Muita jotka saatte ennen menkkoja raivokohtauksia? Miesystävä ei ymmärrä, että en voi niille mitään

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun on jo siinä "myrskynsilmässä", ei käytöstään pysty hillitsemään. Mielenhallintaa tulee harjoitella jo etukäteen. Ajatella asiaa, toistaa itselleen itseään rauhoittavia mantroja, muistuttaa itseään mitä tulee tehdä, kun meinaa pinna kiristyä. Esimerkiksi minulla toimii tällainen ajatus, kun huomaan, että nyt meinaan hermostua:"Minua hermostuttaa/ärsyttää ja tiedostan sen, enkä annakaan sen tunteen tulla pidemmälle."

Mä taas sanon ihan suoraan että nyt viduttaa niin ettei veri kierrä, ja mies ottaa asian tosissaan. En ikinä enää ala suitsimaan itseäni, vaan olen kotonani täysin rehellinen tunteistani ja olotiloistani.

Minäkin olen ennen ollut tuollainen, mutta olen halunnut kehittyä ihmisenä. Raivoaminen ei vaan ole fiksua,eikä millään tavalla hyväksi kenellekään.

Todellakin raivohuutaminen helpottaa, ja siinä nimen omaan se tunne huudetaan pois. Tietenkään toisille ihmisille näin ei tehdä, mutta itsekseen kotonaan saa huutaa niin paljon kuin tuntuu. Mä olen ollut ennen semmoinen sisäänpäinkääntyjä, mutta olen helunnut kehittyä ihmisenä, ja nyt olen sinut itseni kanssa, ja paljon onnellisempi.

Terapeutit jopa kannustavat tähän. Tietenkin tiettyyn pisteeseen asti. Kyllä terapeuteista osa itsekin puhdistaa ilmaa riitelemällä kumppaninsa kanssa.

Ketkä terapeutit? Miksi? Osa terapeuteista ihan varmasti harrastaa henkistä ja/tai ruumiillista väkivaltaa kumppaniaan kohtaan, osa taas ihan varmasti ei.

Otsikko ja aloitusviesti, ja useat sitä komppaavat viestit antavat ymmärtää, että kun nainen karjuu pims-raivossaan miehelleen, kuuluu miehen vaan kiltisti ymmärtää. Turha sitä on yrittää sen kauniimmaksi kuvittaa.

Tottahan sitä nyt yksin omissa oloissaan saa riehua ja rääkyä minkä huvittaa, ja mikäs siinä jos se helpottaa oloa. Aika erikoista vain, jos jolla kulla on tarve moiseen toistuvasti. Naapurit voivat ehkä kärsiä, ja ehkä joudut toistuvasti ostamaan uusia kamoja rikkomiesi tilalle, mutta you do you. Toisaalta häätö ja köyhyys voivat aiheuttaa sen, ettei mikään pikku pims enää sen kaiken rinnalla niin vtutakaan sitten. Win win.

Oletteko kokeilleet astua naulaan? Hankkia luunmurtuman? Migreenin? Mikähän tuohon oikein auttaisi? Psykoterapia tai lääkärin määräämät lääkkeet eivät tietenkään tule kyseeseen, koska ne loukkaavat luontaista naiseuttanne. Hankala tilanne. Miehenne ja me muut yritämme vain ymmärtää ja lohduttaa. Raivostutteko lisää, jos laitan kuulosuojaimet päähän tai poistun mölyn lähteeltä? Varmaankin. Anteeksi kun edes kysyin. Nyökyttelen siis vain nöyränä. Kyllä kultaseni, kyllä kultaseni, olet aivan oikeassa, pyydän kovasti anteeksi, kyllä se on minun syy, anteeksi.

En ala terveystietojani tarkemmin erittelemääm, mutta minulla on todellakin ollut useita hoitoa vaativia fyysisiä "tilanteita". Menkkakivut voivat todellakin olla leikkaushoitoa vaatineiden ongelmien veroisia. Mikään kipulääke ei auta niihin. Lopeta tuo vähättely.

