Lue keskustelun säännöt.
Mikä Suomen koulujärjestelmässä on mennyt 2000-luvulla pieleen?
30.12.2021 |
Sveitsiläislehti ryöpyttää Suomea: ”Pisa-mestari putoaa huipulta” https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008507403.html
Tyttöjen ja poikien väliset erot ovat jatkaneet kasvuaan joten on aivan selvää, että jotkin muutokset eivät ole olleet oikeansuuntaisia. Meillä ei ole varaa jatkaa muutoinkin lapsiköyhtyvässä Suomessa tätä kehitystä vaan ideapakkiin tarvitaan uusia keinoja. Mikä mielestäsi on mennyt pieleen ja mitä voitaisiin tehdä paremmin?
Kommentit (77)
Palstan elämäm koululaiset taas hermostuivat, kun ongelman syy tuli esille. Lapsille ei lueta, eikä heidän kanssaan vietetä aikaa. Tosi moni alakoululainen sanoo, että juttelevat vanhempien kanssa alle 10 MINUUTTIA päivässä. Perheet eivät syö yhdessä tai vietä aikaa yhdessä, vaan jokaisella on oma älylaite nenän edessä. Ekalle luokalle tulee ihan suomalaisia lapsia, joilla on todella suppea sanavarasto, sillä heille ei ole luettu eikä puhuttu. YouTubesta ei laajaa sanastoa opi. Lisäksi lapset eivät tunnista enää ilmeitä tai ironiaa. Esimerkiksi, jos sanon, että olen tosi iloinen, mutta samalla väännän naamaa surulliseen ilmeesee ja sanon sen surullisella äänensävyllä, niin alakoululaiset luulevat minun olevan iloinen. Eivät osaa tulkita kuin sanomisen suoraan, kaikki ilmeet ja eleet jäävät ymmärtämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On paljon perheitä, joissa 34-vuotias äiti on tehnyt 11 lasta 8 eri miehen kanssa ja lisää tulee.
Kuinka paljon Suomessa oikeasti on perheitä, joissa on kymmenen lasta? Riittääkö joka kouluun edes?
Meillä 9000 asukkaan kaupungissa on ainakin 13 tällaista perhettä, jotka keksin lyhyellä mietinnällä. Ainoastaan yksi on uskovaisia, muut ihan vain elämäntapatyyppejä. Tämä on yleistynyt ihan hirveästi, mutta ei sitä keskiluokkainen ihminen näe, ainoastaan me näemme, jotka teemme töitä heidän kanssaan. Varsinkin, kun eivät ne lapset tämän 9000 asukkaan kaupungin kouluun asti pääse, vaan ovat jo huostassa muualla kauan sitä ennen.
Täyttä puppua. Erityisesti matalasti koulutettujen syntyvyys on romahtanut viime vuosina.
Viime vuosina syntyvät lapset eivät ole vielä koulussa, ihan tiedoksi vain...
Syntyvyydessä tämä trendi on ollut jo niin kauan, että kyllä ovat.
Lähdettiin muuttamaan systeemiä jota parempaa ei ollut.
No toisaalta helppo korjata, palataan takaisin vanhaan.
Näkeehän sen jo lomakeskusteluista, ettei lapsista välitetä. Edes yläkoululaisten joululoma ei voinut alkaa nyt syksyllä kolmea päivää aikaisemmin, kun vanhemmat eivät halua olla lapsiensa kanssa yhtään ekstraa. Täälläkin päivittäin saa lukea siitä, että lomalla olevat vanhemmat vievät lapsensa päiväkotiin. Ei tee lapsen mielelelle hyvää, kun on koko ajan hoidossa ilman lomia.
Kännykät "parkkiin"luokassa oppituntien ajaksi ,äänet pois.
Koulukiusaamiseen nollatoleranssi,kiusaaja vaihtaa koulua ,ei kiusattu,jos koulu ei kiusaajaa saa ruotuun ,on poliisille tehtävä rikosilmoitus ,ja poliisi hoitaa asian.
Luokka koot kohtuullisiksi.
Häiriköt,kielitaidottomat ja muut normi opiskelua jarruttavat siirrettävä erillis luokalle johon erityis henkilökunta.
Suurempiin kouluihin järjestyksenvalvoja joka tarvittaessa turvaa koulurauhan.
