Isovanhemmat jotka antavat lahjaksi roskaa?

Kummastuttaa nämä ekstremistikommentit, että kermaperseet täällä haluavat vain kallista tavaraa ja lomamatkoja ja ovat niin ilkeitä ja kiittämättömiä. Suurin osa tämän ketjun ihmisistä toivoo ihan tavallisia, kohtuuhintaisia tai edullisia tavaroita. Tai jopa ei mitään lahjoja. Pääasia, ettei sitä krääsää tuotaisi. Kummityttöni toivoi viime vuonna lahjaksi erästä tiettyä korttipeliä. Ostin - tietenkin - toiveen mukaisesti ja maksoipa hurjat 9 euroa. Lapsi oli mielissään ja olemme pelanneet yhdessä monta kertaa. Kaipa minunkin olisi krääsälogiikan mukaisesti pitänyt viis veisata toiveesta ja esim. kaivaa hänelle kaappieni kätköistä jokin vanha käytetty, kulunut korttipakka, koska sehän on oikeastaan sama asia, toiveet ovat höpöhöpöä ja minähän tiedän paremmin??

Tuollaisille isovanhemmille sopiva lahja on sellainen kehitysapuun menevä vuohi. Ei pidä itse sortua ostamaan jotain epäeettistä krääsää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heitä roskiin jos et tykkää. Ja osta omilla rahoillasi lapsellesi mitä haluat.

Asia ratkaistu.

Kyllä, näin olen toiminutkin. Ainakin välillä. Mutta kai tällaista toimintaa sopii ihmetellä? Mikä on motiivi toimia noin? Osattaisiin kyllä arvostaa oikeita aineettomia lahjoja kuten hiihtoretki mummo kanssa tai vastaavaa, mutta ei. Kun halutaan antaa pelkkää roskaa. T. Ap

Luulen, et moni taas ei tykkäis saada lahjaksi pullanleivontaa anopin kanssa. Pyörälenkki miniän kanssa. Puiden hakkuu appiukon kanssa. Toki, jos teidän perheessä näin on tapana, niin antaa mennä.

Itse sain " lahjaksi" viikon anopin kanssa. Voisiko sen lahjan vaihtaa?

Ap tuskin tarkoittaa hiihtoretkellä mitään vähempää kuin mummon kustantamaa hiihtolomaa jossain pohjoisen laskettelukeskuksen täyshoitolassa.

Tämähän se on näissä materialisitisissa sukupolvissa. Kaikki mitataan rahassa tai tavaran määrässä. Ei edes yritetä ymmärtää, että nuoremmilla sukupolvilla on aivan toisenlaiset arvot. Hiihtoretki tarkoittaa ihan vain hiihtoretkeä lähimetsässä. Tämä taas ei itsekkäiltä materialisteilta onnistu.

Luehan tarkemmin aloittajan viesti, jossa oikein korostetaan isovanhempien varallisuutta, miten ”rahaa ja omaisuutta on” ja ihmetellään miksei se näy lasten saamissa lahjoissa.

Niin siinä luki. Itse tulkitsin niin, että syy ei ole rahassa vaan jossain muussa. Eli siis halutessaan isovanhemmat kyllä rahan puolesta pystyisivät tuomaan jotain kivaa, mutta sen sijaan tuodaan sekundaa. Ja onhan se outoa.

Mä tulkitsin sen niin, että haluttiin vain selventää, että rahasta ei ole puutetta, koska voisi tulla kommentteja, että jospa isovanhemmalla on tiukka rahatilanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku lahjatoiveet määräyksenä tai komenteluna kokeva kertoisi, että ihanko oikeasti että toivo mitään? Ette edes lapsena ole kirjoittaneet joulupukille?

Itse ostan mielelläni "mitä tilataan" koska itsekin inhoan "tarpeetonta kaapintäytettä".