Raivoaminen siis on ainoa mikä auttaa? Anteeksi, ei kun siis se sellainen ihan normaali satunnainen miehen kanssa riitely.

Kyllä ja olen melkein 4-kymppinen.

Mies ei tajua kun pyydän pysymään kauempana.

Vonkaa silti p illua. Voisiko enempää ärsyttää. On varmaan joku verifetissi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ja olen melkein 4-kymppinen.

Mies ei tajua kun pyydän pysymään kauempana.

Vonkaa silti p illua. Voisiko enempää ärsyttää. On varmaan joku verifetissi.

Raivoamis-fetissi miehelläsi kuulostaa olevan. Vai raivoatko vain silloin, kun miehesi vonkaa sinulta kuukautistesi aikana? Silloin päällimmäinen ongelmasi voi olla tollo mies, ei kuukautisesi.

Raivoatteko te työpaikallakin, jos ette pysty hillitsemään itseänne? Miten työkaverit suhtautuvat raivoavaan työkaveriin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu kiteyttää hyvin sen miten naistenvaivoihin yleisesti suhtaudutaan - vähätellen ja halveksuen. Pms on lähinnä julkinen vitsi ja "naisten tekosyy". Valitettavasti myös osa lääkäreistä suhtautuu samalla tavalla, joten apua ei läheskään aina heru vaikka nainen hakeutuisikin lääkäriin.

Lääketiede "löysi" pms:n jo 50-luvulla eli 70 vuotta sitten. Silti tietämys oireyhtymästä on yhä heikkoa ja syy siihen on ihmisten asenteissa. Ei ole harvinaista että jopa lääkärin mielestä suunnilleen kaikki naistentaudit ovat vain potilaan pään sisäisiä ongelmia, koska "naiseus ei ole sairaus!"

Olet ymmärtänyt kriittiset viestit (ehkä tahallisesti) väärin. Pms ei ole vitsi eikä tekosyy, mutta se on tekosyy, jos selittää omaa väkivaltaista käytöstään pms:llä ikäänkuin "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!"  Mitenhän kävisi, jos mies selittäisi väkivaltaisuuttaan naista kohtaan "en voinut sille mitään, se johtui liian täysistä kiveksistä!"

Hassua kun itse näen asian päinvastoin. Ketju on täynnä näitä "kriittisiä" kommentteja, joissa rakennellaan olkiukkoja - kuten sinäkin juuri teit. Kukaan ei ole sanonut "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!" Tämä on vain jotain mitä raivareita saavien pms-naisten oletetaan ajattelevan ja väitetään sanoneen. Todellisuudessa kukaan heistä ei ole näin kommentoinut, ei edes AP. Kannattaa siis lukea ketjun kommentit vielä ajatuksen kanssa läpi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu kiteyttää hyvin sen miten naistenvaivoihin yleisesti suhtaudutaan - vähätellen ja halveksuen. Pms on lähinnä julkinen vitsi ja "naisten tekosyy". Valitettavasti myös osa lääkäreistä suhtautuu samalla tavalla, joten apua ei läheskään aina heru vaikka nainen hakeutuisikin lääkäriin.

Lääketiede "löysi" pms:n jo 50-luvulla eli 70 vuotta sitten. Silti tietämys oireyhtymästä on yhä heikkoa ja syy siihen on ihmisten asenteissa. Ei ole harvinaista että jopa lääkärin mielestä suunnilleen kaikki naistentaudit ovat vain potilaan pään sisäisiä ongelmia, koska "naiseus ei ole sairaus!"

Olet ymmärtänyt kriittiset viestit (ehkä tahallisesti) väärin. Pms ei ole vitsi eikä tekosyy, mutta se on tekosyy, jos selittää omaa väkivaltaista käytöstään pms:llä ikäänkuin "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!"  Mitenhän kävisi, jos mies selittäisi väkivaltaisuuttaan naista kohtaan "en voinut sille mitään, se johtui liian täysistä kiveksistä!"