Oppilaille on tehtävä selväksi että käyvät koulua itsensä hyväksi, ei vanhempien ,ei koulun,ei yhteiskunnan,eikä täällä pääsääntöisesti kukaan saa pitään ilman omaa ponnistelua tavotteidensa eteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitin opettajana vuonna 2000, ja maailma oli hyvin erilainen tuolloin. Yläastelaiset joutuivat ottamaan runsaasti vastuuta omasta opiskelustaan, käytöshäiriöiset saatiin pääasiassa muualle mutta kyllä näitä adhd-tapauksia ja autismin kirjon oppilaita oli tuolloinkin. Erityisopettajia oli vähemmän, yksi 500 oppilasta kohden, kuraattori ja terveydenhoitaja hoitivat myös muita kouluja ja olivat paikalla vain 3 päivää viikossa. Nykyään samassa koulussa ja lähes samalla oppilasmäärällä on kolme erityisopettajaa, koulunkäyninohjaaja, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja päivittäin paikalla. Paremmista resursseista ei ole kyse.
Tai oikeastaan juuri niiden resurssien kohdentamisesta on kyse. Oppilasta ymmärretään ja autetaan, hän saa tukea, erityisjärjestelyjä, juuri hänelle räätälöityjä tehtäviä ja kokeita ja hänen opintojaan pohditaan palavereissa vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa mutta usein jopa kuukausittain. Tämä tietysti on oppilaan kannalta ihanteellista. Parhaimmillaan perhetyöntekijä vielä tuo kouluun ja auttaa läksyissä eli aikuiset jumppaavat teinin ulos peruskoulusta ilman minkäänlaisia standardeja. Kun ei osaa lukea eikä kirjoittaa, on saanut tehdä suullisia kokeita eikä,ole tarvinnut pinnistellä minkään eteen sitten ekaluokan. Vika on muissa, järjestelmässä, vanhemmissa, opettajissa ja sossussa, ei itse teinissä.
Kun yksi uniikki lumihiutale vie useita tunteja viikossa opettajien resursseja, voitte varmasti kuvitella, miten paljon tunteja vie se 20% peruskoulun oppilaista, jotka ovat tehostetun ja erityisen tuen tarpeisia. Omassa koulussani se tarkoittaa 100 oppilasta, joille on räätälöitävä yksilöllinen koulupolku palavereineen, ja se kaikki on pois niiden 400 muun oppilaan opetuksesta. Ei ole palkattu lisää opettajia vaan oppilaan tueksi erityisopettajia ja muita tukihenkilöitä, jotka vaativat opettajilta lisää temppuja erityisille mutta eivät ole millään tavalla apuna siinä itse opetuksessa. Seuraavat tunteja ja vaativat yhdelle oppilaalle tuota, toiselle tätä, kolmannelle sitä, neljännelle näitä. Päälle puhutaan opettajien ammattitaidosta, jonka pitäisi siis kattaa kaikki maailman temput ihan jokaiselle oppilaalle. Ei ihme, että nuoret opettajat katoavat alalta.
Mitä siis pitäisi tehdä toisin? Palautetaan luokkiin oppiminen, vaatiminen, ponnistelu. Jos ei pysty, pitää löytyä paikka, jossa voi rauhoittua ja tarvittaessa kerrata vuosiluokkia jo alakoulussa, jos taidot eivät riitä yläkouluun mutta muiden ei tarvitse kärsiä yhden eksistentiaalisesta kriisistä. Pienennetään ryhmiä mutta ei erityisopettajien avulla vaan ihan palkkaamalla lisää opettajia. Lasta on turha siirrellä luokka-asteelta toiselle, jos hän ei osaa edes lukea kunnolla. Apukoulut takaisin.
En tiedä, missä sinä olet ollut töissä, mutta itse olin ennen vuosituhannen alkua jo töissä ja silloin esim. sairaalakouluissa oli oppilaita, joita tapaa nykyään yleisopetuksen ryhmissä. Esyt ja emut ovat nykyään yleisopetuksessa ja harva luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, vaan automaattisesti yleisopetukseen integroituneina erityisoppilaina. Osan taidot ovat apukoulutasoa ja vitosilla vieritetään läpi, ja väenväkisin niitä kitkutetaan siellä yleisopetuksen parissa - koska inkluusio. Ei ihme, että Karvinkin tutkimus osoitti, että viime vuonna tutkittujen ysiluokan oppimistaso matikassa joillain oli alakoulun tasolla. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/matematiika…
Ensin alettiin ajamaan matikan opetusta alaspäin kieltämällä kouluista tasoryhmät, jottei maija tai petteri tunne oloaan huonommaksi saadessaan omantasoosta opetustaan. Sitten luokkiin ympättiin kaikki aines, mitä irti saadaan hhdistämällä jokainen koulumuoto yhteen, täytyyhän inkluusio toteuttaa vaikka väkisin. Lopulta kun ongelmia alkoi esiintymään, keksittiin yksilöllinen oppimispolku. Ja lopulta vuosiluokkiin sitomaton opetus, jotta ne janipetteri ja muut saadaan pysymään siellä yleisopetuksen ryhmässä, kun raukat eivät edes selvinneet edellisistäkä-n opinnoista, niin vsop-oppilaina heidön pitää itsenäisesti suoriutua muista eroavalla tahdilla.