Mutta, luulen että osaa vanhemmista ihmisistä tökkii tai vähintäinkin kummastuttaa se, että se toive ei tavallaan ole "vain toive" vaan se toivomuslista on "tilauslista", eli kuvitellaan että kaikki toiveet pitää täyttyä.

Tämä ei tokikaan minunkaan mielestä oikeuta jonkun älyttömän ja täysin epäsopivat lahjan hankkimiseen. Jos tarkoituksella tuo "jotain ei-mieluisaa" niin kyllä siinä on joku pieni ongelma omassa päänupissa...

Mutta kyllä minua ainakin kummastutti nuo Jouluapua "toiveet" - toisilla suklaata ja pyjama 150cm poikien väri - toisilla taas ruokaa ja koristeita ja pukin vierailua ja kullekin lapselle sitä, tätä ja tota, äidille tunika, leggings, pyjama, talvikengät ja vanttuut ja isälle musta huppari, suklaata ja Ps4-ohjain --- ja sitten päivitys "muut kunnossa, äidin talvikengät ja isän ps4-ohjain vielä puuttuu -- ei kai voi olla tarkoitus että jokaisen kuuluu saada ihan kaikki mitä keksii vaatia??? (Sori tämä meni jo ohis...)

Toi on härskiä. Jos itse joutuisin joululahjoissa turvautumaan lahjapuuhun, niin pyytäisin vain lapsille. Ei todellakaan mulle tarvitsisi mitään. Saati mitään pleikkariohjainta. Useamman lahjan ehkä laittaisin, koska todennäköisemmin jotain silloin saa. Mutta ideana tosiaan tarjota vaihtoehtoja.

Mulle oli ihan uusi juttu että toivelista = tilauslista. Olen siis itse kirjoittanut joulupukille tositosi pitkän listan. Mutta en koskaan olettanut että ne kaikki tulisivat. Joku muutama ehkä. Samoin nykyisin annan sukulaisille useamman teeman jonka ympäriltä voi käydä pohtimaan lahjaa. En vain kehtaa ilmoittaa että lajitteluhattu. Ilmoitan mieluummin että tykkää pottereista.

Toivottavasti tuo oli vaan keksitty lista. Tosin etenkin ”isälle musta huppari ja ps4-ohjain” kuvaa kyllä täydellisesti syitä perheen varattomuuteen, kun isäkin on kuin lapsi joka istuu päivät pitkät pelikoneen ääressä huppari päällään uhraamatta ajatustakaan työnhaulle.

Vierailija kirjoitti:

Kummastuttaa nämä ekstremistikommentit, että kermaperseet täällä haluavat vain kallista tavaraa ja lomamatkoja ja ovat niin ilkeitä ja kiittämättömiä. Suurin osa tämän ketjun ihmisistä toivoo ihan tavallisia, kohtuuhintaisia tai edullisia tavaroita. Tai jopa ei mitään lahjoja. Pääasia, ettei sitä krääsää tuotaisi. Kummityttöni toivoi viime vuonna lahjaksi erästä tiettyä korttipeliä. Ostin - tietenkin - toiveen mukaisesti ja maksoipa hurjat 9 euroa. Lapsi oli mielissään ja olemme pelanneet yhdessä monta kertaa. Kaipa minunkin olisi krääsälogiikan mukaisesti pitänyt viis veisata toiveesta ja esim. kaivaa hänelle kaappieni kätköistä jokin vanha käytetty, kulunut korttipakka, koska sehän on oikeastaan sama asia, toiveet ovat höpöhöpöä ja minähän tiedän paremmin??

Tuskin olisit samaa mieltä, jos kummityttösi olisi toivonut vaan arvokkaampia satasen tai yli maksavia lahjoja ja ap:n tapaan haukkunut sen antamasi korttipelin ”arvottomana roskana”.

Vierailija kirjoitti:

Usein nämä antimet on paketoitu sanomalehtiin, uudestaan johonkin itse päälystettyyn laatikkoon ja vielä uudelleen sanomalehtiin.

