Sveitsissä ihmetellään Suomen koulujen maineen menetystä: ”Pisa-mestari putosi valtaistuimelta”

Vierailija kirjoitti:

Tulokset ovat polarisoituneet. Osa oppilaista on fiksumpia kuin koskaan, mutta ei mitään oppineiden joukko on valtavasti kasvanut. Koulussa ei keskitytä enää riittävästi perusteiden hallintaan, vaan käydään hirveä määrä läpi kaikkea pintapuolisesti ja sekavin menetelmin, esim. tämä ilmiöoppiminen.

Ei ole mikään ihme, että "ei mitään oppineiden" joukko on kasvanut.

Kouluympäristö on nykyään sellainen, ettei siellä ole helppo oppia yhtään mitään. Omatkin lapset kuuluisivat ei mitään oppineiden joukkoon ellen opettaisi heitä kotona.

Etenkin matematiikan osaaminen olisi jäänyt heikoksi jos olivat pelkästään koulussa tapahtuvan opetuksen varassa.

Nuorin on nyt 9. luokalla, ja valittaa kovasti sitä, että koulussa ei opeteta oikeasti mitään. Hyvin pintapuolisesti vaan käydään asioita läpi, mutta ei selitetä mitä ne tarkoittavat ja mihin ne liittyvät.

Niitä sitten käsitellään kotona.

Vierailija kirjoitti:

Koulunkäynninavustajana sanoisin että monikulttuurisuus vaikuttaa negatiivisesti lähes jokaisella tunnilla koko luokan oppimiseen.

Sehän on tarkoituskin. Miksi muuten näin olisi?

Hienoja uudistuksia jotka vaikeuttavat opettamista ja oppimista, mutta jotka on pakko toteuttaa kun niille konsulteille jotka nämä visiot taivaanrantaan maalasivat on maksettu jo palkkiot joilla olisi muutaman opettajan palkannut. Miksi suomessa etenkin julkisella puolella on kaikki päättävässä asemassa olevat kaiken maailman lipeväkielisten lobbaajien vietävissä ja hölmöimmätkin ismit on pakko puskea käyttöön vaikka se suorittava porras yksimielisesti vastustaa asiaa?

Vierailija kirjoitti:

Erityisluokat kannattaisi ottaa ainakin käyttöön. Jo tämä toimenpide parantaisi huomattavasti Suomen pilattua mainetta, koska se johtaisi oppimistulosten nousuun. 

Totta: tarkkailuluokat takaisin ja heti. Ja loppukoon jatkuva turha kehityksen kehittäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta epätasa-arvoisuus on levinnyt myös kaupunkien sisälle. Esimerkiksi pääkaupungissa Helsingissä on hyviä kouluja ja huonoja kouluja."

Näinkö ei ollut vaikka 80-luvulla? Aivan varmasti oli.

Ei ollut. 80-luku oli Suomen paras vuosikymmen. Tuloerot olivat pienet, työllisuusaste korkea, huoltosuhde erinomainen, ja juu ei ollut "niitäkään".

Lama repi kaiken sen rikki.

Eikö pienet tuloerot teidän mielestänne olekaan sitä tasapäistämistä ja sosialismia, jonka takia Pisa-tulokset ovat nykyisin huonoja? 

Tasapäistäminen tarkoittaa että mennään heikomman ehdolla. Silloin kaikilla on huonot arvosanat koulussa. Ja edelleen kaikki menestyy heikosti ja kaikilla on pieni palkka aikuisena työelämässä. Silloin ihminen on riippuvainen yhteiskunnan palveluista ja äänestää sosialisteja. Se on sosialismin tarkoitus. Kaiken takana on poliitiikka.

Yritätkö nyt väittää, ettei tällä hetkellä menestyjiä ja pärjääjiä tule yhdestäkään koulusta? Kukaan ei saa kymppejä vaan kaikilla menee huonosti? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole hieno homma, jos koulujen rehtorit ja vararehtorit ovat täysin turhautuneita nykymenoon. Poliitikkojen pitäisi kuunnella viime kädessä mitä rehtorit sanovat asiasta; Heillä on se tarvittava käytännön tieto, kuinka oppimistulokset saadaan nousu-uralle. 