Ja mitä tästä seurasi. Ei ainakaan kellekä-n mitä-n hyvää. Heikot jäävät heikoiksi, vieläkin heikommat heitteille, mutta kunhan inkluusioajatus saadaan toteutettua hinnalla millä hyvänsä!
Vierailija kirjoitti:
Isoin ongelma on inkluusio. Eli kaikki oppilaat laitetaan samaan yleisopetuksen ryhmään. Nykyään älyllisesti kehitysvammaiset, erilaisia diagnooseja omaavat lapset ym. ovat kaikki samassa yleisopetuksen ryhmässä. Keskimäärin ryhmässä on 15-17 oppilaalla jokin diganoosi, luokassa 25 oppilasta. Erityisopettajia koko isossa koulussa kaksi, joten ei tuki tule perässä tunneille. Erityisluokat pitäisi saada takaisin ja ryhmäkoot pienemmäksi.
Minulla on jokaisessa ryhmässä niin vaikeasti älyllisesti kehitysvammaisia oppilaita, etteivät osaa edes pukeutua kunnolla itse. Silti he ovat normaaleissa luokissa, mikä on huono asia heille itselleen ja kaikille muille. Eivät he pahoja ole, mutta se säälivitonen on ihan liikaa, kun eivät osaa lukea tai kirjoittaa yläkouluun tullessaan. Näillä perheillä on useimmiten samanlaiset vanhemmat, joten perhe ei pysty tukemaan lasta, vaan lapset huolehtivat itsestään. Eihän se onnistu, eli lapset saattavat tulla t-paidassa ja shortsit jalassa kouluun keskellä talvea, minkä lisäksi lapsia on perheessä 8-12, joten ei heille jää kotona aikaa.
Erittäin vaikeasti mielenterveysongelmaiset oppilaat ovat normaaleissa ryhmissä. Keski-Suomessa psykiatriseen hoitoon ei pääse lainkaan, vaan oppilaat pitää ottaa huostaan ja siirtää eri maakuntaan, että he saavat apua. Nytkin meillä on kymmenkunta oppilasta, jotka ovat liian vaikeasti mielenterveysongelmaisia, eivätkä siksi pääse hoitoon. Kouluun saa kuitenkin tulla.
Vanhemmuus on hukassa. Lapsia ei koskaan ole komennettu, joten yläkoulussa käyvät fyysisesti kimppuun, kun käsken laittaa puhelimen pois. Täysin neutraali: "Hei Jesse, laita puhelin pois", saa oppilaan käymään fyysisesti opettajan kimppuun. Älylaitteista todella moni on vaikeasti riippuvainen. Pojista melkein 70 % pelaa yöt, eli menee nukkumaan kello 6 aamulla, joten ehtii nukkua alle pari tuntia ennen koulun alkamista. Ei noin väsyneenä opi tai jaksa keskittyä.
Tässä muutamia juttuja.
Tää on niin totta.
Se joka keksi että tehdään pojat koulusta sillai aika iso, vaikka 800 oppilasta, se on ekonoomista ja kunta tykkää kun ruoka-annos maksaa 79 centii. Idean isä joutaisi ampua. Itse olen nähnyt kolme poikaa jotka kävi kyläkoulun alusta loppuun. Koulussa luokkia 7 ja oppilaita 24 kpl. Siis koko hiivatin koulussa. Kaikki tunsi kaikki. Jos ei opettajat saaneet niin keittäjätär laittoi pojat ruotuun. Kun nuorelle sällille sanoo et välkkärillä ei kiusata tai välkkärillä voi alkaa kuoriin pottuja niin homma hoidossa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloitin opettajana vuonna 2000, ja maailma oli hyvin erilainen tuolloin. Yläastelaiset joutuivat ottamaan runsaasti vastuuta omasta opiskelustaan, käytöshäiriöiset saatiin pääasiassa muualle mutta kyllä näitä adhd-tapauksia ja autismin kirjon oppilaita oli tuolloinkin. Erityisopettajia oli vähemmän, yksi 500 oppilasta kohden, kuraattori ja terveydenhoitaja hoitivat myös muita kouluja ja olivat paikalla vain 3 päivää viikossa. Nykyään samassa koulussa ja lähes samalla oppilasmäärällä on kolme erityisopettajaa, koulunkäyninohjaaja, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja päivittäin paikalla. Paremmista resursseista ei ole kyse.
