Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jaahas, ylihuomenna taas töihin ja kohtaamaan ihastus
25.12.2021 |
Tai tarkemmin sanoen nyt ajattelin vältellä häntä noin kuukauden päivät. Menin nimittäin ihastumaan varattuun tuossa loppuvuoden aikana. Jouluvapaiden aikana olen ajatellut asiaa ja luin, että aluksi olisi hyvä toivottomassa ihastuksessa pysyä täysin erossa sen kohteesta.
Mutta mutta, kyseessä on noin 10 ihmisen työpaikka, jossa kaikki kahvittelee ja vitsailee yhdessä, myös minä ja ihastus, ja muutenkin törmätään jatkuvasti. Miten tuossa voi vältellä ja siten jäähdytellä tunteitaan?! Onko kellään kokemusta tai vinkkiä?
Kommentit (139)
Vierailija kirjoitti:
Miksi teit sen? Ei varattuihin ihastuta. Kikkelis kokkelis, mitäs läksit niih.
Juu ei ihastuta, ei. Pois se meistä 😉!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten teen, jos ihastuminen ei vaan vaimene, vaan voimistuu?
Olen itse ollut nyt ihastunut työympyröihin liittyvään mieheen vajaat kaksi vuotta. Olen yrittänyt pysyä rauhallisena ja juurikin ajatella, että tunne viilenee ajan kanssa. Mutta joka hetki tilanne muuttuu vain vaikeammaksi, vaikka näin etäaikaan ei edes paljoa nähdä livenä. Pelkät Teams-palaveritkin tuottavat tuskaa, kun näkee toisen täysin vastustamattomat kasvot!
Kuinka monta vuotta tässä voi mennä? Molemmat olemme naimisissa ja en muutenkaan usko saavani häneltä vastakaikua, joten tämä on ihan kamalaaa ja olen ihan hukassa.
Mun kohdalla voimakkain ihastus vaati jommankumman lähtemisen työpaikasta. Tuhlasin vuodet 2013-2016 varatun miehen pauloissa (olin siis itse vapaa, välillämme ei tapahtunut mitään). Vasta nyt kun en ole häntä yli 4 vuoteen nähnyt, voin sanoa että en tunne enää mitään. Jos edelleen näkisin hänet joka päivä... En tiedä. Olisinko päässyt adiadta yli?
Adiadta? 😁 Ehkä alan lukea viestini läpi ennen kuin painan lähetä-nappia...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina syynä siihen, että ihastumisissa kannattaa laittaa jäitä hattuun, ei ole se että toinen rai molemmat ovat varattuja. Myös ikäero on siihen syy. Jos esim. nelikymppinen mies ihastuu töissä kolmikymppiseen naiseen, on aika epätodennäköistä saada neidiltä vastakaikua. Paree pitää omana tietona, voi olla aika kiusallista muuten...
Entäs jos nelikymppinen mies ihastuu töissä viisikymppiseen rouvaan, onko silloin mahdollista saada vastakaikua?
Tarkista ainakin ensin, kuinka kookas aviomies on vastassa.
Vierailija kirjoitti:
No nyt se on ohi. Ihastukseni tervehti aamulla ja yritti kysyä miten joulu meni. En sanonut yhtään mitään enkä katsonut, kävelin vaan suoraan ohi. Yllättävän helppoa.
No ainakin se pitää sua nyt käytöstavattomana idioottina, että jatka samaan malliin vaan.
Ihastuminen on ihanaa, joten nauti siitä. Varattuna tai varattuun ihastuminen on myös siitä kivaa, ettei asian eteen kuitenkaan voi tehdä mitään. Ei siis tarvitse miettiä sitä, että kuinka toisen saisi ihastumaan itseensä tai pitäisikö laittaa viestiä tmv. Voi vain nauttia siitä energiasta ja ihanista kemiallisista reaktioista, mitä ihastus saa itsessä aikaiseksi.
Sitä paitsi varattuun ihastuminen on myös siinä mielessä vapaampaa, että tosiasiat eivät pilaa unelmakuvaa, joka itsellä on päässä. Ei tarvitse miettiä tylsiä faktoja, joita kumppania etsiessä tarvitsee käydä läpi: kuinka ihminen hoitaa raha-asiansa, onko teidän arvomaailmanne samanlainen, onko hänessä isämateriaalia, onko hän luotettava jne. Voi vain elätellä päänsä sisällä erilaisia fantasioita ihan rauhassa.
En tiedä olenko poikkeava, vai ajatteleeko muut varatut näin? Olen ollut aika moneen tyyppiin jossakin määrin ihastunut, vaikka olenkin pitkässä parisuhteessa. Ja nautin siitä täysin siemauksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihastuminen on ihanaa, joten nauti siitä. Varattuna tai varattuun ihastuminen on myös siitä kivaa, ettei asian eteen kuitenkaan voi tehdä mitään. Ei siis tarvitse miettiä sitä, että kuinka toisen saisi ihastumaan itseensä tai pitäisikö laittaa viestiä tmv. Voi vain nauttia siitä energiasta ja ihanista kemiallisista reaktioista, mitä ihastus saa itsessä aikaiseksi.
