Ikää 36v ja liikunnasta aina tullut vaan huono olo ja väsymys. Miten saisi itsensä liikkumaan, kun tietää että lopputulos on inhottava olo..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis käyn lähinnä käveleen 1h, ja siitä tulee väsymys. Lihaskuntoa en ole tehnyt 10 vuoteen, koska tulee lihaskipuja

Ap

Alas tekee lihaskuntoa. Kehonpainoilla. Aluksi kipeytyy paikat, mutta hetken päästä ei.

Inhoan sitä kipua, menee monta päivää pilalle

Ap

Vierailija kirjoitti:

Lihaskivut kuuluvat asiaan. Ilman lihaskipuja eivät lihakset kasva ja kehity.

No en halua kasvattaa lihaksia, lähinnä pitää painon tässä samassa lukemassa

Ap

Kokeile vetää joku proteiinijuoma heti treenin jälkeen ja tarvittaessa vaikka patukka ennen treeniä. Kuulostaa matalalta verensokerilta.

Vierailija kirjoitti:

syvän veden jumppa on ollut ainoa, minkä jälkeen on noita endorfiineja ollut.

Minä taas olen ihan loppu ja kiukkuinen tuon jälkeen. Pari kertaa kävin, kun uimahallit aukesi, mutta tulin vain väsyneeksi ja kiukkuiseksi.

Vesijuoksu tuntuu olevan ainoa mukava liikunta. Senkin jälkeen kyllä väsyttää hitosti

Ap

Ääni sähköpyörän ihmeelle. Pakkopullasta nautinnoksi ;-)

Jo 7. vuosi menoss.

Lisää arkiliikuntaa sen sijaan että käyt väkisten lenkillä kun et lenkkeilystä nauti. Siivoaminen on hyvää arkiliikuntaa, siksi en ikimaailmassa hommaisi robotti-imuria. Työmatkat kävellen tai pyöräillen mikäli mahdollista.

Työväenopistoilla on nyt koronan takia paljon verkkokursseja, joille voi osallistua mistä päin maata vain. Esim ilmonet.fi pääkaupunkiseudulla. 1A-tasoisilla kursseilla on hyvin kevyttä liikuntaa sekä erilaisia jooga/rentoutuskursseja, jotka voisivat ap sun tilanteessa olla kropalle hyväksi. Stressi ja hermoston ylivireystila ovat yksi mahdollinen syy, miksi liikunta aiheuttaa fyysisesti epämiellyttävän olon.

Kurssit ovat halpoja, kukaan ei näe mitä teet ja kuinka tarkasti ohjeen mukaan (vain opella on video päällä), ja jos ei kiinnosta jatkaa, ei menetä paljon rahaa jos vain jättää kesken. Löytyisikö kevään valikoimasta jotain mitä kiinnostaisi kokeilla?

Vierailija kirjoitti:

Oletko ikinä tykännyt minkäänlaisesta liikunnasta, onko mikään laji tuntunut omalta jutulta vaikka lapsena tai nuorena? Kävely on hyvää liikuntaa, mutta pakkopullaa ei vaan väkisin jaksa jatkaa loputtomiin. Onko mahdollisuutta vaikka kokeilla erilaisia lajeja?

En ole lapsena tai nuorena harrastanut mitään liikuntaa. Liikuntatunnit oli kidutusta.

Uimisesta, vesijuoksusta ja vesijumpasta pidän, ne vaan laittaa väsyttämään hirveästi. Yritän tehdä niitä illasta, että pääsee kotiin suoraan nukkumaan

Olisi vaan kiva tietää, että mikä liikunta on sellaista hehkutettua piristävää?

Ap

Kuulostaasiltä että kehosi ei ole tottunut rasitukseen ja kokee sen poikkeustilana. Kun tuohon lisää tunnetta vahvistavan asenteen ”tämä ei sovi mulle”, on ongelma valmis. Omat iäkkäät sukulaiset kauhisteli aikanaan että eivät voi käydä toistakertaa jossain tuolijumppaa tai sauvakävelyllä ”kun siitä tuli niin lihakset kipeiksi” tai ”huono oli ja rupesi väsyttämään”.

Niin käy aluksi kun aloittaa nollakunnolla. Kun keho tottuu ja kehittyy, saa vasta se palkinnon. Ei pikavoittoja ap.

Vierailija kirjoitti:

On meitä muitakin. Liikunta tuntuu joko epämiellyttävältä tai sitten ei miltään, mitään iloa en siitä itsestään saa. Hampaat irvessä en viitsi enää yrittää kun ei se toimi kuitenkaan. En vain pysty tekemään päivittäin jotain jota vihaan, vieläpä pitkiä aikoja.