Tai oikeastaan juuri niiden resurssien kohdentamisesta on kyse. Oppilasta ymmärretään ja autetaan, hän saa tukea, erityisjärjestelyjä, juuri hänelle räätälöityjä tehtäviä ja kokeita ja hänen opintojaan pohditaan palavereissa vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa mutta usein jopa kuukausittain. Tämä tietysti on oppilaan kannalta ihanteellista. Parhaimmillaan perhetyöntekijä vielä tuo kouluun ja auttaa läksyissä eli aikuiset jumppaavat teinin ulos peruskoulusta ilman minkäänlaisia standardeja. Kun ei osaa lukea eikä kirjoittaa, on saanut tehdä suullisia kokeita eikä,ole tarvinnut pinnistellä minkään eteen sitten ekaluokan. Vika on muissa, järjestelmässä, vanhemmissa, opettajissa ja sossussa, ei itse teinissä.
Kun yksi uniikki lumihiutale vie useita tunteja viikossa opettajien resursseja, voitte varmasti kuvitella, miten paljon tunteja vie se 20% peruskoulun oppilaista, jotka ovat tehostetun ja erityisen tuen tarpeisia. Omassa koulussani se tarkoittaa 100 oppilasta, joille on räätälöitävä yksilöllinen koulupolku palavereineen, ja se kaikki on pois niiden 400 muun oppilaan opetuksesta. Ei ole palkattu lisää opettajia vaan oppilaan tueksi erityisopettajia ja muita tukihenkilöitä, jotka vaativat opettajilta lisää temppuja erityisille mutta eivät ole millään tavalla apuna siinä itse opetuksessa. Seuraavat tunteja ja vaativat yhdelle oppilaalle tuota, toiselle tätä, kolmannelle sitä, neljännelle näitä. Päälle puhutaan opettajien ammattitaidosta, jonka pitäisi siis kattaa kaikki maailman temput ihan jokaiselle oppilaalle. Ei ihme, että nuoret opettajat katoavat alalta.
Mitä siis pitäisi tehdä toisin? Palautetaan luokkiin oppiminen, vaatiminen, ponnistelu. Jos ei pysty, pitää löytyä paikka, jossa voi rauhoittua ja tarvittaessa kerrata vuosiluokkia jo alakoulussa, jos taidot eivät riitä yläkouluun mutta muiden ei tarvitse kärsiä yhden eksistentiaalisesta kriisistä. Pienennetään ryhmiä mutta ei erityisopettajien avulla vaan ihan palkkaamalla lisää opettajia. Lasta on turha siirrellä luokka-asteelta toiselle, jos hän ei osaa edes lukea kunnolla. Apukoulut takaisin.
En tiedä, missä sinä olet ollut töissä, mutta itse olin ennen vuosituhannen alkua jo töissä ja silloin esim. sairaalakouluissa oli oppilaita, joita tapaa nykyään yleisopetuksen ryhmissä. Esyt ja emut ovat nykyään yleisopetuksessa ja harva luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, vaan automaattisesti yleisopetukseen integroituneina erityisoppilaina. Osan taidot ovat apukoulutasoa ja vitosilla vieritetään läpi, ja väenväkisin niitä kitkutetaan siellä yleisopetuksen parissa - koska inkluusio. Ei ihme, että Karvinkin tutkimus osoitti, että viime vuonna tutkittujen ysiluokan oppimistaso matikassa joillain oli alakoulun tasolla. https://www.oaj.fi/ajankohtaista/uutiset-ja-tiedotteet/2021/matematiika…
Ensin alettiin ajamaan matikan opetusta alaspäin kieltämällä kouluista tasoryhmät, jottei maija tai petteri tunne oloaan huonommaksi saadessaan omantasoosta opetustaan. Sitten luokkiin ympättiin kaikki aines, mitä irti saadaan hhdistämällä jokainen koulumuoto yhteen, täytyyhän inkluusio toteuttaa vaikka väkisin. Lopulta kun ongelmia alkoi esiintymään, keksittiin yksilöllinen oppimispolku. Ja lopulta vuosiluokkiin sitomaton opetus, jotta ne janipetteri ja muut saadaan pysymään siellä yleisopetuksen ryhmässä, kun raukat eivät edes selvinneet edellisistäkä-n opinnoista, niin vsop-oppilaina heidön pitää itsenäisesti suoriutua muista eroavalla tahdilla.