Ohis, mutta mua ei haittaisi (siistiin) sanomalehteen pakatut lahjat. 🙂 Siinä on kierrätyksen henkeä. Nätin paketin voi sanomalehdestäkin saada aikaiseksi ja sitten jäisi sekajätteeksi ainoastaan nauha ja teipit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun anoppi on tosi katkera ja myrkyllinen ihminen. Antaa just lahjoja näpäyttääkseen ja v-ttuillakseen ja on tosi ylpeä tästä upeasta taidostaan. Esim saattaa antaa kirjan ”tupakan polton lopettaminen” tupakoitsijalle jne.

Tässä on kyllä ajateltu saajaa.

Mitä jos tupakoitsija ei vaikka vaan kykene lopettamaan tupakointia? On kokeillut monet kerrat onnistumatta ja tämänkin takia itsetunto on tosi alhainen?

Tupakoitsijan kuuluisi antaa mummolle lahjaksi tupakka-aski. :D

Juu ei minuakaan sinänsä haittaa, kuten jo kirjoitinkin että hyvässä hengessä ne viritykset tulee mutta on ne hyvin omalaatuisia. Siistejä paketit ei kyllä ole, ruttuisia ja teippi usein repeillyt, mutta paperi käytetään uudestaan. Sisällä se kiinan krääsä joka on joskus ollut valmiiksi rikki tai erikoinen löytö karjalaisten myyjäisistä esiteinille. Tässä suon antamisen ilon heille kun eivät usein näitä kuskaa mutta he ovat kyllä ne vakkarityypit jotka ostavat omasta kokemusmaailmastaan käsin tavaraa, josta lahjansaaja harvoin valitettavasti ilahtuu.

T. Aiempi kirjoittaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein nämä antimet on paketoitu sanomalehtiin, uudestaan johonkin itse päälystettyyn laatikkoon ja vielä uudelleen sanomalehtiin.

Ohis, mutta mua ei haittaisi (siistiin) sanomalehteen pakatut lahjat. 🙂 Siinä on kierrätyksen henkeä. Nätin paketin voi sanomalehdestäkin saada aikaiseksi ja sitten jäisi sekajätteeksi ainoastaan nauha ja teipit.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummastuttaa nämä ekstremistikommentit, että kermaperseet täällä haluavat vain kallista tavaraa ja lomamatkoja ja ovat niin ilkeitä ja kiittämättömiä. Suurin osa tämän ketjun ihmisistä toivoo ihan tavallisia, kohtuuhintaisia tai edullisia tavaroita. Tai jopa ei mitään lahjoja. Pääasia, ettei sitä krääsää tuotaisi. Kummityttöni toivoi viime vuonna lahjaksi erästä tiettyä korttipeliä. Ostin - tietenkin - toiveen mukaisesti ja maksoipa hurjat 9 euroa. Lapsi oli mielissään ja olemme pelanneet yhdessä monta kertaa. Kaipa minunkin olisi krääsälogiikan mukaisesti pitänyt viis veisata toiveesta ja esim. kaivaa hänelle kaappieni kätköistä jokin vanha käytetty, kulunut korttipakka, koska sehän on oikeastaan sama asia, toiveet ovat höpöhöpöä ja minähän tiedän paremmin??

Tuskin olisit samaa mieltä, jos kummityttösi olisi toivonut vaan arvokkaampia satasen tai yli maksavia lahjoja ja ap:n tapaan haukkunut sen antamasi korttipelin ”arvottomana roskana”.

Vaan kummityttöpä ei toivonut satasen tai yli maksavia lahjoja. Keksi uusi olkiukko.

Totta joka sana. Ihan mahdoton saada näitä ymmärtämään että retki rannalle on retki rannalle. Hiihtoretki on ihan pelkkä hiihtoretki. Ihan itse tulkitsevat että nämä ovat jotain all-inclusive lomia viiden tähden hotelleissa.