Ja en todellakaan aloita liian raskaalla liikunnalla sillä olen kyllä huomannut että se vasta väsyttää ja harmittaakin. Sopivan raskas vaan harmittaa. Hikoilu tuntuu vastenmieliseltä, uiminen olisi varmaan kivaa muuten mutta en kestä olla vähissä vaatteissa muiden nähden (olen normaalipainoinen jos joku nyt ajattelee että laihduta). Tällä hetkellä ainut liikuntani on hyötyliikunta: pyöräily, ulkoilu ja puutarhanhoito, talvella sitä ei harmillisesti juuri ole. Tulen todennäköisesti kärsimään tästä kun ikää tulee lisää mutta se on sitten. En halua kärsiä läpi elämäni tehden asioita joita vihaan hyvin rajallisella vapaa-ajallani.

Minä taas kehtaan mennä uimahalliin, mutta en salille, koska olen sinne liian lihava.

Painoindeksi 37

Tuntuu, että uimahallissa kaikki keskittyy olemaan hukkumatta eikä ehdi kytätä muita

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis käyn lähinnä käveleen 1h, ja siitä tulee väsymys. Lihaskuntoa en ole tehnyt 10 vuoteen, koska tulee lihaskipuja

Ap

Alas tekee lihaskuntoa. Kehonpainoilla. Aluksi kipeytyy paikat, mutta hetken päästä ei.

Minua ei haittaisi se kipeytyminen, mutta itse tekeminen on niin tylsää ja rasittavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ikinä tykännyt minkäänlaisesta liikunnasta, onko mikään laji tuntunut omalta jutulta vaikka lapsena tai nuorena? Kävely on hyvää liikuntaa, mutta pakkopullaa ei vaan väkisin jaksa jatkaa loputtomiin. Onko mahdollisuutta vaikka kokeilla erilaisia lajeja?

En ole lapsena tai nuorena harrastanut mitään liikuntaa. Liikuntatunnit oli kidutusta.

Uimisesta, vesijuoksusta ja vesijumpasta pidän, ne vaan laittaa väsyttämään hirveästi. Yritän tehdä niitä illasta, että pääsee kotiin suoraan nukkumaan

Olisi vaan kiva tietää, että mikä liikunta on sellaista hehkutettua piristävää?

Ap

Kiva, että on jotain liikuntaa mistä pidät :) Vesiliikunta tosiaan on jostain syystä väsyttävää, mikä lie siinä on. Lapsuudesta varmaan moni muistaa, että uimisen jälkeen oli monesti nälkä ja väsy. Osittain voit siis ajatella, että uimahallin jälkeen kuuluu asiaan ja toivottavasti nukut myös yön sitten hyvin.

Osa tunteesta voi aiheuta uinnin ja mahdollisen saunomisen aiheuttamasta nestehukasta, eli muista pitää vesipulloa mukana hallissa. ja juoda tarpeeksi. Toisaalta voi myös olla, että teet liian pitkään verrattuna siihen, mitä kroppa nyt jaksaa. Voi tuntua typerältä mennä halliin vaikkapa vain 20 minuutin vesijuoksun takia, mutta oletko kokeillut onko sillä vaikutusta miten väsyneeksi tulet.

Meitä on todella paljon muitakin, joille mikään liikunta ei ole sellaista hehkutettua piristävää, et ole yksin.

Bmi 37 on se mikä väsyttää. Jos raahaa mukana koko ajan kymmeniä kiloja ylimääräistä painoa, totta hitossa se väsyttää. Jokainen askel on salitreeniä kun mukana on 30-40 kilon painot.

Miksi ap jätti näin tähdellisen tiedon pois aloituksesta? Ihan turha ehdotella ratkaisuja kun ainoa hoitokeino on painon radikaali pudottaminen ensin ruokavalion muutoksella, ja sitten vähittäinen liikunnan aloitus. Tuolla painolla ei mikään ruhon liikutus varmasti tunnu mukavalta.

Vierailija kirjoitti:

Rauhallinen kävelylenkki luonnossa. Metsässä on ihana käydä talvisin, kun ei ole ötököitä riesana.

-17 C tänään, eilen oli suunnilleen saman verran. En todellakaan mene rauhalliselle kävelylenkille vaan ulkoilutan nopeasti koiran muutamaan kertaan. Ei nauti sekään, kun tassut jäätyvät alta aikayksikön.

