Lue keskustelun säännöt.
Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?
27.12.2021 |
Edellinen aloitukseni poistettiin ennen kuin olin ehtinyt lukea vastauksia.
Kyselin että onko muita kenen isovanhemmat antavat lapsenlapsille pelkkää roskaa lahjaksi, eikä kyse ole siitä olisivat jotenkin vähävaraisia tms vaan aivan päinvastoin. Rahaa ja omaisuutta on, mutta lahjaksi annetaan arvitonta roinaa jolla ei tee yhtään mitään. Koskaan ei kysytä lasten lahjatoiveita. Ja sitten odotetaan että ollaan kiitollisia näistä ”lahjoista”.
Kommentit (1535)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kummastuttaa nämä ekstremistikommentit, että kermaperseet täällä haluavat vain kallista tavaraa ja lomamatkoja ja ovat niin ilkeitä ja kiittämättömiä. Suurin osa tämän ketjun ihmisistä toivoo ihan tavallisia, kohtuuhintaisia tai edullisia tavaroita. Tai jopa ei mitään lahjoja. Pääasia, ettei sitä krääsää tuotaisi. Kummityttöni toivoi viime vuonna lahjaksi erästä tiettyä korttipeliä. Ostin - tietenkin - toiveen mukaisesti ja maksoipa hurjat 9 euroa. Lapsi oli mielissään ja olemme pelanneet yhdessä monta kertaa. Kaipa minunkin olisi krääsälogiikan mukaisesti pitänyt viis veisata toiveesta ja esim. kaivaa hänelle kaappieni kätköistä jokin vanha käytetty, kulunut korttipakka, koska sehän on oikeastaan sama asia, toiveet ovat höpöhöpöä ja minähän tiedän paremmin??
Tuskin olisit samaa mieltä, jos kummityttösi olisi toivonut vaan arvokkaampia satasen tai yli maksavia lahjoja ja ap:n tapaan haukkunut sen antamasi korttipelin ”arvottomana roskana”.
Vaan kummityttöpä ei toivonut satasen tai yli maksavia lahjoja. Keksi uusi olkiukko.
Olen lukenut koko ketjun ja en kyllä millään muista viestiä missä joku olisi pyytänyt satasen lahjaa. Voisiko joku kopsata sen, kun koko ajan siihen täällä vedotaan.
Mietin ihan samaa. Ainoa mikä mulla tuli mieleen, oli se eräs (selkeä) provo, joka kehotti laittamaan isovanhempia käsiään syvälle taskuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä nään tässä niin tulevaisuuteni mahdollisena mummina. Tahtoo lähtee lapasesta jo omien lastenkin kohdalla. N56
Hyvä, tunnistat siis ongelman. Tästähän on kenties suunta ylöspäin, kun aikaakin on vielä muuttaa toimintatapojaan ennen kuin tulee lapsenlapsia.
Laulakaa välillä virsi "Enkeli taivaan lausui näin, miks hämmästyitte säikähtäin, mä suuren ilon ilmoitan maan kansoille nyt tulevan, Herranne kristus teille nyt on tänään tänne syntynyt" jne.
Luo hiukan positiivista tunnelmaa tähän niin ankeaan tarinaketjuun. Ja ehkä muistuttaa joulun perimmäisestä tarkoituksesta.
Sitten voitte taas puhtaalla sydämellä jatkaa keskustelua antamisen ilosta ja surusta.
Toivoo: ohikulkija
Olisiko syynä viime hetkellä iskevä piheys. Halutaan antaa se oikea lahja mutta yritetään saada se hoidettua mahdollisimman halvalla.
Toivoin joskus lapsena Stiga rattikelkkaa joululahjaksi, sain rattikelkan joo, mutta se oli joku halpa kopio jossa oli pienet jalat jotka upposivat lumeen eikä kelkka käytännössä luistanut lainkaan. Sain rattikelkan jolla ei tehnyt mitään, en laskenut sillä kertaakaan ensikokeilun jälkeen. Lahjaoptioni meni siinä ja sama lopputulos olisi ollut jos olisin saanut kilon turvetta.
Samat isovanhemmat kyllä ostavat kalliita ja hyviä lahjoja nyt lapsenlapsilleeen, ei siinä mitään. Itsekin mieluummin ostan yhden hyvän kuin monta sinnepäin.
Meidän teineille on kerrottu ihan suoraan, että "en tuonut sitä yhtä astiaa, kun sehän maksaa 11 euroa ja katsos nyt sait kokonaisen astiaston vain kolmella kympillä, eikä kukaan huomaa, mitä lautasen alla lukee".