Sitä paitsi varattuun ihastuminen on myös siinä mielessä vapaampaa, että tosiasiat eivät pilaa unelmakuvaa, joka itsellä on päässä. Ei tarvitse miettiä tylsiä faktoja, joita kumppania etsiessä tarvitsee käydä läpi: kuinka ihminen hoitaa raha-asiansa, onko teidän arvomaailmanne samanlainen, onko hänessä isämateriaalia, onko hän luotettava jne. Voi vain elätellä päänsä sisällä erilaisia fantasioita ihan rauhassa.
En tiedä olenko poikkeava, vai ajatteleeko muut varatut näin? Olen ollut aika moneen tyyppiin jossakin määrin ihastunut, vaikka olenkin pitkässä parisuhteessa. Ja nautin siitä täysin siemauksin.
Tunnistan osittain tuon tunteen, mutta en täysin. Onhan se ihastumisen antama hormonipiikki tavallaan ihana, mutta olisi helpompaa, jos ei olisi ihastunut työkaveriin. Nyt täytyy yrittää peitellä tunteitaan, ja jotkut työhommat olisi vaan helpompi hoitaa jos ajatukset pysyisi täysin niissä työasioissa. Itse ihastun kovin harvoin, joten ehkä siksi en osaa nauttia tunteesta täysin siemauksin. Sinänsä kyllä on helpottavaa, ettei tosiaan tarvitse miettiä mitään yhteensopivuuskysymyksiä, kun kaikki on vaan oman pään sisällä. Ehkä pitäisi ottaa tästä vaan kaikki ilo irti niin kauan kuin tätä kestää. Eiköhän se ihastus jossain vaiheessa laannu kuitenkin ihan omia aikojaan.
Ihastuminen on heikkoluonteisten ongelma. Kovat tyypit ei hempeile töissä. Sieltä nostetaan palkkaa, ei haeta kavereita eikä varsinkaan rakkauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihastuminen on heikkoluonteisten ongelma. Kovat tyypit ei hempeile töissä. Sieltä nostetaan palkkaa, ei haeta kavereita eikä varsinkaan rakkauksia.
Onneksi en ole koskaan väittänytkään olevani kova tyyppi.
Kuinkahan monella työpaikalla onnettomasti ihastuneiden välttelevä käytös aiheuttaa skismaa ja huonoa ilmapiiriä? Korostunee pienemmissä työpaikoissa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihastuminen on ihanaa, joten nauti siitä. Varattuna tai varattuun ihastuminen on myös siitä kivaa, ettei asian eteen kuitenkaan voi tehdä mitään. Ei siis tarvitse miettiä sitä, että kuinka toisen saisi ihastumaan itseensä tai pitäisikö laittaa viestiä tmv. Voi vain nauttia siitä energiasta ja ihanista kemiallisista reaktioista, mitä ihastus saa itsessä aikaiseksi.
Sitä paitsi varattuun ihastuminen on myös siinä mielessä vapaampaa, että tosiasiat eivät pilaa unelmakuvaa, joka itsellä on päässä. Ei tarvitse miettiä tylsiä faktoja, joita kumppania etsiessä tarvitsee käydä läpi: kuinka ihminen hoitaa raha-asiansa, onko teidän arvomaailmanne samanlainen, onko hänessä isämateriaalia, onko hän luotettava jne. Voi vain elätellä päänsä sisällä erilaisia fantasioita ihan rauhassa.
En tiedä olenko poikkeava, vai ajatteleeko muut varatut näin? Olen ollut aika moneen tyyppiin jossakin määrin ihastunut, vaikka olenkin pitkässä parisuhteessa. Ja nautin siitä täysin siemauksin.
Just näin. Yksi ihastuu johonkin muusikkoon, jonka on kerran nähnyt livenä stadionilla 100m päästä ihmismeren yli, toinen ulkomaiseen elokuvatähteen, jonka on nähnyt vain valkokankaalla ja ruudussa, kolmas johonkin atleettiseen kilpaurheilijaan. Päiväunissa ja haaveilussa ei ole mitään pahaa, päinvastoin. You only live twice: one life for yourself, and one for your dreams.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monella työpaikalla onnettomasti ihastuneiden välttelevä käytös aiheuttaa skismaa ja huonoa ilmapiiriä? Korostunee pienemmissä työpaikoissa...
Tämä on kansantauti, johon pitäisi THL:n laatia työnantaja- ja tekijäjärjestöjen kanssa yhteistyössä jotain valistuskampanjoita ja koulutusta kaikille työpaikoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan monella työpaikalla onnettomasti ihastuneiden välttelevä käytös aiheuttaa skismaa ja huonoa ilmapiiriä? Korostunee pienemmissä työpaikoissa...