Hassua kun itse näen asian päinvastoin. Ketju on täynnä näitä "kriittisiä" kommentteja, joissa rakennellaan olkiukkoja - kuten sinäkin juuri teit. Kukaan ei ole sanonut "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!" Tämä on vain jotain mitä raivareita saavien pms-naisten oletetaan ajattelevan ja väitetään sanoneen. Todellisuudessa kukaan heistä ei ole näin kommentoinut, ei edes AP. Kannattaa siis lukea ketjun kommentit vielä ajatuksen kanssa läpi.

Te kuitenkin raivoatte puolisollenne, ja se on henkistä väkivaltaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu kiteyttää hyvin sen miten naistenvaivoihin yleisesti suhtaudutaan - vähätellen ja halveksuen. Pms on lähinnä julkinen vitsi ja "naisten tekosyy". Valitettavasti myös osa lääkäreistä suhtautuu samalla tavalla, joten apua ei läheskään aina heru vaikka nainen hakeutuisikin lääkäriin.

Lääketiede "löysi" pms:n jo 50-luvulla eli 70 vuotta sitten. Silti tietämys oireyhtymästä on yhä heikkoa ja syy siihen on ihmisten asenteissa. Ei ole harvinaista että jopa lääkärin mielestä suunnilleen kaikki naistentaudit ovat vain potilaan pään sisäisiä ongelmia, koska "naiseus ei ole sairaus!"

Olet ymmärtänyt kriittiset viestit (ehkä tahallisesti) väärin. Pms ei ole vitsi eikä tekosyy, mutta se on tekosyy, jos selittää omaa väkivaltaista käytöstään pms:llä ikäänkuin "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!"  Mitenhän kävisi, jos mies selittäisi väkivaltaisuuttaan naista kohtaan "en voinut sille mitään, se johtui liian täysistä kiveksistä!"

Hassua kun itse näen asian päinvastoin. Ketju on täynnä näitä "kriittisiä" kommentteja, joissa rakennellaan olkiukkoja - kuten sinäkin juuri teit. Kukaan ei ole sanonut "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!" Tämä on vain jotain mitä raivareita saavien pms-naisten oletetaan ajattelevan ja väitetään sanoneen. Todellisuudessa kukaan heistä ei ole näin kommentoinut, ei edes AP. Kannattaa siis lukea ketjun kommentit vielä ajatuksen kanssa läpi.

Te kuitenkin raivoatte puolisollenne, ja se on henkistä väkivaltaa.

"Te"? Nyt siis oletat minustakin jotain mitä en ole sanonut. No, pointtini tuli ainakin selväksi koska juuri tätä tarkoitin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu kiteyttää hyvin sen miten naistenvaivoihin yleisesti suhtaudutaan - vähätellen ja halveksuen. Pms on lähinnä julkinen vitsi ja "naisten tekosyy". Valitettavasti myös osa lääkäreistä suhtautuu samalla tavalla, joten apua ei läheskään aina heru vaikka nainen hakeutuisikin lääkäriin.

Lääketiede "löysi" pms:n jo 50-luvulla eli 70 vuotta sitten. Silti tietämys oireyhtymästä on yhä heikkoa ja syy siihen on ihmisten asenteissa. Ei ole harvinaista että jopa lääkärin mielestä suunnilleen kaikki naistentaudit ovat vain potilaan pään sisäisiä ongelmia, koska "naiseus ei ole sairaus!"

Olet ymmärtänyt kriittiset viestit (ehkä tahallisesti) väärin. Pms ei ole vitsi eikä tekosyy, mutta se on tekosyy, jos selittää omaa väkivaltaista käytöstään pms:llä ikäänkuin "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!"  Mitenhän kävisi, jos mies selittäisi väkivaltaisuuttaan naista kohtaan "en voinut sille mitään, se johtui liian täysistä kiveksistä!"

Hassua kun itse näen asian päinvastoin. Ketju on täynnä näitä "kriittisiä" kommentteja, joissa rakennellaan olkiukkoja - kuten sinäkin juuri teit. Kukaan ei ole sanonut "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!" Tämä on vain jotain mitä raivareita saavien pms-naisten oletetaan ajattelevan ja väitetään sanoneen. Todellisuudessa kukaan heistä ei ole näin kommentoinut, ei edes AP. Kannattaa siis lukea ketjun kommentit vielä ajatuksen kanssa läpi.