Sitten lopputulos on että se lapsi raahataan viikoksi Lappiin tai viikonlopuksi serenaan ja naristaan koko suvulle ja kaikille tuttaville että millään ei olisi ollut varaa, mutta kun pakotettiin. Ja ainoa mitä tarkoitettiin oli se että mummo pakkaa simmarit tai sukset mukaan ja viettää pari tuntia lapsen kanssa.

Sama lahjojen kanssa. Jos vanhemmat sanoo että mitään ei tarvitse, mutta jos nyt jotain niin lapsella on sukkikset vähissä. Niin se huvikseen tulkitaan että koko karderoobi pitää mummon uusia. Ja taas soitetaan koko suku läpi ja valitetaan että pakottivat.

Tai että lapsi tykkää hevosista, niin sekin kuullaan että nyt pitää ostaa hevonen ja kustantaa ratsastustunnit.

Kaikki on jotenkin hirveän extremeä näille. Sellaista kaikki tai ei mitään. Kuuleekohan ne sen yksi paketti riittää myös siten että pakettiautollinen. Ja taas pakko.[/quote]

Mä nään tässä niin tulevaisuuteni mahdollisena mummina. Tahtoo lähtee lapasesta jo omien lastenkin kohdalla. N56

Vierailija kirjoitti:

Totta joka sana. Ihan mahdoton saada näitä ymmärtämään että retki rannalle on retki rannalle. Hiihtoretki on ihan pelkkä hiihtoretki. Ihan itse tulkitsevat että nämä ovat jotain all-inclusive lomia viiden tähden hotelleissa.

Sitten lopputulos on että se lapsi raahataan viikoksi Lappiin tai viikonlopuksi serenaan ja naristaan koko suvulle ja kaikille tuttaville että millään ei olisi ollut varaa, mutta kun pakotettiin. Ja ainoa mitä tarkoitettiin oli se että mummo pakkaa simmarit tai sukset mukaan ja viettää pari tuntia lapsen kanssa.

Sama lahjojen kanssa. Jos vanhemmat sanoo että mitään ei tarvitse, mutta jos nyt jotain niin lapsella on sukkikset vähissä. Niin se huvikseen tulkitaan että koko karderoobi pitää mummon uusia. Ja taas soitetaan koko suku läpi ja valitetaan että pakottivat.

Tai että lapsi tykkää hevosista, niin sekin kuullaan että nyt pitää ostaa hevonen ja kustantaa ratsastustunnit.

Kaikki on jotenkin hirveän extremeä näille. Sellaista kaikki tai ei mitään. Kuuleekohan ne sen yksi paketti riittää myös siten että pakettiautollinen. Ja taas pakko.

Mä nään tässä niin tulevaisuuteni mahdollisena mummina. Tahtoo lähtee lapasesta jo omien lastenkin kohdalla. N56

Eikä siinä varmaan mitään, jos vilpittömästi haluaa viedä lasta kylpylään tai Lappiin tai ostaa hevosen. Kunhan kuuntelee vanhempia eikä ainakaan aivan marttyyrina valita sitten kun on omaehtoisesti mennyt tekemään reilusti enemmän kuin pyydettiin.

Hyvää-vaan-tarkoitin ja ajatus-on-tärkein -tyypit ovat kaiken lisäksi tosi tarkkoja siitä, mitä itse saavat lahjaksi, eivätkä ole kiitollisia yhtään mistään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos joku lahjatoiveet määräyksenä tai komenteluna kokeva kertoisi, että ihanko oikeasti että toivo mitään? Ette edes lapsena ole kirjoittaneet joulupukille?

Itse ostan mielelläni "mitä tilataan" koska itsekin inhoan "tarpeetonta kaapintäytettä".

Mutta, luulen että osaa vanhemmista ihmisistä tökkii tai vähintäinkin kummastuttaa se, että se toive ei tavallaan ole "vain toive" vaan se toivomuslista on "tilauslista", eli kuvitellaan että kaikki toiveet pitää täyttyä.