Siis yritetään opettaa jotain arvokasta oppia elämää varten tajuamatta, että meidän lapsi ei halua sitä elämää, missä täytetään omakotitalo millä vaan tavaralla. Meidän lapset harkitsee useampia kuukausia lähes kaikkia ostoksiaan ja kun viimein on syntynyt päätös jostain ajattomasta ja kestävästä tuotteesta, niin mieli ei muutu kukkakippojen myötä.
Ongelma syntyy siinä kohtaa, kun teinit vain kiittävät ja hymyilevät, sillä haluavat olla kilttejä. Isovanhemmat kuvittelevat, että oppi meni perille ja teini on tyytyväinen ja kiitollinen. Ei isovanhempi pysty samaistumaan yhtään nuoreen, joka suree ettei huonoja tavaroita pysty edes tehokkaasti kierrättämään ja kokee syyllisyyttä hiilijalanjäljestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mummu osti 12-vuotiaalla tytölle ison halpismeikkisalkun. Harmi että en anna niitä lapsen käyttää. Ensinnäkin hän on turhan nuori luomiväreille ja poskipunille, ja kun niitä haluaa alkaa käyttää, ostan mieluummin laadukkaita tuotteita.
Kuka tarvitsisi; täältä saisi hakea.
Eikös monet 12v meikkaa jo? Itsekin meikkasin silloin vaikka olen nykyään lähes 40v. Salaa tosin, koska minulla oli todella hallitsevat ja ankarat vanhemmat, jotka eivät olisi sallineet minkäänlaista itsensä ilmaisua tai mitään muutakaan.
Pikkusiskoni kuolikin sitten huumeiden yliannostukseen jo nuorena, alkoi käyttää huumeita varmaan kun kotiolot olivat niin ahdistavat ja ahdasmieliset. Sitä huumeiden käyttöä vanhemmat eivät tosin tajunneet kieltää, kun eivät sit ylipäänsä tajunneet, vaikka aloitti jo yläasteikäisenä.
Aika pikkumaiselta sen jälkeen tuntuu meikkaamisen kieltäminen… Mitä pahaa siinä on jos vähän haluaa meikata tuossa iässä?
Mä en myöskään ymmärrä, vaikka en itse meikkaakaan ikinä. Meidän äiti ostaa meidän tytöille lasten meikkejä. Hölmöiltähän nuo kaunistautumisen jälkeen näyttävät, mutta eipä tuosta oletettavasti mitään suurta haittaa ole. Mieluummin läträävät tuollaisilla kuin vaikkapa tusseilla (joilla piirretään tatuointeja esim. En tiedä miksi kun meillä ei ole tatuointeja) joista jää vielä pesunkin jälkeen sävyä iholle.
Lapsille tehdyissä meikeissä voi olla aineita, joita ei voi suositella alaikäisen iholle. Näin äskettäin erään pohjoiseurooppalaisen maan nettilehdestä, että siellä oli kuluttajaviranomainen maininnut asiasta. Kyseessä oli alle 12v tytöille suunnatut tuotteet. En muista oliko kyse meikeistä vai muusta materiaalista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Täällä on kyllä selitetty että vaatteen käytettävyys ja helppohoitoisuus on monelle tärkeitä kriteereitä. Valkoinen esimerkiksi on imo aika huono väri lapselle kaikenkaikkiaan. En ole merkkiuskollinen mutta en ymmärrä miksei voi ostaa toivottuja suomessa valmistettuja vaatteita vaan tilalle tuodaan bangladeshissa huonoissa oloissa valmistettuja vaatteita, tietysti useampi, eli se sama raha millä olisi saanut kestävät (sekä laadullisesti että eettisesti) housut meni sitten useampaan vaatteeseen josta tulee vaan paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Missä on vaadittu merkkivaatteita? Ei missään. Ainoastaan käytännöllisiä ja sopivan kokoisia, mikä lienee ihan normaalia.
Ihan turha yrittää kääntää krääsäongelmaa äidin syyksi tai keksiä kohtuuttomia lahjatoiveita, koska näin ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä tulee mummoilta ja papoilta vaan ja ainoastaan rahaa. Ovat jo vuosia sitten käsittäneet, että ihmisillä on sitä kiinan muovipaskaa kaikki nurkat täynnä niin rahalla voi sitten ostaa sitä mitä oikeasti tarvitsee.
Meillä haettiin tänään luistimia, suksipaketti, lasketteluvehkeet ja vähän vaatetusta rinteeseen. Hyvältä tuntuu lahjat, kiitos. (Ja mäkeen huomenna!)