Kyllä tämä Suomen talvi on yhtä helvettiä.

eri

En tule koskaan tykkäämään liikunnasta. Mitään hyvää oloa siitä ei tule. Paitsi ehkä se, kun huomaa että jaksaa enemmän. Noh, viikon päästä alkaa taas uusi elämä. Aloitan tekemällä 20 etunojapunnerrusta ja 30 jalkakyykkyjä päivässä. Sitten pikku hiljaa lisäilen vatsalihasliikkeitä yms. Mutta minun on aloitettava noin pienellä, ja nuokin teen osissa, pitkin päivää.

Jos huonokuntoisena aloittaa liian kovaa, niin huono olohan sitä tulee ja paikat kipeiksi. Aloittelijoiden suurin virhe on liian suuret tehot. Vähemmän on enemmän myös peruskunnon kehittämisessä. Kävely sopii kaikille. Aloita vaikka viiden minuutin reippaalla kävelylenkillä ja lisää matkaa ja aikaa sitä mukaan kun kunto kohenee: 10 min, 15 min, 20 min jne. Kuntoa rakennetaan viikkojen kuukausien ja vuosien maltillisella säännöllisellä treenillä.

Jotta kunto kohenee ja kroppa pystyy ottamaan harjoitusta vastaan, kropalla pitää olla energiaa. Nälkäisenä kuntoilu vain polttaa kynttilää toisesta päästä ja tulos on +-0 tai peräti -. Laadukas syöminen ja omaan kuntotasoon nähden riittävän rauhallinen treeni kohottavat kuntoa. Jos peruskuntotaso on kutakuinkin "0," niin silloin kuntoilukin aloitetaan vain hivenen "0" suuremmalla kuormituksella = 5 minsan kävelylenkillä.

Vierailija kirjoitti:

Ei se auta, kun yrittää löytää liikuntamuoto josta itse pitää ja se selviää vain kokeilemalla. Ystäväni, joka inhoaa hikoilemista, rakastaa uimista. Kokeile ja löydä oma lajisi.

Näitä olen kokeillut vuosien varrella:

- kävely

- juoksu (hölkkä)

- kuntosali

- uinti

- vesijuoksu

- sulkapallo

- itämainen tanssi

- latinotanssi

- zumba

- core

- perusjumppa (joku työväenopiston naisten jumppa)

- pilates

- pyöräily

- ratsastus

- jooga

- chiball

- taiji

- tennis

- luistelu

- lankuttamishaasteet, stepperin käyttö, sellaisella pyöreällä "tasapainolevyllä" seisominen, kahvakuulailu, kuntopyörällä ajaminen, kuminauhajumppa ja varmaan muitakin, mitä on kotona voinut tehdä

Siitä vaan keksimään uusia lajeja, noista ei mikään innosta. Joitakin olen harrastanut ennen koronaa vaikka olen inhonnut jokaista hetkeä, mutta olisihan se riemastuttavaa löytää liikuntamuoto, josta nauttii. Vesi ei ole minun elementtini, joten melonta tai sukellus ei kiinnosta. En myöskään kiipeile. Kamppailulajit tai muut, joissa pitää koskea muihin ihmisiin eivät ole minun juttuni.

eri

Sama ongelma kuin ap:llä. Veriarvot ja ravinto kunnossa, mutta ei vaan onnistu liikkuminen. Mulla tulee fyysisen huonon olon ja väsymyksen lisäksi henkinen ahdistus ja masennus. Kaikki vanhatkin ikävät asiat alkaa pyöriä mielessä, saatan itkeä ja makaan loppupäivän peiton alla kivuissa ja masennuksessa. Tämänkö pitäisi olla terveellistä? Moneen kertaan olen aloittanut rauhallisesti, toiveikkaana että nyt tämä onnistuu! Yhtä monta kertaa joutunut pettymään, ei musta vaan ole liikkujaksi.

Jos tunnin kävelylenkki uuvuuttaa, kokeile ensin 10-15 minuutin kävelylenkkiä säännöllisesti 4 kertaa viikossa. Sitten vähitellen kasvatat lenkin kestoa 5 minuutilla aina kahden viikon välein. Muutaman kuukauden päästä jaksat jo tunnin lenkkejä uupumatta.

Jos painoindeksi on yli 35 eikä ole pahemmin harrastanut liikuntaa, niin tunnin kävely kerralla on aivan liian rankka aloitus.

Kävelylenkki ei tunnu niin pitkästyttävältä, jos kuuntelee samalla musiikkia tai äänikirjaa.

En ole koskaan ymmärtänyt turhan päiten liikkumista. Itse teen fyysisiä hommia ja liikunta tulee siinä ohessa huomaamatta. Salille mua ei saa mistään hinnasta.