Mutta tässä se ongelman ydin juuri on: Suomalainen peruskoulu on poliittisten ideologioiden temmellyskenttä, jos pedagogiset asiat eivät määrää asioita, niinkuin niiden pitäisi. 

Ei ole valtaa pitäville poliitikoille tarkoitus saada oppimistuloksia nousemaan. Päinvastoin sivistymätöntä kansaa on helpompi hallita.

Mitkä puolueet saavat ääniä heikosti menestyviltä lupaamalla heille parempaa? Mitkä puolueet ovat olleet ajamassa inkluusiota? Voiko näiden kahden kysymyksen vastuksella olla mitään tekemistä keskenään?

Vierailija kirjoitti:

Ennen Suomessa uskottiin että Suomi menestyy kun meillä on kansainvälisesti korkeatasoisia huippuasiantuntijoita ja huippuyrityksiä.

Nyt Suomessa ei enää uskota kumpiinkaan. Eikä Suomen menestymisestä puhu enää kukaan.

Suomi menestyy. Tarkoitat että kapitalistit menestyvät ja varallisuus keräytyy harvoille.

Tunnetaan uudessa opetussuunnitelmassa käsitteenä ”jokaisella oppilaalle luodaan yksilölliset oppimispolut”. Sen kun näkisi aineenopettajan toteuttamana 150-200 peruskoulun oppilaalle. On tunnnettu pitkään maailmalla myös ”flipped learning” metodina. Kumma vaan kun ei missään tuota oikeasti massoittain hyviä tuloksia. Ei edes Suomessa.

Valitettavasti tällaista rummutetaan täydellä, opetushallituskin julkaisee kirjoituksia, jotka tyyliin perustuvat johonkin yli ysin keskiarvon lukiokokeiluihin. Muistan aikoinaan kun yhdessäkin tilaisuudessa yksi peruskoulun matikan opettaja tuli kertomaan, että kaikki tekee luokassa mitä haluaa ja etenee omaa tahtiin (entäs kun se oppilas on vielä alussa ja lukukausi lopussa - ottaa keväällä kiinni tekemättömät asiat?) Kokeita ei pidetä. Kaikilla on vain koko ajan kivaa, jokainen oppii ja tulokset ovat hyviä. (Perustuen mihin, kun oppimista ei mitattu millään työkalulla?) Esitelmää prassasi vielä viiden oppilaan lauma, joka säesti samaa, että kiva opiskella, kun ei ole kokeita ja tuntee oppivansakin jotain, kun saa parempia arvosanojakin (huom. oppimista ei siis mitattu). Opetus perustui siihen, että kaikki materiaali on käytössä ja tehdään monisteita tms. Kun kysyttiin, miten hän aikoo pitää päättöarvosanan oikeudenmukaisena ja vertailukelpoisena, hänellä ei siihen (vielä) ollut vastausta antaa - hän ei ollut miettinyt sitä vielä riittävästi. Asiasta ei tosin koskaan enää kuultu lisää. Toivottavasti löysi ratkaisun aikanaan eikä oppilaat olleet juuri niitä, että ”joissakin peruskouluissa oppilas saa yli kahden numeron verran paremman arvosanan kuin on osaamisen taso”. Olisikin kiva tietää, miten paljon nämä oppivat matematiikkaa koskaan, koska apuna laskemisessa sai käyttää kaikkea. Sait kopioida kaverilta, sait katsoa kirjasta ja koskaan ei mitattu sitä, mitä muistiin jäi ja osattiin soveltaa, vaan katsottiin lukumäärää tehtävissä mitä suoritti (arvosanan perustelu). Vähän kuin nykyään ”ei mitään tarvitse osata, kun on google”. Miksi ei vaikka kieliä opiskeltaisia samalla periaatteella, kääntäjä kääntää, sanoja ei tartte muistaa…