Eihän se mitään huonoa ilmapiiriä aiheuta, päinvastoin. Riittää töissä jutunjuurta, kun ruoditaan selän takana näitä toisiaan välttelevien läpinäkyviä ihastuksenpeittoyrityksiä.
Vierailija kirjoitti:
Näytä sille ihastuksellesi penis huomenna. Ensin varovasti lepotilaisena. Tiistaina voit vilauttaa kullia jo puolikovana ja keskiviikkona sitten täydessä seisokissa. Torstaina on sopivasti loppiainen ja ihastuksellasi on aikaa prosessoida asiaa.
🤣
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näytä sille ihastuksellesi penis huomenna. Ensin varovasti lepotilaisena. Tiistaina voit vilauttaa kullia jo puolikovana ja keskiviikkona sitten täydessä seisokissa. Torstaina on sopivasti loppiainen ja ihastuksellasi on aikaa prosessoida asiaa.
🤣
🥸
Lähdin töistä. En sanonut ihastukselle mitään vaikka pois lähdössä oli siinä hänkin. Eipä sanonut hänkään enää, aamulla vielä yritti moikata. Homma ja suunnitelma toimii.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin töistä. En sanonut ihastukselle mitään vaikka pois lähdössä oli siinä hänkin. Eipä sanonut hänkään enää, aamulla vielä yritti moikata. Homma ja suunnitelma toimii.
Oikeasti, sä olet keskenkasvuinen idiootti.
Vierailija kirjoitti:
Lähdin töistä. En sanonut ihastukselle mitään vaikka pois lähdössä oli siinä hänkin. Eipä sanonut hänkään enää, aamulla vielä yritti moikata. Homma ja suunnitelma toimii.
Tämä 100% ignooraus on ainoa toimiva tapa kun ihastumisen tunteista pyristellään eroon. Voi tuntua epäkohteliaalta, mutta mieluummin suojelee omaa tunne-elämäänsä kuin tekee toiselle mieliksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähdin töistä. En sanonut ihastukselle mitään vaikka pois lähdössä oli siinä hänkin. Eipä sanonut hänkään enää, aamulla vielä yritti moikata. Homma ja suunnitelma toimii.
Tämä 100% ignooraus on ainoa toimiva tapa kun ihastumisen tunteista pyristellään eroon. Voi tuntua epäkohteliaalta, mutta mieluummin suojelee omaa tunne-elämäänsä kuin tekee toiselle mieliksi.
Parhaassa tapauksessa tulee puhuttelu työpaikkakiusaamisesta, jos vastapuoli oikein loukkaantuu. Tervehtimättä jättäminen katsotaan ulossulkemiseksi.
Ihan vaan vinkkinä, että älkää kovin mielenosoituksellisiksi siellä työpaikoillanne heittäytykö vaikka kuinka ihastuttaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten teen, jos ihastuminen ei vaan vaimene, vaan voimistuu?
Olen itse ollut nyt ihastunut työympyröihin liittyvään mieheen vajaat kaksi vuotta. Olen yrittänyt pysyä rauhallisena ja juurikin ajatella, että tunne viilenee ajan kanssa. Mutta joka hetki tilanne muuttuu vain vaikeammaksi, vaikka näin etäaikaan ei edes paljoa nähdä livenä. Pelkät Teams-palaveritkin tuottavat tuskaa, kun näkee toisen täysin vastustamattomat kasvot!
Kuinka monta vuotta tässä voi mennä? Molemmat olemme naimisissa ja en muutenkaan usko saavani häneltä vastakaikua, joten tämä on ihan kamalaaa ja olen ihan hukassa.
Mun kohdalla voimakkain ihastus vaati jommankumman lähtemisen työpaikasta. Tuhlasin vuodet 2013-2016 varatun miehen pauloissa (olin siis itse vapaa, välillämme ei tapahtunut mitään). Vasta nyt kun en ole häntä yli 4 vuoteen nähnyt, voin sanoa että en tunne enää mitään. Jos edelleen näkisin hänet joka päivä... En tiedä. Olisinko päässyt adiadta yli?
Mulla myös meni monta vuotta työkaveriin ihastumisen pauloissa, joskin molemmat oltiin vapaita. Työkaveruus muuttui ystävyydeksi, ja työkaveri sai tietää ihastuksestani, mutta ei kyennyt vastaamaan tunteisiini. Viimein lähdin muista syistä yhteisestä työpaikasta, mutta edelleen odotan, että tunteeni sammuisivat kokonaan..ihastus on laimentunut, eikä nähdä päivittäin, mutta edelleen sen verran yhteyttä pidetään ystävyyden takia, että tunteet leimahtavat helposti. Ehkä sitten pitäisi katkaista ystävyyskin? Ei näin vahvoja tunteita voi muitakaan kohtaan tuntea, jos tämä mies on vielä mielessä. En kyllä haluaisi ystävyyttä menettää.
Alue: Aihe vapaa
Ei haittaa, kunhan annat sille naiselle ensin suurennuslasin käteen, ja otat kikulin esiin vasta sen jälkeen.