Te kuitenkin raivoatte puolisollenne, ja se on henkistä väkivaltaa.

"Te"? Nyt siis oletat minustakin jotain mitä en ole sanonut. No, pointtini tuli ainakin selväksi koska juuri tätä tarkoitin.

Kerrotko mitä muita olkiukkoja näet?

Säännöllisin ajoin raivoavalta selvästi puuttuu kyky itsehillintään, vaikka hän tiedostaa oman käytöksensä olevan väärin. Hän ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi tehdä asialle mitään, joten raivoaminen ei tule loppumaan. Raivohulluuskohtauksilta tulee suojautua joko eristämällä hänet ympäristöstä tai hankkiutumalla hänestä kokonaan eroon.

Hoitokeinoja ovat siis

joko

Pakkopaita, suukapula ja eristäminen raivohulluuskohtauksien ilmentymisaikoina, noin viikko/kk.

tai

Raivohullun hylkääminen pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Säännöllisin ajoin raivoavalta selvästi puuttuu kyky itsehillintään, vaikka hän tiedostaa oman käytöksensä olevan väärin. Hän ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi tehdä asialle mitään, joten raivoaminen ei tule loppumaan. Raivohulluuskohtauksilta tulee suojautua joko eristämällä hänet ympäristöstä tai hankkiutumalla hänestä kokonaan eroon.

Hoitokeinoja ovat siis

joko

Pakkopaita, suukapula ja eristäminen raivohulluuskohtauksien ilmentymisaikoina, noin viikko/kk.

tai

Raivohullun hylkääminen pysyvästi.

Menkka-Ränkät voisi myös ihan lastensuojelullisista syistä sterilisoida.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu kiteyttää hyvin sen miten naistenvaivoihin yleisesti suhtaudutaan - vähätellen ja halveksuen. Pms on lähinnä julkinen vitsi ja "naisten tekosyy". Valitettavasti myös osa lääkäreistä suhtautuu samalla tavalla, joten apua ei läheskään aina heru vaikka nainen hakeutuisikin lääkäriin.

Lääketiede "löysi" pms:n jo 50-luvulla eli 70 vuotta sitten. Silti tietämys oireyhtymästä on yhä heikkoa ja syy siihen on ihmisten asenteissa. Ei ole harvinaista että jopa lääkärin mielestä suunnilleen kaikki naistentaudit ovat vain potilaan pään sisäisiä ongelmia, koska "naiseus ei ole sairaus!"

Olet ymmärtänyt kriittiset viestit (ehkä tahallisesti) väärin. Pms ei ole vitsi eikä tekosyy, mutta se on tekosyy, jos selittää omaa väkivaltaista käytöstään pms:llä ikäänkuin "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!"  Mitenhän kävisi, jos mies selittäisi väkivaltaisuuttaan naista kohtaan "en voinut sille mitään, se johtui liian täysistä kiveksistä!"

Hassua kun itse näen asian päinvastoin. Ketju on täynnä näitä "kriittisiä" kommentteja, joissa rakennellaan olkiukkoja - kuten sinäkin juuri teit. Kukaan ei ole sanonut "en voinut sille mitään, että löin miestäni, se oli pms!" Tämä on vain jotain mitä raivareita saavien pms-naisten oletetaan ajattelevan ja väitetään sanoneen. Todellisuudessa kukaan heistä ei ole näin kommentoinut, ei edes AP. Kannattaa siis lukea ketjun kommentit vielä ajatuksen kanssa läpi.

et ymmärrä vertauskuvia?

"raivokohtauksista kärsivällä henkilöllä ilmenee useita erillisiä jaksoja, joiden aikana hän on kyvytön hillitsemään aggressiivisuuttaan. Sen seurauksena ilmenee vakavia päällekarkauksia tai omaisuuden tuhoamista." lähteenä terveyskirjasti

"DSM-V:n mukaan ihmiset, jotka ovat kokeneet psyykkisen trauman lapsuudessa tai nuoruudessa, kärsivät suuremmalla todennäköisyydellä raivokohtauksista."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säännöllisin ajoin raivoavalta selvästi puuttuu kyky itsehillintään, vaikka hän tiedostaa oman käytöksensä olevan väärin. Hän ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi tehdä asialle mitään, joten raivoaminen ei tule loppumaan. Raivohulluuskohtauksilta tulee suojautua joko eristämällä hänet ympäristöstä tai hankkiutumalla hänestä kokonaan eroon.