Lisää tällaisia hyviä ideoita siitä, että peruskoulun oppilas motivoituu työskentelystään niin paljon, että oma-aloitteisesti opiskelee oppitunnilla ja opettaja käy vain vähän ohjaamassa, oppilas kantaan vastuun oppimisestaan ja antaa itselleen arvosanan kurssin päätteeksi. Millä taidoin oppilas sen edes antaa, kun ainoa pätevä arvioija opetussunnitelman ja arvoinnin ammattilainen on se opettaja? Kokeitahan ei välttämättä tarvitse edes pitää, sillä opettaja kyllä osaa suurinpiirtein tunnistaa oppilaan taidot seuratessaan ja auttaessaan. Mutta entä silloin, kun oppilas halauisikin näyttää parempaa osaamisen vaikkapa juuri kokeen turvin (hiljainen oppilas, joka ei anna tunnilla itsestään juuri mitään kuvaa tai vaan”ei just nyt tässä pariin viikkoon ollu motii” - ai, niin näillä opplailla onkin aina kvaa ja motii löytyy!)? Oli sitten esy, emu tai nepsy tahi kielitaidoton - kaikki oppii ja kaikilla on kivaa!

Valitettavasti tällaista ”flipped learning” metodia tukevat kirjoitukset ja niiden vaikutus päättäjiin on omiaan romuttamaan nekin vähäiset rippeet, joita koulut vielä pystyy tarjoamaan.

Tässä sen sijaan opettajien vahva mielipide:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html

Ja flipped learningiä metodia voi kehittää ne ysin lukioiden opettajat ihan niin kuin haluaa..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopan vanhoissa sivistysmaissa on yleistä ettei pienillä koululaisilla ole edes omaa puhelinta. Ja jos onkin niin sitä puhelinta ei saa koulussa käyttää. Meillä ihmetellään suu auki jos jollain koululaisella ei ole ja moititaan että nyt se ainakin putoaa kehityksen kelkasta pois ja tulevaisuus on pilalla.

Monissa maissa ei luokkahuoneissa ole edes nettiä (tietokoneluokat on erikseen) eikä nettiä/puhelinta/tietokonetta käytetä tavallisilla oppitunneilla.

Jenkeissä on tietokone ja puhelin joka mukulalla ja sieltä tulee tänä päivänä kaikki Nobelistit, kulttuurihuiput ja miljardiyritysten luojat ja omistajat.

kukaan miljardööri jenkeissä ei anna lapsensa käyttää älypuhelinta, vaan luetuttavat heillä kirjoja. Piilaaksossahan tunnetusti lapsiperhelähiöissä yleinen wifi suljetaan kello kuuden jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen Suomessa uskottiin että Suomi menestyy kun meillä on kansainvälisesti korkeatasoisia huippuasiantuntijoita ja huippuyrityksiä.

Nyt Suomessa ei enää uskota kumpiinkaan. Eikä Suomen menestymisestä puhu enää kukaan.

Suomi menestyy. Tarkoitat että kapitalistit menestyvät ja varallisuus keräytyy harvoille.

Hallituksen politiikalla koko Suomi pysyy köyhänä ja rikkaudet valuvat Suomesta ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole hieno homma, jos koulujen rehtorit ja vararehtorit ovat täysin turhautuneita nykymenoon. Poliitikkojen pitäisi kuunnella viime kädessä mitä rehtorit sanovat asiasta; Heillä on se tarvittava käytännön tieto, kuinka oppimistulokset saadaan nousu-uralle. 

Mutta tässä se ongelman ydin juuri on: Suomalainen peruskoulu on poliittisten ideologioiden temmellyskenttä, jos pedagogiset asiat eivät määrää asioita, niinkuin niiden pitäisi. 

Ei ole valtaa pitäville poliitikoille tarkoitus saada oppimistuloksia nousemaan. Päinvastoin sivistymätöntä kansaa on helpompi hallita.

