestämällä voi vaikuttaa.

Ei, vaan tässä romutetaan julkiset palvelut, jotta yksityisille luodaan monopoli. Juuri siksi, koska sinäkin äänestät kokoomusta, vaikka se ei aja sun 50 tonnin vuositulojen mukaisia palveluita.

Tasa-arvon vuoksi meillä on inkluusio, joka ei toimi. Ja tasa-arvon vuoksi meillä ei ole erityisluokkia (tarkkailuluokkia). Ja tasa-arvon vuoksi matematiikan opetuksessa jo aikoinaan lopetettiin välttämättömät tasoryhmät.

Kommunismi haisee pahalle. 

Hitto, tasa-arvon vuoksi ei saa antaa ala-asteella edes numeroita. 

Peruskoulu on äärettömän helppo älykkäille lapsille. Ei eriytetä ylöspäin, kun kaikki aika menee alaspäin eriytettävien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On paljon perheitä, joissa 34-vuotias äiti on tehnyt 11 lasta 8 eri miehen kanssa ja lisää tulee.

Kuinka paljon Suomessa oikeasti on perheitä, joissa on kymmenen lasta? Riittääkö joka kouluun edes?

Kyllä näissä ongelmaperheissä 3-4 eri miehille on tavallisempi luku.

10- lapsisia täällä pohjoisessa on vain lestadiolaisilla ja niiden lapset ovat ihan tavallisia.

Vierailija kirjoitti:

Peruskoulu on äärettömän helppo älykkäille lapsille. Ei eriytetä ylöspäin, kun kaikki aika menee alaspäin eriytettävien kanssa.

Älykkäät lapset diggaavat kunnon haasteista. Opetuksen helppous vain tylsistyttää ja väsyttää. Fiksut lapset valvoo yöt ja koodailee tuolloin C++:lla, ja nukkuu päivät koulussa, ei siellä mitään kuitenkaan järkevää tapahdu. Hauki on kuitenkin kala. Ei se muuksi muutu.