Tämä ei tokikaan minunkaan mielestä oikeuta jonkun älyttömän ja täysin epäsopivat lahjan hankkimiseen. Jos tarkoituksella tuo "jotain ei-mieluisaa" niin kyllä siinä on joku pieni ongelma omassa päänupissa...

Mutta kyllä minua ainakin kummastutti nuo Jouluapua "toiveet" - toisilla suklaata ja pyjama 150cm poikien väri - toisilla taas ruokaa ja koristeita ja pukin vierailua ja kullekin lapselle sitä, tätä ja tota, äidille tunika, leggings, pyjama, talvikengät ja vanttuut ja isälle musta huppari, suklaata ja Ps4-ohjain --- ja sitten päivitys "muut kunnossa, äidin talvikengät ja isän ps4-ohjain vielä puuttuu -- ei kai voi olla tarkoitus että jokaisen kuuluu saada ihan kaikki mitä keksii vaatia??? (Sori tämä meni jo ohis...)

Toi on härskiä. Jos itse joutuisin joululahjoissa turvautumaan lahjapuuhun, niin pyytäisin vain lapsille. Ei todellakaan mulle tarvitsisi mitään. Saati mitään pleikkariohjainta. Useamman lahjan ehkä laittaisin, koska todennäköisemmin jotain silloin saa. Mutta ideana tosiaan tarjota vaihtoehtoja.

Mulle oli ihan uusi juttu että toivelista = tilauslista. Olen siis itse kirjoittanut joulupukille tositosi pitkän listan. Mutta en koskaan olettanut että ne kaikki tulisivat. Joku muutama ehkä. Samoin nykyisin annan sukulaisille useamman teeman jonka ympäriltä voi käydä pohtimaan lahjaa. En vain kehtaa ilmoittaa että lajitteluhattu. Ilmoitan mieluummin että tykkää pottereista.

Toivottavasti tuo oli vaan keksitty lista. Tosin etenkin ”isälle musta huppari ja ps4-ohjain” kuvaa kyllä täydellisesti syitä perheen varattomuuteen, kun isäkin on kuin lapsi joka istuu päivät pitkät pelikoneen ääressä huppari päällään uhraamatta ajatustakaan työnhaulle.

Juu. Ja ilman rakennekynsiä ja woltia olisi oikeastaan rahaa niihin lahjoihinkin, mutta kun joka vuosi yllätytään siitä että joulu on 24.12

Vierailija kirjoitti:

Hyvää-vaan-tarkoitin ja ajatus-on-tärkein -tyypit ovat kaiken lisäksi tosi tarkkoja siitä, mitä itse saavat lahjaksi, eivätkä ole kiitollisia yhtään mistään.

Hunaja-lakkahillotyyppi on varmaan tällainen. Vei itse äidilleen ja anopilleen servettejä ja aletuikkukipot.

TUOLLAINEN ROSKA KOKO ALOITTAJA! MITÄ MUUTA VOIS TAI PITÄS ANTAA KU ROSKAA.

HYVÄ, HYVÄ ANOPPI!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kummastuttaa nämä ekstremistikommentit, että kermaperseet täällä haluavat vain kallista tavaraa ja lomamatkoja ja ovat niin ilkeitä ja kiittämättömiä. Suurin osa tämän ketjun ihmisistä toivoo ihan tavallisia, kohtuuhintaisia tai edullisia tavaroita. Tai jopa ei mitään lahjoja. Pääasia, ettei sitä krääsää tuotaisi. Kummityttöni toivoi viime vuonna lahjaksi erästä tiettyä korttipeliä. Ostin - tietenkin - toiveen mukaisesti ja maksoipa hurjat 9 euroa. Lapsi oli mielissään ja olemme pelanneet yhdessä monta kertaa. Kaipa minunkin olisi krääsälogiikan mukaisesti pitänyt viis veisata toiveesta ja esim. kaivaa hänelle kaappieni kätköistä jokin vanha käytetty, kulunut korttipakka, koska sehän on oikeastaan sama asia, toiveet ovat höpöhöpöä ja minähän tiedän paremmin??