Vasemmistolaisessa ajattelussa usein korostuu virheellinen olettamus siitä, että älykkäät ihmiset ovat jotenkin vaarallisia. Oikeistolaisessa ajattelussa taas on usein korostettu, että yksilön terävyydestä on hyötyä kaikille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta epätasa-arvoisuus on levinnyt myös kaupunkien sisälle. Esimerkiksi pääkaupungissa Helsingissä on hyviä kouluja ja huonoja kouluja."

Näinkö ei ollut vaikka 80-luvulla? Aivan varmasti oli.

Ei ollut. 80-luku oli Suomen paras vuosikymmen. Tuloerot olivat pienet, työllisuusaste korkea, huoltosuhde erinomainen, ja juu ei ollut "niitäkään".

Lama repi kaiken sen rikki.

Eikö pienet tuloerot teidän mielestänne olekaan sitä tasapäistämistä ja sosialismia, jonka takia Pisa-tulokset ovat nykyisin huonoja? 

Tasapäistäminen tarkoittaa että mennään heikomman ehdolla. Silloin kaikilla on huonot arvosanat koulussa. Ja edelleen kaikki menestyy heikosti ja kaikilla on pieni palkka aikuisena työelämässä. Silloin ihminen on riippuvainen yhteiskunnan palveluista ja äänestää sosialisteja. Se on sosialismin tarkoitus. Kaiken takana on poliitiikka.

Toinenkin kysymys sinulle. Jos pienet palkkaerot ovat mielestäsi hyvä asia (sitähän tuossa hehkutettiin 80-luvun osalta), niin miten se onnistuu, jos tärkeää on, että hyvät menestyvät ja huonot eivät? Miksi ne huonosti pärjäävät saisivat suunnilleen saman verran palkkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mutta epätasa-arvoisuus on levinnyt myös kaupunkien sisälle. Esimerkiksi pääkaupungissa Helsingissä on hyviä kouluja ja huonoja kouluja."

Näinkö ei ollut vaikka 80-luvulla? Aivan varmasti oli.

Ei ollut. 80-luku oli Suomen paras vuosikymmen. Tuloerot olivat pienet, työllisuusaste korkea, huoltosuhde erinomainen, ja juu ei ollut "niitäkään".

Lama repi kaiken sen rikki.

Eikö pienet tuloerot teidän mielestänne olekaan sitä tasapäistämistä ja sosialismia, jonka takia Pisa-tulokset ovat nykyisin huonoja? 

Tasapäistäminen tarkoittaa että mennään heikomman ehdolla. Silloin kaikilla on huonot arvosanat koulussa. Ja edelleen kaikki menestyy heikosti ja kaikilla on pieni palkka aikuisena työelämässä. Silloin ihminen on riippuvainen yhteiskunnan palveluista ja äänestää sosialisteja. Se on sosialismin tarkoitus. Kaiken takana on poliitiikka.

Yritätkö nyt väittää, ettei tällä hetkellä menestyjiä ja pärjääjiä tule yhdestäkään koulusta? Kukaan ei saa kymppejä vaan kaikilla menee huonosti? 

Nykyään tulee vähemmän niitä menestyjiä ja enemmän pudokkaita

- eri

Tyhmä koko pisailu muutenkin. Henkinen hyvinvointi on ollut ihan retuperällä ja hometaloja koulut enimmäkseen.

Ei lapset ole pelkkiä puhuvia päitä. Ihmisiä ovat.

Meillähän vaan kiristetään, vaikka tehdään hyviä tutkimuksia ja tulokset kertovat, että pienet tyhmät on paremmat oppimisen ja kasvun kannalta.

Ne isot koulut eivät kyllä ole ministerien määrittämiä.

Kyllä ne on muut tahot, jotka ne typerät isot koulut rakentavat ja sallivat ne.,

Anderson on ollut hyvä. Oppiuudistus on hyvä, että kaikki opiskelevat 18v. saakka.

Se vaan ei auta niitä pieniä oppilaita. Sinne pitäisi panostaa. Pienet yksiköt.