Ja mitä tästä seurasi. Ei ainakaan kellekä-n mitä-n hyvää. Heikot jäävät heikoiksi, vieläkin heikommat heitteille, mutta kunhan inkluusioajatus saadaan toteutettua hinnalla millä hyvänsä!
Juuri tämä, amen.
Nykyään kouluissa korostuvat/erottuvat kaikki erityiset/diagnoosit yms. ja perus normaali on unohdettu/syrjäytetty. Tavallinen oppilas on näkymätön.
Myös ylenpalttinen digihömppä on todellakin saanut jalansijaa. Koululaiset eivät osaa alkeellisia sosiaalisia taitoja. Lukeminen on vaikeaa, lukemisen ymmärtäminen todella huonoa ja kynällä kirjoittaminen - voi sentään.
Vaatimuksia satelee joka suunnasta jokaiselle, perusasiat ovat murentuneet ja yhdessä tekemisen henki kadonnut.
Kouluista on tullut hengettömiä laitoksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Kännykät "parkkiin"luokassa oppituntien ajaksi ,äänet pois.
2. Koulukiusaamiseen nollatoleranssi,kiusaaja vaihtaa koulua ,ei kiusattu,jos koulu ei kiusaajaa saa ruotuun ,on poliisille tehtävä rikosilmoitus ,ja poliisi hoitaa asian.
3. Luokka koot kohtuullisiksi.
4. Häiriköt,kielitaidottomat ja muut normi opiskelua jarruttavat siirrettävä erillis luokalle johon erityis henkilökunta.
5. Suurempiin kouluihin järjestyksenvalvoja joka tarvittaessa turvaa koulurauhan.
6. Oppilaille on tehtävä selväksi että käyvät koulua itsensä hyväksi, ei vanhempien ,ei koulun,ei yhteiskunnan,eikä täällä pääsääntöisesti kukaan saa pitään ilman omaa ponnistelua tavotteidensa eteen.
1. Tarvitsee lainmuutoksen. Oppilaan kännykkää, kun ei saa ottaa pois kuin ainoastaan siinä tapauksessa se, että häirisee opetusta, Automaattista poisotto-oikeutta ei ole.
2. Uhri voi aina tehdä poliisille rikosilmoituksen.
3. Tarvitsee lisää rahaa, jotta luokkakokoja voitaisiin pienentää. Tilannehan on ollut juuri päinvastainen, rahaa pois kouluilta ja nyt uusi oppivelvollisuus ja toisen asteen maksuton opiskelu tulee vähentämään peruskouluista vielä entisestäänkin rahaa. Eli kurjemmaksi tulee peruskoulut menemään.
4. Ei tule onnistumaan, koska ”kaikille yhteinen koulu” on se perusajatus, jota tullaan vain voimistamaan. Opettajien tehtäväksi jää vähenevill’ resursseilla tehdä se taikatemppu, että tuossa onnistutaan (siis ei onnistuta).
5. Tämä on niin utopistinen toive, ettei tule koskaan totetumaan.
6. Ei oo motii opiskella, pelaan mieluummin ja alan rikkaaksi sometähdeksi! Se siitä viestistä, miten hyvin menee perille.
Kuten täällä jo monta kertaa todettu, niin inkluusio iski koulumaailmaan pahasti. Luokkakoot ovat todella isoja ja siihen kun lisätään muutama erityistä tukea tarvitseva koululainen, niin eihän opettajalla ole aikaa opettaa. Aika menee järjestyksen ylläpitämiseen. Meluongelmia ratkaistaan sillä, että koululaiset pitävät kuulosuojaimia tunnilla. Samaan luokkaan on pistetty kantasuomalaiset sekä lapset, jotka puhuvat suomea muutaman sanan. Ei riitä aikaa opettaa, kun pitää varmistaa ymmärtävätkö kaikki edes lukemaansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on hiljainen, kiltti, älykäs lapsi. Hän osaa käyttäytyä joka paikassa muualla paitsi koulussa. Koulussakin hän käyttäytyi hyvin neljänteen luokkaan asti toinen aste meni ihan hyvin. Koko peruskoulun hän oli kuin sekopää koulussa. Lomat oli tosi lomaa meille kaikille. Ei pienintäkään käytösongelmaa. Tänä päivänä en tiedä mikä oli ongelma. Millään sitä ei saanut korjattua, eikä kukaan perhetutti, naapuri tai sukulainen uskonut lapsen kouluhäröilyä. Joku outo juttu siinä on. Käytös ongelmat alkoivat uuden opettajan myötä. Hän ei ollut koskaan valmistunut opettajaksi, mutta ilmeisesti opiskellut alaa kuitenkin. Eli epäpätevä.