Missä maassa urheiluvälineet on tehty? Entä eri vaatteet, jotka teidän perheellä on päällä siellä mäessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lahjahevosen suuhun katsomista. Tämä etuon
Voi kun saisikin noin käytännöllisiä lahjoja! Koskaan ei ole kukaan saanut suklaata, kylpypyyhettä tai yöpukua. Enkä todellakaan tarkoita sitä että pitäisi saada väri tai kuvio päättää, mutta jos urheilullinen teinipoika saa lahjaksi ristipistotyöt-kirjan tai ekaluokkalainen tyttö jonkun järkyttävän myrkynvihreän mummojen villaliivin, joka ei ole edes oikeaa kokoa, niin ihan oikeasti, pitäiskö näistä lahjoista olla kiitollinen? Ärsyttää kun ei osaa tai välitä edes yksinkertaista kysymystä kysyä, kuten mistä lapsi pitää tai mitä lapsi tarvii? Tai ostaisi jotain turvallista ja käytännöllistä kuten villasukat ja suklaata tai juurikin sen kylpypyyhkeen, tai vaikka antaisi sen 3e rahana, mutta ei.. Miksi? Ja kyllä tästä asiasta astetta ärsyttävämpää tekee se, että isovanhemmilla on oikeasti rahaa ja omaisuutta, ja tosiaan kyllä mekin ollaan heille ihan hienoja lahjoja annettu, että ei todellakaan olla vaan käsi pitkällä, kuten täällä yritetään vääristää asiaa.T. Ap
Haiskahtaa sairaalloiselta saituudelta. Ymmärtäisin, jos rahaa ei oikeasti olisi, mutta tässä tapauksessa ei ilmeisesti ole kyse siitä. Ilmeisesti ovat sitä mieltä, että mitään kunnollista ei heiltä tule saamaan kuin "vain kuolleen ruumiini yli". Ikävää. Nuukat ihmiset ovat ankeita monesti muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Mitähän ihmeen ketjua olet lukenut? Keksit päästäsi.
Vierailija kirjoitti:
Meidän teineille on kerrottu ihan suoraan, että "en tuonut sitä yhtä astiaa, kun sehän maksaa 11 euroa ja katsos nyt sait kokonaisen astiaston vain kolmella kympillä, eikä kukaan huomaa, mitä lautasen alla lukee".
Jonkinlaista oman elämänsä Sulo Vilen -tyyliä tuossa on. Kun halvalla sai?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin aika tarkka lasteni vaatteista. Halusin helppohoitoisia vaatteita, jotka pystyi pesemään kuudenkympin pesussa. Halusin, että vaatteet on kestäviä eli ne pysyivät muodossaan eikä saumat alkaneet kiertää. Tärkeimpänä oli vaatteiden mitoitus. Rotevat lapset tarvitsevat erilaiset vaatteet mitä Kaukoidän sirot ikätoverinsa. Yksi tärkeä asia oli myös vaatteiden turvallisuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Missään ei ole vaadittu merkkivaatteita. Suollat ihan tajunnanvirtaa.
Äitinä tiedän kuitenkin, mitkä vaatteet ja kengät sopii malliltaan lapsilleni.
Jos on kapea jalka, ei leveälestiset kengät käy.
Jos on hoikka lapsi, vain ihan tietyt haalarit ja housut käy.
Ihan jo kypärämyssyissä on erilaisia, osa sopii lapsen päähän, osa valahtaa silmille.
Tämä ei liity merkkivaatteisiin yhtikäs mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Meidän teineille on kerrottu ihan suoraan, että "en tuonut sitä yhtä astiaa, kun sehän maksaa 11 euroa ja katsos nyt sait kokonaisen astiaston vain kolmella kympillä, eikä kukaan huomaa, mitä lautasen alla lukee".
Siis yritetään opettaa jotain arvokasta oppia elämää varten tajuamatta, että meidän lapsi ei halua sitä elämää, missä täytetään omakotitalo millä vaan tavaralla. Meidän lapset harkitsee useampia kuukausia lähes kaikkia ostoksiaan ja kun viimein on syntynyt päätös jostain ajattomasta ja kestävästä tuotteesta, niin mieli ei muutu kukkakippojen myötä.
Ongelma syntyy siinä kohtaa, kun teinit vain kiittävät ja hymyilevät, sillä haluavat olla kilttejä. Isovanhemmat kuvittelevat, että oppi meni perille ja teini on tyytyväinen ja kiitollinen. Ei isovanhempi pysty samaistumaan yhtään nuoreen, joka suree ettei huonoja tavaroita pysty edes tehokkaasti kierrättämään ja kokee syyllisyyttä hiilijalanjäljestä.
Olen itse samanlainen. Mieluummin olen kerännyt vaikka pikkuhiljaa haluamani astiaston kuin ostanut kerralla jotain, josta en niin välitä. Astiasto onkin sitten käytössä niin kauan kuin henki pihisee. Rikkoutuneiden osien tilalle uusia, kun kohdalle osuu. Mutta hurjan vähän on mennyt rikki tai edes kulunut, vaikka jatkuvassa käytössä onkin.