Joko huutava pula islamin-opettajista on tyydytetty?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Euroopan vanhoissa sivistysmaissa on yleistä ettei pienillä koululaisilla ole edes omaa puhelinta. Ja jos onkin niin sitä puhelinta ei saa koulussa käyttää. Meillä ihmetellään suu auki jos jollain koululaisella ei ole ja moititaan että nyt se ainakin putoaa kehityksen kelkasta pois ja tulevaisuus on pilalla.

Monissa maissa ei luokkahuoneissa ole edes nettiä (tietokoneluokat on erikseen) eikä nettiä/puhelinta/tietokonetta käytetä tavallisilla oppitunneilla.

Jenkeissä on tietokone ja puhelin joka mukulalla ja sieltä tulee tänä päivänä kaikki Nobelistit, kulttuurihuiput ja miljardiyritysten luojat ja omistajat.

kukaan miljardööri jenkeissä ei anna lapsensa käyttää älypuhelinta, vaan luetuttavat heillä kirjoja. Piilaaksossahan tunnetusti lapsiperhelähiöissä yleinen wifi suljetaan kello kuuden jälkeen.

Ei ihan taida ihan olla yleinen ilmiö.

Ja miten koululaiset pääsevät koneillaan hakemaan läksyihinsä tietoa verkosta? Vai väitätkö perään ettei amerikkalaislapset tee läksyjä koulun jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Tunnetaan uudessa opetussuunnitelmassa käsitteenä ”jokaisella oppilaalle luodaan yksilölliset oppimispolut”. Sen kun näkisi aineenopettajan toteuttamana 150-200 peruskoulun oppilaalle. On tunnnettu pitkään maailmalla myös ”flipped learning” metodina. Kumma vaan kun ei missään tuota oikeasti massoittain hyviä tuloksia. Ei edes Suomessa.

Valitettavasti tällaista rummutetaan täydellä, opetushallituskin julkaisee kirjoituksia, jotka tyyliin perustuvat johonkin yli ysin keskiarvon lukiokokeiluihin. Muistan aikoinaan kun yhdessäkin tilaisuudessa yksi peruskoulun matikan opettaja tuli kertomaan, että kaikki tekee luokassa mitä haluaa ja etenee omaa tahtiin (entäs kun se oppilas on vielä alussa ja lukukausi lopussa - ottaa keväällä kiinni tekemättömät asiat?) Kokeita ei pidetä. Kaikilla on vain koko ajan kivaa, jokainen oppii ja tulokset ovat hyviä. (Perustuen mihin, kun oppimista ei mitattu millään työkalulla?) Esitelmää prassasi vielä viiden oppilaan lauma, joka säesti samaa, että kiva opiskella, kun ei ole kokeita ja tuntee oppivansakin jotain, kun saa parempia arvosanojakin (huom. oppimista ei siis mitattu). Opetus perustui siihen, että kaikki materiaali on käytössä ja tehdään monisteita tms. Kun kysyttiin, miten hän aikoo pitää päättöarvosanan oikeudenmukaisena ja vertailukelpoisena, hänellä ei siihen (vielä) ollut vastausta antaa - hän ei ollut miettinyt sitä vielä riittävästi. Asiasta ei tosin koskaan enää kuultu lisää. Toivottavasti löysi ratkaisun aikanaan eikä oppilaat olleet juuri niitä, että ”joissakin peruskouluissa oppilas saa yli kahden numeron verran paremman arvosanan kuin on osaamisen taso”. Olisikin kiva tietää, miten paljon nämä oppivat matematiikkaa koskaan, koska apuna laskemisessa sai käyttää kaikkea. Sait kopioida kaverilta, sait katsoa kirjasta ja koskaan ei mitattu sitä, mitä muistiin jäi ja osattiin soveltaa, vaan katsottiin lukumäärää tehtävissä mitä suoritti (arvosanan perustelu). Vähän kuin nykyään ”ei mitään tarvitse osata, kun on google”. Miksi ei vaikka kieliä opiskeltaisia samalla periaatteella, kääntäjä kääntää, sanoja ei tartte muistaa…