Pisat paranevat jos suomallien mukulat vapautetaan oppivelvollisuudesta. Mihin sitä kouluja tarttee kun Kela elättää kehdosta hautaan? Tarvitsemansa koulutukset voi sitten hankkia süürian ja @fganistanin leireillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei luokkakoot ole isoja.
Laskin luokkakuvasta (joku saattoi olla poiskin), että luokallani oli vuonna 1975 oppilaita 39 kappaletta. Oppikoulussa oltiin.
Lapseni alakoulussa hänen luokanopettajansa vaihtui 5 kertaa lähinnä äitiyslomien takia.
Ja sen ensimmäisen open äitiysloma alkoi liian aikaisin ja tilalle tuli noin 8 epäpätevää sijaista.
Sitten viidennelle luokalle tuli miesope, joka lupasi olla loput 2 vuotta. Näin kävi.
Jo eskarissa ope vaihtui kesken vuoden. Halusi kuulemma vaihtelua toisestakin päiväkodista.
Opettajien vaihtuvuus on ihan liian suurta.
Vierailija kirjoitti:
Ei luokkakoot ole isoja.
Laskin luokkakuvasta (joku saattoi olla poiskin), että luokallani oli vuonna 1975 oppilaita 39 kappaletta. Oppikoulussa oltiin.
Nyt ei olla enää oppikoulussa, vaan kaikki on siellä samalla luokalla oli kouluun kiinnostusta tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on hiljainen, kiltti, älykäs lapsi. Hän osaa käyttäytyä joka paikassa muualla paitsi koulussa. Koulussakin hän käyttäytyi hyvin neljänteen luokkaan asti toinen aste meni ihan hyvin. Koko peruskoulun hän oli kuin sekopää koulussa. Lomat oli tosi lomaa meille kaikille. Ei pienintäkään käytösongelmaa. Tänä päivänä en tiedä mikä oli ongelma. Millään sitä ei saanut korjattua, eikä kukaan perhetutti, naapuri tai sukulainen uskonut lapsen kouluhäröilyä. Joku outo juttu siinä on. Käytös ongelmat alkoivat uuden opettajan myötä. Hän ei ollut koskaan valmistunut opettajaksi, mutta ilmeisesti opiskellut alaa kuitenkin. Eli epäpätevä.
Voihan tuo olla joku ihan henkilökemia juttukin. Jos persoonat ei yhtään natsaa eikä oppilas syystä tai toisesta kunnioita opettajaa, niin häröilyksi helposti menee.
Mitenkäs näin sattuikaan?
Ensin poistettiin matikasta tasoryhmät ja jakoryhmät, joissa oppilaat saivat opiskella kukin oma tason mukaisesti. Se oli liian tuomitsevaa heikkoja kohtaan. Sitten alettiin lakkauttamaan erityiskouluja, erityisluokkia ja intgraatio löhti raketoimaan. Sitä seurasi inkluusioajatus.
Samaan aikaan huomattiin ongelmien lisääntyvän. Matikan osaaminen alkoi laskea, käytöshäiriöt ja levottumuus lisääntyä.
Keksitteen jopoa, otea ja nykyään tähän lisäksi vsop, jos ja kun mikään muu ei toimi. Eiköhännviel- pari muutakin mallia tule rinnalle, kun inkluusio ei toimikaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei luokkakoot ole isoja.
Laskin luokkakuvasta (joku saattoi olla poiskin), että luokallani oli vuonna 1975 oppilaita 39 kappaletta. Oppikoulussa oltiin.
Niin, nythän samassa tilassa saattaa olla vaikka 100 oppilasta erilaisissa "pienryhmissä" opiskelemassa. Eli metelöimässä keskenään ja kukaan ei opi mitään. Lisäksi pari opettajaa ja koulunkäyntiavustaja.
Eri hallitusten surkeat päätökset.