Muita akateemisia pitkän linjan kotiäitejä?

Minä olin. :) Lapsia neljä, menin töihin kun nuorin oli 4v, isot alakoululaisia silloin. Olin siis reilut 10 v kotona. Pakastevirkaa ei ollut, mutta ahkeralle hakijalle ja säkenöivälle ihmiselle ;) on töitä riittänyt sen jälkeen sekä yksityisella että julkisella puolella. Nyt julkisella virassa. Mies myös akateeminen, muttemme kumpikaan hyväpalkkaisia. Valinta pitkästä kotihoidosta tehtiin yhdessä ja nyt kun asiaa miettii ja lapsia katsoo, oli se kannattava ratkaisu. Myös erittäin onnellista aikaa! Vaikka kiireistä: päivät touhuttiin avoimissa kerhoissa (vedin sellaista) ja kavereiden kanssa, illat opiskelin tai muuten oltiin perheen kanssa. Ilman molempien sitoumusta perheen "hoitoon" ei olisi onnistunut. Rahasta oli tiukkaa: asuimme halvasti, emme matkustelleet, kaikessa säästettiin. Silti se oli töysipainoista ja monipuolista elämää. Suosittelen!

Täällä yksi. Minulla ei tosin ole työpaikkaa odottamassa, olen ammatinharjoittaja ja työt aloitan laajentamalla toimintaa. Kotona ollessa on hyvä suunnitella töitä. Alani on sellainen, mikä työllistää varmasti. 

Minä oon ollut 11 vuotta kotona ja nuorin on 4-vuotias. 3 lasta. Ei ole kiirettä töihin. Mies tekee töitä kahden edestä, suhtautuu työhönsä erittäin intohimoisesti. Ei lapsia voi heitteillekään jättää, joten minä olen sitten niiden kanssa. Hyvin toimii näinkin.

Ensin pitkä koulutus valtion laskuun ja sitten jäädään loisimaan kotihoidontuelle ja miehen lompsalle. Vapaaehtoisesti kotiin jäävä maisteri saisi maksaa jälkikäteen joka sentin tutkinnostaan.

Minä olen. Lapsia myös neljä ja olin valmistumiseni jälkeen vuosia kotona lasten kanssa. Tämä oli paras ratkaisu meidän perheelle.

Onko presidentti myöntänyt sulle akateemikon arvon? Ei! http://www.aka.fi/fi/A/Suomen-Akatemia/Organisaatio_/Akateemikot/

Siellä sekoitetaan nyt akateeminen ja akateemikko, ei saa olla liian kauan kotona. 

[quote author="Vierailija" time="11.04.2015 klo 08:49"]

Omassa tuttavapiirissäni akateemisten kotiäitiys riippuu jonkin verran siitä, onko töissä julkisella vai yksityisellä sektorilla.

Julkisella sektorilla voi olla poissa vuosikausia ja varmasti voi palata pakastevirkaansa. Yksityisellä sektorilla taas asiat muuttuvat ja kehittyvät usein sitä tahtia, että fiksu ihminen tajuaa putoavansa kelkasta, jos jää vuosiksi pois töistään. Ei kukaan halua saada potkuja ja huomata ettei kelpaa muuallekaan töihin, kun on vuosien tauko töistä.

[/quote]

Ne on niitä pakastevirka-akateemisia, jotka eivät kelpaa yksityiselle sektorille töihin muutaman vuoden kotona olemisen jälkeen. Kyllä normiakateeminen kykenee pitämään ammattitaitonsa ajantasalla ja normiyksityisensektorin työnantaja joustaa perhevapaiden aikana jos esim. työntekijä haluaa tehdä osa-aikaisesti tai kotona etätyötä. Monen työnantajan toivomuskin on että jompi kumpi perheestä jää kokonaan tai osa-aikaisesti kotiin pikkulapsivaiheessa se kun vähetää huomattavati stressiä ja sairaspoissaoloja.

Mä olin kuusi vuotta kotona. Sitten, kun kuopus eskariin, niin menin töihin.

Täällä yksi pitkän linjan kotiäitiakateeminen joka on aivan tämän uransa alussa. Tein ensin sen urani ja nyt kun ollaan miehen kanssa molemmat jo rutinoituneita ja talouskin turvattu niin katsotaan että on sopiva aika perustaa perhe. Laskettu aika vuodenvaihteen tienoilla, aiotaan yrittää kahta ihan peräkkäin ja minä olen kotona ainakin siihen kun lapset lähtevät kouluun. Voi olla etten enää palaa vakityöhöni vaan ryhdyn pikkuhiljaa kehittelemään omaa yritystoimintaa.