Tuskin olisit samaa mieltä, jos kummityttösi olisi toivonut vaan arvokkaampia satasen tai yli maksavia lahjoja ja ap:n tapaan haukkunut sen antamasi korttipelin ”arvottomana roskana”.

Vaan kummityttöpä ei toivonut satasen tai yli maksavia lahjoja. Keksi uusi olkiukko.

Olen lukenut koko ketjun ja en kyllä millään muista viestiä missä joku olisi pyytänyt satasen lahjaa. Voisiko joku kopsata sen, kun koko ajan siihen täällä vedotaan.

Lahjan arvostelu on moukkamaista! Meillä kotona opetettiin, että lahjasta kiitetään ja käyttäydytään kauniisti, olipa mieluinen tai ei. Samaa olen opettanut omille lapsilleni, joista vanhin asuu jo omassa kodissaan ja nuorin täytti 8v. Isäni osti aina vanhimmalle pojalleni pikkuautoja, vielä 10-vuotiaallekin, ja aina poika kiitteli kauniisti. Isäni taas ihaili, miten hieno herrasmies hänestä on kasvanut. Isää ei enää ole, mutta pikkuautot muistetaan. Joulun taika on siinä, että ei odota toiselta mitään, vain rakkautta. Kaikki muu on turhaa.

Vierailija kirjoitti:

Lahjan arvostelu on moukkamaista! Meillä kotona opetettiin, että lahjasta kiitetään ja käyttäydytään kauniisti, olipa mieluinen tai ei. Samaa olen opettanut omille lapsilleni, joista vanhin asuu jo omassa kodissaan ja nuorin täytti 8v. Isäni osti aina vanhimmalle pojalleni pikkuautoja, vielä 10-vuotiaallekin, ja aina poika kiitteli kauniisti. Isäni taas ihaili, miten hieno herrasmies hänestä on kasvanut. Isää ei enää ole, mutta pikkuautot muistetaan. Joulun taika on siinä, että ei odota toiselta mitään, vain rakkautta. Kaikki muu on turhaa.

Tässä on vain se että ketjussa kuvatut krääsämummot eivät osoita rakkautta vaan alistavat ja ylikävelevät. Sellaista kohtelua ei saa sietää eikä lapselle saa opettaa rttä hän on arvoton.

Vierailija kirjoitti:

Lahjan arvostelu on moukkamaista! Meillä kotona opetettiin, että lahjasta kiitetään ja käyttäydytään kauniisti, olipa mieluinen tai ei. Samaa olen opettanut omille lapsilleni, joista vanhin asuu jo omassa kodissaan ja nuorin täytti 8v. Isäni osti aina vanhimmalle pojalleni pikkuautoja, vielä 10-vuotiaallekin, ja aina poika kiitteli kauniisti. Isäni taas ihaili, miten hieno herrasmies hänestä on kasvanut. Isää ei enää ole, mutta pikkuautot muistetaan. Joulun taika on siinä, että ei odota toiselta mitään, vain rakkautta. Kaikki muu on turhaa.

No ei meidänkään lapset ala kiukutella. Kiittävät ja siirtävät sivuun. Jestas sentään.

Kiitollisuus on kuitenkin tunne eli sitä ei voi pakottaa. Esittää toki voi. Ja niin kuuluu silloin kun mummo yritti parhaansa.

Mutta en nyt näe mitään syytä kiittää, jos lahja on joku puoliksi väritetty värityskirja tai valmiiksi rikki oleva muoviauto. Ei moinen lahja osoita minkäänlaista arvostusta lahjan saajaa kohtaan. Miksi siis pitäisi osoittaa kiitosta/arvostusta antajalle?

Vierailija kirjoitti:

Joulun taika on siinä, että ei odota toiselta mitään, vain rakkautta.

Tässä ketjussa on paljon ihmisiä, jotka olisivat onnellisia, jos tulisikin pelkkää rakkautta eikä muuta.