Lisää tällaisia hyviä ideoita siitä, että peruskoulun oppilas motivoituu työskentelystään niin paljon, että oma-aloitteisesti opiskelee oppitunnilla ja opettaja käy vain vähän ohjaamassa, oppilas kantaan vastuun oppimisestaan ja antaa itselleen arvosanan kurssin päätteeksi. Millä taidoin oppilas sen edes antaa, kun ainoa pätevä arvioija opetussunnitelman ja arvoinnin ammattilainen on se opettaja? Kokeitahan ei välttämättä tarvitse edes pitää, sillä opettaja kyllä osaa suurinpiirtein tunnistaa oppilaan taidot seuratessaan ja auttaessaan. Mutta entä silloin, kun oppilas halauisikin näyttää parempaa osaamisen vaikkapa juuri kokeen turvin (hiljainen oppilas, joka ei anna tunnilla itsestään juuri mitään kuvaa tai vaan”ei just nyt tässä pariin viikkoon ollu motii” - ai, niin näillä opplailla onkin aina kvaa ja motii löytyy!)? Oli sitten esy, emu tai nepsy tahi kielitaidoton - kaikki oppii ja kaikilla on kivaa!

Valitettavasti tällaista ”flipped learning” metodia tukevat kirjoitukset ja niiden vaikutus päättäjiin on omiaan romuttamaan nekin vähäiset rippeet, joita koulut vielä pystyy tarjoamaan.

Tässä sen sijaan opettajien vahva mielipide:

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008198539.html

Ja flipped learningiä metodia voi kehittää ne ysin lukioiden opettajat ihan niin kuin haluaa..

'

Jyväskylän kasvatustieteellisen tutkimustulosten tämä oppilasohjautuvuus on kehitetty. Se vaan, että loistavat tutkimustulokset oppilasohjautuvasta keskustelevasta opetustyylistä on saatu aikaiseksi viiden hengen tutkimusryhmille. Yritäpä samaa 30 hengen luokalliselle, johon sisältyy häirikköjä ja erityisoppilaita. Tässäkin näkyy, kuinka tieteellisiä tuloksia on tulkittu tahallisesti tai silkalla typeryydelää joko ideologiaa tai ovelaa lobbaamista mukaillen väärin.

Aiemmin Suomessa oli maailman parhaat huonoimmat oppilaat, joten päästiin Pisassa hyviin keskiarvotuloksiin. Nyt kielitaidottomien vuoksi ei olla parhaita huonoja, vaan huonoja huonoja. Luokkakuri takaisin, ryhmäjaot ja parhaille oppilaille eriytetty opetus. Kymmenien äidinkilten opetus ei ole Suomen velvollisuus, vaan jokaisen vanhemman oma (suomen ja ruotsin lisäksi).

äidinkielten ...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole hieno homma, jos koulujen rehtorit ja vararehtorit ovat täysin turhautuneita nykymenoon. Poliitikkojen pitäisi kuunnella viime kädessä mitä rehtorit sanovat asiasta; Heillä on se tarvittava käytännön tieto, kuinka oppimistulokset saadaan nousu-uralle. 

Mutta tässä se ongelman ydin juuri on: Suomalainen peruskoulu on poliittisten ideologioiden temmellyskenttä, jos pedagogiset asiat eivät määrää asioita, niinkuin niiden pitäisi. 

Ei ole valtaa pitäville poliitikoille tarkoitus saada oppimistuloksia nousemaan. Päinvastoin sivistymätöntä kansaa on helpompi hallita.

Mitkä puolueet saavat ääniä heikosti menestyviltä lupaamalla heille parempaa? Mitkä puolueet ovat olleet ajamassa inkluusiota? Voiko näiden kahden kysymyksen vastuksella olla mitään tekemistä keskenään?

Sosialistit saavat sitä enemmän ääniä kun on köyhiä palveluiden varassa elätettäviä. Siksi köyhyyttä ja vähäosaisuutta ei haluta poistaa Suomesta.