Merkeistähän ei olla puhuttu juuri mitään. Paitsi ne, jotka huutavat väliin, että kiittämättömät haluavat iPhoneja ja merkkivaatteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan hirveitä kommentteja täällä ja nimenomaan näiltä lahjan antajilta.
Minä annan lahjoja, koska haluan ilahduttaa läheisiäni, etenkin lapsia. Siksi kysyn itse tai ilahdun, jos saan jonkinlaisen listan, mistä voin valita mitä ostan. Omassa lähipiirissäni ei ole pyydetty iPhoneja tai Pleikkareita vaan maltillisia muutaman kympin lahjoja.
On todella huonoa käytöstä ohittaa lahjatoive, jos se ei ole törkeän kallis tai jotenkin muuten asiaton. Tässä ketjussa lukemani toiveet ovat olleet asiallisia eivätkä ole vaikuttaneet liian kalliilta.
Jos on pakko päästä itse valitsemaan lahja ja ohittaa lahjatoiveet, tee kaikille palvelus ja ole ostamatta mitään. Turha romu ei ilahduta ketään.
Ketjussa näkyy joitakin kommentteja, joista saa erikoisen käsityksen lasten äideistä. Siis tarkoitan sitä, kun joku haluaa pienen lapsensa käyttävän vain tietyn merkkisiä, tietyn valmistajan tekemiä, tietyn värisiä ja tietyn mallisia vaatteita. Jotain rajaa, please! Onko jollakin äidillä joku pakkomielle lastenvaatteista? Onko lapselle haittaa siitä, jos hänellä on joskus päällä erivärinen vaate kuin äidin määräämä tai vähemmän trendikkäästä liikkeestä hankittu? Vähän tuli ikävä olo lukiessani äitien mielipiteitä. Ajattelevatkolasten isät samalla tavalla? Halveksitteko te niitä lapsia, joilla on päällä halvasta kaupasta ostetut vaatteet? Katsotteko te alaspäin heidän vanhempiaan? Teille halpakaupan vaate on kauhistus - jonkun perheen lapsi voi olla iloinen saadessaan joskus uuden vaatteen. Harva uskaltaa ostaa käytetyn netistä, kun sieltä voi tulla mitä vain. Olisiko aiheellista pohtia omaa suhtautumista asioihin? Ymmärrän, että ihmiset haluavat pukea lapsensa kauniisti ja hyvästä materiaalista tehtyihin asuihin. Mutta välitättekö te samalla lapselle asennetta, että muut ihmiset ovat alempiarvoisia? Se, että koulussa huomautellaan toisten vaatteista ja tavaroista, on ala-arvoista käytöstä. Miksi vanhemmat antavat lapsensa käyttäytyä niin? Kaikille pitäisi kotona opettaa hyviä tapoja. Silloin on sopiva huomauttaa vaatteesta, jos vaatteessa on likatahra, jota henkilö ei ole itse huomannut. Tai jos on jotain mukavaa sanomista vaatteesta.
Missä on vaadittu merkkivaatteita? Ei missään. Ainoastaan käytännöllisiä ja sopivan kokoisia, mikä lienee ihan normaalia.
Ihan turha yrittää kääntää krääsäongelmaa äidin syyksi tai keksiä kohtuuttomia lahjatoiveita, koska näin ei ole.
Ihmeellinen asetelma kun ei kirveelläkään voida myöntää että vika on nyt kyllä antajassa. Ei äiti (tai lapsi) vaadi liikoja jos halutaan päälle mahtuvia vaatteita. Miksi joku edes tahtoo tuoda liian pientä?
Ja tosiaan merkillä on siinä mielessä väliä että esim housut ei välttämättä kaikilla lapsilla pysy ylhäällä edes vyöllä kuin tietyissä merkeissä.
Meidänkin lapset on tasapaksuja, mutta hyvin pitkäraajaisia. Eli oikeastaan vain hm housut istuu, mutta ne on otettava kokoa liian isoina. Se pituuden mukaan oikea koko ei mene mahan kohdalla mukavasti ja lahkeet on lyhyet. Tokmannin housut on aina olleet liian lyhyitä ja tippuu jalasta. Ei auta mikään koon vaihtelu.
Minä tiedän nämä jutut (ja riittävän monen huti oston jälkeen mummokin tajusi).
Merkkivaatteissa housut ei istu ikinä. Peffa ei vain mahdu sille tarkoitettuun tilaan.
Meille anoppi sanoi että rahan antaminen on rahvaanomaista! Niin, että rojuja vaan.
Siis todella moni näistä on sellaisia ettei lapsenakaan kukaan arvostanut. Narsististen vanhempien jälkeläisiä. Paljon en puhuisi siitä jouluna osoitettavasta rakkaudesta.