Hoitokeinoja ovat siis

joko

Pakkopaita, suukapula ja eristäminen raivohulluuskohtauksien ilmentymisaikoina, noin viikko/kk.

tai

Raivohullun hylkääminen pysyvästi.

Menkka-Ränkät voisi myös ihan lastensuojelullisista syistä sterilisoida.

Olipas nerokas idea. Siinä on vain sellainen ongelma, että pms-oireet saattavat pahentua huomattavasti vasta synnytyksen jälkeen. Ja ylipäätään pms-oireilu tyypillisesti voimistuu iän myötä.

psykiatriset lääkkeet, joita raivopurkauksiin määrätään, ovat usein niitä, jotka lisäävät serotoniinin määrää aivoissa. Jos ei halua lääkkeitä käyttää, niin sitten keskittyy lisäämään liikuntaa pms-viikolla (ja tämä viikkohan on se kuukautisten alkamista edeltävä viikko). Siis mahdollisimman paljon liikuntaa.

Ei todellakaan, ei koskaan, ihan outo asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Säännöllisin ajoin raivoavalta selvästi puuttuu kyky itsehillintään, vaikka hän tiedostaa oman käytöksensä olevan väärin. Hän ei kuitenkaan katso tarpeelliseksi tehdä asialle mitään, joten raivoaminen ei tule loppumaan. Raivohulluuskohtauksilta tulee suojautua joko eristämällä hänet ympäristöstä tai hankkiutumalla hänestä kokonaan eroon.

Hoitokeinoja ovat siis

joko

Pakkopaita, suukapula ja eristäminen raivohulluuskohtauksien ilmentymisaikoina, noin viikko/kk.

tai

Raivohullun hylkääminen pysyvästi.

Menkka-Ränkät voisi myös ihan lastensuojelullisista syistä sterilisoida.

Olipas nerokas idea. Siinä on vain sellainen ongelma, että pms-oireet saattavat pahentua huomattavasti vasta synnytyksen jälkeen. Ja ylipäätään pms-oireilu tyypillisesti voimistuu iän myötä.

No nyt raivostun kyllä minäkin!! Hetkinen, käyn vähän juttelemassa mieheni kanssa…

Jos sanoo "kokeilleensa kaikkea", mtta ei ole teettänyt kohdunpoistoa, ei ole kokeillut kaikkea. Ei kohdulla tee yhtään mitään sen jälkeen kun lapset on tehty. Se on rasite ja vaiva.

Kohtu pois jossain klinikalla ja sinne katoaa menkkavaivat ja PMS. 

Paitsi tietysti niillä, joilla vaiva ei oikeasti liittynytkään kuukautisiin.

Eipä kai psykopaatitkaan mahda sille mitään että ovat psykopaatteja, mutta ei sellaistakaan tarvitse kenenkään sietää.

Vierailija kirjoitti:

Jos sanoo "kokeilleensa kaikkea", mtta ei ole teettänyt kohdunpoistoa, ei ole kokeillut kaikkea. Ei kohdulla tee yhtään mitään sen jälkeen kun lapset on tehty. Se on rasite ja vaiva.

Kohtu pois jossain klinikalla ja sinne katoaa menkkavaivat ja PMS. 

Paitsi tietysti niillä, joilla vaiva ei oikeasti liittynytkään kuukautisiin.

Edes kohdunpoisto ei auta jos munasarjat jätetään paikoilleen. Munasarjat pyörittävät naisen hormonitoimintaa edelleen, vaikka kohtu puuttuisi. Ja munasarjojen poistosta seuraa vain ennenaikaiset vaihdevuodet (ja uudet oireet) joten tässä päädytään helposti ojasta allikkoon.